:n lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön luonnokseen tekijänoikeuslain muuttamiseksi (lausuntopyyntö 13.12.2013) 15. tammikuuta 2014
- 2 - SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... - 2 - MUSIIKKITUOTTAJAT... - 3 - YHTEENVETO... - 3-1. TAUSTA... - 5 - Digimarkkinan kehitys... - 5 - Estot ja perusoikeudet... - 6 - Estojen teho... - 7 - Voimassaolevan sääntelyn epäkohdat... - 7-2. MUSIIKKITUOTTAJIEN EHDOTUS... - 8-56 g pykälään uusi kieltokanne välittäjiä kohtaan... - 8 - Muutokset luonnoksen 60 c pykälään... - 9 - Muutokset luonnoksen 60 d pykälään...- 11 - Muutokset luonnoksen 60 f pykälään...- 11 - Huomautuskirjemenettely...- 11 -
- 3 - MUSIIKKITUOTTAJAT (Musiikkituottajat) on Suomessa toimivien äänitetuottajien kattojärjestö, jonka jäsenistö kattaa n. 95 % Suomen äänitemarkkinoista. Musiikkituottajat kiittää mahdollisuudesta lausua ministeriön luonnoksesta ja esittää seuraavan. YHTEENVETO Musiikkituottajien tilaaman tutkimuksen mukaan valtaenemmistö Internetin käyttäjistä tukee toimenpiteitä, joilla puututaan laittomien Internet palveluiden toimintaan Suomessa. Ehdotettu keskeytysmääräyssäännöksen tarkastaminen niin, että menettely voidaan kohdistaa myös ulkomailta toimiviin ja/tai ylläpitäjien henkilöllisyyden salaaviin palveluihin on tärkeää. Ministeriön luonnosta on kuitenkin kehitettävä edelleen niin, että määräykset voidaan saattaa voimaan tasapuolisesti kaikkia samankaltaisia Internetin palveluntarjoajia (jäljempänä välittäjät) kohtaan. Pääasiaan liitännäisten turvaamistoimien lisäksi on mahdollistettava, direktiivien edellyttämällä tavoin ja tekijänoikeustoimikunnan esityksen mukaisesti, itsenäisen kieltokanteen nostaminen välittäjiä kohtaan. Luonnoksessa ehdotetun uuden hidastamismääräyksen soveltuvuudesta ja kustannustehokkuudesta nykyisin käytettävissä olevilla tekniikoilla on esitetty perusteltuja epäilyksiä. Hidastamismääräyksen onkin oltava aina vaihtoehtoinen, ei ensisijainen, keino laittomien palveluiden toiminnan estämiseksi. On myös vielä harkittava onko hidastamismääräyksen lähettämä oikeuspoliittinen viesti oikea ja toivottava. Ministeriön luonnoksessa ehdotettuja 60 c ja 60 d pykäliä on edelleen kehitettävä; o Poistamalla pykälästä tarpeettomana viittaukset verkkopalvelun ylläpitäjään ja palvelun tarkoitukseen. o Antamalla tuomioistuimelle mahdollisuus määrätä, että hakijoiden ei tarvitse asettaa asiassa ulosottomiehelle vakuutta. o Säätämällä menettelystä, jolla tuomioistuimen yhtä välittäjää kohtaan antama lainvoimainen päätös voidaan laajentaa
- 4 - ulottamaan koskemaan kaikkia samanlaisia Suomessa toimivia välittäjiä kohtaan. Keskeytysmääräysmenettelyn kehittämisen lisäksi ministeriön on lisättävä ehdotukseen ns. huomautuskirjemenettely, joka mahdollistaa tiedottavan puuttumisen yksittäisten tiedostojen jakajien toimintaan.
