Musiikkitiede. Turun yliopisto

Musiikkitiede Turun yliopisto Opiskelijan opas lukuvuosi 2012 2013

Musiikkitieteen henkilökunta 2012 2013 Professori vastaa syventävistä opinnoista, graduohjauksesta sekä jatko-opinnoista John Richardson, FT, dos. Vastaanotto: keskiviikkoisin klo 13 14 puh. 02 333 5462 john.richardson@utu.fi Yliopistonlehtori vastaa aineopinnoista ja HuK-tutkinnosta Susanna Välimäki, FT, dos. Vastaanotto: tiistaisin klo 15 16 puh. 02 333 5218 susanna.valimaki@utu.fi Yliopisto-opettaja vastaa perusopinnoista ja HOPSista Yrjö Heinonen, FT, dos. Vastaanotto: keskiviikkoisin klo 12 13 puh. 02 333 5074 yrjhei@utu.fi Toimistosihteeri vastaa opintoneuvonnasta, www-sivuista sekä tiedotuksesta Tilda Junko, HuK Toimisto avoinna: ma pe klo 10 11 ja 13 15, Minerva-rakennus, huone E116 puh. 02 333 5691 tilda.junko@utu.fi Tutkijat ja tuntiopettajat (tavattavissa opetuksen yhteydessä tai erikseen sovitusti) Gligorijevic, Jelena, MA / jelgli@utu.fi Mononen, Sini, FM / siinmo@utu.fi Pääkkölä, Anna-Elena, FM, KM / anna-elena.paakkola@utu.fi Torvinen, Juha, FT, dosentti / juha.torvinen@utu.fi Virtanen, Marjaana, FT / maorvi@utu.fi Dosentit Järviluoma, Helmi, FT / helmi.jarviluoma@joensuu.fi Leppänen, Taru, FT / talepp@utu.fi Moisala, Pirkko FT / pirkko.moisala@helsinki.fi Sarjala, Jukka, FT / juksar@utu.fi Suurpää, Lauri, FT / lsuurpaa@siba.fi Torvinen, Juha, FT / juha.torvinen@utu.fi Kirjastonhoitaja Maija Kyllönen / makyll@utu.fi Opiskelijatuutorit Heino, Toni / tosehe@utu.fi Leino, Maija / maija.leino@utu.fi

Sisällys Professorin tervehdys 4 Musiikkitiede Turun yliopistossa 5 Opintojen rakenne 6 Musiikkitieteen opetus, syksy 2012 8 Perusopinnot 8 Aineopinnot 9 Syventävät opinnot 12 Jatko-opinnot 13 Musiikkitieteen opetus, kevät 2013 14 Perusopinnot 14 Aineopinnot 14 Syventävät opinnot 17 Jatko-opinnot 17 Taiteiden tutkimuksen yhteiskurssit 18 Musicare-opetus 18 Åbo Akademin musiikkitieteen kurssit 18 Ohjeita opintojen suorittamiseen 20 Kirjatentit 20 Humanistisen tiedekunnan tenttipäivät 2012 2013 21 Kirjatentin vastauksen laatiminen 22 Ohjeita kirjallisten tehtävien tekemiseen 23 Opiskeluetiketti 29 Muita opiskelua koskevia ohjeita ja tietoja 32 Musiikkitieteellisiä tapahtumia 2012-2013 37 Lukujärjestykset 38 Musiikkitieteen infotilaisuus: Perjantaina 31.8.2012 klo 10 12 Hovi-sali, Artiumin 1. kerros Sirkkala, Kaivokatu 12 Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat opiskelijat!

Professorin tervehdys Musiikkitiede Turun yliopistossa on tehokas ja laadukas pieni yksikkö. Nyt on kulunut vuosi siitä, kun oppiaineen nykyinen opetushenkilökunta aloitti tehtävissään ja samalla opetussuunnitelma uudistettiin perusteellisesti. Kaikki merkit viittaavat siihen, että uudistukset tuottavat nopeasti tuloksia. Viime vuonna oppiaine tuotti kaksi kansainvälisesti korkeatasoista väitöskirjaa, ja kalenterivuosi 2013 tulee todennäköisesti olemaan ennätysvuosi pro gradu -tutkielmien lukumäärän suhteen. Viime lukuvuonna järjestettiin paljon opetusta ja penkillä istui lähes poikkeuksetta huomattavan suuri määrä pää- ja sivuaineopiskelijoita. Erityistä kiitosta opiskelijoilta saivat suoraan työelämään liittyvät kurssit, vaikka kaikki kurssit eivät tietysti voi olla sellaisia. Musiikkitieteen tehtävä on kouluttaa musiikin ja kulttuurialan asiantuntijoita laidasta laitaan, populaarimusiikista klassiseen, joustavasti ja työmarkkinoiden tarpeita vastaten. Musiikkitieteestä valmistuneet ovat tähän saakka sijoittuneet erinomaisesti työelämään, ja vaikuttaa vahvasti siltä, että näin on myös tulevaisuudessa. Oppiaineen henkilökunta pyrkii opetuksessaan ja tutkimuksessaan vahvistamaan kansallisen musiikkikulttuurin ja paikallisten musiikkikulttuurien tuntemusta sekä tarjoamaan samalla koulutusta, joka vastaa verkottuvan ja kansainvälistyvän maailman haasteisiin. Kansainvälisestä profiilistamme olemme ylpeitä: oppiaineemme tutkijat pitivät viime lukuvuoden aikana esitelmiä muun muassa Oslossa ja New Yorkissa ja niinikään meillä vieraili monia ulkomaisia tutkijoita. Tutkijamme myös julkaisivat artikkeleita, kirjoja ja artikkelikokoelmia arvostetuissa kansainvälisissä julkaisusarjoissa. Opiskelijat hyötyvät tästä kansainvälisyydestä muun muassa aktiivisen vaihto-opiskeluohjelmamme muodossa. Oppiaine on viime lukuvuoden aikana solminut Erasmus-vaihtosopimuksen neljään uuteen kansainväliseen kohteeseen, ja lisää uusia kohteita eri maissa on todennäköisesti tulossa. Kenties suurin etu musiikkitieteen opiskelusta juuri Turun yliopistossa on se, että oppiaine kuuluu poikkitieteelliseen Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokseen, joka tarjoaa opiskelijoille monenlaisia erinomaisia sivuainemahdollisuuksia. Erityisen suosittuja opiskelijoidemme keskuudessa ovat olleet mediatutkimuksen ja kulttuurihistorian kurssit, ja näiden oppiaineiden kanssa teemmekin läheisesti yhteistyötä. Oppiaineemme suhde Åbo Akademin musiikkitieteen oppiaineeseen on niin ikään tiivis ja aktiivinen, ja Turun yliopiston musiikkitieteen opiskelija voi paitsi laajentaa kurssivalikoimaansa myös parantaa ruotsin kielen taitoaan suorittamalla musikvetenskapenin kursseja Aurajoen tuntumassa. Tänä vuonna järjestetään Turussa kaksi musiikintutkimuksellista tapahtumaa, joihin kehotamme erityisen painokkaasti musiikkitieteen opiskelijoita osallistumaan. Helmikuussa 2013 Musiikin tutkimus nyt! -seminaari kokoaa yhteen kaikki turkulaiset musiikintutkijat, ja maaliskuussa on Suomen musiikintutkijoiden valtakunnallinen symposium, jonne saamme vieraiksi muun muassa sellaisia kansainvälisiä huippututkijoita kuin Claudia Gorbman, Sara Cohen, Morten Michelsen ja Jan Assman. Kaikki opiskelijat paikalle kuuntelemaan tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus! Toivotan koko oppiaineen puolesta kaikki uudet musiikkitieteen opiskelijat tervetulleiksi oppiaineeseen ja kaikki vanhat opiskelijat uuteen lukuvuoteen. Olkaa aktiivisia: kysykää, tulkaa vastaanotoille, tutustukaa henkilökuntaan ja toisiinne, osallistukaa niin oppiaineen kuin ainejärjestönkin toimintaan ja nauttikaa musiikkitieteen opiskelusta! John Richardson Musiikkitieteen professori, Turussa 11.8.2012 4

Musiikkitiede Turun yliopistossa Musiikkitieteen opetus kehittää musiikkiin liittyvää kriittistä ja analyyttistä ajattelua sekä musiikista kirjoittamista ja puhumista. Opiskelija perehtyy erilaisiin musiikkeihin, musiikkien sosiaalisiin ja historiallisiin kerrostumien, musiikintutkimuksen metodeihin sekä musiikki- ja kulttuurianalyysiin. Hän myös oppii arvioimaan ja tuottamaan tietoa. Turun yliopiston musiikkitieteen painopistealueena on kulttuurinen musiikintutkimus. Turkulainen musiikkitiede eroaakin muiden suomalaisten yliopistojen vastaavista oppiaineista erityisesti siinä, että musiikkia ja ääntä lähestytään yhdistämällä näkemyksiä kriittisestä kulttuurintutkimuksesta ja filosofiasta. Opetussuunnitelma tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia kehittää musiikillista asiantuntemusta. Taiteiden tutkimuksen oppiaineryhmän yhteiset kurssit ja Musicare-yhteistyö Åbo Akademin ja Turun taideakatemian kanssa antavat oman lisänsä oppiaineen opetustarjontaan. Sivuaineita musiikkitieteen opiskelijan kannattaa valita työelämätoiveidensa ja tutkimuksellisen suuntautuneisuutensa perusteella. Loppututkinnon ohella työnantajat arvostavat musiikillista tietotaitoa, työ- ja järjestökokemusta sekä harrastuneisuutta. Musiikkitieteestä valmistuneet sijoittuvat yleensä hyvin työelämään. Musiikkitieteilijöitä työskentelee mm. taidehallinnossa (musiikkijuhlat, orkesteri-intendentti), medioissa (sähköiset viestimet, lehdistö), musiikkioppilaitoksissa (rehtori, yleisten musiikkiaineiden opettaja), tutkijoina, ääniteteollisuudessa ja kustannusyhtiöissä sekä musiikkiteknologian ja kansainvälisen kulttuuriyhteistyön piirissä. Musiikkitiede sivuaineena Musiikkitiede on kaikille opiskelijoille vapaasti valittavissa oleva sivuaine. Tasokoetta ei ole. Vuosittain voidaan ottaa 25 uutta sivuaineopiskelijaa. Lukukauden alussa uudet sivuaineopiskelijat ilmoittautuvat musiikkitieteen toimistoon. Sivuaineopintojen laajuutta ei ole rajoitettu, vaan opiskelija voi suorittaa opintojaksoja haluamansa määrän. Sivuaineopiskelija suorittaa perusopintoja 25 op ja aineopintoja vähintään 35 op. Sivuaineopiskelijalta ei edellytetä musiikkitieteessä suoritettua aineopintojen seminaaria, ellei hän aio suorittaa musiikkitieteen syventäviä opintoja. Sivuaineopiskelijan syventävien opintojen laajuus on 60 op mukaan lukien sivuaineen tutkielma (20 op). Opiskelu Turun yliopiston ja musiikkitieteen yleinen ohje on, että opiskelija suorittaisi lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä, mikä vastaa suositeltua tutkinnonsuorittamisen aikataulua. Ensimmäisenä vuonna tulisi keskittyä pääaineen perusopintoihin, joihinkin pääaineen aineopintoihin ja pakollisiin kieli- ja viestintäopintoihin. Myös sivuaineiden opinto-oikeuksia kannattaa hankkia heti opintojen alussa. Tästä oppaasta ja oppiaineen kotisivuilta (http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/musiikkitiede/) selviävät lukuvuoden aikana järjestettävät kurssit. Musiikkitieteen opiskelua koskevaa yleistä opintoneuvontaa antaa koko henkilökunta ja uusille opiskelijoille erityisesti opettajatuutori Yrjö Heinonen. Yksittäisiin opintojaksoihin kohdistuvia tietoja kannattaa kysyä jakson vastuuopettajalta. Opiskelijan on hyvä hakea opintokokonaisuuksien loppumerkinnät henkilökohtaisesti, jolloin hänellä on tilaisuus saada myös opintoneuvontaa. Musiikkitieteen opiskelijoita kehotetaan suorittamaan taiteiden tutkimuksen oppiaineryhmän yhteisiä kursseja, etenkin sellaisia, jotka voi sisällyttää musiikkitieteen pääaineopintoihin. 5 5

Opintojen rakenne Perusopinnot, 25 op P1. Johdatus musiikintutkimukseen, 5 op P1.a. Musiikkitiede tieteenalana, 3 op P1.b. Opiskeluvalmiudet, 2 op P2. Musiikin analyysi ja tulkinta I, 5 op P3. Musiikkikulttuurit ja tutkimusnäkökulmat, 15 op P3.a. Länsimainen klassinen musiikki I, 5 op P3.b. Nykymusiikki, kokeellisuus ja uudet genret I, 3 op P3.c. Länsimainen populaarimusiikki, 4 op P3.d. Eurooppalainen kansanmusiikki ja ulkoeurooppalaiset musiikkikulttuurit, 3 op Aineopinnot, 45 op A1. Kulttuurisen musiikintutkimuksen perusteet, 5 op A2. Musiikin esitys- ja käyttöyhteydet, 5 op A3. Suomalainen musiikki, 5 op A4. Menetelmäopinnot I, yht. 10 op A4.a. Musiikin analyysi ja tulkinta II, 5 op A4.b. Laadullinen tutkimus I, 5 op A4.c. Musiikinhistorian tutkimus I, 5 op A5. Musiikintutkimuksen suuntauksia ja erityiskysymyksiä I, yht. 10 op A5.a. Populaarimusiikin tutkimus I, 5 op A5.b. Länsimainen klassinen musiikki II, 5 op A5.c. Musiikki ja identiteetti I, 5 op A5.d. Nykymusiikki, kokeellisuus ja uudet genret II, 5 op A5.e. Musiikki, audiovisuaalisuus ja taiteidenvälisyys I, 5 op A5.f. Musiikkiteknologia ja media I, 5 op A5.g. Musiikki, subjektius ja kokemus I, 5 op A5.h. Musiikin tyylien tutkimus ja semiotiikka I, 5 op A5.i. Musiikin filosofia ja estetiikka I, 5 op A5.j. Äänellisen kulttuurin tutkimus I, 5 op A5.k. Musiikkijournalismi ja muut työelämään valmentavat opinnot I, 5 op A5.l. Muu ala I, 5 op A6. Aineopintojen seminaari ja HuK-tutkielma, 10 op Syventävät opinnot, 60 80 op S1. Menetelmäopinnot II, yht. 10 op S1.a. Musiikin analyysi ja tulkinta III, 5 op S1.b. Laadullinen tutkimus II, 5 op S1.c. Musiikinhistorian tutkimus II, 5 op S2. Teemaseminaari, 5 op S3. Musiikintutkimuksen suuntauksia ja erityiskysymyksiä II, yht. 15 op S3.a. Populaarimusiikin tutkimus II, 5-10 op S3.b. Länsimainen klassinen musiikki III, 5-10 op S3.c. Musiikki ja identiteetti II, 5-10 op S3.d. Nykymusiikki, kokeellisuus ja uudet genret III, 5-10 op S3.e. Musiikki, audiovisuaalisuus ja taiteidenvälisyys II, 5-10 op S3.f. Musiikkiteknologia ja media II, 5-10 op S3.g. Musiikki, subjektius ja kokemus II, 5-10 op S3.h. Musiikin tyylien tutkimus ja semiotiikka II, 5-10 op S3.i. Musiikin filosofia ja estetiikka II, 5-10 op S3.j. Äänellisen kulttuurin tutkimus II, 5-10 op S3.k. Musiikkijournalismi ja muut työelämään valmentavat opinnot II, 5-10 op S3.l. Muu ala II, 5-10 op S4. Pro gradu -seminaari, 10 op S5. Pro gradu -tutkielma / sivuaineen tutkielma, 20 40 op 2012 2013 opetussuunnitelman tarkat tiedot: https://nettiopsu.utu.fi/opas/index.htm 6

