Yksityismetsät - Suomen metsäbiotalouden kasvun kivijalka Studia generalia, Itä-Suomen yliopisto Metsäjohtaja Juha Hakkarainen 1.11.2016
Sisältö Mitä on biotalous Uusia metsäteollisuusinvestointeja ja vähän muutakin Perhemetsänomistus ja sen merkitys Metsänomistajien edunvalvonta ja perhemetsätalouden kehittäminen työtä biotalouden eteen Ajankohtaista metsäpolitiikassa ja perhemetsätaloudessa
Biotalous on talouden seuraava aalto Uudet tuotteet ja palvelut!!! Lähde: Biotalousstrategia
Lähde: Biotalousstrategia
Suomi elää edelleen metsistä Metsäteollisuus suurin vientiala 2015: 21,7 % kokonaisviennistä Metsäsektorin osuus EU:n BKT:sta 1,29% 2009
Puuta meillä on enemmän kuin koskaan
Puuston tilavuus kasvaa ja puun käyttöä voidaan lisätä Lähde: Luke
INVESTOINTEJA SUUNNITTEILLA RUNSAASTI Kuitupuun käyttöä lisäävä investointi, toteutuu Kuitupuun käyttöä lisäävä investointi, suunnitteilla Tukkipuun käyttöä lisäävä investointi, toteutuu Energiapuun käyttöä lisäävä investointi, toteutuu Energiapuun käyttöä lisäävä investointi, suunnitteilla PUU RIITTÄÄ LÖYTYYKÖ TUOTTEILLE MARKKINOITA? INFRA PIDETTÄVÄ KUNNOSSA Lähde: yritysten ilmoitukset
Uusia investointeja tulossa ja suunnitteilla Yhtiö ja paikkakunta Puun käytön lisäys, milj.m 3 Startti Arvo, milj. UPM (Kymi, Pietarsaari, Lappeenranta) 0,9+0,3+0,3 (kuitupuuta) 2015, 2017 160 + 98 Stora Enso (Varkaus x 2, Imatra) 1,1 kuitua + 0,25 tukkia 2015 110+ 43+27 Junnikkala Oy, Kalajoki 0,15 (tukkia) 2016 Kotkamills, Kotka ca. 0,5 (kuitupuutta) 2016 100 Keitele Group (Kemijärvi ja Alajärvi) 0,35+0,2 (havutukkia) 2015 30+15 Westas Oy, Pori 0,1 (havutukkia) 2016 3 JPJ-Wood Oy 0,11 (havutukkia) 2018 TSE Oy, Naantali 0,7-1,2 (energiapuuta) 2017 260 Lapuan Saha (Mylly&Korpi Oy) 0,1 (tukkia) 2014 MG, Äänekoski 4,0 (mäntykuitua) 2017 1100 MG, Suolahti, Lohja 0,3 (koivutukkia) 2019 100 (osa Virossa) Finnpulp Oy, Kuopio ca. 6,0 (mäntykuitua) Nd 1400 Boreal Bioref Oy, Kemijärvi ca. 2,2 (mäntykuitua) Nd ca. 750 Kaidi, Kemin Ajos 2,0 (energiapuuta) Nd 1000 KaiCell Fibers Oy 2,5 (kuitupuuta) Nd Helsingin Energia 1,0 (energiapuuta) Nd Lahti Energia 1,0 (energiapuuta) Nd Nihak / Haapajärven kaupunki 2,4 (havukuitupuuta) Nd 500-600 YHTEENSÄ Tukkia 1,35 kuitupuuta 20,2 Energiapuuta 4,7-5,2 ca. 4900 Lähde: yritysten ilmoitukset
METSO Maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuva metsiensuojeluohjelma Tavoitteet 2025 ELY: pysyvään suojeluun 96 000 ha SMK: määräaikaiseen 82 000 ha Toteutuma 2008 2015 yli puolet tavoitteesta Yksityiset Kunnat Valtio Kohteiden ekologinen laatu todettu tutkimuksissa mainioksi PEFC/02-44-03
Miten saadaan aikaan sitä muuta? Raakapuumarkkinat ovat ainoa toimiva markkina, ja Kantorahatulot käytännössä ainoa metsäomistajan tulolähde Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen ja markkinat?
