lu
4 5 6 10 12 18 21 25 27 31 34 36 37 37 38 42 44 46 49 52 53 Pääkirjoitus Lukiokoulutuksen uudistamisesta Unelma velkakatosta Alexander Stubb kylässä Avaruussäätä tutkimassa Järvenpään lukiolaiset Euroopan huipulla Suuri seikkailu opettajavaihdossa Kiinassa Haastattelussa kiinalainen englanninopettaja Xia Cao, Rosy Kiina-projektin terveiset Mi estancia en Finlandia One Year in Järvenpää Deportes en Paraguay Japanese Food My experiences in Järvenpää Tyttäret innostivat matkalle Tansaniaan Tampere kahdeksassa tunnissa Uskoa ja meditaatiota metropolissa Johtajat jakoivat neuvojaan Järvenpään lukion RYLA -seminaarissa Elämyksiä extreme-kurssilla Liikuntatunnilla vierailulla vanhusten luona Kieli on kiehtova väline Kannet: kuvaus ja suunnittelu, kuvataidelinjan opiskelija Sarinja Kuokkanen. 2 [Järvenpään lukio 2013]
55 56 58 59 60 62 65 67 68 69 70 71 72 72 74 75 76 77 80 81 84 86 89 90 90 Järvenpään nuorisoparlamentti prosessiuhri vai elitismin kehto? Sisältö Opintopiirit vuosikatsaus 2012 2013 Kilpailumenestystä fysiikassa Lentokoneen ja öljykentän kautta Järvenpään lukioon Setälä-symposium Setälä ja Suomen suku Opiskelua Järvenpään lukion aikuislinjalla Kevät informaatikon sijaisena Facebook-vapaa ihminen Hämärä kuu Opettajien bändiesitys Draamaa Järvenpään lukiossa Musiikin voimavirtaa! Näkökulmia meluun ja hiljaisuuteen Mietteitä lukiodiplomikonsertista Miten käytän musiikkia oppimisen tukena? Kansanmusiikki tutustumisen arvoista Musiikkidiplomi kuin lopettaisin huipulla Tea Lindroos Laatikkopäitä käytävällä C1 Animaatiot totista työtä! Elokuvakurssit lukion suola ( tai sokeri, riippuu kummasta tykkää ) 3D-tulostus tulossa kouluihin! Diplomityö Kuvataiteilijana meillä ja maailmalla 3
Pääkirjoitus L ukuvuosi 2012 2013 alkoi Järvenpään lukiossa tuttuun tapaan vauhdikkaasti. Ministeritason vierailut ovat viime vuosina olleet koulullamme miltei arkipäivää. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, joka saapui koulullemme jo ensimmäisen jakson alkupuolella, totesikin vierailunsa alussa taksinkuljettajansakin ihmetelleen, mistä oikein johtuu se, että kaikki ministerit tuntuvat vierailevan yhtenään juuri Järvenpään lukiossa. Lukuvuoden ministerivierailujen huipentuma oli kuitenkin yhteiskuntaopin soveltavalla kurssilla syntynyt Velkakatto-projekti, jossa opiskelijat kehittivät aloitteen perustuslain muuttamiseksi sillä tavoin, että julkisen sektorin velkaantuminen pysähtyisi 60 %:iin valtion kokonaisbruttokansaintuotteesta. Projekti sai haastateltavakseen koulullemme valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen, ja sekä Nelonen että Helsingin Sanomat uutisoivat keskustelusta. Kansainvälisyys on keskeinen osa koulumme identiteettiä. Tänäkin vuonna koulumme osallistui erilaisiin kansainvälisiin projekteihin, joista tässä julkaisussa esitellään Kiina-projektia sekä fysiikan avaruussää- ja Cern-projekteja. Muita koulumme projekteja ovat esimerkiksi Saksa- ja Ranska- projekti, Ruotsi-projekti ja Pasadena-projekti. Koulussamme on lisäksi alkanut tänä vuonna Opetushallituksen rahoitusta saanut Venäjä-projekti, jonka yksi keskeinen tavoite on sosiaalisen median käytön kehittäminen kansainvälisten projektien osana. Projektissa pyritään lisäksi yhdistämään yhteiskunnallista, taloustieteellistä ja luonnontieteellistä näkökulmaa Venäjän tarkastelussa. Kansainvälisten projektien lisäksi kansainvälisyys näkyi koulumme arjessa myös opiskelija- ja opettajavaihtojen kautta. Koulullamme oli tänä vuonna kymmenen vaihto-opiskelijaa. Lisäksi opettajavaihdon kautta saimme vieraaksemme opettajan sekä Espanjasta että Kiinasta. Myös monilla yksittäisillä kursseilla tapahtui arkisen aherruksen lisäksi ja sen osana! monenlaista mielenkiintoista. Tässä julkaisussa esillä ovat muun muassa Ryla-seminaari, extreme-kurssi, liikunnan kurssin vierailu vanhainkotiin, Katri Tapolan kirjailijavierailu ja uskonnon kurssin vierailu Suomen Islam-seurakuntaan ja Helsingin buddhalaiseen keskukseen. Koulussamme pyrittiin myös lisäämään yhteisöllisyyttä opiskelijoiden kesken kehittämällä