1 Vain hyviä syitä, Julkisen hirsirakentamisen seminaari 8.-9.9.2016 Pudasjärvi Kansliapäällikkö Hannele Pokka Hyvät seminaarivieraat, Olen iloinen, että minut kutsuttiin tutustumaan hirsirakentamiseen Pudasjärvellä. Pudasjärvi ja hirsirakentaminen on ollut isosti esillä julkisuudessa. Olette antaneet hienon esimerkin sitä, miten hirsi taipuu julkiseen rakentamiseen tästä. Yksi viestini tänään on, että ympäristöministeriö edistää edelleen hirsirakentamista. Kysymys ei yksinomaan kulttuuriperinnöstä tai vapaa-ajan rakentamisesta, vaan hirren hyödyntämisestä laajemmin ja teollisesti käyttötarkoitukseltaan erilaissa rakennuksissa kuten täällä Pudasjärvellä voimme selkeästi nähdä ja kokea. Toinen viestini on, että maan hallitus haluaa puuta liikkeelle ja lisää tuotteita metsästä. Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen ohjelmaansa sisällyttämää biotalous- puhtaat ratkaisut kärkihanketta. Käänne on jo nähtävissä, sillä metsään liittyvät investoinnit ovat kasvussa. Hallitus pyrkii lisäämään puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa teollisessa käytössä ja energiatuotannossa. Puutuoteteollisuudelle avautuu uusia mahdollisuuksia kasvavan sahapuutarjonnan myötä. Kun tulevien sellutehdasinvestointien raakaaineen saatavuus on turvattava riittävällä kuitupuulla, markkinoille tulee samalla kasvava määrä sahateollisuudelle tukkipuuta jalostettavaksi. - Koska puutuoteteollisuuden tuotteilla ja rakentamisen komponenteilla on
2 vientimarkkinoita, valtiovallan puolelta on perusteltua vauhdittaa puurakentamista ja puutuoteteollisuutta ohjelmatasolla eteenpäin, jotta se voisi kasvaa ja käyttää markkinoille tulevaa sahapuuta. Puurakentaminen on osa puun monipuolista käyttöä. Miten niitä hallituksen haluamia uusia puutuotteita sitten saadaan? Julkisten hankintojen osuus tässä on erittäin merkittävä. Suomessa julkinen sektori hankki vuonna 2008 rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja noin 31 miljardilla eurolla. Määrä vastaa noin 24 prosenttia Suomen julkisen sektorin hankinnoista. Julkisten hankintojen arvo on noin 17 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Kunnat ovat suuri rakennuttaja esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja hoitoalan rakennusten rakentamisessa. Kun näitä hankkeita toteutetaan, se voi johtaa kokonaiskysynnän kasvuun. Julkinen sektori, valtio ja kunnat voivat vaikuttaa omilla valinnoillaan myös yksityisen sektorin hankintoihin. Hallituksen biotalousstrategian eräänä toteuttamisen keinona strategiassa mainitaan julkisten hankintojen kannustimet, joilla korvataan uusiutumattomia luonnonvaroja. Vähitellen pitäisi varmaan kirkastua, mitä tällä lauseella hallitusohjelmassa tarkoitetaan. Elokuun alusta ympäristöministeriössä on aloittanut työnsä puuohjelmapäällikkönä Petri Heino, jonka tehtävänä saada hallituksen puuohjelmaa käytännössä liikkeelle. Puuteollisuuden vienti on ollut vuosittain noin 2,6 miljardia euroa. Tästä huonekaluteollisuuden osuus on noin 148 miljoonaa euroa. Viennin arvosta saha- ja höylätavara on puolet, vaneri ja muut puulevyt lähes
3 neljännes. Jalostetuimmat tuotteet kuten huonekalut ja puutalot yhteensä 17 prosenttia. Biotalouden viennin arvo on koko Suomen viennistä merkittävä, mutta edellä mainitsemiani lukuja miettiessä tulee kyllä siihen johtopäätökseen, että puun käyttöä on monipuolistettava Suomessa ja sen jalostusarvoa kasvatettava. Se vaatii panostuksia tuotekehitykseen ja osaamiseen. On puhuttu hirren uudesta ajasta. Tähän aikaan sopii hyvin uudet avaukset, joissa kehitetään ja viedään eteenpäin myös kokeiluilla uusia asioita. Hirsirakentaminen sinänsä on suomalaisen osaamisen alue, jolla on merkittävää vientitoimintaa lähinnä pientalojen alueella. Uutta on systemaattinen hirsirakentamisen edistäminen julkisissa rakennuskohteissa hyödyntäen hyvää kokonaissuunnittelua ja suomalaista arkkitehtuuria. Rakennusmateriaalien valmistuksen päästöjen merkitys kasvaa. Energiatehokkuuden parantumisen myötä ja eri energiamuotojen hiilijalanjäljen pienentyessä rakennuksen käytönaikainen energiankulutuksen hiilijalanjälki pienenee suhteessa rakennusmateriaalien valmistuksen päästöihin. Nollaenergiatalo, jonka materiaalien valmistus aiheuttaa paljon päästöjä ei johda ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta parhaimpaan lopputulokseen. Hirsitaloilla on pieni hiilijalanjälki. Se perustuu sekä puumateriaaliin että seinärakenteen yksinkertaisuuteen. Kun hirsi on tehty kestävästi hoidetun talousmetsän puista, voidaan hirsirakennuskannan lisääminen nähdä kansallisen hiilivaraston kerryttämisenä.