Perhemetsien merkitys on suuri
Metsäomistajakunta muuttuu 70 Keski-ikä 63 62 60 50 53 50 55 53 49 53 40 30 20 10 0 1975/76 1990 1999 2009 Maanviljelijämetsänomistaja Metsätilanomistaja
Entistä harvempi on maanviljelijä
Ja myös tavoitteet muuttuvat 40 35 30 25 20 15 10 5 0 32 34 23 24 1999 2009 20 16 15 12 14 10
Tilakoko ja puukauppa 90% 6,0 80% 85% 81% 70% 5,0 60% 70% 4,0 50% 53% 40% 41% 3,0 30% 2,0 20% 10% % myi m3/ha/v 1,0 % 1999,0 5-10 10-20 20-50 50-100 100-45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% % Valtakirja- ja sopimusasiakaskauppa Valtakirja S-asiakas 5-10 10-20 20-50 50-100 Yli 100 Puukaupan todennäköisyys ja koko riippuvat tilan koosta, metsien käytön tehokkuus ei Suuret tilat sopimusasiakkaita, pienet tilat valtakirja-asiakkaita 50 % puusta tulee alle 50 ha tiloilta 16 PEFC/02-44-02 PEFC/02-44-02 Lähde: Metla Harri Hänninen 20.11.2009 16 Lähde: Metsänomistaja 2010, Metla
MTK:n organisaatio 2016 331 000 jäsentä Maanviljelijät Maaseutuyrittäjät Metsänomistajat Maataloustuottajayhdistykset (359) Metsänhoitoyhdistykset (75) Maataloustuottajain liitot (14) Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ProAgria Keskusten Liitto Suomen Yhteismetsät ry Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Uusi edunvalvontakokonaisuus: me teemme metsäomistajan eteen enemmän Globaalisti IFFA Brysselissä CEPF, Copa ja NSF MTK: kansainvälinen, kansallinen ja alueellinen edunvalvonta 75 metsänhoitoyhdistystä: alueellinen ja paikallinen edunvalvonta Metsänomistajat-ketju - Ketjumallin kehittäminen, MhyP Oy - ICT, Silvadata Oy Kansainvälinen kehitystyö, Finnish Agri-Agency for Food and Forest Development (FFD) Hankkeita7 maassa (Tansania, Mosambik, Etiopia, Nepal, Vietnam, Sambia ja Nicaragua)
European forests and private forestry
EU:ssa ei ole metsäkatoa metsävarat kasvavat Milj. ha 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Metsäalan ja puuston kehitys (EU-27) 1990 2000 2010 Mrd. m3 25 20 15 10 5 0 Metsäpinta-ala Puuntuotannossa oleva metsäala Puuston kokonaistilavuus Metsät kattavat 42 % EU:n maa-alasta EU:n metsäpinta-ala on kasvanut jatkuvasti yli 60 vuoden ajan 2000-2010 puuntuotannossa oleva metsäala kasvoi yli 4 miljoonaa hehtaaria eli Tanskan pinta-alan verran Lähde: Eurostat Forestry in the EU and the world, 2011
Metsät ovat EU:lle positiivinen ongelma Milj. m3 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kasvun ja hakkuiden kehitys (EU-27) % 100 90 80 70 Puuston kasvu 60 Hakkuut 50 Hakkuuprosentti 40 30 20 10 0 1990 2000 2010 2000-2010 puuston kokonaistilavuus on kasvanut 2,5 miljardia m3 eli Suomen nykyisen puuvarannon verran Hakkuiden osuus kasvusta on pysynyt lähes vakiona reilussa 60 %:ssa EU:n metsien käyttöä pystyttäisiin lisäämään kestävyyttä vaarantamatta Lähde: Eurostat Forestry in the EU and the world, 2011
EU Forest Policy: too complex puzzle already?