opintopiirityöskentelyä. Kulissien takana tapahtui myös paljon sellaista, josta ei vielä tässä vuosijulkaisussa juurikaan kerrota. Koulussamme 4 [Järvenpään lukio 2013] on lähdetty innokkaasti kehittämään jo asemansa vakiinnuttaneiden musiikki-, kuvataide- ja koripallolinjojen rinnalle erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja. Keväällä 2013 Järvenpään lukioon hakevien opiskelijoiden oli ensimmäistä kertaa mahdollista hakea joko luonnontieteelliseen tai talouden ja yrittäjyyden suuntautumisvaihtoehtoon. Suuntautumisvaihtoehtojen tarkoituksena on tarjota opiskelijoille jo lukio-opintojen aikana usein oppiainerajat ylittävää aihepiirin syventävää tietämystä. Suuntautumisvaihtoehtojen kautta tehdään myös yhteistyötä koulun ulkopuolisen yhteiskunnan kanssa sillä tavoin, että opiskelijat saavuttavat jo lukio-opintojen aikana jatko-opinnoissa ja työelämässä hyödyllisiä tietoja ja taitoja sekä laajempaa yhteiskunnallista ymmärtämystä aihepiiristään. Keväällä 2013 koulullemme saapuivat myös ensimmäiset tablet-laitteet. Tieto- ja viestintäteknologian tulo lukioopetukseen on keskusteluttanut sekä julkisuudessa että opettajien ja opiskelijoiden keskuudessa. Ylioppilaskirjoitusten muuttuminen sähköiseksi vauhdittaa tvt:n hyödyntämistä kaikissa lukioissa ja eri oppiaineissa. Modernissa Järvenpään lukiossa tieto- ja viestintäteknologinen varustelutaso on hyvä ja tvt:n käyttö opetuksessa on ollut jo pitkään arkipäivää. Hyvään tilanteeseen ei kuitenkaan ole tuudittauduttu, vaan koulun tvt-strategiaa on työstetty viime vuosien aikana poikkeuksellisen tehokkaasti. Viestintäteknologian lisääntyvä käyttö myös yksi merkki oppimiskäsityksessä hitaasti tapahtuvasta murroksesta: opiskelijaa ei nähdä enää ulkopuolelta annetun tiedon papukaijamaisena toistajana, vaan aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä, joka muodostaa itse merkityksiä ja osaa suhtautua saamaansa tietoon kriittisesti. Samantapaiseen oppimiskäsityksen muutokseen kytkeytyvät myös monet koulumme näkyvistä tapahtumista, kuten erilaiset kansainväliset ja yhteiskunnalliset projektit. Uusista suuntautumisvaihtoehdoista, erilaisista projekteista ja tablet-laitteiden käyttöönotosta saamme lukea lisää seuraavasta vuosijulkaisusta. Hyvin ansaittuja kesälomapäiviä toivottaen, Marjaana Svala äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, vuosijulkaisun päätoimittaja
Lukiokoulutuksen uudistamisesta L ukuvuoden aikana on käyty lukiokoulutuksen uudistamisesta vilkasta keskustelua niin mediassa kuin eri tilaisuuksissa. Minulle on syntynyt käsitys käydyistä keskusteluista, että ainakin kentällä on voimakas halu kehittää koulutustamme ja tehdä isojakin muutoksia lukiokoulutuksen osalta. Näiden pyrkimysten yhdeksi eteenpäin viejäksi on perustettu ProLukio ry., jonka puheenjohtajana toimii Järvenpään lukion entinen rehtori Atso Taipale. Lukion valtakunnallinen tuntijako ja opetussuunnitelma luovat raamit opetuksen järjestämiselle oppilaitoksissa. Loppuvuodesta 2012 asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä on laatia esitys lukion valtakunnalliseksi tuntijaoksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Tavoite on, että uusi tuntijako ja opetussuunnitelma otettaisiin käyttöön syksyllä 2016. Aikataulu on haastava, kun otetaan huomioon ne odotukset, joita niin tuntijaon kuin opetussuunnitelman sisällön suhteen on esitetty. Yleisenä toiveena on, että päästäisiin eroon lukio-opetuksen pirstaleisuudesta. Tämän tavoitteen saavuttamista on arvioitu edistävän muun muassa luopuminen oppiaineiden yksittäisistä pakollisista kursseista sekä ilmiöpohjainen ja projektiopiskelu. Sisällöllisesti opetuksessa toivotaan painotettavan asiatietojen sijaan entistä enemmän geneerisiä taitoja kuten tiedonhankintaa, kriittistä arviointikykyä, yrittäjyyttä, riskinottokykyä ja luovuutta. Lisäksi halutaan, että kaikissa oppiaineissa olisi nykyistä systemaattisemmin yhteyksiä korkea-asteen opintoihin ja työelämään. Tämä tarkoittaisi, että jatko-opinto- ja uraohjaus integroituisi suunnitellusti kaikkiin oppiaineisiin. Tämän toivotaan nopeuttavan