Motiva tukee materiaalitehokkuuden parantamisessa Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudella -seminaari 11.04.2013, Teknologiateollisuus toimitusjohtaja Jouko Kinnunen, Motiva Oy
Motiva 20 vuotta 2.4.2013 Jouko Kinnunen 2
Materiaalitehokkuuden edistämisen taustatekijät Materiaalikustannukset, tuottavuus, kilpailukyky Luonnonvarojen riittävyys, saatavuus, riskit Materiaalien käyttöön liittyvät ympäristövaikutukset
Materiaalitehokkuuden ilmiöitä käytännössä Makrotaso - valtakunnallinen tai laajempi Strategiat Osaamisperusta Koordinoitu hallinto Lainsäädäntö Kansallinen MAT-ohjelma T&K rahoitus Kannustimet Lupaohjaus Alueellinen taso - teollinen symbioosi - alueiden materiaalitehokkuus Mikrotaso, yritykset - tehokkaat tuotantolaitokset Tuotteet ja palvelut Symbiooseja luova verkottaminen Toisen jäte on toisen raaka-aine Raaka-ainevalinnat Vähemmän ylilaatua Valmistettavuus Prosessi-integraatio Materiaalivalinnat Teknologiaa yli toimialarajojen Resurssitehokkuuden liiketoimintamallit Purettavuus Huollettavuus Optimoitu tuotannon suunnittelu Vähemmän jätettä Kierrätettävyys Tehokkuus ja pitkäikäisyys käytössä
MAKROTASO kansallisia toimia materiaalitehokkuuteen liittyen
MAKROTASO, CASE: Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman valmistelu 2013 Taustalla hallitusohjelma: Hallitus tavoittelee Suomea, joka on maailman eturintamassa ympäristöystävällisessä, resurssi- ja materiaalitehokkaassa taloudessa sekä kestävien kulutus- ja tuotantotapojen kehittäjänä. Valmisteluaikataulu: 11.12.2012 30.9.2013 Päävastuu: TEM, YM Tilanne 8.4.2013: Valmistelutyö on käynnissä 25.2. pidettiin työpaja, johon osallistui mm. elinkeinoelämän edustajia Tarkemmista tavoitteista ja ehdotettavista toimenpiteistä ei ole toistaiseksi tietoa
MAKROTASO, CASE: Energia- ja ilmastostrategiaan tuli liittymäpintaa materiaalitehokkuuteen Kappale 3.9 Kuluttajat ja kuluttajatoimen ohjaus s. 36: Kootaan yhteen neuvontaa, työkaluja ja parhaita käytäntöjä kulutuksen energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi sekä uusiin ratkaisuihin kannustamiseksi. Kappale 3.10 Maatalous ja ruoka s. 38: Vähennetään ruokahävikkiä elintarvikeketjun joka vaiheessa ja korostetaan ruokavalintojen merkitystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Erityisesti kuluttajat ovat tässä tärkeässä roolissa. Kappale 4.2 Tutkimus ja tuotekehitys: s. 41: Panostetaan energia- ja materiaalitehokkaisiin tuotteisiin, palveluihin ja toimintatapoihin sekä näiden tuoman kilpailuedun realisoimiseen. Lähde: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 20.3.2013 http://www.tem.fi/files/36221/temjul_8_2013_web_20032013.pdf
ALUEELLINEN TASO teollinen symbioosi & alueellinen materiaalitehokkuus
Teollinen symbioosi - Eri toimijoiden välisten materiaali- ja energiavirtojen hyötykäytön edistäminen Tavoitteena materiaalivirtojen tuottajien ja hyödyntäjien kohtaaminen synergioiden syntyminen Tarvitaan tietojen vaihtoa yritystasolla ja alueellisin tarkasteluin Parantaa sekä yritysten että koko alueen kilpailukykyä ja ekotehokkuutta Hyötyjä: Kustannussäästöt, kaatopaikkatilan säästö, CO2- päästövähenemät, luonnon raaka-aineiden säästö, työpaikkojen synty, innovaatiot ym. Motiva toteuttaa parhaillaan Sitra:n, TEM:n ja YM:n tilaamaa esiselvitystä teollista symbioosia edistävästä kansallisesta toteutusmallista
Uutta liiketoimintaa teollisista symbiooseista Korjaamo, Helsinki 12.3.2013 Osallistujat Turun AMK Gaia Group Oy Ajon Apu Oy PBI Indufor Oy SYKE Fortum Oy Mikkelin AMK Aalto-yliopisto St1 Biofuels Oy Metsä Group Uusioaines Oy Kouvola Innovation Oy UPM Kierrätysverkko Oy Spinverse Consulting Oy Kemira Oyj L&T Recoil Oy Ekokem OyAb Muotoilutoimisto Kaisa K SITA Suomi Oy Tikkurila Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Forchem Oy Oy Sinebrychoff Ab Risain Oy HSY CEE-Centre for Environment and Energy Digipolis Oy EcoChange Oy Ferroplan Oy Neste Oil Corporation Ahlstrom Oyj Ympäristöyritysten liitto ry Tekes FSKK Oy Yhteenveto työpajasta Tiistaina 12.3. järjestettiin Pohjoismaiden ensimmäinen teollisia symbiooseja edistävä NISP-työpaja Korjaamolla (NISP National Industrial Symbiosis