Musiikkitieteen opetus 2012 2013 Tässä oppaassa esitellään oppiaineessa lukuvuonna 2012 2013 järjestettävä opetus. Opintojaksot, joita korvaavaa opetusta ei ole ilmoitettu, suoritetaan kirjatenttinä tai esseinä opinto-oppaan vaatimusten mukaan (joihinkin jaksoihin sisältyy lisäksi kuunteluosuus). Joihinkin kursseihin pyydetään ennakkoilmoittautumista. Ilmoittautumisohjeet löytyvät kyseisten kurssien kuvauksista. Jos opetustietoihin tai esim. kirjaston aukioloaikoihin tulee muutoksia, niistä tiedotetaan oppiaineen www-sivuilla ja sähköpostilistalla. Mikäli ei toisin mainita, kaikki opetus järjestetään oppiaineen omissa tiloissa, Sirkkalan luentosaleissa. Yleiskuvan opetuksesta saa tiedotteen lopussa olevasta lukujärjestyksestä. Kunkin kurssin eteen merkityt koodit viittaavat opinto-oppaan opetussuunnitelman niihin kohtiin, joihin kurssin voi suorittaa. Esimerkiksi A4.a. tarkoittaa opetussuunnitelman kohtaa A4.a. Musiikin analyysi ja tulkinta II, 5 op. Kurssit voivat korvata sopimuksen mukaan muitakin kohtia, mutta poikkeavista korvaavuuksista tulee keskustella kurssin vastuuopettajan kanssa. Kunkin kurssin vastuuopettaja käy ilmi kurssikuvauksesta. Opettajien vastaanotoilla voi käydä keskustelemassa opiskeluun liittyvistä asioista. Opetusperiodit 2012 2013 Syksy I periodi 3.9. 28.10.2012 II periodi 29.10. 16.12.2012 Kevät III periodi 7.1. 3.3.2013 IV periodi 4.3. 5.5.2013 Yksi periodi kestää 7 9 viikkoa. Opetusperiodien viimeinen viikko on pääsääntöisesti opetusvapaa viikko. Poikkeukset ilmoitetaan oppiaineen opetusohjelmassa. HUOM! Musiikkitieteen opiskelijan on seurattava oppiaineen internet-sivuja (http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/musiikkitiede/), joilla ilmoitetaan oppiaineen ajankohtaisista tapahtumista ja esimerkiksi opetusohjelman muutoksista. Musiikkitieteen opiskelijan on käytettävä utu.fi -sähköpostiosoitettaan, koska opettajat lähettävät opiskelijoille tarkoitetut viestit vain utu.fi-osoitteisiin (ei esim. gmail-osoitteisiin). Oppiaineella on myös omat facebook-sivut (Turun yliopisto, musiikkitiede), jotka toimivat tiedottamisen lisäkanavana. 7

Musiikkitieteen opetus, syksy 2012 Perusopinnot P1.a. Musiikkitiede tieteenalana, 3 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: Sisältö: Suoritustapa: Arvostelu: P1b. Opiskeluvalmiudet, 2 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: Sisältö: Suoritustapa: Arvostelu: I II periodi, maanantaisin klo 14 16 alkaen 3.9.2012 Musiikkitieteen Hovi-sali, Sirkkala Yrjö Heinonen; opettajina oppiaineen henkilökunta ja vierailevat luennoitsijat Kurssilla tutustutaan musiikkitieteeseen taiteen- ja kulttuurintutkimukseen kuuluvana tieteenalana sekä perehdytään erityisesti kulttuurisen musiikkitieteen lähtökohtiin, kysymyksenasetteluihin ja lähestymistapoihin. Luennot ja oppimispäiväkirjat 1 5 I II periodi, tiistaisin klo 14 16 alkaen 4.9.2012 Musiikkitieteen Salonki-huone, Sirkkala Yrjö Heinonen; opettajina oppiaineen henkilökunta Kurssilla hankitaan musiikkitieteen perus- ja aineopinnoissa tarvittavia opiskeluvalmiuksia sekä tutustutaan tiedonhakumenetelmiin ja tieteellisen kirjoittamisen perusteisiin erityisesti musiikkitieteen näkökulmasta. Pääaineopiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) opettajatuutorin kanssa. Luennot ja harjoitustehtävät hyväksytty/hylätty P2. Musiikin analyysi ja tulkinta I, 5 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: Sisältö: Suoritustapa: Arvostelu: I II periodi, keskiviikkoisin klo 12 14 alkaen 5.9.2012 Musiikkitieteen Hovi-sali, Sirkkala Susanna Välimäki Kurssilla tutustutaan musiikkianalyysin perusteisiin sekä opetellaan erittelemään ja tulkitsemaan musiikin soivan aineksen perustekijöitä (esim. rytmiikka, harmonia, säveltasot, saundi/sointiväri, muotorakenne, genre, topokset, affekti, ruumiillisuus, lauluääni, sanoitus/teksti, visuaalisuus, akustiikka, tilallisuus) musiikin merkityksiä tarkastelevaa kulttuurista musiikintutkimusta painottaen. Luennot, oheiskirjallisuus (kurssimateriaali) ja harjoitustehtävät 1 5 8

P3.a. Länsimainen klassinen musiikki I, 5 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: Sisältö: Suoritustapa: Arvostelu: I II periodi, tiistaisin klo 10 12 alkaen 4.9.2012 Musiikkitieteen Hovi-sali, Sirkkala Anna-Elena Pääkkölä, muut opettajat Juha Torvinen, Susanna Välimäki ja Marjaana Virtanen Kurssilla tutustutaan eri näkökulmista länsimaisen klassisen musiikin historiaan, sen aikakausiin, pääpiirteisiin, tyylisuuntiin ja kulttuurisiin käytäntöihin, sekä musiikinhistorian tutkimuksen ja kirjoituksen peruskysymyksiin. Kurssilla painotetaan kuuntelua musiikintuntemuksen ja -tutkimuksen perusvälineenä. Luennot, oheiskirjallisuus, kirjalliset tehtävät ja kuuntelukoe 1 5 Aineopinnot A2./A5.j./ A5.l./S3.j./S3.l. Johdatus ekomusikologiaan: ekokriittisen musiikintutkimuksen menetelmiä ja sovelluksia, 3-5 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: Sisältö: Suoritustapa: Arvostelu: I II periodi (osin), torstaisin klo 12 14 alkaen 6.9.2012 ja päättyen 8.11.2012 Musiikkitieteen Hovi-sali, Sirkkala Juha Torvinen Kurssi johdattaa ekomusikologian eli ekokriittisen musiikintutkimuksen peruskäsitteistöön, menetelmiin, tutkimuskohteisiin ja taustateorioihin. Kurssilla käsitellään ekomusikologian tieteidenvälistä luonnetta ja kulttuuris-poliittista perusorientaatiota. Lisäksi tarjotaan erilaisia esimerkkejä ekomusikologisen tutkimuksen kohteista ja toteutustavoista. Käsiteltäviä aiheita ovat esimerkiksi musiikin ilmentämän ympäristösuhteen kriittinen tarkastelu, kestävän kehityksen näkökulma musiikillisiin käytäntöihin, ekokriittinen musiikkianalyysi sekä luonnonympäristöön kytkeytyvä paikkatietoisuus musiikissa ja musiikkikulttuureissa aina klassisesta populaariin. Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää ekokriittisen musiikintutkimuksen tutkimuksellisen perusasenteen sekä musiikillisten käytäntöjen ympäristöllisen vastuun. Lisäksi opiskelija osaa soveltaa ympäristötietoista ja ekokriittistä käsitteistöä omiin opinnäytetöihinsä, omaan musiikkisuhteeseensa ja omaan tapaansa lukea musiikkia koskevia tekstejä. Luennot, oheiskirjallisuus sekä luentoihin ja oheiskirjallisuuteen perustuva tentti 1 5 9

A3./A5.b/A5.h./S3.b./S3.h. Einojuhani Rautavaara s Mystical Aesthetics, 2 op Time: Place: Lecturer: Course content: Participation: Grading: Period I, 3 lectures: Monday 17.9. at 10 12, Tuesday 18.9. at 12 14 and Thursday 20.9. at 10 12. Hovi lecture hall, Sirkkala Wojtek Stepien The course aims to give an overview to the Finnish composer Einojuhani Rautavaara s (b. 1928) output, by focusing on the cultural imagery of his music. Rautavaara s music is discussed in terms of spiritual, religious, and mystic symbolism. The musicological orientation of the approach combines music analysis, musical semiotics, psychoanalytic music research and the study of contemporary music. Themes of the lectures include, among others: Rautavaara s output as a macrotext; Rautavaara s aesthetics of creativity (The artist as a medium); Inter-art relations; The aesthetics of the double (Dobbelgänger); and Musical instruments as symbols. Mystical aesthetics is an important phenomenon in contemporary music in general; it is not a characteristic of Rautavaara s oeuvre only, though Rautavaara may be an excellent example of the neo-mystic composer. Lectures, course materials and study diaries. The language of instruction is English but is intended to be easy to follow. Recommend to students of all study levels. 1 5 A4.a./A5.a./S1.a./S3.a. Populaarimusiikin analyysi, 5 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: Sisältö: Suoritustapa: Edeltävät opinnot: Arvostelu: Ilmoittautuminen: I II periodi, keskiviikkoisin klo 14 16 alkaen 5.9.2012 Musiikkitieteen Salonki-huone, Sirkkala Yrjö Heinonen Kurssilla perehdytään populaarimusiikin analyysin lähtökohtiin, metodologisiin kysymyksiin sekä musiikkianalyysin merkitykseen populaarimusiikin tutkimuksessa. Käsiteltäviä asiakokonaisuuksia ovat esimerkiksi musiikin, lyriikoiden ja kuvan väliset suhteet; äänite, kuvatallenne ja live-esitys; sekä genre, tyyli ja intertekstuaalisuus. Näitä teemoja ja niihin liittyvää kulttuurista merkityksenantoa havainnollistetaan populaarimusiikin eri genrejä edustavien analyysiesimerkkien avulla. Työskentelytapa on seminaarityyppinen siten, että I periodi painottuu analyysin lähtökohtien ja metodologisten kysymysten esittelyyn ja II periodi opiskelijoiden tekemien harjoitustöiden käsittelyyn. Luennot, oheiskirjallisuus ja kirjalliset tehtävät Perusopinnot suoritettu 1 5 Sähköpostitse opettajalle (yrjhei@utu.fi) perjantaihin 31.8.2012 mennessä. Kurssille otetaan enintään 15 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä siten, että etusijalla ovat kurssin aineopintoihin tai syventäviin opintoihin suorittavat pääaineopiskelijat. 10

A4.a. Analyysiseminaari, 5 op ks. Syventävät opinnot A4.b./S1.b. Fieldwork methods in music research, 5 op Time: Place: Lecturer: Course content: Participation: Required studies: Grading: Periods II III, Mondays 14 16, starting from 5.11.2012 until 26.11.2012 (Period II) and from 4.2.2013 until 18.2.2013 (Period III) Musicology, Salonki lecture hall, Sirkkala Jelena Gligorijevic The course offers students a practical guide to fieldwork methodology in music research as well as an opportunity to exercise it in a small-scale research project of their interest. More specifically, the course aims to: theorize and situate fieldwork methods along disciplinary lines, with a special focus on musicology and ethnomusicology; introduce and theorize various issues and stages in fieldwork research, ranging from the questions of its epistemological framework and ethics through to writing up an ethnography; examine and illustrate the scope of fieldwork methods in music research through several thematically diverse examples; develop students skills (both verbal and written) in the presentation of ideas that are supported by the fieldwork data and selected theoretical concepts. Lectures, readings, discussions, oral presentations and written assignments. The course language is English. No previous studies in musicology required. Recommended to those students who have completed basic studies. Musicology major subject students take precedence. 1 5 A5.b./A5.h./S3.b./S3.h. Kiitolaukkaa ja kalmantanssia: klassisen musiikin topokset, 5 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: Sisältö: Suoritustapa: Arvostelu: II III periodi, tiistaisin klo 12 14 alkaen 30.10.2012 Musiikkitieteen Hovi-sali, Sirkkala Susanna Välimäki Kurssilla tarkastellaan länsimaisen taidemusiikin keskeisimpiä topoksia eli vakioaihelmia aina keskiajalta 2000-luvulle (esim. pastoraali, kliimaksi, lemmenkuolo, kalmantanssi, tuomiopäivä, metsästys, ratsastus, kone). Samalla perehdytään valikoiden klassisen musiikin keskeisiin teoksiin musiikin semantiikan näkökulmasta ja tutustutaan musiikin topos-tutkimukseen. Tavoitteena on oppia tuntemaan ja tunnistamaan tavallisimpia musiikillisia topoksia sekä tulkitsemaan niiden sisältöjä. Luennot, oheiskirjallisuus ja kirjalliset tehtävät 1 5 11