lukiolaisten sijoittumista jatko-opintoihin, joihin pääseminen on voinut viedä vuosia lukio-opintojen jälkeen. Lukio-opetuksen tavoitteiden saavuttamista mittaavat ylioppilastutkinnon kokeet. Tämän perusteella ensin olisi pitänyt uudistaa lukion opetussuunnitelma ja sen jälkeen ylioppilastutkinnon kokeet. Julkinen keskustelu viittaa kuitenkin siihen, että nyt oltaisiin ensin uudistamassa ylioppilastutkintoa vanhojen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Keskeinen kysymys on ollut ylioppilastutkinnon kokeiden sähköistämisestä vuodesta 2016 alkaen. Voimassa olevat opetussuunnitelmat ovat jo nyt edellyttäneet tieto- ja viestintätekniikan käyttöä lukioissa, mutta ylioppilastutkinnon kokeet eivät. Lukuvuoden aikana ylioppilastutkintolautakunnalta on odotettu vahvistusta siitä, mitä oppiaineita tieto- ja viestintätekniikan käyttö koskisi ensimmäisessä vaiheessa. Lukioissa on myös toivottu tietoa ylioppilaskokeiden teknisestä toteutuksesta. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö ylioppilaskirjoituksissa edellyttää useimmissa kouluissa investointeja aina tilojen sähköistämisestä lähtien. Teknisten ongelmien ratkaisu edellyttää, että kunnissa olisi riittävän varhaisessa vaiheessa tieto siitä, miten kokeet täytyy ja voidaan lukioissa järjestää. Ylioppilastutkintolautakunnan uusi puheenjohtaja professori Patrik Scheinin on esittänyt, että ylioppilastutkintoon tulisi kuulua lukion pakollisiin kursseihin perustuva yleissivistystä mittaava koe. Tämän kokeen asettaminen pakolliseksi kokeeksi on ongelmallista ylioppilastutkinnon ammatillisen tutkinnon perusteella suorittaville, sillä heidän ei tarvitse suorittaa yhtään lukiokurssia osallistuakseen ylioppilastutkinnon kokeisiin. Mikäli tällainen koe tulisi pakolliseksi, ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden olisi ajallisesti mahdotonta suorittaa lukion kaikkia pakollisia kursseja. Tämä olisi kenties mahdollista, jos lukion pakollisten kurssien määrää vähennettäisiin nykyisestä. Monet rehtorikollegani ovatkin tätä keskusteluissa toivoneet. Lukiokoulutusta halutaan uudistaa myös valtionosuusjärjestelmää muuttamalla. Kaavailuissa on esitetty, että lukion yhdeksi rahoituksen perusteeksi otettaisiin tuloksellisuus. Mittareina on esitetty muun muassa käytettyä opiskeluaikaa, opintojen keskeyttämistä, yksittäisen opiskelijan oppimisen edistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista. Keskusteluissa on ilmennyt, että mittareiden laatiminen ei ole helppoa muun muassa sen vuoksi, että lukioissa opintojen keskeyttäminen on yleensä vähäistä. Järvenpään lukio on tunnettu nykyaikaisen oppimisympäristön kehittäjänä. Nykyinen koulurakennus täyttää kymmenen vuotta ensi syksynä, ja oppilaitos on alusta alkaen ollut hyvin varusteltu tieto- ja viestintätekniikan osalta. Samoin oppilaitoksessa on vuosia toteutettu projekteja ja koulukohtaisia kursseja, joissa on yhdistetty eri oppiaineiden opiskelua samanaikaisesti eli opiskeltu ilmiöpohjaisen opiskelun periaatteita noudattaen. Osa näistä kursseista on toteutettu myös kansainvälisinä yhteistyöhankkeina. Näistä projekteista löytyy kuvauksia myös tästä lukuvuosijulkaisusta. Lisäksi eri aineiden yhteydessä on jo nyt tehty vierailuja korkeakouluihin, ja osassa aineita on opiskeltu jo lukioaikana yliopistokursseja. Oppilaitokseen on muodostunut perinteeksi järjestää niin sanottu urapäivä, johon kaikkien aineiden opettajat osallistuvat. Monipuolisesta tarjonnastamme huolimatta oppilaitoksen toiminta on ollut kustannustehokasta, ja esitetyt tuloksellisuusmittarit tukevat oppilaitoksemme toimintakulttuuria. Mielestäni valtakunnalliset uudistusajatukset sopivat hyvin yhteen niiden pyrkimysten kanssa, joiden suuntaisesti Järvenpään lukiossa on jo vuosia toimintaa pyritty kehittämään. Monet toteuttamamme projektit ovat olleet useasti niin sanottua ylimääräistä työtä tai vaatineet muita resursseja. Mikäli esitetyt uudistukset menisivät läpi, tulisi näistä ylimääräisistä hankkeistamme osa niin sanottua normaalia toimintaa. Tässä mielessä uudistukset ovat tervetulleita oppilaitokseemme. Kiitos kuluneesta lukuvuodesta opiskelijoille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille! Marja-Liisa Lehtiniemi Järvenpään lukion rehtori 5