Programme). Aamupäivän aikana potentiaalisia synergioita löytyi todella hyvin, jopa yli odotusten, kun resurssien tarjoajat ja hyödyntäjät kohtasivat. Neljän pöydän ääreen kokoontuneet yritysten edustajat tunnistivat kaikkiaan 165 resurssia ja mahdollisia synergioita jo 119. Osa osallistujista keskittyi ideoimaan, miten tällaista toimintamallia kannattaa kehittää Suomessa ja miten eri toimijat osallistuisivat tähän. Todettiin, että eri puolilla Suomea on paljon osaamista ja hankkeita, jotka tähtäävät resurssien tehokkaamman hyödyntämisen mahdollistamiseen. Tästä on hyvä lähteä kehittämään uusia teollisia symbiooseja Suomessa! En ollut ajatellut, että muitakin kuin pääraaka-aineita päätuotteitamme varten voisi symbioosilla löytyä - Pekko Kohonen Recoil Oy Mentiin hyvin konkreettisiin asioihin. Niiden pohjalta oli helppoa muodostaa näkemys, mitä on tarjolla ja haussa - Maarit Leppänen SITA Suomi Oy Mitä työpajan jälkeen? Sinulle lähetetään yritys-/organisaatiokohtainen synergiaraportti Käynnistä keskustelut mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa edistääksesi mahdollisia synergioitasi. Tähän voit saada apua työpajan järjestäjiltä Olemme käytettävissäsi. Ole aktiivinen ja pyydä apua. Haluamme seurata synergioiden edistymistä. Miten symbioosien verkosto kehittyy seuraavaksi? Seuraava työpaja 15.5. Jyväskylässä Resurssitiedot viedään yhteiseen tietokantaan. Tietokantaa täydennetään eri tavoin Tietokannan avulla tunnistetaan uusia synergioita ja vauhditetaan niiden toteutumista. Ota yhteyttä! Susanna Perko 0294 618 250 susanna.perko@sitra.fi 10 Paula Eskola 040 555 29 61 paula.eskola@motiva.fi
National Industrial Symbiosis Programme - NISP ohjelman tuloksia Britanniasta Lähde: NISP. 2009. The Pathway to a low carbon sustainable economy. http://www.nisp.org.uk/publications/pathway_executive_summary.pdf
Britannian teollisen symbioosin NISP ohjelma - Mistä hyödyt ovat muodostuneet? Syötteet Kierrätysmateriaalien alhaisempi energiaintensiteetti verrattuna neitseellisiin materiaaleihin Prosessiparannukset synergiahyödyistä seuraavat säästöt sähkön ja polttoaineiden käytössä Polttoaineet fossiilisten polttoaineiden korvautuminen muilla energianlähteillä Kuljetukset synergioista suoraan seuraava kuljetustarpeen vähentyminen Loppusijoitus kaatopaikoille loppusijoitettavan biohajoavan aineksen määrän väheneminen Lähde: International Synergies, James Woodcock. 2012. Industrial symbiosis.
MIKROTASO materiaalikatselmuksilla tuloksia tuotannon tehostamiseksi
Materiaalikatselmus Systemaattinen tapa käydä tuotannon materiaalivirrat läpi ja tunnistaa säästökohteita Tuottaa konkreettisia toimenpideehdotuksia säästöjen toteuttamiseksi Konsultti toteuttaa katselmuksen käyttäen Motivan mallia Hyödynnetään yrityksen osaamista ja tietotaitoa Yleinen toimialasta riippumaton malli Sopii parhaiten keskisuurelle valmistavalle teollisuudelle Huom! Väliaikainen TEM katselmustuki (40%) käytettävissä Motiva mallin mukaisiin materiaalikatselmuksiin Toimenpiteet SÄÄSTÖT -kustannuksissa -materiaalipanoksissa -ympäristövaikutuksissa
Materiaalikatselmustoiminnan hyötyjä Tuo esiin materiaalien käyttöön liittyvät suorat ja välilliset kustannukset sekä säästömahdollisuudet Tuottaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia säästöjen toteuttamiseksi Tunnistettava euromääräinen säästöpotentiaali on tyypillisesti keskikokoisilla yrityksillä useita satoja tuhansia euroja/vuosi Materiaalitehokkuuden keinoin aikaansaatava kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaali yksittäisellä tuotantolaitoksella voi olla satoja tonneja CO2 ekv./vuosi PLAN DO ACT CHECK
Katselmoituja kohteita Oras Oy -metallituoteteollisuus Uponor Oy -muovituoteteollisuus Lumon Oy -parvekelasit ja terassit Kidex Oy -huonekaluteollisuus URV Oy -rautavalimo
TUOTTEET JA PALVELUT materiaalitehokkuutta ja lisäarvoa elinkaariajattelua soveltamalla
Tuotelähtöisen ympäristöjohtamisen osaamisverkosto TUORE osaamisverkoston perustehtävät: alan edelläkävijäyritysten, asiantuntijoiden ja hallinnon yhteinen linjaava toimija oppimisen foorumi sekä alan parhaiden käytäntöjen esiin nostaja ja jalkauttaja www.tuoreverkosto.fi