A6. Aineopintojen seminaari ja HuK-tutkielma, 10 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: Sisältö: Suoritustapa: Edeltävät opinnot: Arvostelu: Ilmoittautuminen: Syventävät opinnot Aika: Paikka: Vastuuopettaja: Sisältö: Suoritustapa: Arvostelu: Ilmoittautuminen: I IV periodi, torstaisin klo 14 16 alkaen 6.9.2012 Musiikkitieteen Salonki-huone, Sirkkala Yrjö Heinonen Seminaarissa hankitaan valmiuksia tieteellisen tutkielman suunnitteluun, kirjoittamiseen, suulliseen esittämiseen ja arviointiin. Osallistuminen seminaari-istuntoihin, tutkimussuunnitelman ja esitelmän kirjoittaminen, esitelmän suullinen esittäminen ja opponointi, esitelmän pohjalta kirjoitettu HuK-tutkielma sekä (pääaineopiskelijoilla) kypsyyskoe. Perusopinnot ja kirjallinen viestintä, mielellään myös opintojaksot A1 ja A4 aineopinnoista. Kirjallisen viestinnän sekä opintojaksot A1 ja A4 voi suorittaa samanaikaisesti aineopintojen seminaarin kanssa. Kirjallisen viestinnän tulee olla suoritettuna ennen HuK-tutkielmaa ja kypsyyskoetta. 1 5 Ilmoittautuminen sähköpostitse pe 31.8.2012 mennessä (yrjhei@utu.fi). S1.a./S2.a./A4.a. Analyysiseminaari, 5 op II III periodi, maanantaisin klo 12 14 alkaen 29.10.2012 Musiikkitieteen Salonki-huone, Sirkkala Susanna Välimäki Seminaarissa syvennytään kulttuurisen musiikkianalyysin lähtökohtiin ja pääsuuntauksiin sekä musiikkianalyysin merkitykseen musiikintutkimuksessa opiskelijan omia analyyttisia kiinnostuksenkohteita painottaen ja taitoja harjoittaen. Musiikkianalyysi ymmärretään kurssilla laajasti tarkoittamaan minkä tahansa soivan musiikin (esim. klassinen, populaari, maailmanmusiikki, perinnemusiikki, jazz, kokeellinen, elokuva-, tv- ja pelimusiikki, äänitaide ja performanssi) erittelyä, kuvausta ja tulkintaa valitusta näkökulmasta käsin. Osallistuminen opetukseen sekä harjoitustyöt 1 5 Nettiopsussa tiistaihin 23.10.2012 mennessä. Kurssille otetaan enintään 15 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä siten, että aine- ja syventäviä opintoja tekevät pääaineopiskelijat ovat etusijalla. S1.a./S3.a. Populaarimusiikin analyysi, 5 op ks. Aineopinnot S1.b. Fieldwork methods in music research, 5 op ks. Aineopinnot S3.b./S3.h. Einojuhani Rautavaara s Mystical Aesthetics, 2 op ks. Aineopinnot S3.b./S3.h. Kiitolaukkaa ja kalmantanssia: klassisen musiikin topokset, 5 op ks. Aineopinnot S3.j./S3.l. Johdatus ekomusikologiaan: ekokriittisen musiikintutkimuksen menetelmiä ja sovelluksia, 3-5 op ks. Aineopinnot 12

S4. Pro gradu -seminaari, 10 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: Sisältö: Suoritustapa: Edeltävät opinnot: Arvostelu: Ilmoittautuminen: I IV periodi, keskiviikkoisin klo 10 12 alkaen 19.9.2012 Musiikkitieteen Salonki-huone, Sirkkala John Richardson Seminaari on tarkoitettu akateemisen lopputyön eli pro gradu -tutkielman kirjoittamisprosessin hallitsemiseen ohjauksen sekä vertaistuen avulla. Seminaarissa syvennetään tutkimustaitoja: harjoitellaan suullista ja kirjallista esittämistä sekä tieteellistä keskustelua ja opitaan projektinhallintaa. Seminaari suositellaan suoritettavaksi heti HuK-seminaarin suorittamisen jälkeen, vaikkei pro gradun aihe olisi vielä seminaarin alussa selvillä. Seminaarissa ohjataan opiskelijaa aina aiheen valinnasta alkaen työn toteuttamiseen ja loppuun saattamiseen. Seminaari muodostaa myös vertaisryhmän, joka kannustaa ja vauhdittaa opiskelijan työskentelyä oman tutkielmansa parissa. Jokaisessa periodissa on yksi istunto varattu kaikkien oppiaineessa käynnissä olevien pro gradu -töiden seurantaan; näille kerroille mukaan toivotaan kaikkia oppiaineen graduntekijöitä, vaikka pro gradu -seminaari olisi jo suoritettu aiempina lukuvuosina. Kirjalliset ja suulliset harjoitustyöt (mm. tutkimussuunnitelman ja seminaariesitelmän laatiminen sekä kaksi opponointia). Seminaari sisältää verkko-opetusta Moodlessa. Opintojaksot S1., S2. ja S3. ainakin aloitettuina 1 5 sähköpostitse opettajalle (john.richardson@utu.fi) tiistaihin 11.9.2012 mennessä Jatko-opinnot Tutkijaseminaari, 4-8 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: Sisältö: Arvostelu: I IV periodi, torstaisin klo 16 18, pääsääntöisesti joka toinen viikko, alkaen 20.9.2012 Musiikkitieteen Salonki-huone, Sirkkala John Richardson; muut opettajat Susanna Välimäki ja Yrjö Heinonen Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti musiikkitieteen jatko-opiskelijoille heidän käynnissä olevien tutkimustensa käsittelyyn, ohjaukseen ja tukemiseen. Mahdollisuuksien mukaan seminaarissa voidaan kuitenkin käsitellä myös oppiaineen muiden tutkijoiden hankkeita ja tekstejä. Tutkijaseminaariin kuuluu viikkokokoontumisten ohella osallistuminen Musiikintutkimus, nyt! -seminaariin 8.2.2013. hyväksytty/hylätty 13

Musiikkitieteen opetus, kevät 2013 Perusopinnot P3.d. Eurooppalainen kansanmusiikki ja ulkoeurooppalaiset musiikkikulttuurit, 3 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: Sisältö: Suoritustapa: Arvostelu: IV periodi, tiistaisin klo 12 14 alkaen 5.3.2013 Musiikkitieteen Hovi-sali, Sirkkala Yrjö Heinonen Kurssilla tutustutaan valikoidusti eurooppalaisiin kansanmusiikkitraditioihin ja ulkoeurooppalaisiin musiikkikulttuureihin, joita tarkastellaan erityisesti musiikin lajien sekä näiden lajien funktioiden ja käyttöyhteyksien näkökulmasta. Lisäksi tutustutaan valikoidusti etnomusikologiassa ja kansanmusiikin tutkimuksessa sovellettuihin lähestymistapoihin. Luentoihin ja oheiskirjallisuuteen perustuvat kirjalliset tehtävät sekä kuuntelutehtävät 1 5 Aineopinnot A1. Kulttuurisen musiikintutkimuksen perusteet, 5 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: Sisältö: Suoritustapa: Edeltävät opinnot: Arvostelu: III IV periodi, torstaisin klo 12 14 alkaen 10.1.2013. Ei 24.1. ja 14.3. Musiikkitieteen Hovi-sali, Sirkkala John Richardson; muut opettajat Yrjö Heinonen, Susanna Välimäki ja Juha Torvinen Kurssilla perehdytään kulttuurisen musiikintutkimukseen perusteisiin ja lähtökohtiin. Käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa kriittinen musiikintutkimus ja musiikkikritisismi, etnomusikologia, musiikkisosiologia, kulttuurintutkimus, hermeneutiikka, fenomenologia sekä muut kulttuurisen musiikintutkimuksen filosofiset ja tieteenfilosofiset lähtökohdat. Kurssin tavoitteena on luoda kokonaisnäkemys kulttuurisesta musiikintutkimuksesta sekä tarkastella valikoidusti joitakin sen keskeisiä erikoisalueita ja tutkimusperinteitä. Luennot, oheiskirjallisuus ja kirjalliset tehtävät Perusopinnot suoritettu, erityisesti P1.a. Musiikkitiede tieteenalana 1 5 14

A2./A5.c./A5.e./S3.c./S3.e. Camp, Kitsch and Bad Taste, 3 5 op Time: Place: Lecturer: Course content: Participation: Course level: Grading: Registration: Period IV, on Wednesdays 14 16, starting on 6.3.2013, plus three Fridays, 8.3. and 22.3. and 5.3. at 10 12. Note that no lectures are scheduled for Wednesday 13.3. Janus auditorium, Sirkkala John Richardson; with Anna-Elena Pääkkölä; course co-ordinator Sini Mononen; guest lecturers Susanna Välimäki, Susanna Paasonen, Altti Kuusamo, Roni Grén and Mari Pajala Is bad art always bad or is it sometimes so bad it s good? How do we make such judgments? And how are they related to social formations such as gender, ethnicity, place and class? Starting from Susan Sontag s Notes on Camp, the course will review theories and instances of camp in various genres and cultural contexts. Is the best bad art intentional or unintentional? How important are perceptions of old and new? The similar concept of kitsch is often, although not always, used to express disdain towards something that is commercial, overly sentimental or poorly crafted. Beyond these concepts, the use of low-grade, outmoded or vintage materials has become increasingly prevalent in an age of remix, remediation and lo-fi aesthetics. The course approaches these concepts from the perspectives of several arts disciplines and theoretical orientations. Lectures, readings (posted on Moodle), discussions, and written assignments such as study diaries and essays. The course will be taught in English but coursework will be accepted in both Finnish and English. Recommended to students in the Department of History, Culture and the Arts working at intermediate and advanced levels only 1 5 Email registration to Anna-Elena Pääkkölä (anna-elena.paakkola@utu. fi) before Wednesday 27.2.2013 A4.b./S1.b. Fieldwork methods in music research, 5 op (continues from period II) Time: Place: Lecturer: Periods II III, Mondays 14 16, starting from 5.11.2012 until 26.11.2012 (Period II) and from 4.2.2013 until 18.2.2013 (Period III) Musicology, Salonki lecture hall, Sirkkala Jelena Gligorijevic A5.b./A5.h./S3.b./S3.h. Kiitolaukkaa ja kalmantanssia: klassisen musiikin topokset, 5 op (jatkuu syksyltä) Aika: Paikka: Vastuuopettaja: II III periodi, tiistaisin klo 12 14 alkaen 30.10.2012 Musiikkitieteen Hovi-sali, Sirkkala Susanna Välimäki 15

A2./A5.e./S3.e. New Audiovisual Aesthetics, 3 5 op Time: Place: Lecturer: Course content: Participation: Course level: Grading: Registration: Period III, on Tuesdays 14 16/18, starting on 8.1.2013. The first 3 lectures (8.1. 15.1. and 22.1.) are double lectures 14 18, the next ones (29.1., 5.2., 12.2. and 19.2.) 14 16 Janus auditorium, Sirkkala John Richardson The course covers a wide range of issues associated with contemporary audiovisual culture from a perspective that emphasizes the role of sound and music in producing aesthetic and cultural meanings. While the main focus will be on sound in audiovisual contexts, the theoretical basis is transdisciplinary, drawing on approaches from musicology and sounds studies, media studies, film studies and cultural studies. Practices discussed in the course include independent films, music videos, live performances of music, internet practices and uses of music in gaming. The course will attempt to explain cultural meanings of some of the dominant tendencies in current audiovisual culture. Lectures, readings (posted on Moodle), discussions, and written assignments such as study diaries/essays. The language of instruction is English but coursework will be accepted in Finnish and English. Recommended to students in the Department of History, Culture and the Arts working at intermediate and advanced levels only. Some prior familiarity with audiovisual analysis is expected, which could include courses or lectures in film music studies or media studies. 1 5 Email registration to the lecturer (john.richardson@utu.fi) before Tuesday 2.1.2013. A5.l./A2. Esittämisen tutkimuksen seminaari, 3 5 op ks. Syventävät opinnot A5.k./S3.k. Radiojournalismi: käytännön kurssi, 5 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: Sisältö: Suoritustapa: Arvostelu: Ilmoittautuminen: III periodi, perjantaisin klo 12 16 alkaen 11.1.2013 (huom.! ei kokoontumisia 8.2. ja 15.2.) Musiikkitieteen Salonki-huone, Sirkkala Susanna Välimäki; toinen opettaja Karoliina Vesa (YLE) Kurssilla perehdytään musiikkijournalistiseen radiotyöhön käytännön tietouden ja taitojen näkökulmasta. Kurssilla käydään läpi radion musiikkiohjelmien perustyyppejä ja toimitustekniikkaa, alan ammatillista kenttää ja sen suhdetta musiikintutkimukseen sekä harjoitellaan radio-ohjelman käsikirjoittamista ja tehdään itsenäinen radiotyö. Kurssi toteutetaan yhdessä Yleisradion Musiikki 1:n toimituksen kanssa. Kurssiin sisältyy vierailu Radiotaloon Helsingin Pasilassa, jonka matkakustannukset (junalipun) opiskelija kustantaa itse. Osallistuminen opetukseen ja harjoitustehtävät 1 5 sähköpostitse opettajalle (susanna.valimaki@utu.fi) perjantaihin 14.12.2012 mennessä. Kurssille otetaan 12 musiikkitieteen pääaineopiskelijaa, jotka ovat opinnoissaan vähintään aineopintovaiheessa. 16

A6. Aineopintojen seminaari ja HuK-tutkielma 10 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: I IV periodi torstaisin klo 14 16, alkaen 10.1.2013. HUOM! Seminaari jatkuu syksyltä musiikkitieteen Salonki-huone, Sirkkala Yrjö Heinonen Syventävät opinnot S1.a./S2.a./A4.a. Analyysiseminaari, 5 op (jatkuu syksyltä) S2./S.3.l./A5.l./A2. Esittämisen tutkimuksen seminaari, 3 5 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: Sisältö: Suoritustapa: Arvostelu: Ilmoittautuminen: S4. Pro gradu -seminaari, 10 op III periodi, maanantaisin klo 10 12 alkaen 7.1.2013 Musiikkitieteen Hovi-sali, Sirkkala Marjaana Virtanen Seminaarissa tutustutaan esittämisen tutkimuksen suuntauksiin painopisteen ollessa länsimaisessa taidemusiikissa. Käsiteltäviin aiheisiin kuuluvat muun muassa elävien harjoitus- ja esitystilanteiden analyysi, etnografisten menetelmien soveltaminen sekä esittämisen empiirinen tutkimus. Opiskelija laatii seminaarin edetessä pienimuotoisen harjoitustyön, joka voi pitää sisällään esimerkiksi harjoitus- tai esitystilanteen observointia ja analysointia, äänitteen/videon pohjalta tehtävää esitysanalyysia tai oman muusikkouden reflektointia muusikko-tutkijan näkökulmasta. Harjoitustyön laajuus ja vaativuus määräävät seminaarista saadut opintopisteet. Luennot, referaatti ja harjoitustyö (essee). Kurssista saatavaa opintopistemäärää voi kasvattaa kuuntelemalla Esittämisen tutkimuksen seminaaripäivän 15.2.2013. 1 5 Sähköpostitse opettajalle (maorvi@utu.fi) keskiviikkoon 2.1.2013 mennessä. S3.e. New Audiovisual Aesthetics, 3 5 op ks. Aineopinnot S3.c./S3.e. Camp, Kitsch and Bad Taste, 3 5 op ks. Aineopinnot S3.k. Radiojournalismi: käytännön kurssi, 5 op ks. Aineopinnot Aika: Paikka: Vastuuopettaja: I IV periodi, keskiviikkoisin klo 10 12 alkaen 9.1.2013 HUOM! Seminaari jatkuu syksyltä. Musiikkitieteen Salonki-huone, Sirkkala John Richardson Jatko-opinnot Tutkijaseminaari, 4 8 op Aika: Paikka: Vastuuopettaja: I IV periodi, torstaisin klo 16 18, pääsääntöisesti joka toinen viikko HUOM! Seminaari jatkuu syksyltä Musiikkitieteen Salonki-huone, Sirkkala John Richardson; muut opettajat Susanna Välimäki ja Yrjö Heinonen 17