Unelma velkakatosta J oulukuun 19. päivä vuonna 2012 Järvenpään lukion areenan valot on himmennetty. Parrasvaloissa istuvat opiskelijat Teemu Weckström ja Hannamari Turunen ottavat tiiviin katsekontaktin valtiovarainministeri Jutta Urpilaiseen. Perustuslaki uusiksi! Suomen valtion velkaantuminen on pysäytettävä! opiskelijat vaativat. Tuhatpäinen yleisö seuraa keskittyneenä, kuinka valtiovarainministeri liikehtii hieman hermostuneen oloisena. Kuinka tähän tilanteeseen on tultu? Vierailut Urpilaista haastattelivat opiskelijat Teemu Weckström ja Hannamari Turunen. Vaikuttaminen ja demokratiakasvatus tavoitteina Järvenpään lukiota ei voi profiloida ilman termejä demokratiakasvatus ja projektit. Lukiomme opettajat ja opiskelijat ovat mahdollistaneet sen, että meidän lukiossamme voi myös pelkän keskiaikaisen ulkoaopettelun sijasta oikeasti hyödyntää tietoa. Lukion tehtävänä on avartaa ajattelua, ja mielestäni projektimaisella työskentelyllä ajankohtaisten aiheiden parissa se toteutuu mitä erinomaisimmin. Tästä on esimerkkinä Velkakatto-projekti. Velkakatto-projekti syntyi Sami Tammisen yhteiskuntaopin soveltavalla kurssilla (YH05). Oppilaiden ainoa ohjeistus oli, että tehkää jotain vaikuttavaa. Muutaman ajatusleikin, parin pyhittävän puheen ja säkenöivän sanasodan 6 [Järvenpään lukio 2013]
7
Vierailut jälkeen idea oli valmis: päätimme tehdä kansalaisaloitteen velkakattolaista. Aloitteen mukaan perustuslakia tulisi muuttaa niin, ettei julkinen sektori saisi velkaantua yli 60 % valtion kokonaisbruttokansantuotteesta. Mikäli Suomelle asetettaisiin stoppi vastuuttomalle rahankäytölle, Suomella olisi mahdollisuus säästyä turmion tuovalta velkakierteeltä. Jotta aloite päätyisi eduskunnan käsittelyyn, se tarvitsisi yli 50 000 ström ja Hannamari Turunen haastoikannatusääntä taakseen. Alea iacta est. vat Urpilaisen työryhmän laatimilla kysymyksillä. Ammattipoliitikko on aina ammattipoliitikko, eikä sellaista ihan heongelmia satelee ti saa nurkkaan ajetuksi. Ehdottomasti Virallisen valitettavaa, mutta päällem- vierailu antoi varmasti jokaiselle aktiivime satoi ongelmien koko kaunis kirjo. selle kuuntelijalle jotain uutta, mutta rehuolimatta kansalaisaloitteen ajankoh- hellisyyden nimissä on todettava, että taisuudesta, radikaalisuudesta, nuoriso- valtiovarainministeri osasi ristiriitaisen lähtöisyydestä ja poliittisesta sitoutu- retoriikan tanssin paikoittain turhan hymattomuudesta mediat eivät osanneet vin. Samalla hän sanoi, ettei velkakatostarttua siihen. Teimme ja toteutimme ta kannata tehdä lakimuutosta, mutta lukuisia eri markkinointisuunnitelmia, sellaisessa olisi hyvä pysyä. Eli suomeksoittelimme pitkiä iltoja ja sähköposti- si Urpilaisesta olisi kiva, jos me emme viestien naputtelusta niveliäni kolottaa ottaisi lainaa, mutta otetaanpa nyt kuiedelleen. Tottahan toki muutama me- tenkin. Klassinen nössöasenne, voisin dia ideaan tarttuikin, mutta kannatta- ehkä melkein kannattaa, on diplomatijailmoituksia se ei valitettavasti tuntu- an kulmakiviä. Toisekseen hän mainitnut kunnolla tuovan. Hämmästeleviin si, ettei nykyinen talousjärjestelmä toikysymyksiimme saimme aina samat mi ja tilalle tarvittaisi kestävämpää kavastaukset: kannatusilmoituksen jät- pitalismia. Ainoana erona nykyiseen olitäminen oli teknisesti liian vaikeaa tai si se, että se toimisi paremmin. Harvoin idea oli liian poliittinen. Toisin sanoen näkee näin konkreettisia ehdotuksia. Suomi on liian suomalainen todellisilvelkakeskustelu uutisoitiin Neloselle muutosaskelille. En kiellä, ettei te- la ja Helsingin Sanomissa. Lukio sai hatkijä itse olisi se oman onnensa seppä, tuunsa jälleen uuden sulan brändäykmutta tulipahan tuossa maistettua si- sessä ja koko projekti opetti ainakin ittä puhtaan kitkerää huonoa tuuriakin. selleni paljon uutta. Toki jo pelkästään kansantaloustieteeseen syventyminen taustatietojen selvittämiseksi oli mieurpilainen tarttuu haasteeseen