Ilmasto, energia ja ympäristö Ilmasto- ja energiatavoitteet ja maankäyttösektorin integrointi Ilmanlaatupolitiikka Kiertotalous (Jäte- ja lannoitelainsäädäntö) Biodiversiteetti/luontopolitiikka Vesipolitiikka Maaperän suojelu ja kestävä tehostaminen sekä uusi ympäristöteknologia Suurpedot Yrittäjyyden edistäminen Digitaalinen sisämarkkina Big data - My data SME-strategia Yritys- ja hanketuet Alue- ja rakennepolitiikka EU-agenda EU-talous EU-budjetti Parempi säätely säätelyn vähentäminen Eurooppalainen investointiohjelma, biotalous ja kiertotalous Kauppapolitiikka Energia Unioni Metsä Metsästrategian toimeenpano Biomassan /metsätalouden kestävyyskriteerit LULUCF-sektorin rooli EU:n ilmastotavoitteissa Puun kaskadikäyttö Maatalous Markkinakriisi Yksinkertaistaminen CAP:n välitarkastelu CAP post-2020 Tuotantoon sidotut tuet (E-S:n kansallinen tuki/142) Maaseutuohjelma Riskienhallintatyökalut Gmo:t ja uudet jalostustekniikat Kasvinjalostajan oikeudet Ruoka Sante-paketti Laatu- ja alkuperämerkinnät Kuluttajainformaatio Luomu Ruokaketjun toimivuus Eläinlääkeasetusehdotus
Perhemetsätalouden kehittäminen Eri omistusmuodot: suoraomistus, yhteismetsä, osakeyhtiö, jne SPV-järjestelmän kehittäminen Huom Ruotsissa ja Virossa ei perintö- ja lahjaverotusta Metsävähennys Verotuksen kehittäminen Yrittäjävähennys, 5 % Palvelukonseptit
Metsäkiinteistörahastot Suomessa ei REIT-kiinteistörahastolakia Lukuisia metsäkiinteistörahastoja: OP Taaleritehdas United Bankers Dasos, yms., yms. Syntyneet pääosin metsäteollisuuden luopuessa metsänomistuksesta (UPM) Ja 0-korkoympäristö on auttanut Ja metsälain muutos??? Mitä tapahtuu, kun reaalikorko nousee? Metsärahastojen likviditeetti on heikkoa ja esimerkiksi Ky-muotoisissa metsärahastoissa joutuu helposti sitoutumaan jopa 10 vuoden sijoitusaikaan (Sijoittaja.fi).
Digitalisaatio Internet, robotit ja liiketoiminnan digitalisoituminen ovat kuin luonnonlakeja. Ei niiden kehittymistä voi estää. Mitä enemmän kiellämme uusia liiketoimintamalleja, sitä enemmän jäämme jälkeen
Ajankohtaista
Metsätiedon julkisuus Tiedot, jotka tulevat julkisiksi Hilatiedot täydennettyinä ML 10 :n tiedoilla Ei sisällä tilarajoja, yhteys- ja nimitietoja Metsänkäyttöilmoitukset ja kemera-päätökset julkisia (=metsien tilaa muuttavia tietoja) Muut avoimet paikkatiedot samaan tietokantaan (ilmakuvat, satelliittikuvat, muinaismuistot, suojelualueet, uhanalaiset lajit, pohjavesialueet, kaavat, jne) Muidenkin mo-ryhmien hilatiedot avoimeksi Siirtymäaika, jonka kuluessa saadaan tietojärjestelmät kunto (2018?)
Kuviotietojen saatavuus Metsäomistaja päättää kuviotietojensa olemassaolosta metsäkeskuksen järjestelmässä Jos metsänomistaja haluaa perinteiset kuviotiedot, ne ovat myös muiden saatavissa Kuitenkaan kuviotiedot eivät ole vapaasti saatavilla netissä, vaan erikseen pyydettäessä metsäkeskuksesta (ei tietopyyntöperustelua) Metsänomistaja aidosti päättää omista kuviotiedoistaan Samaan tietokantaan kaikki avoimet paikkatiedot Luken ja SMK:n kaukokartoitustieto yhdistetään?? Panostus perusdatan hankinnan ja ajantasaisuuden parantamiseen
Metsäomistajien metsävaratietojen julkisuudesta ja käyttöoikeuksista on keskustelu julkisuudessa. Mitä mieltä olette Suomen metsäkeskuksella olevien yksityiskohtaisten metsävaratietojen metsiänne koskevien tietojen käyttämisestä? Voisivatko seuraavat tahot käyttää tietoja ilman lupaanne? MHY, k16 35 60 5 MHY, s16 29 67 3 Otso, k16 28 64 8 Otso, s16 23 71 6 Metsäteollisuusyritykset, k16 23 73 4 Metsäteollisuusyritykset, s16 20 78 2 Ympäristökeskus, k16 29 66 5 Ympäristökeskus, s16 25 72 3 Ympäristöj ärj estöt, k16 15 81 4 Ympäristöj ärj estöt, s16 11 86 2 Tietoj en antaminen pitää perustua lupaani, k16 Tietoj en antaminen pitää perustua lupaani, s16 81 88 15 9 4 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % metsänomistajista, n=550 Kyllä Ei EOS Lähde: Metsätutka kev ät j a syksy 2016 14.9.2016/MTK Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\TUTKA\2016-2\metsävaratietojen_luovutus.prs