Taiteiden tutkimuksen yhteiskurssit Taiteiden tutkimuksen oppiaineet järjestävät yhteisopetuksena lukuvuonna 2012 2013 useita kursseja, jotka korvaavat myös musiikkitieteen opintoja. Kysy korvaavuuksista oppiaineesta (kunkin opintojakson vastuuhenkilöltä). Syksyn 2012 yhteiskurssit: Kieliteoriat, kirjallisuus, kuvataide (3op) Tuomas Tolonen ja Liisa Steinby Transsukupuolisuus -harjoituskurssi (2/3/5 op) Lotta Kähkönen (Uus)materialismi taiteidentutkimuksessa (3/5 op) Jukka Sihvonen ja Kaisa Kurikka Lisäksi syyslukukaudella 2012 järjestetään luentosarja Tekstityöläisen näppäimistölle pilkottu leipä, jossa kirjoittamalla toimeentuloa hankkivat ihmiset kertovat työstään. Luentosarja sisältää kahdeksan kahden tunnin luentoa. Luentosarjan yhteyteen järjestetään Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen opiskelijoille tarkoitettuja pajoja, joissa voi valintansa mukaan pohtia omaa kirjoittajaprofiiliaan tai tutkimista ja kirjoittamista, julkaisemista ja tiedottamista. Lisätietoja ja kurssien tarkempi kuvaus http://www.hum.utu.fi/laitokset/taiteidentutkimus/ajankohtaista/syksy2012/ Kevään 2013 yhteiskursseista ilmoitetaan myöhemmin verkkosivuilla. Musicare-opetus Turkulaisten musiikin alan oppilaitosten (Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Turun konservatorio ja Svenska yrkeshögskolan) Musicare-yhteistyöverkoston tarkoituksena on lisätä musiikkikoulutuksen monipuolisuutta. Verkostolle on luotu oppilaitosrajat ylittävää opetustarjontaa. Osa tarjonnasta on nähtävissä Musicaren www-sivuilla. Lisää tietoa Musicaresta sekä opetustarjonnasta verkkosivuilla: http://www.musicare.fi Yhteydenotot: musicare@turkuamk.fi Åbo Akademin musiikkitieteen kurssit Turun yliopiston opiskelijat voivat osallistua Åbo Akademin kursseille yliopistojen Joo-sopimuksen puitteissa. Viereisen sivun listassa on valikoima Åbo Akademin valinnaisista erikoiskursseista. Tarkempia tietoja listatuista sekä muista kursseista voi katsoa oppiaineen verkkosivuilta (www.abo.fi/musikvetenskap) sekä kysyä esim. sähköpostitse henkilökunnalta: Johannes Brusila (jbrusila@abo.fi), Ulf Långbacka (ulangbac@abo.fi), Camilla Hambro (chambro@abo.fi). Brusilan ja Långbackan kursseilla opiskelijat voivat ruotsin lisäksi käyttää suomea tai englantia, Hambron kursseilla englantia. Bruce Johnsonin opetus on englanniksi ja kirjoitustehtävät suoritetaan englanniksi. Opetus tapahtuu pääosin humanistikeskus Arkenissa (Tehtaankatu 2). Tarkempia ajankohtaisia tietoja opetuspaikasta löytyy oppiaineen verkkosivuilta. Professori Richardsonin kanssa kannattaa sopia etukäteen kurssien korvaavuus-asioista. Suurin osa näistä kursseista voidaan sijoittaa musiikkitieteen valinnaisiin opintojaksoihin. 18

Barockmusik (Baroque music), 5 op Aika: Periodi 4, ti 15-17 Paikka: Nikander Opettaja: Camilla Hambro Barn- och ungdomsmusik, 5 op Aika: periodi 3, ke 15-17 Paikka: Nikander Opettaja: Camilla Hambro Genusforskning i musik (Gender studies in music), 5 op Aika: periodi 1, ke 15-17 Paikka: Nikander Opettaja: Camilla Hambro Kvinnor i nordisk musikhistoria, 5 op Aika: periodi 2, ti 15-17 Paikka: Nikander Opettaja: Camilla Hambro Musikfilosofi (Philosophy of music), 5 op Aika: periodi 2, ke 15-17 Paikka: Nikander Opettaja: Camilla Hambro Musik och sport, 5 op Aika: periodi 4, to 13-15; 21.3.-30.5.2013 Paikka: Nikander Opettaja: Kaj Ahlsved Operahistoria (Opera history), 5 op Aika: periodi 4, ke 15-17 Paikka: Nikander Opettaja: Camilla Hambro Populärmusikforskning (Popular music studies), 5 op Aika: periodi 1, ma 13-15; 3.9-22.10.2012 Paikka: Nikander Opettaja: Johannes Brusila The Cultural History of Sound (Ljudets kulturhistoria), 5 op Aika: periodi 3, ti 13-15 ja to 13-15; 8.1.-7.2.2013 Paikka: Auditorio Armfelt Opettaja: Bruce Johnson Tidig musik (Early music), 5 op Aika: Periodi 3, ti 15-17 Paikka: Nikander Opettaja: Ulf Långbacka, Camilla Hambro 19

Ohjeita opintojen suorittamiseen Opintojaksojen suorittaminen Opintojaksoja voi suorittaa (1) osallistumalla opetukseen, (2) suorittamalla kirjatentin tai (3) kirjoittamalla esseitä tai muita opettajan kanssa sovittuja kirjallisia tehtäviä. Suoritustapoja on siis monia ja vaihtoehdoista voi neuvotella opintojakson vastuuopettajan kanssa. Ks. tarkemmat ohjeet alla. Perusopinnot suositellaan suoritettavaksi ensisijaisesti opetukseen osallistuen. Aineopintojen seminaari on pakollinen pääaineopiskelijalle sekä syventäviin opintoihin jatkavalle sivuaineopiskelijalle. Pro gradu -seminaari on pakollinen FM-tutkintoa suorittavalle pääaineopiskelijalle. Opintokokonaisuuksien suorittaminen Peruslähtökohtana on suorittaa opintokokonaisuudet (perus-, aine- ja syventävät opinnot) järjestyksessä. Opiskelijat voivat kuitenkin suorittaa myös osia ylemmästä opintokokonaisuudesta jo ennen kuin alempi opintokokonaisuus on kokonaan suoritettu, mikäli ei toisin ilmoiteta. Edellinen opintokokonaisuus tulee suorittaa vähintään keskiarvolla 3 ennen kuin saa oikeuden suorittaa ylemmän opintokokonaisuuden. Opintokokonaisuuksien loppumerkinnät Opintokokonaisuuksien loppumerkintähakemuksessa ilmoitetaan opintokokonaisuuteen käytettävät opintojaksot suorituspäivämäärien ja laajuuksien kera. Opiskelijan on hyvä keskustella kokonaisuuden sisällöstä vastuuopettajan kanssa ennen hakemuksen täyttämistä. Opintokokonaisuuksien vastuuopettajat: Yrjö Heinonen (perusopinnot), Susanna Välimäki (aineopinnot) ja John Richardson (syventävät opinnot). Vastuuopettajan allekirjoittama loppumerkintähakemus palautetaan musiikkitieteen toimistosihteerille Tilda Junkolle, joka vie loppumerkinnän rekisteriin. Loppumerkintäkaavakkeet löytyvät oppiaineen verkkosivuilta osoitteesta http://www. hum.utu.fi/oppiaineet/musiikkitiede/opiskelu/ (aivan sivun alalaidasta). Suoritusten arviointi Opintojaksojen suoritukset arvioidaan asteikolla 1 5, toisinaan myös hyväksytty/hylätty. Opintokokonaisuuksien arvosanat (1 5) määräytyvät opintojaksojen arvosanojen painotetun keskiarvon mukaan, ks. http://www.hum.utu.fi/opiskelu/perustutkinnot/opiskelijana_tiedekunnassa/arviointi.html. Pro gradu -tutkielmat arvioidaan seitsenportaisella asteikolla: improbatur (hylätty), approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Pro gradu -tutkielman arvosanakohtaiset arviointiperusteet, ks. http://www.hum.utu.fi/opiskelu/perustutkinnot/tutkielmat/arvosana.html. Kirjatentit Opiskelija voi suorittaa useita opintojaksoja kirjatentteinä. Perus- ja aineopintojen jaksoja voi tenttiä laitostenteissä ja syventäviä opintoja tiedekuntatenteissä. Tentit ajoittuvat humanistisessa tiedekunnassa perjantaipäiville (poikkeuksena tiistai 11.12.2012). Tenttiin ilmoittaudutaan tenttikuorella kymmenen päivää ennen tenttiä (eli ilmoittautuminen on tehtävä tenttiperjantaita edeltävän viikon tiistaina). Toimistosta voi kysyä neuvoja ja tenttikuoria (Tilda Junko / Minerva 1 krs. Huone E116). Täytetty tenttikuori palautetaan toimistoon tai toimiston ulkopuolella olevaan postilaatikkoon. Useissa opintojaksoissa on valinnan varaa tentittävien kirjojen suhteen; valitse tällöin kirjallisuus mieluummin oman kiinnostuksesi kuin helpoimman saatavuuden mukaan. Vaihtoehdoista sovitaan kuulustelijan kanssa. Joidenkin opin- 20

Opiskeluohjeita tojaksojen kohdalla tentittävästä kirjallisuudesta on aina sovittava opintojaksossa vastuussa olevan opettajan kanssa. Eri opintojaksoissa saattaa olla kirjavaihtoehtojen joukossa samoja kirjoja. Tällaista kirjaa voi kuitenkin käyttää kirjatenttikirjana vain yhden kerran opintojen aikana eli vain yhdessä opintojaksossa. HUOM! Ilmoittaudu kirjatentteihin ainoastaan siinä tapauksessa, että aiot varmasti osallistua tenttiin ja olet lukenut sitä varten. Tenttikysymyksiä tehdään usein erityisesti tietylle opiskelijalle ja ne vievät opettajan työaikaa. On kohteliasta myös ilmoittaa tentaattorille jos muutat mieltäsi, etkä tule osallistumaan tenttiin. Sähköinen tenttiin ilmoittautuminen NettiOpsua voivat käyttää kaikki yliopiston sähköpostitunnuksen ja sähköpostisalasanan omistavat opiskelijat. NettiOpsu mahdollistaa helpon tentti-ilmoittaumisen esim. etäopiskelijoille! NettiOpsun kautta on mahdollista: Ilmoittautua kaikkiin kirjatentteihin laitos- ja tiedekuntatenttipäivinä sekä kesätenttipäivinä. Myös omien tentti-ilmoittautumisten selaaminen sekä tenttien peruminen (ennen ilmoittautumisajan päättymistä) sujuu NettiOpsun kautta. NettiOpsussakin ilmoittautuminen päättyy aina tiistaina, kymmenen päivää ennen tenttiä, MUTTA vasta klo 24:00! NettiOpsua ei ole pakko käyttää. Ilmoittautumisen voi yhä tehdä myös vanhaan tapaan, tenttikuorta käyttämällä. HUOM! Muista merkitä myös NettiOpsu-ilmoittautumiseen tentittävä kirjallisuus! Lisätietokentässä on ilmoitattava mikäli kyseisestä opintojaksosta on jo jokin osa suoritettuna (esim. luentokuulustelun tai esseen muodossa) tai jos tentaattorin kanssa on jokin erikoissopimus. Humanistisen tiedekunnan tenttipäivät 2012 2013 Syyslukukauden 2012 tenttipäivät ja salit: Tiedekuntatentit (syventävät opinnot): Perjantaisin klo 14 18 luentosalit IX ja X (Luonnontieteiden talo, Yliopistonmäki) 28.9.; 26.10.; 30.11.; 14.12. Laitostentit (perus- ja aineopinnot): klo 14 17 Perjantaina:14.9.; 5.10.; 9.11 luentosalissa IX Tiistaina: 11.12. luentosalissa IX Kevätlukukauden 2013 tenttipäivät ja salit: Tiedekuntatentit (syventävät opinnot): Klo 14 18 luentosalit IX ja X (Luonnontieteiden talo, Yliopistonmäki) Perjantaisin 25.1., 22.2., 22.3., 26.4., 31.5. Laitostentit (perus- ja aineopinnot): Perjantaisin klo 14 17 luentosalissa IX (Luonnontieteiden talo, Yliopistonmäki) 18.1.,1.2., 1.3., 5.4., 3.5. 21