lenkiintoista, mutta suurempana projostain kumman syystä uskon oikeu- jektin tuomana oppina näen markkidenmukaisuuden hyveeseen. Erään noinnin merkityksen. Vasta nyt ymhelsingin Sanomien kontaktin kaut- märrän, että nykypäivänä informaatita meille tarjoutui mahdollisuus saa- on saaminen ei ole ongelma, vaan se, da valtiovarainministeri Jutta Urpilai- kuinka kaikki tarpeellinen saadaan välinen Järvenpään lukiolle tentattavaksi tettyä kohteelle. Tai kuten filosofi Wittvelka-asioista ja kansalaisaloitteestam- genstein sen ovelasti kiteyttikin: Se, me. Työryhmämme innostui, sisuun- mitä sanotaan, täytyy sanoa selvästi. tui ja pisti itsensä likoon jälleen kerran. Teksti Joonas Mustonen 11G, VelkakattoOdotettu vierailupäivä 19.12. koitti, ja projektin jäsen Kuvat Otto Jahnukainen, abi 2013 työryhmämme jäsenet Teemu Weck- 8 [Järvenpään lukio 2013]
Velkakeskustelun yhteydessä Järvenpään lukiossa järjestettiin kilpailu, jossa lukiolaiset saivat ehdottaa keinoja valtiontalouden parantamiseksi. Kuvassa Jutta Urpilainen (oik.) kukittaa kilpailun voittajan Juho Mölsän (vas.) 9
Vierailut Alexander Stubb kylässä Lukuvuosi 2012 2013 alkoi ministerivierailulla. Vuorossa oli ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubb, joka on tunnettu pait- si asiaosaamisestaan myös kyvystään puhua niin, että hänen viestinsä myös ymmärtää. ministeri paljasti korttinsa. Hän aikoi kertoa maailmanpolitiikan ja ulkonnen valintaansa Jyrki Katai- maankaupan pelisäännöistä kolmella sen hallituksen ministerikun- eri tasolla: maailman, Kiinan ja Suomen. taan Stubb toimi Matti Vanhasen II hallituksen ulkoministerikaksinapainen, yksinapainen ja moninä Ilkka Kanervan jouduttua eromaan tehtävästä tekstiviestikohun saatte- napainen maailma lemana. Stubb valittiin myös kokoo- Maailman tason analyysissään Stubb muksen kansanedustajaksi vuoden maalasi kuvia nykymaailmasta histo2011 protestivaaleissa. Hänen valin- rialla ryyditettynä. Hän kuvasi, miten taansa siivitti muhkea, yli 40 000 ää- maailma oli muuttunut toisen maanen saalis Uudenmaan vaalipiirissä; ilmansodan jälkeen ensi kaksinapaivain Timo Soini sai enemmän henki- seksi mahtimainaan USA ja Neuvostolökohtaisia ääniä. Aiemmin urallaan liitto, sitten yksinapaiseksi USA:n johstubb on toiminut europarlamentaa- tamaksi maailmaksi ja lopulta Barack rikkona ja ehtinyt myös väitellä tohto- Obaman aikana moninapaiseksi maariksi London School of Economicsis- ilmaksi. Uudet suurvallat ovat Stubta vuonna 1999. Aiheena hänellä oli bin mukaan saamassa yhä suurem tulevaa uraa ennakoiden Euroo- paa jalansijaa maailmanpolitiikassa. pan unionin joustava yhdentyminen. Monen muun tavoin Stubb nosti KiiJärvenpään lukioon Alexander nan, Brasilian ja Argentiinan tulevan Stubbin toi hänen ministerin roolin- maailmanjärjestyksen tukipilareiksi. sa. Häntä pyydettiin luennoimaan Stubb nimesi kolmeksi tämän hetsuomen ulkomaankaupasta painot- ken maailman mahdiksi Euroopan uniotaen erityisesti Kiinan kauppaa. Op- nin (EU), Yhdysvallat ja Kiinan. Näistä EU pilaskunnan puheenjohtajan Eeme- on maailman suurin talous, USA toisekli Peltosen alkutervehdyksen jälkeen si ja Kiina kolmanneksi suurin. Samalla E 10 [Järvenpään lukio 2013] Stubb luonnehti niiden erilaisia rooleja suurvaltoina vallattomalla pensselillä. USA voidaan Stubbin mukaan määrittää turvallisuuspoliittiseksi, Kiina talouspoliittiseksi ja EU elämäntapasuurvallaksi. Kaman viennistä uusiin menestysresepteihin Toiseksi Stubb paneutui Kiinaan. Made in China -tekstiin ovat kaikki törmänneet lukemattomia kertoja, mutta Stubbin mukaan tämä on vain kolikon toinen puoli. Kiina on myös yksi maailman suurimmista markkina-alueista. Yhtenä esimerkkinä tämän tarjoamista mahdollisuuksista Stubb mainitsi lukuja. Kiinassa on 500 miljoonaa internetin käyttäjää ja noin 400 miljoonaa keskiluokkaan luettavaa kuluttajaa. Ulkomaisilla yrityksillä on siksi potentiaalia kasvattaa tuotantoaan ja myyntiään Kiinassa huomattavasti. Stubbin mainitseman 300 suomalaisen Kiinassa toimivan yrityksen rinnalle mahtuu uusia yrittäjiä. Tien raivaaminen heille on myös yksi Stubbin virkatyön tavoitteista. Suomen suhteen Alexander Stubb