- 5-1. TAUSTA Digimarkkinan kehitys Äänitemusiikin käyttö ja kulutus on siirtynyt merkittävässä määrin tietoverkkoihin. Digitaalisten palveluiden osuus Suomen vuoden 2013 äänitemyynnistä on alustavien tietojen perusteella n. 40 prosenttia. Digitaalisten palveluiden myynti kasvoi vuonna 2013 n. 30 prosenttia. Digitaalisten palveluiden suosion myötä Suomen musiikkimarkkinan arvioidaan alustavien tietojen valossa kasvavan vuonna 2013 n. 3 prosenttia (www.ifpi.fi/tilastot). Voimakkaimmin ovat kasvaneet suoratoistopalvelut, jotka tarjoavat kuluttajille jo lähes 30 miljoonaa äänitettä kattavan kirjaston, joko ilmaiseksi mainosrahoitteisesti tai kuukausikorvausta vastaan. Suoratoistopalvelut muodostavat noin 70 prosenttia digitaalisten palveluiden tuotoista. Turvallinen ja toimiva Internet on Musiikkituottajien jäsenten elinkeinotoiminnan ja suomalaisen äänitealan tulevaisuuden edellytys. Musiikkituottajien etujen mukaista ei ole tietoverkkojen terveen kehityksen vaarantaminen tai hidastaminen. Musiikkituottajien Consumer Compass tutkimuslaitokselta tilaaman tutkimuksen (liite 1) mukaan Internetin käyttäjien valtaenemmistä tukee toimenpiteitä, joilla puututaan laittomien palveluiden toimintaan. Musiikkimarkkinan (kuten myös kaikkien muiden sisältöalojen) positiivista kehitystä hidastaa ja uhkaa yhä kuitenkin musiikin laajamittainen laiton tarjonta tietoverkoissa. Vaikka laittomien palveluiden käyttö on vähentynyt Musiikkituottajien keväällä 2013 tilaaman tutkimuksen mukaan enää 9 prosenttia 18 54 vuotiaista Internetin käyttäjistä oli hakenut musiikkia laittomilta sivustoilta viimeisen 6 kuukauden aikana on laittomilla sivustoilla käyvien Internetin käyttäjien absoluuttinen määrä yhä kohtuuttoman suuri. Laittomat palvelut vääristävät markkinoita ja vaikeuttavat erityisesti uusien markkinoille pyrkivien start-up palveluiden markkinoille tuloa, elinkeinotoimintaa ja selviytymistä. Internetin laittomat sisältöpalvelut ovat taloudellista hyötyä tavoittelevia toimijoita, joiden toiminta vahingoittaa suomalaisia sisältöaloja ja aiheuttaa menetyksiä Suomen kansantaloudelle menetettyjen verotulojen ja työpaikkojen muodossa. Internetin laittomat sisältöpalvelut ovat osa harmaata taloutta.
- 6 - On lisäksi huomattava, että terve ja elinvoimainen musiikkiala hyödyttää välittömästi ja välillisesti elinkeinoelämää laajemmaltikin. Musiikki on haluttua sisältöä yhtä lailla perinteisessä mediassa kuin uusissa digitaalisissa palveluissa. Musiikkivideot ovat esimerkiksi YouTuben ylivoimaisesti katsotuinta sisältöä sekä Suomessa että kansainvälisesti (http://bit.ly/1dqybum), artistit puolestaan ovat sosiaalisen median mm. Twitterin seuratuimpia henkilöitä. Musiikki on myös peliteollisuudelle tärkeä aihealue; musiikkiaiheiset tai musiikkisisältöön perustuvat pelit ovat suosittuja ja kiinnostavat kuluttajia. Musiikki ja sen kiinnostavuus onkin mahdollistanut erilaisten uusien digitaalisten palveluiden toiminnan ja liiketoimintamallien kehittämisen. Tätä taustaa vasten on ministeriön ehdotus kehittää olemassa olevia oikeuskeinoja laittomien palveluiden toiminnan estämiseksi Suomessa tärkeä ja tervetullut. Estot ja perusoikeudet Keskeytysmääräysmenettelyn kehittämistä on aiemmin vastustettu, koska menettelyn on pelätty oikeudettomasti rajoittavan vaihtoehtoisesti joko ilmaisunvapautta tai Internetin palveluntarjoajien elinkeinon vapautta. Nämä huolet ovat osoittautuneet aiheettomiksi ja osittain jo lähtökohtaisesti perusteettomiksi. Ensinnäkin on huomattava, että tekijänoikeuslaki mahdollistaa jo nykyisellään välittäjiin kohdistettavat keskeytysmääräykset. Kysymyksessä ei siis ole uusi menettely. Lisäksi, menettely, jolla välittäjät määrätään estämään pääsy sivustoon, josta levitetään tekijänoikeudella suojattuja sisältöjä ilman oikeudenhaltijan lupaa, on EU direktiivien edellyttämä. Se on todettu sekä suomalaisissa että useissa ulkomaisissa lainvoimaisissa oikeuden päätöksissä tarkoituksenmukaiseksi ja oikeasuhtaiseksi toimenpiteeksi, jolla varmistetaan oikeudenhaltijoiden perusoikeuksien suojatun henkisen omistusoikeuden suoja tapauksissa, joissa Internet sivustot loukkaavat tekijänoikeuksia järjestelmällisesti ja laajamittaisesti. Myös Euroopan Unionin tuomioistuimen julkisasiamies on tuoreessa lausunnossaan (26.11.2013, tapaus C-314/12) päätynyt samaan lopputulokseen. Huoli siitä, että keskeytysmääräykset olisivat lähtökohtaisesti kiellettyä verkkosensuuria tai niiden täytäntöönpano muutoin loukkaisi Internetin käyttäjien tai välittäjien perusoikeuksia, on siis osoittautunut aiheettomaksi.