Kesätentit suoritetaan humanistisen tiedekunnan yhteisinä kesätenttipäivinä. Kesätentteihin tulee ilmoittautua torstaihin 31.5. mennessä. Elokuun kesätenttiin osallistuvan on ilmoittauduttava läsnäolevaksi syyslukukaudeksi 2013. Ilmoittautuminen on tehtävä ennen elokuun tenttiä. Kesätenttipäivät 2013 perjantaina 14.6. klo 10 14 luentosaleissa I, II, IX, X, XIV perjantaina 16.8. klo 10 14 luentosaleissa I, II, IX, X, XIV Tenttitulokset ovat nähtävissä oppiaineen ilmoitustaululla (Sirkkala, Artium 1 krs.) sekä yliopiston sähköisessä tenttitulospalvelussa, Wentissä: http://www.utu.fi/opiskelu/wentti. Kirjatentin vastauksen laatiminen Kirjatentit on yksi keskeinen tapa oppia tuntemaan musiikintutkimuksen erityisaloja, suuntauksia, teorioita, käsitteitä, menetelmiä, keskeisiä kysymyksiä ja tutkimusongelmia sekä musiikkitieteen oppihistoriaa ja klassikkoja. Tenttivastauksessa opiskelijan tulee osoittaa tenttikirjallisuuteen liittyvien asiakokonaisuuksien hallintaa, käsitteiden ja teorioiden ymmärtämistä ja sovelluskykyä. Tenttivastauksen tulisi osoittaa opiskelijan lukeneen juuri kyseisen tentittävän kirjan; tenttivastauksien tulee keskittyä ja rajautua tehtävänannon kannalta olennaisiin asioihin tenttikirjallisuutta hyödyntäen. Vastauksen arvioinnissa ei ratkaise pituus vaan sisältö: tenttikirjallisuudesta hankitun tiedon määrä ja omaksumisen aste. Tenttiin lukiessasi selvitä, jäsennä ja pohdi kirjan rakennetta ja tarkoitusta. Perehdy hyvin sisällysluetteloon, johdantoihin ja esipuheisiin. Lue tentittävä kirja kokonaan ja rakenna siitä kokonaiskuva; mistä oikein on kysymys ja miten luvut liittyvät toisiinsa? Tenttikirjallisuus on usein vieraskielistä. Tällöin on hyvä suomentaa kirjan sisällysluettelo ja tehdä kustakin luvusta muutaman lauseen tiivistetty muistiinpano siitä, mitä luvussa käsiteltiin, mikä tuntui tärkeälle, mitä käsitteitä luvussa oli ja mitä niillä tarkoitetaan. Ylipäätään muistiinpanojen tekeminen on suositeltava lukutekniikka. Opettele termit ja teoriat. Tieteellinen ajattelu tapahtuu käsittein; on tärkeää omaksua tentittävän kirjallisuuden käsitteet ja osoittaa niiden hallintaa. Käytä siis musiikkitieteellistä sekä ylipäätään tieteellisiä käsitteitä vastauksissasi. Sitähän kaikessa yliopisto-opiskelussa nimenomaan opetellaan; miten käydä käsitteillä maailman esimerkiksi musiikillisten ilmiöiden kimppuun. Vastaus kirjoitetaan esseemäisesti eli suorasanaista hyvää asiaproosaa harjoittaen; ranskalaiset viivat kuuluvat vain muistiinpanoihin ja dispositioihin. Laadi ensin dispositio: selvitä, miten rakennat vastauksen ja mitä asioita, teorioita, käsitteitä, nimiä ja esimerkkejä vastauksen tulisi sisältää. Pyri jäsentyneeseen esitykseen. Monesti perinteinen jäsennystapa on käyttökelpoinen: (1) lyhyt johdanto, (2) asian varsinainen käsittely, (3) lyhyt yhteenveto / näköalojen laajentaminen / loppukommentti. Pohdi ja sovella! Jokin itse keksitty sovellusesimerkki ilmentää syvällistä asiakokonaisuuksien, käsitteiden ja teorioiden omaksumisen asetta. Vastauksissa voi myös ilmaista omia näkemyksiä tai esittää kritiikkiä. Asioiden omaksumisessa voi olla hyvinkin tärkeää, että tenttiin lukiessa miettii asioita omien kokemusten, ajatusten ja sovellusten kautta. Siten asiat sisäistää ja muistaakin paremmin; tällöin tentittävät asiakokonaisuudet myös muodostuvat musiikkitieteelliseksi pääomaksi ja pysyvät muistissa kauemminkin kuin vain tenttipäivän. Pyri tarkkuuteen! Kirjoita hyvää suomea selkeällä käsialalla. Kirjoita rohkeasti myös vierailla kielillä, silloin kun siihen on mahdollisuus. Vieraalla kielellä kirjoittaessa arvostelussa ei ratkaise kielelliset seikat vaan pelkästään sisältö. 22

Opiskeluohjeita Ohjeita kirjallisten tehtävien tekemiseen Yleistä Kirjoittaminen on yliopisto-opiskelun ja kaiken akateemisen toiminnan keskeisimpiä työskentelymuotoja. Usein ajatukset selviävät kirjoittajalle itselleenkin paremmin, kun niitä joutuu esittämään kirjallisessa muodossa. Kirjoittamisen kautta opiskelija oppii jäsentämään ajatuksiaan ja välittämään niitä myös muille. Akateemisessa kirjoitustavassa on omat käytäntönsä, sääntönsä ja sanastonsa, jotka mahdollistavat vaikeasti sanallistettavien asioiden, kuten musiikin, käsitteellistämisen, kriittisen tarkastelun ja tieteellisen ymmärtämisen. Tästä huolimatta akateemista kirjoittamista määrää pitkälle myös aivan samat hyvän kirjoittamisen perusperiaatteet kuin muissakin kirjoittamisen tavoissa, kuten yleistajuisessa asiakirjoittamisessa tai kaunokirjallisuudessa. Jos osaa ilmaista asioita selkeästi akateemisen kirjoittamisen muodossa, niin se usein onnistuu myös muilla kirjoittamisen kentillä. Monissa ammateissa, joihin musiikkitieteilijät valmistumisensa jälkeen työelämässä sijoittuvat, arvostetaan nimenomaan kykyä kirjoittaa hyvin ja jäsentää vaikeitakin ajatuksia selkeästi. Hyvällä kirjoitustaidolla on siis suuri merkitys myös yliopiston ulkopuolisessa maailmassa. (Sama koskee myös suullisia viestintätaitoja, joita opetellaan seminaarityöskentelyssä.) Seuraavassa annetaan yleisohjeita yleisimpien kirjallisten tehtävien ja opinnäytetöiden tekemiseen. Viime kädessä kirjallisten tehtävien tarkat vaatimukset määrää kuitenkin opintojakson vastuuopettaja tai kurssin vetäjä. Kirjallisten tehtävien yksityiskohtaiset vaatimukset vaihtelevat myös opintojen vaiheen mukaan. Siten esimerkiksi aineopinnoissa edellytetään enemmän omaa kriittistä pohdintaa kuin perusopinnoissa ja vastaavasti syventävissä opinnoissa enemmän kuin aineopinnoissa. Kirjoita hyvää suomea, ole tarkka ja huolittele tekstisi hyvin. Mutta kirjoita rohkeasti myös vierailla kielillä, silloin kun siihen on mahdollisuus. Se on hyvää harjoitusta. Kuten tenttivastauksienkin kohdalla, vieraalla kielellä kirjoittaessa arvostelussa ei kiinnitetä huomiota oikeakielisyyteen vaan sisältöön. Aikataulu ja työn arvioitavaksi jättäminen Työt on jätettävä sovitussa aikataulussa (jättämispäivämäärä) ja sovitulla tavalla (esim. sähköpostin liitetiedostona tai printtinä lokeroon). Opiskelija- ja opintojaksotiedot Liitä aina kirjalliseen työhön selvästi nimesi, opiskelijanumerosi sekä suoritettavan kurssin ja/ tai opintojakson nimi sekä päiväys. Mitoitus Kirjallisten töiden mitoitus (ohjepituus) lasketaan ns. standardiliuskan mukaan. Yksi standardiliuska on korkeintaan 250 sanaa. Mitoitusta on noudatettava; älä kirjoita enempää tai vähempää. Tekstin tarkka mitoittaminen kuuluu hyväksi kirjoittajaksi oppimiseen, ja mitoitusohjeet toimivat myös kirjoittamisen apuvälineinä. Vajaamittaiset kirjoitelmat kertovat siitä, että pohdinnassa on syventämisen ja täsmentämisen varaa, kun taas ylipitkät tekstit antavat aiheen miettiä rajausta ja jäsennystä uudelleen. Tekstiasetukset Times New Roman kirjasinkoko 12 pt riviväli 1,5 marginaalit 2,5 cm (joka suuntaan) 23

Viitetekniikka Kirjallisuusviitteet sijoitetaan tekstiin muodossa (Henkilö vuosi, sivu[t]). Numeroituja viitteitä on syytä käyttää säästeliäästi. Ne sijoitetaan alaviitteiksi tekstinkäsittelyohjelman viiteautomatiikkaa hyväksi käyttäen. Lähdeluettelo Lähdeluettelon on oltava mahdollisimman täydellinen ja noudatettava seuraavaa muotoa: Chion, Michel 2009. Film, A Sound Art. Käänt. Claudia Gorbman. New York: Columbia University Press. Fuller, Sophia ja Lloyd Whitesell (toim.) 2002. Queer Episodes in Music and Modern Identity. Chicago: University of Illinois Press. Hyvärinen, Tero 2005. Put put ja mur vanha keskimoottori ja nostalgia. Teoksessa Kuultava menneisyys. Toim. Outi Ampuja ja Kaarina Kilpiö. Turku: Turun historiallinen yhdistys. 22 37. Salmi, Hannu 1996. Musiikin eeppinen ekspansio. Musiikki ja historiallisuuden vaikutelma Hollywoodin antiikkispektaakkeleissa. Lähikuva 2: 31 45. Scott, Derek B. 1997. Orientalism and Musical Style. Critical Musicology, <http://www.leeds.ac.uk/music/info/critmus/articles/1997/02/01.html> (luettu 22.10.2003). Varttina Forum 2002. Your Five Favourite Värttinä Songs? Forum.varttina.net, <http://forum.varttina.net/cgi-bin/ultimatebb.cgi?ubb=get_topic&f=9&t=000001> (luettu 5.12.2002). Jos kyseessä on teos, nimi kursivoidaan; artikkelien otsikoita ei kursivoida (lähteenä käytetyt pro gradu -työt vertautuvat teoksiin, seminaarityöt artikkeleihin). Englanninkielisten kirjoitusten ja julkaisujen nimet kapitalisoidaan, jos näin on tehty itse julkaisussa. Jos lähteenä oleva kirjoitus on julkaistu lehdessä tai vastaavassa (kausijulkaisut, tutkimusraportit ym.), julkaisun nimi kursivoidaan, volyymi ilmaistaan arabialaisella numerolla ja julkaisun numero sijoitetaan kaarisulkeisiin. Volyymia ei eräissä tapauksissa tarvitse ilmoittaa vaan voidaan käyttää esim. muotoja Musiikki 1/1995 tai vain Musiikki 1. Kaksoispisteen jälkeen merkitään sivut ja piste. Jos kirjoitus on jonkin teoksen artikkeli, kirjoitetaan Teoksessa [teoksen nimi] sekä teoksen toimittaja/t. Kustantajan kotipaikka merkitään julkaisun mukaisessa asussa, tämän jälkeen kaksoispiste ja kustantaja ja loppuun piste. Internet-lähteissä viittauksen periaate on sama kuin teoksissa ja artikkeleissa. Julkaisun nimen perään liitetään URL-osoite: <http://www.jokinosoite.fi> tekstinä (ei linkkinä). Loppuun merkitään lukupäivä sulkeisiin (luettu pp.kk.vvvv). Tekstiin sijoitetussa lähdeviitteessä ei tule käyttää koko URL-osoitetta vaan kirjoittajan nimeä ja vuosilukua tai internetsivun nimeä tai otsikkoa, jotka myös ovat lähdeluettelon perustana (esim. Scott 1997; Varttina Forum 2002). Myös äänitteet, audiovisuaalinen aineisto ja muut tallenteet sekä nuotit, joihin tekstissä viitataan, kuuluvat lähdeluetteloon. Usein kyseessä on tutkimusaineisto, jolloin lähdeluettelossa voi käyttää seuraavanlaista jaottelua: Lähteet 1. Tutkimusaineisto [TAI ESIM. Äänitteet ja nuottiaineisto] 24

Opiskeluohjeita Fauré, Gabriel 1992. Requiem in Full Score [op. 48, d-molli]. New York, NY: Dover. Paleface 2010. Helsinki Shangri-La [cd-levy]. XO Records / Exogenic Music Group XOCD003. PMMP 2008. Kuulkaas live! [dvd-levy]. Sony BMG Music Entertainment (Finland) Oy. A-29890 / 88697 385379 Tuntematon sotilas 1985. Ohj. Rauni Mollberg, ap.ohj. Veikko Aaltonen ja Seppo Heinonen. Käsik. Rauni Mollberg, Väinö Linna ja Veikko Aaltonen Väinö Linnan romaanin pohjalta. Äänitys Tuomo Katti- lakoski ja Oscari Viskari, äänileikkaus Matti Kuortti ja Olli Soinio, äänitehosteet Antero Honkanen ja Tuomo Kattilakoski, miksaus Lars Klettner. Arctic-Filmi Oy. Dvd-tallenne Finnkino T-25424, [s.a.]. 200 min. 2. Kirjallisuus Chion, Michel 2009. Film, A Sound Art. Käänt. Claudia Gorbman. New York: Columbia University Press. Lähdeluettelon malleja voi katsoa vaikka jostakin Musiikki-lehden tai Etnomusikologian vuosikirjan numerosta (ks. http://www.etnomusikologia.fi/13). Muita muotoseikkoja Kursiivilla merkitään julkaisujen (lehtien, kirjojen, äänitteiden jne.) nimet ja sellaiset sävelteosten nimet, jotka ovat erisnimiä (esim. Pastoraalisinfonia, vrt. kuitenkin 6. sinfonia; Bruce Springsteenin Born to Run -levy ja sen ensimmäinen raita Thunder Road tai lainausmerkkeihin Thunder Road ). Sävelteosten osien nimiä ei kursivoida. Kursiivilla merkitään vieraskieliset termit. Muita korostuksia on käytettävä harkiten. Otsikoita ei tarvitse lihavoida. Vieraskieliset lainaukset suomennetaan ja alkukielinen versio sijoitetaan tarvittaessa alaviitteeksi. Suomentaja mainitaan alaviitteessä. Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirjassa referoidaan ja pohditaan luennolla tai kurssilla käsiteltyjä aiheita. Referoinnissa opiskelija esittää kiteytetysti luentojen keskeisen sisällön. Pohdinta tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden nostaa esille häntä itseään kiinnostavia teemoja, selkeyttää, mitä uutta hän on oppinut sekä tarkastella, miten hänen ennakkokäsityksensä ovat muuttuneet. Pohdinnan voi rakentaa omien kysymysten varaan ja siinä voi käyttää aineistona konkreettisia esimerkkejä, omia kokemuksia sekä lähde- ja tutkimuskirjallisuutta. Oppimispäiväkirjan yksi tehtävä onkin auttaa oman ajattelun ja oppimisen reflektoinnissa. Vapaamuotoisuudesta huolimatta päiväkirjan tulee vankasti pohjautua luennolla tai kurssilla käsiteltyihin asioihin sekä noudattaa luennoitsijan mahdollisesti antamia lisäohjeita. Oppimispäiväkirjan ohjepituus vaihtelee kurssista riippuen ja annettua ohjepituutta tulee noudattaa. Tekstin tulee olla sujuvaa ja yhtenäistä asiaproosaa. Arviointiperusteet: luentojen tai kurssin sisällön pääkohtien asianmukainen referointi, oma pohdinta ja omien näkökulmien perustelu sekä selkeä rakenne ja sujuva kieli. Referaatti Referaatti on lyhennelmä eli tiivistetty kirjoitelma jonkun toisen kirjoittajan kirjoittamasta tekstistä. Keskeistä on osoittaa ymmärtäneensä asian ja kirjoittaa se omin sanoin. Referaatti on oivallinen tapa harjoitella tutkimuskirjallisuudessa esitettyjen asiakokonaisuuksien, teorioiden ja väitteiden tiivistettyä selostamista sekä lähdeviitekäytäntöä. Referaatti otsikoidaan ja sen alkuun sijoitetaan tarkat tiedot referoitavasta tekstistä. Mikäli käyttää muitakin lähteitä, liitetään alkuun sijoitettujen tekstitietojen sijaan referaatin loppuun lähdeluettelo. 25