peräänkuulutti erityisesti kilpailukyvyn ylläpitämistä ja korkeaa koulutustasoa. Hän myös halusi nähdä Suomen viennin ja tuonnin osana globaalia taloutta. Hänen mielestään tullin tilastot viennin ja tuonnin määristä eivät kerro koko totuutta Suomen ulkomaankaupasta. Kaman vienti, kuten Stubb asian ilmaisi, ei ole itsessään tie onneen, vaan toimiminen aktiivisesti globaaleilla markkinoilla. Toisaalta Stubb pohti suomalaisyritysten menestysreseptejä maailmassa. Pisa-tutkimusten luoma kiinnostus suomalaista koulutusjärjestelmää kohtaa olisi aiempaa tehokkaammin muunnettava koulutusvienniksi. Sienten, marjojen ja muiden metsän tuotteiden varaan rakennettu villin ruoan brändi voisi toimia hyvin ruokaskandaalien maailmassa. Lopuksi Alexander Stubb vielä ohjeisti lukiolaisia tulevaisuutta varten viiden periaatteen ohjelmalla: Ole oma itsesi. Yritä erilaisia asioita. Älä erikoistu liian aikaisin. Pidä mieli avoimena. Mene sellaiseen työhön, josta pidät. Vihonviimeisenä ajatuksena Stubb palasi Kiinaan ja suositteli kiinan opintoja kaikille nuorille. Muistiinmerkinnyt ja kuvannut Timo Joutsivuo 11
Kansainvälisyys Avaruussäätä tutkimassa A varuussää-projektimme alkoi viime keväänä vierailulla Ilmatieteen laitokselle, jossa vietimme yhden päivän tutustuen avaruussään tutkimisen periaatteisiin, revontulimittauksiin ja Ilmatieteen laitoksen toimintaan. Kävimme myös tutustumassa Nurmijärven observatorioon, jossa mitataan Maan magneettikentän muutoksia. Projektiryhmässämme oli opiskelijoita Suomalaisesta yhteiskoulusta SYK:stä, Kaurialan lukiosta Hämeenlinnasta sekä Kastellin lukiosta Oulusta. Raketin laukaisua seuraamassa Lofooteilla Varsinainen opintomatkamme Kiirunaan ja Sortlandiin alkoi elokuun loppupuolella perjantaiaamuna kello kuuden herätyksellä. Lensimme Helsingistä Tukholman kautta Kiirunaan, josta matkamme jatkui bussilla Norjaan Sortlandin kylään Lofooteille. 350 kilometrin matkaan kului reilut seitsemän tuntia. Maisemat olivat hienot ja paranivat rannikkoa lähestyessä. Lauantaiaamuna ajoimme Andenesin kylään Lofoottien pohjoiskärkeen, jossa on Norjan avaruustutkimuskeskus. Sieltä on laukaistu ilmakehän tutkimusraketteja jo viiden vuosikymmenen ajan. Siellä järjestettiin Norjan Avaruustutkimuksen 50-vuotisjuhla, johon kuului myös tutkimusraketin laukaisu. Tilaisuutta saapui seuraamaan myös Norjan kuningas Harald. Laukaisupaikan läheisyyteen oli koottu Norjan avaruusohjelman esittelypisteitä. Ehdimme kuitenkin käydä kiipeilemässä vuorilla ennen raketin laukaisua. Vuorilta saimme hienon kuvan ylilentoa tekevästä Norjan ilmavoi- 12 [Järvenpään lukio 2013] Avaruussääilmiöt ovat öja magneettikenttien muut Auringosta tulevat neettimyrskyt häiritsevät tietoliikenneyhteyksiä sek g annusta. T avaruussäähän liittyvät vät kuitenkin rev
Järvenpään lukion iskuryhmän opintomatka rakettiasemalle ja kaivokseen 34 metrin lautasantenni Kiirunassa teki suuren vaikutuksen 13
Kansainvälisyys 14 Avaruussää [Järvenpään lukio 2013]
Sotilaskoneen ilotulitus Kuningas Harald saapumassa tutkimusasemalle mien kuljetuskoneesta, joka jätti näyttävän kuvion ilmaan ohjuksentorjuntajärjestelmillään. Norjan kuninkaan Haraldin näimme muutaman metrin päästä, kun seurasimme Space Circus -esitystä 1000 hengen sirkusteltassa. Lopulta ilta saapui ja laukaisun hetki tuli. Keräännyimme katsomaan rakettia suurin odotuksin, mutta petyimme hieman, kun näimme raketin suhahtavan taivaalle alle sekunnissa. Sunnuntaina palasimme Sortlandista Kiirunaan. 350 kilometrin matka taittui noin kymmenessä tunnissa. Pisin ja mielestämme paras tauko pidettiin noin kymmenen kilometrin päässä Norjan ja Ruotsin rajasta. Reilun parin tunnin tauon aikana kiipesimme laskettelurinnettä ylös tavoitteenamme päästä vuoren rinteillä oleville lumiläiskille ja pilvirajan yläpuolelle. Mat- ka ylös oli raskas, sillä reitillemme osui suuria rokkakivikkoja ja tiheitä pusikkoisia paikkoja. Mittailua ja kaivosvierailu Maanantaina Kiirunassa vierailimme EISCAT-avaruussäätutkimuskeskuksessa ja kuuntelimme EISCATIN johtajan Esa Turusen luentoa laitoksen toiminnasta. Tutustuimme radiosignaalivastaanotinlautasantenniasemaan, jonka 34 metrin lautanen teki meihin suuren vaikutuksen. Tutustumisen jälkeen pääsimme kahden tunnin ajan mittaamaan Tromssan 2200 kw:n tehoisen lähettimen ionosfääristä heijastuvaa signaalia, joka vastaanotettiin Kiirunan teleskoopilla. Mittasimme muun muassa ionosfäärin elektronitiehyttä 15