- 7 - Estojen teho Keskeytysmääräysten on myös väitetty olevan tehottomia (mikä väite on ristiriidassa yllä mainitun verkkosensuuriväitteen kanssa) tai vaihtoehtoisesti vaarantavan Internetin toimivuuden. Tulokset kuitenkin osoittavat (liite 2), että estot ovat tehokkaasti vähentäneet laittoman The Pirate Bay -palvelun käyttöä Suomessa sen jälkeen, kun tuomioistuin Musiikkituottajien hakemuksesta määräsi vuonna 2012 kolme suurinta teleoperaattoria estämään pääsyn palveluun. The Pirate Bay oli ennen estojen täytäntöönpanoa ylivoimaisesti Suomen suosituin laiton tiedostojenjakopalvelu. Onkin myös ilmeistä, että digitaalisen markkinan positiivinen kehitys Suomessa johtuu osittain tästä toimenpiteestä. Teleoperaattoreiden suorittamat domain-nimien poistamiset nimipalvelimiltaan ja IP-osoitteiden estot ovatkin osoittautuneet sekä tehokkaiksi että huokeiksi toteuttaa. Musiikkituottajien tietojen mukaan toteutetuista toimenpiteistä ei myöskään ole aiheutunut minkäänlaista haittaa tietoverkkojen toimivuudelle tai eheydelle, Suomessa tai ulkomailla. Voimassaolevan sääntelyn epäkohdat Voimassa olevan lainsäädännön merkittävin epäkohta on, että keskeytysmääräysmenettely ei sovellu sivustoihin, joiden ylläpitäjät joko salaavat henkilöllisyytensä tai ovat sijoittautuneet EU:n rajojen ulkopuolelle, mistä syystä kannetta loukkaajia vastaan ei saada vireille Suomessa. Koska käytännössä kaikki suosituimmat laittomat sivustot toimivat edellä mainitulla tavoin, eikä kannetta niiden ylläpitäjiä vastaan saada Suomessa nostetuksi, on keskeytysmääräysmenettely jäämässä kuolleeksi kirjaimeksi. Ministeriön ehdotuksessa on oikein identifioitu tämä voimassa olevan lainsäädännön keskeisin ongelma. Nykyisen säännöksen käytettävyyttä heikentää myös se, että keskeytysmääräys annetaan turvaamistoimena. Koska kysymyksessä on turvaamistoimihakemus, on hakijan asetettava ulosottokaaren 8 luvun 2 pykälän mukaisesti ulosottomiehen määräämä vakuus määräyksen täytäntöönpanoa pyydettäessä. Esimerkiksi edellä mainitussa The Pirate Bay -tapauksessa ulosottomiehen määräämien vakuuksien määrä kohosi 600.000 euroon kolmen hakemuksen osalta; siitä huolimatta, että palvelun oli Ruotsissa lainvoimaisella päätöksellä todettu loukkaavan tekijänoikeuksia ja
- 8 - toimenpiteen toteuttamisen kustannusten oli todettu olevan joitakin tuhansia eroja per operaattori. Näin korkeat vakuusvaatimukset käytännössä estävät keskeytysmääräyshakemusten tekemisen useampia teleoperaattoreita kohtaan. Nykytilanne on epätyydyttävä, koska hakemuksia voidaan tehdä ainoastaan valikoivasti joitakin teleoperaattoreita kohtaan ja ainoastaan hyvin harvojen laittomien palvelujen osalta. Ministeriön ehdotuksessa ei ratkaista tätä epäkohtaa. Nykyisen säännöksen tehoa heikentää myös se, että hakemus on tehtävä erikseen jokaista välittäjää kohtaan. On sekä oikeudenhaltijoiden että yhteiskunnan resurssien tuhlaamista, että samassa asiassa on tehtävä hakemukset ja tuomioistuimien on käsiteltävä ja annettava päätökset erikseen kunkin teleoperaattorin osalta. Ei ole todennäköistä, että