Perusreferaatissa pelkästään toistetaan omin sanoin tekstin ydinsisältö muttei oteta kantaa tekstin argumentteihin eikä esitetä omia näkemyksiä. Kommentoivassa referaatissa esitetään luetun tekstin pääajatukset omin sanoin mutta luettua myös kommentoidaan eli siihen otetaan jollakin lailla kantaa. Yliopisto-opinnoissa tulee aluksi opetella perusreferaatti mutta sen jälkeen etenkin syventävissä opinnoissa pyrkiä kirjoittamaan kommentoivia referaatteja. Referaatti voi olla kirjaarviomainen: kriittinen eli perusteltu pohtiva ja arvioiva esittely jostakin tieteellisestä erillisteoksesta, artikkelikokoelmasta tai artikkelista. Mallia voi katsoa tieteellisten lehtien (esim. Musiikki, Musiikin suunta, Tieteessä tapahtuu, Tiede ja edistys) sisältämistä kirja-arvioista. Referaatin voi myös tehdä jostakin spesifistä näkökulmasta, jolloin ei tarvitse referoida koko kirjaa/artikkelia mahdollisimman tasapuolisesti, vaan voi keskittyä tiettyihin osuuksiin, kysymykseen tai teemaan ( mitä tämä kirja sanoo tästä ja tästä asiasta ). Valittu näkökulma ja tarkoitus tulee tällöin näkyä referaatin otsikosta. Esseen ja kommentoivan referaatin raja on liukuva. Useimmiten referaatilla tarkoitetaan kuitenkin suppeampaa työtä, joka keskittyy yhteen lähteeseen esitellen sen olennaisimpia asioita kun taas essee pohjautuu laajempaan ja yhdistelevämpään useamman lähteen käyttöön. Essee Essee on eräänlainen minitutkielma, joka tehdään joko kirja/kirjallisuus-lähtöisesti tai aihe/ ongelma-lähtöisesti. Usein se on pohdiskeleva teksti jostakin kurssiin ja/tai valittuun kirjallisuuteen liittyvästä aiheesta tai ilmiöstä. Esseen tarkoituksena on osoittaa, että opiskelija hallitsee kurssin ja/tai valitun kirjallisuuden asiasisällön ja kykenee jäsentämään sen ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Olennaista on esittää oma perusteltu tulkinta käsiteltävästä aiheesta. Hyvä essee on temaattisesti yhtenäinen ja kielellisesti selkeä. Ennen kirjoittamiseen ryhtymistä on hyvä suunnitella esityksen dispositio eli kokonaisjäsennys, jotta olisi selvillä, mitä aikoo sanoa ja mikä on keskeistä. Esseen voi rakentaa esimerkiksi seuraavasti: Alku (johdanto) aiheen, ongelman tai kysymyksen lyhyt esittely. Käytettävän aineiston ja tarkastelutavan ilmoitus. Keskikohta (käsittely) aiheen, ongelman tai kysymyksen varsinainen käsittely sitä eri teemoihin, taustatietoihin, osa-alueisiin ja -kysymyksiin tai näkökulmiin jäsentäen. Mahdollisesti eri teorioiden tai näkökohtien välistä keskustelua sekä havainnollistavia esimerkkejä ja pohdintaa. Loppu (päätös) kokoava tiivistys tehdystä tutkielmasta (lyhyt yhteenveto), pohdintaa ja loppukommentti, joka voi sisältää esimerkiksi näkymiä jatkokysymyksistä. Esseessä noudatetaan lähdeviitekäytäntöä ja loppuun sijoitetaan lähdeluettelo, ellei toisin mainita. Tyyliltään ja muodoltaan essee voi kuitenkin olla vapaampi kuin esimerkiksi tiukkaan opinnäytetyyliin pyrkivä seminaariesitelmä. Joskus essee voi myös olla referaattia ja seminaariesitelmää selvästi kaunokirjallisempi työ (vrt. esseistisyys ). Essee on itsenäinen työ, jossa kirjoittajan liikkumavara on kaikin tavoin suurempi kuin referaatissa. Esseen aiheesta sovitaan opintojakson vastuuopettajan tai kurssin vetäjän kanssa. Etenkin perusopinnoissa aihe on yleensä opettajan antama tai opettaja antaa 2 3 vaihtoehtoista aihetta, joista valita. Mitä pitemmälle opinnot etenevät, sitä vapaampaa aiheen ja näkökulman valinta on. Pyri tällöin valitsemaan esseen lähtökohdaksi sellainen aihe/kirja, näkökulma, tarkastelutapa tai kysymyksenasettelu, joka sinua itseäsi kiinnostaa. Mitä enemmän itse suunnittelet 26

Opiskeluohjeita kirjallisista töistäsi sinua kiinnostavia, sitä mukavammin kirjoittaminen sujuu ja sitä enemmän opiskelusta on sinulle hyötyä ja iloa myös myöhempiä opintoja ajatellen. Käsitesanasto Käsitesanasto on kurssin yhteydessä luentojen ja kirjallisuuden perusteella laadittava kurssin aihepiiriin liittyvä tieteellinen minisanakirja käsitemääritelmineen ja lähdeviitteineen. Yhden käsitteen selittämiseen käytetään 1 8 riviä (esim. kenen esittelemä tai minkä yhteydessä syntynyt käsite alun perin, mitä tarkoittaa ja mahdollinen sovellusesimerkki). Selityksen perään liitetään kirjallisuusviite/viitteet, jonka/joiden perusteella selitys on laadittu. Viitteenä voi toimia myös kuultu luento mutta sen oheen pyritään löytämään myös kirjallisuusviite. Sanaston loppuun sijoitetaan lähdeluettelo, johon myös luennot, joihin on viitattu, sijoitetaan. Käsitteet on tarkoitus selittää omin sanoin; jos joudut lainaamaan suoraan lähdetekstiä, lainaus tulee erottaa lainausmerkein. Käsitesanaston tarkoitus on omaksua jokin musiikintutkimuksen erikoisala tai menetelmä sen peruskäsitteiden kautta sekä harjaannuttaa käsitteellistä ajattelua. Samalla harjoitellaan tieteellistä viitetekniikkaa sekä monipuolista kirjallisuuden käyttöä, esimerkiksi kirjojen hakemistoja, sanastoja ja muita tiedonetsimistekniikoita hyväksi käyttäen. Kurssin jälkeen käsitesanastosta on hyötyä aiheeseen liittyviä seminaaritöitä ja opinnäytteitä kirjoittaessa. Kuuntelupäiväkirja Kuuntelupäiväkirjassa kirjoitetaan sovituista musiikkinäytteistä (esim. kurssiin kuuluvasta kuunteluohjelmistosta) lyhyet kuvaukset, jotka valottavat ja/tai erittelevät musiikkinäytteiden luonnetta ja keskeisiä piirteitä kurssilla ja/tai kirjallisuudesta opittuja tietoja ja näkökulmia kuulokokemukseen yhdistäen. Samalla pohditaan omaa kuulokokemusta ja kuuntelun tapaa. Eri kursseilla kuunnellaan musiikeissa eri asioita, joten kuuntelupäiväkirjoissa käytetyt musiikin kuvaustavat vaihtelevat kursseittain. Kuunteluohjelmistot löytyvät mp3-tiedostoina musiikkitieteen kirjaston opiskelijatietokoneista tai/ja Moodlen kurssisivustoilta. Kurssiportfolio Kurssiportfolio (portfolio = kansio) on useasta erityyppisestä dokumentista (tehtävästä) ja niiden arvioinnista rakentuva suoritustapa, jonka avulla opiskelija tuo esille kurssin sisältöä koskevaa osaamistaan. Musiikkitieteen opinnoissa kurssiportfolio voi sisältää esimerkiksi seuraavia dokumentteja: luento- tai oppimispäiväkirja, oheiskirjallisuuteen perustuva referaatti tai essee, käsitesanasto, kuuntelupäiväkirja sekä kurssin sisältöä erityisesti oman oppimisen kannalta arvioiva kooste. Seminaari- ja kongressiraportti Musiikintutkimuksellisia seminaareja ja kongresseja seuraamalla ja raportoimalla niistä kirjallisesti voi suorittaa opintopisteitä sopimuksen mukaan. Seminaari- tai kongressiraportti kirjoitetaan kuten luento- tai oppimispäiväkirja tai katsaustyyppisesti. Mallia voi katsoa esimerkiksi Musiikki-lehden Katsauksia-osion raporteista. HuK-tutkielma ja kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte Kandidaatintutkielmalla tarkoitetaan aineopintojen seminaarityön pohjalta korjattua, viimeisteltyä ja puhtaaksikirjoitettua seminaarityötä. Aineopintojen seminaarityön ohjepituus on noin 20 liuskaa, ja sen voi rakentaa esimerkiksi seuraavan mallin mukaan: 27 Johdanto aiheen ja sitä koskevan aikaisemman tutkimuksen lyhyt yleistajuinen esittely, tutkimuksen yleiset tavoitteet Teoreettiset lähtökohdat ja täsmällinen ongelmanasettelu tutkielmassa käytettyjen teoreettisten käsitteiden esittely aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta ja tutkimuskysymysten esittäminen valittujen teoreettisten käsitteiden avulla Aineisto ja menetelmät tutkimusaineiston keruu- ja analyysimenetelmien

yksityiskohtainen kuvaus Tulokset kerätystä aineistosta valituilla analyysimenetelmillä saatujen tulosten esittely; voidaan esittää tutkimuskohteesta riippuen esimerkiksi teemoittain, kronologisessa järjetyksessä tai tutkimuskysymysten mukaisesti jäsennettynä Päätelmät ja arviointi tulosten arviointi suhteessa aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen: mitä uutta tutkimus toi, mitä sillä on merkitystä, mihin voi jatkaa? Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte tehdään aineopintojen seminaarin yhteydessä tehdystä HuK-tutkielmasta tiedekuntatentissä. Kypsyysnäytteen pituus on käsin kirjoitettuna noin yksi konseptiarkki (neljä sivua, noin 500 sanaa). Kypsyysnäyte on esseetyyppinen, tutkielman aihepiiriin liittyvästä annetusta aiheesta kirjoitettu, analyyttinen ja ehyt kokonaisuus, jossa opiskelija esittelee ja analysoi tutkimuksensa aineistoa, tutkimusmenetelmiä tai tuloksia. Kokeen jälkeen kypsyysnäytteen kieliasun arvioi ensin suomen tai ruotsin kielen tarkastaja. Tämän jälkeen kokeen sisällön arvioi työtä ohjannut oppiaineen edustaja. Seminaarin ja Huktutkielman arviointi suoritetaan vasta, kun kypsyyskoe on suoritettu. Humanistisen tiedekunnan ohjeistukset tutkielmien kirjoittamiseen löytyvät osoitteesta: http://www.hum.utu.fi/opiskelu/perustutkinnot/tutkielmat/index.html Pro gradu Pro gradu on kirjalliseen muotoon laadittava opinnäyte, joka osoittaa tekijänsä taitoa itsenäisesti ja kriittisesti muodostaa tietoa sillä tieteenalalla, jolla opinnäyte tehdään. Pro gradu -tutkielman tavoitteena on kehittää tekijänsä valmiuksia tiedonhakuun, tiedon käsittelyyn ja tuottamiseen sekä kirjalliseen esitystaitoon. Tutkielma tehdään ohjaajan tukemana. Kansilehden keskelle tulee työn koko nimi. Oikeaan alareunaan muut tiedot järjestyksessä: Oma Nimi Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Musiikkitiede Toukokuu 2012 Tiivistelmäsivun teossa tulee noudattaa tiedekunnan laatimaa esimerkkiä (http://www.edu.utu. fi/opiskelu/perustutkinto/gradu/tiivistelmasivu.pdf). Oikean reunan marginaali on 2 cm, vasemman reunan marginaali sidonnan takia 4 cm. Hyvä, luettava riviväli on 1,5. Hyvä kirjasinlaji on esim. Times New Roman kirjasinkoko 12. Alaviitteet voit halutessasi kirjoittaa 1-rivivälillä ja kirjasinkoolla 11. Uusi pääluku (esim. 3) aloitetaan uudelta sivulta. Väliotsikot (esim. 3.1) voi aloittaa sivun keskeltä. Käytä uuden kappaleen alussa sisennystä tai erota kappaleet toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä (= ns. vasen suora-asettelu). Älä turhaan jätä tyhjää riviä kappaleiden väliin. Käytä aina kappaleissa tavutusta. HUOM! Oppiaineen nettisivuilta löytyy tämän lukuvuoden alusta päivitetty sähköinen graduopas, johon tulee perehtyä. Oppaassa on tietoja ja ohjeita pro gradun tekemisestä ja ohjauksesta, mutta ne soveltuvat myös muiden kirjallisten töiden tueksi. Graduopas: http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/musiikkitiede/opiskelu/graduopas.html Turun yliopisto ja musiikkitieteen oppiaine suosittelevat painokkaasti opiskelijaa jukaisemaan pro gradu -tutkielmansa myö ssähköisesti yliopiston julkaisuarkistossa (ks. http://kirjasto.utu.fi/ julkaisupalvelut/julkaisuarkisto) 28