Kansainvälisyys Avaruussää Tutkimusraketin laukaisu siten, että Tromssasta lähetettiin radiosignaali yläilmakehään. Sieltä se heijastui kohti Kiirunaa, jossa suuri lautasantenni sama johon tutustuimme vastaanotti signaalin. Seuraavana päivänä vierailimme Kiirunassa Esrangen tutkimusrakettilaukaisupaikalla. Näimme raketteja, suuria heliumpalloja ja rakettien laukaisualustoja. Esrangesta matkasimme Kiirunaan LKAB:n malmikaivokselle, joka on eräs vanhimmista teollisuuslaitoksista. LKAB sijaitsee Kiirunan välittömässä läheisyydessä ja on maailman suurin maanalainen kaivos. Kaivokseen menimme LKAB:n omalla bussilla, joka vei meidät 540 metrin syvyydessä sijaitsevaan kaivoksen esittelykeskukseen. Siellä meille selvisi että, kaivoksessa on yli 400 kilometriä teitä ja sen syvin kohta on 1036 metriä maanpinnana alapuolella. Kuulimme myös, että koko Kiirunan kaupunki joudutaan siirtämään talo talolta 50 kilometriä kauemmaksi kaivoksesta, sillä kaivos aiheuttaa Kiirunana alle halkeamia, jotka voivat johtaa nykyisen Kiirunana alueen vajoamiseen tai jopa romahtamiseen. Kokonaisuutena avaruussääopintomatka rakettiasemiin tutustumisineen ja kaivosvierailuineen oli mieleen painuva ja unohtumaton kokemus. Teksti Juuso Lindroos 11F, Petteri Saarela 11A ja Teemu Weckström 11J Paikallista huumoria: tupakkapaikka rakettimoottorin päällä 16 [Järvenpään lukio 2013]
Matkalaiset kaivoksessa 540 metrin syvyydessä 25 kuution kauhassa 17
Kansainvälisyys Ilmanpaine rutisti tyhjän kokispullon kasaan laaksossa Järvenpään lukiolaiset Euroopan huipulla J ärvenpään lukion seitsemän opiskelijan ryhmä opettajan- sa kera osallistui yhdes- sä Suomalaisen yhteiskoulun lukion SYK:n sekä Hyvinkään yhteiskoulun lukion yhteiseen tiedeopetusprojektiin CERNissä Genevessä. Projekti alkoi jo viime keväänä toukokuun puolivälissä, jolloin vierailimme Helsingin yliopiston kiih- dytinlaboratoriossa ja Suurenergiafysiikan lai- toksella. Ennen projek- timatkaa opiskelijat kokoontuivat Järvenpään lukiolle esittelemään pienryhmissä tekemiään esitelmiä. Projekti huipentui opintomatkaan CERNiin. 18 [Järvenpään lukio 2013]
Hig gsi n hiu kka nen ja ant ima teri alabor ato rio vie rail u CER Niss ä julk aisti in viim e kesä nä tieto, että kau an etsit ty Hig gsin hiuk kanen, joka anta a aine elle mas san, on löyt ynyt. Ilmi ötä tutki taan 27 kilo metriä pitkässä, Sveitsin ja Ranskan rajalla 100 metrin syvyydessä olevassa kiihdyttimessä. Kiihdyttimessä tapahtuu jatkuvasti 60 miljoonaa törmäystä sekunnissa, joista vuoden aikana löytyy 100 etsittyä törmäystä. Tämä vastaa tilannetta, jossa etsitään yhtä tiettyä henkilöä 500 maapallolta. Kerrostalon kokoiset mittalaitteet ovat niin herkkiä, että ne reagoivat jo junan liikkeeseen maan pinnalla. Tämän takia onkin useasti tiedusteltu CERNistä, onko Geneven juna Pariisiin jo lähtenyt. Myös antimaterialaboratorioon tutustuminen oli mielenkiintoista. Yhdellä grammalla antivetyä voi matkata Marsiin. Ongelmana on vain antimaterian vaivalloinen tuottaminen. Huhujen mukaan antivetyä voisi tuottaa helpommin Kuussa kuin Maassa ja vieläpä sen toimittaminen Kuusta hyötykäyttöön olisi halvempaa kuin sen valmistaminen Maassa nykymenetelmin. CERNin tutkimusohjelmaan on hyväksytty suomalainen tutkimusryhmä, joka tutkii kokeellisesti kosmisten hiukkasten pommituksessa syntyviä