tuomioistuin päätyisi eri ratkaisuun keskeytysmääräyshakemusasiassa, jonka se on jo kertaalleen tutkinut ja jossa se on antanut päätöksensä. Nykyinen tilanne ei ole toivottava ja tasapuolinen myöskään teleoperaattoreiden kannalta. Ääritapaus on teleoperaattori, johon ei kohdistettu keskeytysmääräystä ja joka markkinointiviestinnässään hyödynsi sitä, että sen liittymistä voi esteettä käyttää laittomia palveluita. Ministeriön ehdotus ei ratkaise myöskään tätä epäkohtaa. 2. MUSIIKKITUOTTAJIEN EHDOTUS 56 g pykälään uusi kieltokanne välittäjiä kohtaan Musiikkituottajat ehdottaa, että tekijänoikeuslain 60 c :n muuttamisen lisäksi, oikeudenhaltijoille annetaan eurooppalaisten esimerkkien mukaisesti mahdollisuus hakea pysyvää kieltotuomiota välittäjiä kohtaan. Tätä edellyttää myös EU:n lainsäädäntö; ns. tekijänoikeusdirektiivin (2001/29/EC) artikla 8(3) sekä täytäntöönpanodirektiivin (2004/48/EC) artikla 11. Itsenäinen normaalissa siviiliprosessuaalisessa menettelyssä haettava kieltotuomio tarjoaa oikeudenhaltijoille selkeän vaihtoehtoisen menettelyn estää laittomien palvelujen toiminta Suomessa, vaarantamatta välittäjien tai kolmansien oikeutettuja etuja tai oikeuksia. Tekijänoikeustoimikunnan mietinnössä 2012:2 ehdotettiin tekijänoikeuslain 56 g :ään lisättäväksi uusi 2 momentti, joka mahdollistaisi kieltokanteen nostamisen välittäjää vastaan. Musiikkituottajat esittää, että lainmuutos toteutetaan toimikunnan esittämillä perusteilla ja seuraavassa muodossa:
- 9 - Uusi TekOikL 56 g pykälän 2 momentti Tuomioistuin voi määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän tai muun välittäjän (välittäjä) estämään asiakkailtaan pääsyn verkkosivulle, jota käytetään tekijänoikeudella suojatun aineiston saattaminen yleisön saataviin ilman oikeudenhaltijan suostumusta, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon aineistoa yleisön saataviin saattavan henkilön, sitä vastaanottavan henkilön, välittäjän ja tekijän oikeudet (pääsyn estäminen). Muutokset luonnoksen 60 c pykälään Ehdotuksessa on 1 momentin 1-kohdan hidastamismääräyksen osalta muutettu nykyisen pykälän sanamuotoa menettelyn kohteena olevien verkkopalveluiden osalta. Koska ehdotuksen perusteluiden ja oikeuskäytännön valossa on ilmeistä, että ehdotuksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole ollut muuttaa pykälän tulkintaa tältä osin, ei sanamuodon muutos ole tarpeen. Nykyinenkin säännös soveltuu ainoastaan palveluihin, joiden pääasiallinen tai ainoa todellinen motiivi on hyötyä tekijänoikeudella suojatun materiaalin saataville saattamisesta ilman oikeudenhaltijan suostumusta, ja tilanteisiin, joissa pääsyn estäminen on kohtuullista kaikkien asiaan osallisten kannalta. Viittaus verkkopalvelun tarkoitukseen on näin ollen tarpeeton. Se lisää säännökseen tunnusmerkistöön subjektiivisen elementin, joka saattaa johtaa vaikeisiin näyttökysymyksiin palvelun ylläpitäjien tarkoitusperistä. Momenttiin lisätty viittaus loukkaukseen käytettävän palvelun tarjoajaan (myöhemmin verkkopalvelun ylläpitäjään ) on poistettava pykälästä ja jäljempänä