Opiskeluohjeita Opiskeluetiketti Jotta opiskelu luennoilla ja kursseilla olisi tehokasta ja miellyttävää, on noudatettava yleisiä hyviä käytöstapoja ja luentoetikettiä. Poissaoloista Kursseilla aletaan työskennellä heti ensimmäisestä tapaamiskerrasta lähtien. Tällöin sovitaan aikataulu, työskentelytavat ja tavoitteet, joten kurssin ensimmäiseltä kerralta ei tule jäädä pois kuin pakottavasta syystä. Jos joutuu olemaan pois ensimmäiseltä kerralta, on siitä erikseen neuvoteltava opettajan kanssa. Ellei kurssitiedoissa erikseen mainita kurssin aloituspäivää, alkaa opetus heti kyseisen periodin ensimmäisellä viikolla. Opetuksen sisältö rakentuu usein edellisen opetuskerran varaan. Jo muutama poissaolo saattaa pudottaa opiskelijan kärryiltä ja tehdä ryhmätoiminnan epätasaiseksi ja vaikeasti ohjattavaksi. Vain säännöllinen opetukseen osallistuminen takaa asian omaksumisen. Monet kurssit edellyttävät aktiivista läsnäoloa myös siksi, että musiikkiesimerkkien kuuntelu on niissä avainasemassa. Erikoiskursseilla kuunnellaan sellaisia näytteitä, joita opiskelijan on mahdoton mistään muualta saada. Poissaoloista on ilmoitettava ja mahdollisista korvaavista suorituksista neuvoteltava opettajan kanssa. Kurssisuoritusten aikatauluista Pysy sovituissa kurssikohtaisissa aikatauluissa; opintosuoritukset tulee palauttaa annettuun päivämäärään mennessä. Suunnittele omat opinnot niin, että kukin kurssitehtävä valmistuu ajallaan. Kurssin opettajalla on oikeus hylätä myöhästynyt suoritus tai sakottaa myöhästymisestä sen arvosanaa laskemalla. Kurssikohtaisesti on mahdollista erityisen painavasta syystä neuvotella poikkeavasta palautusajasta. Moodle: kurssisivut verkossa Lähes kaikilla musiikkitieteen kursseilla on käytössä Moodle-oppimisympäristö eli verkkopohjainen kurssisivusto (https://moodle2.utu.fi). On tärkeää käydä rekisteröitymässä kurssisivustolla heti kun opettaja on antanut kurssin salasanan. Opettajat lähettävät monet kurssia koskevat tiedotteet esim. muutokset ohjelmassa, päivitetyt suoritusohjeet ja luentojen peruutukset pelkästään Moodlen kautta. Kurssisivustolta löydät lisäksi yleensä kurssin oheismateriaalin, kuten kuunteluohjelmistot, kurssidiat ja oheiskirjallisuutta. Myös seminaaritöiden jako tapahtuu usein Moodlen välityksellä. Joillakin kursseilla edellytetään myös erityisten tehtävien suorittamista Moodlessa (esim. verkkokeskustelua). Moodle-kurssisivustoille rekisteröityminen ei siis ole vapaavalintaista vaan pakollista. Muut luentokäytännöt Tule ajoissa luennolle. Usein tärkeimmät kurssia koskevat tiedotukset opettaja kertoo juuri luentojen alussa. Osallistu luennoilla käytäviin keskusteluihin ja anna muillekin osallistujille puheenvuoro. Ota aina kanssaopiskelijasi huomioon. Älä häiritse opetusta, muiden opiskelua ja työskentelyä. Pidä siis kännykkä kiinni tai ainakin äänettömällä. Älä keskustele kaverisi kanssa niin että se häiritsee muita. Älä surffaa netissä tai pelaa peliä tms. Älä syö opetuksen aikana. Jos huomaat jonkun harjoittavan luennon yhteydessä häirintää, syrjintää tai muuta epäeettistä toimintaa, ilmoita siitä kurssin vastuuopettajalle tai jollekin muulle oppiaineen opettajalle. 29

Tee omat kurssitehtäväsi itse, älä plagioi esim. internetistä. Plagiointi on jonkun toisen idean esittämistä omana; pahimmillaan lause- tai sivukaupalla suoraa lainausta, joka esitetään omana tekstinä, eli lainauksen laatua ja lähdettä ei kerrota vaan piilotetaan. Opettaja yleensä huomaa, jos teksti ei ole opiskelijan kirjoittamaa: sen voi päätellä kirjoituksen tyylistä ja sen sisältämän asiantuntemuksen luonteesta sekä todentaa helposti verkkoetsinnällä. Plagiointia voi seurata kyseisen opintojakson kokonaismitätöinti tai erityisen vakavissa tapauksissa jopa opiskeluoikeuden menettäminen. Suurin osa plagioinneista ei ole kuitenkaan tarkoituksellista vaan akateemisen kirjoittamisen sääntöjen huonoa tuntemusta (vrt. esim. viitekäytäntö). Niinpä kannattaa seurata kursseilla annettuja ohjeita tarkasti ja opetella lähdetekstien lainaamiseen liittyvät tieteellisen kirjoittamisen säännöt jo opintojen alkuvaiheessa. Seminaarikäytännöistä Seminaareissa opetellaan tutkimuksentekoa, tieteellistä kirjoittamista sekä tieteellistä keskustelua ja argumentointia. Seminaarin suorittaminen edellyttää aina aktiivista läsnäoloa ja osallistumista keskusteluihin ja muihin seminaarin työskentelymuotoihin. Oman seminaarityön valmistamisen ohella yhtä tärkeää on muiden seminaarilaisten töiden lukeminen ja kommentointi. Kriittinen tarkastelu ei tarkoita, kuten arkikielen harhauttamina usein kuvitellaan, kritiikin kohteesta väkisinkin virheitä ja puutteita etsivää toimintaa, vaan kohteena olevan työn keskeisten tieteellisten ratkaisujen selvittämistä, pohtimista ja arviointia. On myös osattava nostaa esiin niin töiden ansiot ja kiinnostavimmat puolet kuin ne, joissa on parantamisen varaa ja kehittämisen tarvetta. Seminaarityöt on toimitettava sovitussa aikataulussa ja sovitulla tavalla muille osallistujille sekä opettajalle. Seminaariopetuksen onnistumisesta ovat opettajan lisäksi vastuussa myös seminaariin osallistuvat opiskelijat. Rakentava eli rento, osallistuva ja kannustava keskusteluilmapiiri syntyy seminaarilaisten omasta aktiivisuudesta ja asenteesta. Kyselyyn, ihmettelyyn ja keskusteluun kannattaa alkaa heti ensimmäisestä kerrasta alkaen, jotta osallistumiskynnys pysyisi matalana. Mitä vilkkaammin keskustelua käydään, sitä enemmän tieteestä opitaan. Vastaanotoilla käynti ja ohjaustapaamiset Kun tulet opettajan vastaanotolle tai ohjaustapaamiseen, varaa mukaasi ja ota heti esille muistiinpanovälineet. Kuuntele mitä opettaja tai ohjaaja sanoo, ja tee siitä muistiinpanot, joita käytät myöhemmin itsenäisesti hyväksesi. Kysy, jos on asioita, joita et ymmärrä. Ohjauksen ydin on juuri sen vuorovaikutuksellisuudessa. Jos et pääse sovittuun ohjaustapaamiseen, pyri ilmoittamaan siitä mahdollisimman ajoissa. Sähköpostiviesti riittää, mikäli sen lähettää viimeistään ohjausaikaa edeltävänä päivänä. Käy vastaanotolla, jos sinulla on epäselvyyttä suoritettavissa opintojaksoissa, varsinkin jos asiaa ei voi ratkaista helposti sähköpostiviestillä. Henkilökunta pyrkii vastaamaan sähköpostiviesteihin viimeistään viikon sisällä (poikkeuksena loma-ajat sekä tutkimusmatka-jaksot) eikä jätä tarkoituksellisesti vastaamatta viesteihin. Opettajien vastaanotoilla voi käydä keskustelemassa kaikenlaisista musiikkitieteen opiskeluun liittyvistä kysymyksistä. Jos asia vaatii enemmän aikaa (esimerkiksi opinnäytetöihin liittyvät asiat), on suotavaa varata erillinen aika. Humanistisen tiedekunnan opinto-oppaasta (http://www.hum.utu.fi/opiskelu/oppaat/) ilmenee, kenen opettajan vastuulla mikäkin opintojen osa on. Monia opiskeluun liittyviä käytännön asioita voi myös hoitaa opettajan kanssa sähköpostitse. Opinto-oppaassa ilmoitettu vastaanottoaika koskee opetusperiodeja, muulloin vastaanottoajasta on sovittava etukäteen opettajan kanssa. Tutkintorakenne ja tutkintotodistukset Humanististen tieteiden kandidaatin (HuK) tutkinto 180 op muodostuu seuraavasti: 30

Opiskeluohjeita (1) Omasta pääaineesta suoritetaan perusopinnot (vähintään 25 op), yleensä ensimmäisen vuoden aikana, ja aineopinnot (vähintään 45 op), yleensä seuraavan kahden vuoden aikana. HuK-tutkintoon tarvitaan pääaineesta myös kandidaatintutkielma ja kypsyysnäytteeseen osallistuminen (nämä suoritetaan HuK-seminaarin yhteydessä). (2) Sivuainekokonaisuuksia on suoritettava vähintään yksi eli vähintään 25 op (= jonkin sivuaineen perusopinnot). Sivuainekokonaisuus rakentuu joko kyseisen aineen perusopinnoista tai perus- ja aineopinnoista. Yleensä sivuaineen aineopinnot ovat pääaineen aineopintoja suppeammat 35 op. Sivuaineita voi olla yksi tai useampia, esimerkiksi 2 3 (ks. kohta 4). (3) Niin ikään suoritetaan pakolliset kieli- ja viestintäopinnot (puheviestintä, kirjallinen viestintä, toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen viestintä, vieraan kielen suullinen ja kirjallinen viestintä) 15 op. (4) Lisäksi tutkintoon tulee ns. muita opintoja (70 op). Ne koostuvat sivuaineiden perus- ja aineopintokokonaisuuksista sekä sekalaisista yksittäisistä kursseista ja ylimääräisistä kieliopinnoista. Niihin myös lasketaan mahdolliset pääaineen opinnot, jotka ylittävät pääaineen vähimmäisvaatimukset (25 op + 45 op). Pääaineen perus- ja varsinkin aineopinnot voivat siis olla laajemmatkin kuin 25 op + 45 op. Omasta HuK-tutkinnosta kannattaa neuvotella yliopistonlehtorin kanssa. Sitä ennen tulee tutustua tiedekunnan HuK-tutkinnon rakennetta koskeviin ohjeisiin sekä rakenne-esimerkkeihin tiedekunnan verkkosivuilla osoitteessa (http://www.hum.utu.fi/opiskelu/perustutkinnot/huk). HuK-tutkinto suositellaan suoritettavaksi kolmessa vuodessa. Filosofian maisterin (FM) tutkinto 120 op muodostuu seuraavasti: (1) HuK-tutkinnon suorittamisen jälkeen omasta pääaineesta suoritetaan syventävät opinnot (40 op) sekä pro gradu -tutkielma (40 op). (2) Lisäksi suoritetaan riittävä laajuus muita opintoja (vähintään 40 op). Muut opinnot ovat vapaasti valittavissa, mutta mielekkäintä on suorittaa valmiita sivuaine-kokonaisuuksia niin paljon kuin mahdollista, aivan kuten HuK-tutkinnossakin (vrt. edellä kohta 4). Sivuaineopinnot voivat olla sivuaineiden perus-, aine- tai syventäviä opintoja. Muihin opintoihin lasketaan myös mahdolliset pääaineen opinnot, jotka ylittävät pääaineen syventävien vähimmäisvaatimuksen (40 op). FM-tutkinto suositellaan suoritettavaksi kahden vuoden kuluessa. Sekä HuK- että FM-tutkintojen muiden opintojen suositellaan painokkaasti koostuvan mahdollisimman paljon sivuaineiden opintokokonaisuuksista (perus/aineopintojen sekä FM-tutkinnossa myös syventävien loppumerkintä). Nämä valmiit sivuainekokonaisuudet tulevat näkyviin tutkintotodistukseen, toisin kuin yksittäiset kurssit. Siten niillä on huomattava painoarvo työelämään sijoittuessa. Huomioi kuitenkin, että myös vieraiden kielien opiskelu on tärkeää kaikille humanistisen alan opiskelijoille. Monissa oppiaineissa perusopinnoista aineopintoihin siirtyminen edellyttää riittävän hyvää arvosanaa. Mikäli haluat jatkaa aineopintoihin, tarkista tämä vaatimus oppiainekohtaisesti ennen kuin suljet sivuaineopinnot HuK-tutkintoosi. Tutkintotodistukset haetaan humanistisen tiedekunnan kansliasta. Tätä varten kaikkien sivuainekokonaisuuksien loppumerkinnät on oltava rekisterissä (nämä saa sivuaineesta riippuen esimerkiksi ko. oppiaineen kansliasta tai sähköpostitse pyytämällä). Tutustu huolellisesti tarkempiin ohjeisiin tiedekunnan internet-sivuilla: http://www.hum.utu.fi/ opiskelu/perustutkinnot/ 31

Muita opiskelua koskevia ohjeita ja tietoja Sähköpostilista Oppiaineen sähköpostilistalla, musiikkitiede@utu.fi, tiedotetaan kaikista oppiaineen toimintaan liittyvistä asioista. Huom! Uusien opiskelijoiden tulee käydä ilmoittautumassa ja antamassa yhteystietonsa toimistoon heti syksyn alussa. Toimiva yhteydenpito oppiaineen ja opiskelijan välillä edellyttää ajantasaisia yhteystietoja. Lisäksi musiikkitieteen opiskelijat pitävät keskenään yhteyttä ja tiedottavat tapahtumista ainejärjestön sähköpostilistalla (tritonus@utu.fi). Tälle listalle voi ilmoittautua lähettämällä yhteystietonsa osoitteeseen maija.leino@utu.fi. Tuutorointi Musiikkitieteen opiskelijatuutoreina toimivat lukuvuonna 2012 2013 Maija Leino ja Toni Heino. Opettajatuutorina toimii yliopisto-opettaja Yrjö Heinonen. Myös toimistosihteeri Tilda Junko antaa opintoneuvontaa. Opettajatuutorointiin osallistuminen on pakollista pääaineopiskelijoille ja siitä sovitaan tarkemmin Opiskeluvalmiudet-kurssilla. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Musiikkitieteen pääaineopiskelijat laativat ensimmäisen opiskeluvuoden aikana henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jossa opiskelija suunnittelee opintojen etenemistä osatavoitteiden kautta. HOPS laaditaan ohjaajan kanssa ensin kandidaatintutkintoa (HuK) varten ja päivitetään opiskelijan siirtyessä suorittamaan filosofian maisterin (FM) tutkintoa. Suunnitelmaa seurataan vuosittain kunkin opintokokonaisuuden (perus- ja aineopinnot, syventävät opinnot) vastuuopettajan kanssa, mutta opiskelija vastaa itse suunnitelmansa päivittämisestä, säilyttämisestä ja toteuttamisesta. Musiikkitieteen pääaineopiskelijat laativat HuK-vaiheen HOPSin ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä Opiskeluvalmiudet-kurssin (P1.b.) yhteydessä. FM-vaiheen opintosuunnitelma laaditaan aineopintojen seminaarin (A6.) yhteydessä.. Perusopintojen HOPS-vastaavana toimii yliopisto-opettaja Yrjö Heinonen, aineopintojen HOPSeista vastaa yliopistonlehtori Susanna Välimäki ja syventävien opintojen HOPS-vastaava on professori John Richardson. Vierailuluennot ja luentopassi Oppiaineen vieraaksi tulevien tutkijoiden ainutkertainen opetusanti on tarkoitettu kaikille opiskelijoille opintojen vaiheeseen katsomatta. Opiskelija voi kerätä merkintöjä musiikkitieteen ja muiden oppiaineiden vierailuluennoista luentopassiin. Kuunneltuaan 10 luentoa ja kirjoitettuaan niistä luentopäiväkirjan (2 liuskaa/luento, riviväli 1,5) opiskelija saa kolme opintopistettä. Passiin voi sisällyttää merkintöjä myös Åbo Akademin sekä taiteiden tutkimuksen seminaarien ja vierailuluentojen seuraamisesta. Luentopassin ja sitä koskevat ohjeet saa toimistosta. Luentopassi ei koske opetusta muissa oppilaitoksissa. Musiikkitieteen tilat Musiikkitiede muutti keväällä 2010 Sirkkalan kasarmin remontoituihin tiloihin. Musiikkitieteen oppiaineen tilat sijaitsevat Artium-rakennuksessa (ns. valkoinen talo). Musiikkitieteen kontaktiopetus tapahtuu pääasiallisesti luentosali Hovissa. Hovia voi tarvittaessa varata toimistosta luentoaikojen ulkopuolella esim. ryhmätöiden tekemiseen tai flyygelin soittamiseen (klo 16 jälkeen). Seminaarihuone Salongissa opiskelijat voivat lukea ja työskennellä silloin, kun siellä ei ole opetusta. Musiikkitieteen harjoittelu- ja työskentelytila, jossa opiskelijat voivat soittaa mm. kitaraa ja pianoa sekä editoida, sijaitsee Artiumin huoneessa V117. Huoneessa on kaksi tietokonetta käytettävissä kuvan ja äänen editointiin sekä piano. Huoneen varauslista on sen ovenpielessä. Opis- 32