4 Hirsitalo kestää vuosikymmeniä ja vuosisatoja. Hyvällä arkkitehtuurilla säilyy myös talon käytettävyys ja soveltuvuus eri tarpeisiin ajan mukaan. Pudasjärvi-ilmiö on myös jo levinnyt muihin kuntiin. Hirsikouluja on suunnitteilla muuallakin Suomessa. Hirsitaloteollisuus käyttää kotimaista raaka-ainetta. Hirsitalotehtaat sijaitsevat maaseudulla ja ovat tyypillisesti alueensa merkittäviä työllistäjiä. Lisäksi yritykset työllistävät välillisesti metsänkorjuussa, kuljetuksissa, kunnossapidossa, liitännäisteollisuudessa (ikkunat, ovet) sekä rakennustyömailla moninkertaisen määrän. Entä miten hirsirakentamisen jatkossa, kun määräykset taas muuttuvat? Julkisessa keskustelussa on epäilty, että ympäristöministeriön rakentamista koskevat energiamääräykset estävät jatkossa hirsitalojen rakentamisen. Keskustelu liittyy ministeriössä valmisteltavina oleviin lähes nollaenergiarakennuksen koskeviin säädöksiin. Keväällä 2008 Hirsitaloteollisuus ilmoitti, että 30-40 % kiristys silloisiin energia-määräyksiin ilman massiivipuun erityispiirteiden huomioimista lopettaa massiivihirsitalojen rakentamisen. Tuon ajan suhdanteita kuvaa, että vuonna 2007 valmistettiin 14 000 hirsirakennusta. Hirsivalmistajien liikevaihdosta (353 Milj. ) 46 % tuli viennistä. Hirsitalojen valmistusprosessissa (sahaus, kuivaus, höyläys, salvos, pakkaus) oli suoria työpaikkoja noin 1800. Vuonna 2009 teollisen hirren liikevaihto oli huippuvuodesta 2007 laskenut 231 miljoonaan euroon ja viennin osuus oli laskenut 76 miljoonaa euroa eli 38% tuli viennistä.
5 Energiamääräyksiä kiristettiin sittemmin 2010 30% ja vuonna 2012 edelleen 20%. Hirren osuus uusien pientalojen runkomateriaalina kasvoi samanaikaisesti 2009-2014 5 %-yksikköä, vaikka teollisen hirren liikevaihto oli euromääräisesti edelleen vuoden 2009 tasolla. Pudasjärvellä oli käynnissä hirsikorttelihanke. Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin hirsitaloteollisuuden huoli on, millaisen muodon ns. nollaenergiarakentamista koskeva lainsäädäntö saa. Voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan energiatehokkaaksi siten, että energiaa ja luonnonvaroja kuluu säästeliäästi. Tätä lain kohtaa on nyt käynnissä olevassa säädösvalmistelussa täsmentää siten, että se täyttää EU säädösten kansalliset velvoitteet. Keskusteluun on noussut rakennusten energiatehokkuusdirektiivin määritelmä lähes nollaenergiarakennus. Termi on vaikea ja tuntuu siltä, että jokainen ymmärtää asia eri tavalla. Keskeistä on, mitä nollaenergiarakentamisesta kirjoitetaan lakiin ja asetuksiin: mitä rakentamiselta vaaditaan, millaiset vaatimustasot asetetaan säädöksissä. Asetukset tulevat lausunnolle tänä syksynä. Asetusten ensimmäiset luonnokset olivat mukana, kun lähes nollaenergiarakentamista koskevan lakiehdotus oli lausuntokierroksella keväällä. Tällä halusimme antaa kuvan siitä, mihin uusilla määräyksillä pyritään. Asetusluonnokset antoivat mahdollisuuden kommentoida vaatimustasoja. Lausuntokierroksella olleissa asetusluonnoksissa vaatimustasoiksi oli
6 suoraan otettu rakennusalan ns FinZeb hankkeen loppuehdotukset. Kommentteja olemme saaneet runsaasti. Kiitokset myös hirsiteollisuudelle perustellusta kriittisestä näkemyksestä. Ylipäänsä lausuntokierroksella saatiin tärkeitä kommentteja monelta eri kannalta. Varsinaiset asetukset ovat nyt valmistelussa ja tulevat uudestaan lausunnolle. Jo tässä vaiheessa voin ennakoida, että muutoksia lausuntokierroksella olleisiin teksteihin tulee. Hirren suosio julkisissa rakennuksissa on kasvanut viime vuosina, sillä sen hyväksi havaittu kosteustekninen turvallisuus heijastuu myös sisäilman laatuun. Puulla on todettu olevan muutoinkin terveyttä edistävä vaikutus stressin alentajana. Monet vakavasti homeongelmista kärsineet ovat tukeutuneet hirsitaloon. Kaupungistumista tapahtuu niin meillä kuin muuallakin. Tässä yhteydessä on hyvä todeta, että suomalainen hirsirakennus pystyy kehittymään yhteiskunnan muutosten mukana tarjoten käyttäjilleen hyviä sisäolosuhteita niin sisäilman kuin hyvien, silmää miellyttävien tilaratkaisujen kautta. Hirsitalo yhdistettynä sopivaan uusiutuvaan energiamuotoon on mahdollisuus erityisen vähähiiliseen rakentamiseen nyt ja jatkossa. Tämä on mahdollista myös kosteusturvallisesti hyvää sisäilmaa vaalien. Toivotan hyvää jatkoa niin Pudasjärven kuin muillekin hirsirakentajille. Mielenkiinnolla seuraan hirren uutta tulemista, kiitos.