myös muista ehdotetuista pykälistä. Erillinen viittaus verkkopalvelun ylläpitäjään on tarpeeton ja aiheuttaa sekaannusta. Käytännössä verkkopalvelun ylläpitäjä on joko laissa tarkoitettu välittäjä tai väitetty loukkaaja (esim. BitTorrent torrent palvelimen ylläpitäjä). Uuden asiaan osallisten kategorian luomiselle esitetyllä tavoin ei ole perusteita, se lisää tarpeettomasti menettelyn ja säännöksen monimutkaisuutta. Tuomioistuimelle on annettava mahdollisuus määrätä, että hakija vapautuu velvollisuudesta asettaa vakuus. Ulosottomiehen asettamat vakuudet ovat käytännössä osoittautuneet esteeksi menettelyn soveltamiselle kaikkiin Suomessa toimiviin Internet välittäjiin. Edellä viitatussa The Pirate Bay -
- 10 - tapauksessa Musiikkituottajat on ollut pakotettu kohdistamaan keskeytysmääräykset vain suurimpiin teleoperaattoreihin, mikä vääristää kilpailua teleoperaattoreiden kesken, kannustaa pienempiä teleoperaattoreita epäterveeseen kilpailuun, ja sallii laittoman palvelun tarjoamisen osalle suomalaisista kuluttajista. Seuraavassa Musiikkituottajien pykäläkohtainen muutosesitys, lisäykset vahvennettuna ja poistot yliviivattuna: TekOikL 60 c pykälä. Hidastamismääräys ja keskeyttämismääräys Tuomioistuin voi 60 b:ssä tarkoitettua kannetta käsitellessään tekijän tai hänen edustajansa vaatimuksesta, määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän taikka muun välittäjänä toimivan palvelun tarjoajan (välittäjä) sakon uhalla 1) hidastamaan teknisesti tehokkaasti sellaisen verkkopalvelun käyttämää verkkoyhteyttä (hidastamismääräys), jonka tarkoituksena on tekijänoikeudella suojatun aineiston saattaminen yleisön saataviin ilman tekijän suostumusta, jota käytetään tekijänoikeutta loukkaavaksi väitetyn aineiston saattamiseen yleisön saataviin, tai 2) keskeyttämään tekijänoikeutta loukkaavaksi väitetyn aineiston saattamisen yleisön saataviin (keskeyttämismääräys), jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon väitetyn tekijänoikeudella suojattua aineistoa yleisön saataviin saattavan (väitetty loukkaaja) ja sitä vastaanottavan henkilön, loukkaukseen käytettävän palveluntarjoajan (verkkopalvelun ylläpitäjä) ja aineiston välittäjän sekä tekijän oikeudet. Tuomioistuimen on 1 momentissa tarkoitettua määräystä antaessaan, ottaen huomioon kaikki asiaan liittyvät seikat, määrättävä kokonaisuuden kannalta tehokkaimmasta toimenpiteestä. Tuomioistuimen on varattava 1 momentissa tarkoitetulle välittäjälle tilaisuus tulla kuulluksi. Tuomioistuimen on varattava tilaisuus tulla kuulluksi myös väitetylle loukkaajalle tai verkkopalvelun ylläpitäjälle. Tämän pykälän nojalla annettu määräys ei saa vaarantaa kolmannen oikeutta lähettää ja vastaanottaa viestejä. Määräys tulee voimaan, kun hakija asettaa ulosottomiehelle ulosottokaaren (705/2007) 8 luvun 2 :ssä tarkoitetun vakuuden, ellei tuomioistuin ole päätöksessään määrännyt, että hakija vapautetaan velvoillisuudesta asettaa vakuus. Mahdollisuudesta vapautua vakuuden asettamisesta muissa tapauksissa säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 :ssä.