Matkalaiset Euroopan huipulla 3844 metrin korkeudessa kasvihuonekaasuja, jotka aiheuttavat ilmaston lämpenemistä. Tiedossa ei ole, että missään muualla laboratorio-olosuhteissa tutkittaisiin kokeellisesti avaruussäteilyn vaikutusta kasvihuonekaasujen syntymiseen. Paineen laskun vaikutusta tutkittiin kokeellisesti Vierailimme opintomatkan lopuksi Euroopan korkeimmalla huipulla Aquille du Midillä (3844 metriä), jonne voi päästä köysiradalla. Samalla mitattiin, kuinka paljon paine laskee noustessa huipulle. Normaali ilmanpaine on100 kpa, kun huipulla se oli vain noin 66 kpa. Paineen laskun tunsi myös korvien lukkiutumisena, ja nieleskely oli tarpeen koko ajan. Kun lämpötila oli -6 astetta ja vettä kaadettiin pullosta, näytti vesi jäätyvän hiutaleiksi pudotessaan matalassa ilmanpaineessa. Kokispullo tyhjennettiin ylhäällä ja palatessa alas laaksoon havaittiin sen rutistuneen kokoon. Opintomatka oli erittäin antoisa ja opettavainen, vaikka päivät venyvätkin pitkiksi. Sunnuntaina palasimme vasta puolenyön tietämissä Helsinki-Vantaan lentoasemalle Genevestä. Matkalla mukana olivat Oskar Celik, Petteri Helander, Eveliina Karjalainen, Jenna Kauhanen, Samuli Kyytsönen, Noora Pöllänen, Timo Virtanen ja Pasi Ketolainen. Teksti Pasi Ketolainen 19
Kansainvälisyys 20 [Järvenpään lukio 2013]
Renmin Park Suuri seikkailu opettajavaihdossa Kiinassa 21
Kansainvälisyys K eväällä 2013 toteutui vihdoin kauan suunniteltu ja odotettu opettajavaihto Järvenpään lukion ja kiinalaisen Shenzhen Middle Schoolin välillä. Minä, suomalainen englannin opettaja, ja Ms Xia Cao, kiinalainen englannin opettaja vaihdoimme työpaikkoja ja -tehtäviä neljäksi viikoksi. Shenzhen Middle School sijaitsee eteläkiinalaisessa Shenzhenin suurkaupungissa aivan Hong Kongin naapurissa. Koulu on ollut lukiomme yhteistyökoulu vuodesta 2007, jolloin käynnistimme ensimmäisen Opetushallituksen tukeman Kiina-projektimme. Itse koulu ja jotkut sen opettajista olivat siis minulle entuudestaan tuttuja matkatessani opettajavaihtoon. Silti jännitti, koska tiesin, että koulu on ensinnäkin todella suuri, eri kampuksilla on yhteensä noin 5000 oppilasta ja sadoittain opettajia, ja toiseksi, se on koko Guangdongin maakunnan arvostetuin koulu, jonne otetaan vain todella lahjakkaat oppilaat. Suuri osa oppilaista asuu koulun asuntoloissa, koska he näin pystyvät keskittymään opintoihinsa täysipainoisesti. Shenzhen Middle Schoolissa minulla oli kiinalaisopettajien tapaan kaksi opetustuntia päivässä. Englannin ryhmäni olivat lukion toisen vuoden oppilaita, ja lisäksi opetin Bible Stories -nimistä kurssia kahdelle ryhmälle. Oppitunnit olivat 45 minuutin pituisia, eli tuntuivat todella lyhyiltä 75 minuutin oppitunteihin tottuneesta. Lisää haastetta toi se, että kaikissa opetusryhmissäni oli 45 50 oppilasta, joiden nimet olivat nimilistassani vain kiinalaisin kirjoitusmerkein, ja kaiken lisäksi 22 [Järvenpään lukio 2013] Suuri seikkailu heidän paikkojaan vaihdettiin vähintään kerran viikossa. Onneksi saimme kuitenkin sovittua, että he käyttäisivät englanninkielisiä nimiä minun kanssani, vaikka kaikki nimivalinnat eivät ehkä mielestäni ihan luontevaa englantia olleetkaan: Tree, Hey, Ham, Hestia. Yhtä kaikki oppilaat olivat kerrassaan ihania ja välittömiä ja luokkahenki uskomattoman hyvä. Jokaisella ryhmällä oli järjestäjä tai luottamusoppilas, joka piti tunneilla huolen siitä, että kaikki oppilaat tiesivät läksyistä ja ajankohtaisista tapahtumista. Tämä oppilas myös haki monisteet ja muut materiaalit monistamosta ja jakoi ne oppilaille. Edelleen hän huolehti myös siitä, että kaikkien ryhmän oppilaiden syntymäpäivät ynnä muut merkkitapahtumat muistettiin, ja usein tunti alkoikin lyhyellä puheella ja onnittelulaululla. Opettajan näkökulmasta oli erityisen mukavaa, että oppilaat olivat niin avoimia ja helposti lähestyttäviä. Oppituntien alussa minua tervehti poikkeuksetta innokas oppilaiden kuoro, ja tunnin päättyessä oli usein kovat aplodit. Välillä kesti kauan ennen kuin luokasta pääsi lähtemään, koska oppilaat olivat niin innostuneita puhumaan englantia ja kyselemään Suomesta ja muista heitä kiinnostavista asioista. Päivän ensimmäinen oppitunti alkoi jo kello 7.40. Tästä oppitunnit jatkuivat kello 12.15:een asti, jolloin alkoi kello 14:ään asti kestävä lounastauko. Iltapäivällä oppitunnit taas jatkuivat kello 16.35:een asti, jonka jälkeen varsin monilla oppilailla oli lisätunteja