Metsälahjavähennys, HE Vähennyspohjaa muodostuu arvostamislain 30 000 ylittävään osaan kohdistuvasta lahjaverosta (tai yli 100 ha:n osalta) Vähennyspohja raja-arvon ylittävään osaan kohdistuva lahjavero kerrottuna 2,4:lla Verovuonna tehtävän vähennyksen enimmäismäärä olisi 195 000 euroa Vähentää voisi enintään 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta pääomatulosta Vähennyksen vähimmäismäärä olisi 1 500 euroa, vastaavasti kuin metsävähennyksessä Vähennys käytettävä 15 vuoden kuluessa
Huojennukseen oikeutettujen tilojen lukumäärä- ja metsäalaosuus kaikista metsätiloista (ei maatilat) Luonnonvarakeskus
2020 jälkeinen metsänhoidon kannustinjärjestelmä
Ilmastonmuutos ja metsät Mistä ilmastonmuutos johtuu? Koska fossiilitalous. Millä siihen puututaan? Korvataan fossiiliset uusiutuvilla. Koko paletti käyttöön Metsät Suomen ykkönen Kasvava puusto sitoo hiiltä ilmakehästä Puun polttaminen ei tuo uutta CO 2 kiertoon pitkällä aikavälillä. Yksittäisen metsän tarkastelu ei relevanttia Raaka-aine ja jalostus valmiina. Lisätään hiilinieluja, eli metsien kasvua Suomessa entisestään. EU-sekoilua Pariisin hengessä? Suomen metsistä voi tulla laskennallinen hiilipäästö Lähde: Berndes et al. Forest biomass, carbon neutrality, and climate change mitigation. From Science to Policy 3. EFI. PEFC/02-44-03
Vaikutettava, että metsänielut saadaan mukaan reiluin pelisäännöin: - Metsänielut saadaan mukaan joustoihin (mutta rajoitetusti) - Metsänielujen laskentasäännöt korjataan - Metsänielujen raportointikehys saadaan aikaan ja se on riittävän selkeä - Metsänieluilta kattoluku pois - Komissiolta pois oikeus yksipuolisesti säätää maiden nielujen vertailutasoja (eli komissio ei saa määrätä kansallisen metsäpolitiikan ja puun käytön tavoitteita!)
Ministerin pyöreän pöydän keskustelut Hallitusohjelma: Metsien ja soiden suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin Ympäristötahot: Hakkuiden lisäys ei ole luonnon kannalta kestävää ja metsien suojelua on lisättävä Ministeri Tiilikainen kutsui eri tahot koolle pyöreän pöydän keskusteluihin 22.1. => tavoitteena metsäkonfliktien välttäminen Laajapohjainen Miten voisimme tiivistää yhteistyötämme tavoitteena löytää ennakkoluulottomalla otteella myös uusia ratkaisuja metsätalouden kestävyyteen ja metsien suojeluun
Jatkokäsittelyyn päätyneet aloitteet MONIMETSÄ-hanke (luonnonhoito osana normaaleja metsätaloustoimenpiteitä) => on jo toteutuksessa Lahopuun lisääminen Turvemaiden metsänkäsittely Suomi 100 suojelumetsät MTK esittänyt: Metsien suojelu markkinalähtöisesti (suojelusäätiö, habitaattipankit tms.) Pienryhmä valmistelee Laaja pyöreän pöydän ryhmä käsittelee (ja päättää?) Viimeisin kokous 24.10
Metsien suojelusäätiön perustaminen YM:n selvitys v. 2004 (osana METSO-ohjelman perustamista) Luonnonperintösäätiö 1995 Pentti Linkolan perustama MTK esitti vapaaehtoisiin lahjoituksiin perustuvan säätiön perustamista rahoituksen kanavoimiseksi metsien suojeluun Metso-säätiö Suomen 100 v kunniaksi Ilman, että ko. säätiö leimautuu mihinkään yksittäiseen tahoon, toimijaan, aatteeseen tai henkilöön. Metsien suojelu ei voi olla vain metsänomistajien vastuu ja velvollisuus YM/MMM katsoneet, että säätiön perustaminen ei voi olla hallinnon tehtävä
Lahopuu ja sähkölinjojen vierimetsät Toimintamalli, jolla voidaan lisätä metsien monimuotoisuudelle arvokasta laho- ja kolopuuta reuna-alueiden ja vierimetsien hoidossa Kustannustehottoman puun korjuun sijaan tehdään lahopuuta ja tekopökkelöitä Metsänomistaja saa korvauksen Neuvoteltu energiateollisuuden kanssa osana sähkölinjaneuvotteluita ovat kiinnostuneita win-win-win -tilanne: metsien monimuotoisuus lisääntyisi, vierimetsänhoidossa saataisiin kustannussäästöjä ja toimijoilla olisi mahdollisuus kehittää ja tuoda esille oman toimintansa ympäristövastuullisuutta.
METSO Lähde: Luke & Syke