- 11 - Tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta peruuttaa määräyksen tai määrätä asiasta toisin, mikäli tämän pykälän tai 60 d 1 tai 2 momentissa säädetyt edellytykset eivät enää täyty. Vaatimus voidaan tehdä milloin tahansa määräyksen antamisen jälkeen. Muutokset luonnoksen 60 d pykälään Viitaukset verkkopalvelun ylläpitäjään on poistettava myös 60 d pykälästä. Muutokset luonnoksen 60 f pykälään Viitaus verkkopalvelun ylläpitäjään on poistettava pykälästä. Pykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin on lisäksi lisättävä tarkennus siitä, että oikeudenhaltija tai hänen edustajansa voi hakea tuomioistuimelta 60 d pykälän määräyksen voimassaolon jatkamista samalla kun se hakee väliaikaista määräystä loukkaajaa kuulematta. Mikäli jo väliaikaista hakemusta tehtäessä on ilmeistä, että loukkaajaa ei tunnisteta tai tavoiteta (ja oikeudenhaltija voi tämän riittävästi osoittaa), on prosessiekonomisesti tarkoituksenmukaista, että 60 f pykälän mukainen hakemus voidaan tehdä yhdessä 60 d pykälän hakemuksen kanssa. Huomautuskirjemenettely Hallituksen esitykseen tekijänoikeuslain muuttamiseksi on sisällytettävä myös esitys ns. huomautuskirjemenettelystä ja sen vaatimat muutokset tekijänoikeuslakiin ja sähköisen viestinnän tietosuojalakiin (tätä koskeva esitys jätettiin jo edellisen hallituksen toimesta eduskunnalle (HE 235/2010). Eduskunta ei kuitenkaan ehtinyt käsitellä esitystä). Menettely mahdollistaa luvattomaan tietoverkkojakeluun puuttumisen tiedotuksellisin keinoin. Menettelystä on rohkaisevia esimerkkejä Ranskasta, jossa huomautuskirjemenettely on vähentänyt laitonta tiedostojen jakamista ja lisännyt laillisten palveluiden käyttöä 1. Samankaltaisia menettelyitä on joko voimaansaatettu tai niitä ollaan voimaan saattamassa myös mm. Isossa- Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Uudessa Seelannissa. Edellistä hallituksen esitystä on kuitenkin kehitettävä huomautusten rekisteröinnin, kulujen kohdentumisen, ja tietojen luovuttamisen osalta seuraavasti: 1 Brett Danaher: The Effect of Graduated Response Anti-Piracy Laws on Music Sales: Evidence from an Event Study in France. http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1989240
- 12 - Sähköisen viestinnän tietosuojalain 11 a pykälä (tai lisäys uuteen tietoyhteiskuntakaareen) Teleyrityksellä on tekijänoikeuslain [XX] pykälän säännöksen mukaisesti velvollisuus välittää Suomessa toimivan tekijänoikeuden yhteishallinnointijärjestön tai muun Suomessa ammattimaista tekijänoikeuksien valvontaa harjoittavan organisaation (ilmoituksen lähettäjä) toimittama tekijänoikeuden loukkaamista koskeva kirjallinen ilmoitus liittymän haltijalle, jos ilmoitus täyttää 2 ja 3 momentissa säädetyt edellytykset. Teleyrityksellä on oikeus käsitellä tunnistamistietoja siinä määrin kuin se on tarpeen ilmoituksen välittämiseksi ja teleyrityksen asiakkaan tunnistamiseksi. Ilmoitus on välitettävä tilaajalle viipymättä. Ilmoituksessa, joka on laadittava sekä suomen että ruotsin kielellä, on oltava: 1) ilmoituksen lähettäjän nimi ja yhteystiedot; 2) maininta siitä, että teleyritys välittää tilaajalle viestin ilmoituksen lähettäjän pyynnöstä; 3) ilmoituksen lähettäjän vakuutus siitä, että sen tekemien havaintojen mukaan liittymästä on saatettu tekijänoikeudella suojattua aineistoa lain vastaisesti yleisön saataviin; 4) ilmoituksen lähettäjän vakuutus siitä, että se on oikeutettu toimimaan sellaisen tekijän puolesta, jonka aineistoa on saatettu liittymästä yleisön saataviin; 5) maininta siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla on tietoa tekijänoikeudesta ja tekijänoikeuden loukkauksen mahdollisista oikeudellisista seuraamuksista sekä siitä, miten tekijänoikeuden loukkauksen voi välttää. Ilmoitus ei saa sisältää muuta tietoa tilaajan tai käyttäjän viestinnästä. Ilmoituksen vastaanottaja voi riitauttaa saamansa ilmoituksen, jos katsoo sen perusteettomaksi, lähettämällä 7 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta omalla nimellään kirjallisen yksilöidyn vastailmoituksen ilmoituksen lähettäjälle.
- 13 - Teleyrityksellä on velvollisuus toimittaa tiedot sen lähettämistä ilmoituksista välittömästi viestintävirastolle, joka rekisteröi 12 kuukauden ajan tiedot liittymän haltijoista, joille on lähetetty tässä pykälässä tarkoitettu ilmoitus. Viestintäviraston on viipymättä ilmoitettava ilmoituksen lähettäjälle, mikäli samalle liittymän haltijalle on lähetetty toinen ilmoitus 12 kuukauden kuluessa sekä liittymän käyttämä IP numero. Opetus- ja kulttuuriministeriön on seurattava tässä pykälässä tarkoitetun ilmoitusmenettelyn vaikuttavuutta ja raportoitava valtioneuvostolle ja eduskunnalle sen vaikutuksesta suojattujen sisältöjen luvattomaan levitykseen viimeistään 24 kuukauden kuluessa ilmoitusmenettelyn käyttöönotosta.
Musiikkituottajien lausunto, liite 1
Musiikkiin liittyvien palveluiden käytön levinneisyys 1) Viimeisen kuukauden aikana: - 19% on ostanut fyysisen äänitteen - 15% on käyttänyt maksullista streaming-palvelua - 5% on ostanut maksullisen latauksen - 4% ladannut laittomasti musiikkia 2) 8 54 vuotiaista suomalaisista yksittäisen kuukauden aikana on seitsenkertainen määrä musiikista maksaneita vs. musiikkia laittomasti ladanneita. Noin 70% suomalaisista ei tee kumpaakaan yksittäisen kuukauden aikana. 3) Vuoden aikana 70% suomalaisista 18-54 vuotiaista ostaa musiikkia maksullisesti, ja noin 13% käyttää laittomia ilmaislatauspalveluita.
Milloin olet tehnyt seuraavia musiikkiin liittyviä asioita viimeksi? Total N= 753 (%) Kuunnellut musiikkia YouTubesta 73 15 4241 Kuunnellut radiota Internetin välityksellä 45 23 7 10 11 4 Käyttänyt Spotifytä tai jotain muuta suoratoisto (streaming) palvelua, ilman Ostanut fyysisen (CD, DVD, vinyyli) musiikkiäänitteen Maksanut Spotifyn tai jonkin muun suoratoisto (streaming) palvelun käytöstä Ostanut musiikkilatauksia digitaalisesta 5 kaupasta Ladannut musiikkia ilmaiseksi tiedostojen 4 jakopalveluista, kuten BitTorrent, Pirate 19 15 5 9 24 4 422 8 19 15 29 19 7 12 11 71 55 60 39 34 3 2 5 5 5 7 Viimeisen kuukauden aikana 1-6 kk sitten 7-12 kk sitten yli 12 kk sitten
Laiton lataaminen rinnastetaan pikkurikoksiin Pyysimme asettamaan kymmenen eri tekoa moraaliseen tuomittavuusjärjestykseen. Yksittäistekona suomalaiset suhtautuvat laittomaan lataamiseen tai jakamiseen samalla tavalla kuin laittomaan pysäköintiin tai matkaliputta matkustamiseen. Yksittäistekona musiikin laitonta lataamista ja jakamista pidetään suurempana rikkeenä kuin rikesakkoihin johtavaa 10 km/h ylinopeutta, mutta pienempänä kuin näpistystä. 66% suomalaisista pitää hyväksyttävänä, että jatkuvasta lataamisesta ja jakamisesta voidaan myös sakottaa, ja vain 16% ei hyväksy ajatusta. 73% suomalaista katsoo, että musiikin laittomat lataamiset ovat musiikin tekijöitä kohtaan epäreiluja.
Kuinka moraalisesti tuomittavia seuraavat rikkomukset ovat? Total N= 750 (%). Asteikolla (1=moraalisesti tuomittavin teko,10=vähiten tuomittava teko) Moraalisesti tuomittavin teko Vähiten tuomittava teko Ka. Näpistys valintamyymälästä Ajoneuvon ajaminen kahden Aiheeton puolen päivän 32 42 9 11 14 31 17 8 13 7 43 233 8 3 5 4 4 3 5 16 12 9 9 8 5 6 Kadulla lojuvasta lompakosta 5 12 20 12 11 11 10 7 8 4 Musiikin luvaton jakaminen 2 8 9 14 14 13 11 12 13 5 Pummilla joukkoliikenteessä 04 11 14 15 15 14 12 9 6 Luvaton pysäköinti 14 7 9 13 15 15 16 14 7 Musiikin kopiointi laittomilta 24 8 9 12 12 14 13 14 12 10 km/h ylinopeus 3 8 9 8 9 8 9 11 15 19 Luvaton kalastus virvelillä 413 4 6 8 12 14 15 33 2,85 3,22 4,92 4,97 5,78 6,00 6,43 6,48 6,54 7,67 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Kuinka pitkälti jaat seuraavat väittämät? Ka. Yritysten ei pitäisi mainostaa laittomien latauspalveluiden sivuilla 53 19 18 5 6 4,09 Musiikin laiton jakelu on musiikin tekijöitä kohtaan epäreilua 45 28 16 7 4 4,04 Hakukoneiden tulisi nostaa lailliset digitaaliset musiikkipalvelut laittomien piraattipalveluiden edelle hakutuloksissaan 45 24 20 6 6 3,94 On hyväksyttävää, että ihmisiä sakotetaan, mikäli he jatkuvasti jakavat lataamiaan musiikkitiedostoja laittomilla sivuilla ilman 36 30 17 8 8 3,77 Verkkosivut, joilla jaetaan musiikkia ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa pitäisi sulkea, että ihmiset eivät pääse vierailemaan siellä 32 24 22 10 12 3,53 Helppokäyttöisiä ja laillisia musiikin kulutusmahdollisuuksia on tarjolla niin paljon, ettei laittomien palvelujen käyttämiselle ole 20 30 28 13 9 3,40 5 Vahvasti samaa mieltä 4 Jokseenkin samaa mieltä 3 Ei samaa eikä eri mieltä 2 Jokseenkin eri mieltä 1 Vahvasti eri mieltä
Miten laitonta lataamista voi vähentää Käsitykset asiasta poikkeavat melko vahvasti sen mukaan, mikä on vastaajan oma suhtautuminen laittomaan lataamiseen. Vähintään 70% suomalaisista uskoo kaikkien yhdeksän esitetyn toimenpiteen vähentävän laitonta lataamista ainakin jonkin verran. Absoluuttiset rajoitukset ja rangaistukset sekä palveluissa itsessään tapahtuvat muutokset nousevat luonnollisesti viestintätoimenpiteiden vaikutusten edelle. Laittomien latausten harrastajat korostavat mielellään laillisten palveluiden hintojen ja palvelulaadun kehittämisen merkitystä, ja uskovat erilaisten toimenpiteiden vähentävän laitonta lataamista enemmänkin jonkin verran kuin paljon. On huomattavaa, että 88% uskoo tietoisuuden sakotettavuudesta vähentävän laittomien latauspalveluiden käyttöä, ja että tähän uskoo myös 83% viimeisen kuuden kuukauden aikana laittomasti musiikkia ladanneista.
Miten paljon uskot seuraavien asioiden vähentävän laittomien lataussivujen käyttöä? Laittomien verkkosivujen sulkemiset 50 33 17 Pääsyn estäminen laittomille sivustoille 50 31 19 Laillisten musiikkipalveluiden lataushintojen laskeminen Laillisten musiikkipalveluiden käytön helpottuminen Virusten leviäminen laittomien sivustojen kautta Operaattorien jakamat huomautukset, joita voi seurata yhteyden rajoittaminen 47 45 45 36 47 44 44 48 6 11 11 16 Tietoisuus, että käytöstä voidaan sakottaa 32 56 12 Ystävien ja kaveripiirin mielipide asioihin 25 48 27 Aiheesta oleva viestintäjulkisuus 14 56 30 Paljon Jonkin verran Ei lainkaan
Musiikkituottajien lausunto, liite 2
Keskeytysmääräysten vaikutus Suomessa Elisa esto Sonera & DNA estot
Keskeytysmääräysten vaikutus Suomessa