Opiskeluohjeita kelija tarvitsee erillisen avaimen sekä Hoviin että harjoittelu- ja editointihuoneeseen. Avaimia voi kysyä Tilda Junkolta (Minerva, E116). Myös Minerva-rakennuksen kolmannen kerroksen päädyssä (viimeinen huone vasemmalta) on käytettävissä opiskelijatila, jossa on mahdollista tehdä ryhmätöitä, lukea tenttiin tai pitää kokouksia.ovet ovat auki klo 9 16, minkä jälkeen pääsy sähköavaimella (avainten tiedustelu Tilda Junkolta). Sirkkalan auditorio Janus sijaitsee Minervan ja Artiumin nivelosassa. Kirjasto Musiikkitieteen seminaarikirjasto Musiikkitieteen seminaarikirjasto koostuu oppiaineen ja humanistisen tiedekuntakirjaston kirjoista. Sinisellä selkämerkillä varustetut kirjat ovat lainattavissa 28 vuorokaudeksi. Punaisella selkämerkillä tai vihreällä pallolla varustetut teokset (hakuteokset, sanakirjat ja kurssikirjat) samoin kuin aikakausilehdet ja opinnäytetyöt ovat luettavissa vain paikan päällä. Musiikkitieteen kirjastoa hoitaa Maija Kyllönen (makyll@utu.fi). Kirjaston aukioloajoista ilmoitetaan musiikkitieteen nettisivuilla http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/musiikkitiede/esittely/kirjasto.html. Palautukset tuodaan toimiston aukioloaikoina kirjastonhoitajalle, muulloin niille varattuun postilaatikkoon (kirjaston vieressä seinällä). Mikäli lainat erääntyvät, niistä tulee automaattisesti muistutuksia lainaajan kotiin tai sähköpostiosoitteeseen. Huom! Sakkoja ei makseta kirjastoon, vaan yliopiston kirjaston pääyksiköihin kuten Jusleniaan, Educariumiin tai pääkirjastoon. Yli 10 sakoista seuraa lainauskielto, jonka purkaminen maksaa erikseen. Partituureja lainataan samalla tavoin kuin kirjoja. Sen sijaan äänitteitä ei saa viedä pois oppiaineen tiloista. Kirjastossa on opiskelijoiden käytössä kolme tietokonetta sekä työskentelytilaa. Kirjaston aukioloajat: ti 10-12 ja to 13-15 Sijainti: Sirkkala, Artium, 1. krs, musiikkitieteen tilat. Kirjaston hoitaja: Maija Kyllönen (makyll@utu.fi) Tenttikirjat Tenttikirjat ja artikkelit eli kurssikirjallisuus on sijoitettu kirjastossa omaan hyllyynsä. Mahdolliset kurssikirjojen kaksoiskappaleet löytyvät muiden kirjojen joukosta. Kurssikirjat tunnistaa selkämyksen vihreästä pallosta. Tietokannat Erilaisten tietokantojen käyttö on keskeinen osa opiskelutekniikkaa, kirjallisten töiden ja opinnäytteiden tekoa sekä ylipäätään musiikintutkimusta, joten jollet jo osaa niin opettele heti käyttämänään ainakin seuraavia tietokantoja: Alma Arsca Arto Aura Fennica Grove Music Online IMSLP Åbo Akademin kirjaston tietokanta (http://alma.linneanet.fi) Taideyliopistojen tietokanta (http://arsca.linneanet.fi/) Kotimainen artikkeliviitetietokanta (http://arto.linneanet.fi/) Turun ammattikorkeakoulun kirjaston tietokanta (http://aura.amkit.fi) Kansallisbibliografia (http://fennica.linneanet.fi/) Musiikkitietosanakirja käytettävissä yliopiston Nelli-portaalin kautta (ks. Nelli) International Music Score Library Project (Petrucci Music Library), jossa sähköisessä muodossa klassisen musiikin partituureja ja nuotteja (http://imslp.org/wiki/) 33

Laura Linda Naxos Music Library Nelli Rilm Vaski Viola Volter Sibelius-Akatemian ylläpitämä klassisen ohjelmiston laulutekstien ja niiden suomennosten tietokanta (http://laura.siba.fi/) Yliopistokirjastojen yhteistietokanta (http://linda.linneanet.fi/) Turun seudun kirjastojen kortinhaltijoiden käytössä oleva verkko musiikkipalvelu (http://turku.naxosmusiclibrary.com/) Portaali kaikkiin yliopistolle ostettuihin verkkoaineistoihin (http://www.nelliportaali.fi/) Répertoire international de littérature musicale, kansainvälinen musiikkitieteellisen kirjallisuuden tietokanta (ks. Nelli) Turun seudun kirjastojen tietokanta (www.turku.fi/vaski/) Musiikkiaineistojen tietokanta, jossa mm. Suomen kansallisdiskografia (http://viola.linneanet.fi) Turun yliopiston kirjaston tietokanta (http://volter.linneanet.fi/) Turun yliopiston verkkoaineistot sisältävät pääsyn moniin sähköisiin tietokantoihin, lehtiin ja aineistoihin: http://kirjasto.utu.fi/aineistot/verkkoaineistot/ AMK ja musiikkitieteen opinnot Uudessa tutkintojärjestelmässä musiikinalan AMK-tutkinnon tai sellaisen pian valmiiksi saava opiskelija voi hakeutua Turun yliopiston musiikkitieteen maisteriopintoihin suoritettuaan ensin täydennysopinnot (25 op), ts. AMK-tutkinto rinnastuu alempaan korkeakoulututkintoon eli HuKtutkintoon. HUOM! Haku suoraan maisteriopintoihin on vain kerran vuodessa maalis-huhtikuussa. Haun päättymispäivämäärästä tiedotetaan humanistisen tiedekunnan sivuilla. Ohjeet täydennysopintojen sisällöstä ja suorittamisesta saa toimistosta ja oppiaineen wwwsivuilta http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/musiikkitiede/esittely/taydennysopinnot.html. Jos opiskelija suorittaa musiikinalan tutkintoa AMK:ssa samanaikaisesti musiikkitieteen opintojen kanssa, kirjataan kukin suoritus vain toisen oppilaitoksen rekisteriin; yhdellä suorituksella ei voi kartuttaa opintopisteitä kuin yhdessä tutkinnossa. Musiikinalan AMK-tutkinnon ja musiikkitieteen opintojen yhdistämisestä tulee keskustella professorin kanssa. Opetushallituksen tutkinto Musiikkioppilaitosten rehtorin tehtävään edellytetään erillistä opetushallinnon tutkintoa. Tutkinnosta saa tietoa opetushallituksen www-sivuilta: http://www.oph.fi/. Tarkempia tietoja rehtorien sekä musiikkioppilaitosten opettajien virkojen ja toimien pätevyysvaatimuksista, kuten myös opetushallinnon tutkinnosta, saa oppiaineen toimistosta. Muuta hyödyllistä Musiikkitieteelliset seurat Suomen musiikkitieteellisen seuran jäseneksi voit liittyä lähettämällä seuran sihteerille (annaelena.paakkola@utu.fi) nimi- ja osoitetietosi, tai maksamalla jäsenmaksun suoraan seuran tilille 800017-202840, jolloin yhteystiedot tulee ilmoittaa maksun viestikentässä. Yhdistyksen jäsenmaksu on perustutkinto-opiskelijoille 15 euroa ja muille 35 euroa. Maksua vastaan jäsenet saavat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Musiikki-lehden, syksyllä ja vuoden alussa lähetettävän Musetti-jäsentiedotteen, sekä mahdollisuuden osallistua seuran järjestämiin tapahtumiin. Seuran www-sivut löytyvät osoitteesta: http://mtsnet.wordpress.com/ Suomen etnomusikologisen seuran vuosijäsenmaksu on opiskelijoille 10 euroa. Jäsenmaksua vastaan opiskelija saa seuran julkaiseman Musiikin suunta -lehden (neljä numeroa vuodessa) ja Musetti-jäsentiedotteen (yhteinen Suomen musiikkitieteellisen seuran kanssa). Seura julkaisee myös verkossa vapaasti luettavissa olevaa Etnomusikologian vuosikirjaa. Jäseneksi liitytään suorittamalla jäsenmaksu tilille: 800014-1884128. Maksun viestikenttään tulee kirjoittaa oma nimi ja osoitetiedot. Seuran sähköpostiosoitteet löydät seuran www-sivuilta, paperiposti osoitteella SES, Sihteeri, Musiikkitiede, PL 35, 00014 Helsingin yliopisto. Seuran www-sivut löytyvät osoitteesta: http://www.etnomusikologia.fi 34

Opiskeluohjeita Suomen akustisen ekologian seura ry on vuonna 1999 perustettu yhdistys. Seuran tarkoituksena on edesauttaa ääniympäristön merkityksen tiedostamista ja ääniympäristön laatua. Yhdistys edistää äänimaisemiin liittyvää koulutusta, suunnittelua ja tieteellistä tutkimusta. Musiikkitieteen opiskelija voi liittyä seuran jäseneksi maksamalla 15 euron vuosimaksun. Jäsenetuihin kuuluu julkaisu Soundscape: The Journal of Acoustic Ecology, joka ilmestyy kerran vuodessa. Lisää seuran toiminnasta voi tiedustella osoitteesta info@akueko.com. Seuran www-sivut ovat osoitteessa: http://www.akueko.com Musiikkitieteellistä luettavaa Musiikki on Suomen vanhin yhä ilmestyvä musiikkitieteellinen aikakausjulkaisu. Lehti tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen suomalaiseen musiikkitieteeseen, ja eräät vanhat numerot kuuluvat myös kurssikirjallisuuteen. Suomen musiikkitieteellisellä seuralla on lisäksi kaksi julkaisusarjaa: suomalaisia väitöskirjoja ja muita kotimaisia tutkimuksia käsittelevä Acta Musicologica Fennica sekä käännöskirjallisuutta sisältävä Musiikkitieteen kirjasto. Etnomusikologian vuosikirja on vuosittain ilmestyvä tieteellinen vertaisarviointikäytäntöä noudattava, verkossa ilmestyvä ja vapaasti luettavissa oleva artikkelikokoelma etnomusikologian ja yleisemminkin kulttuurisensitiivisen musiikintutkimuksen alalta. Musiikin suunta on etnomusikologian eri aspekteja populaarilla tavalla käsittelevä tieteellinen julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Suomen etnomusikologisen seuran julkaisusarjassa julkaistaan vuosittain 1-2 etnomusikologian alaan kuuluvaa kirjaa (monografiaväitöskirjoja, muuta tutkimuskirjallisuutta, oppikirjoja). Synteesi on poikkitieteellinen taiteen tutkimuksen lehti, jossa ilmestyy myös musiikkia käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita. Kiinnostavia musiikkitieteen opiskelijalle ovat myös mm. Lähikuva, Kulttuurintutkimus, Naistutkimus ja Avain. 35

Tritonus ry Musiikkitieteen ainejärjestö Tritonus ry järjestää jäsenistölleen monenlaisia ajanviettoon ja opiskeluun liittyviä mahdollisuuksia. Istumme iltaa, käymme konserteissa ja toisinaan myös järjestämme niitä, pidämme tarvittaessa lukupiirejä ja keräämme palautetta opetuksesta. Julkaisemme vuonna 2011 perustettua Musiikin tila -lehteä, jonka tarkoituksena on tarjota kaikille opiskelijoille mahdollisuus pohtimiensa teemojen julkaisemiseen artikkelin muodossa ja tätä kautta työelämävalmiuksien kehittämiseen. Ainejärjestön ensisijaisiin tehtäviin kuuluu opiskelijoiden ja henkilökunnan välisen yhteistyön kehittäminen ja ylläpitäminen; osallistumme mm. musiikkitieteen henkilökunnan oppiainekokouksiin ja järjestämme henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteisiä kahvihetkiä ja illanistujaisia. Pikkujoulujen yhteydessä pidettävässä syyskokouksessa valitaan uusi hallitus; tervetuloa mukaan! Hallituksen tavoittaa sähköpostitse osoitteesta tritonus-hallitus@utu.fi. Tritonus tiedottaa omasta ja muiden järjestöjen toiminnasta sähköpostilistalla tritonus@utu.fi liity. Vuoden 2012 hallituksen puheenjohtajana toimii Maija Leino (maija.leino@utu.fi). Turun filharmonisen orkesterin konsertit Opiskelijaliput tämän vuoden sinfoniakonsertteihin maksavat konserttipäivänä ostettuina vain 3 euroa. Lisätietoja esimerkiksi kausikorttien hinnoista löytyy orkesterin kotisivuilta osoitteesta: http://www.tfo.fi Sibelius-museon konsertit Sibelius-museon keskiviikkosarjan konsertteihin Turun yliopiston musiikkitieteen opiskelijat pääsevät ilmaiseksi ilmoittamalla opiskelupaikkansa lippukassalla. Muut konsertit, festivaalit ja kulttuuritapahtumat Musiikkitieteen opiskelijan tulisi käydä jatkuvasti mahdollisimma paljon kaikenlaisissa konserteissa, festivaaleilla ja kulttuuritapahtumissa sekä ylipäätään kuunnella niin paljon kuin mahdollista elävää musiikkia laidasta laitaan, aina populaarista klassiseen, elokuvamusiikista äänitaiteeseen, kansanmusiikista performanssiin ja äänimaisemasta katusoittoon. Konserttien ja ajankohtaisten musiikkitapahtumien seuraaminen kartuttaa musiikkitieteilijälle ensiarvoisen tärkeää eri musiikin lajien, ohjelmistojen ja kulttuurikäytäntöjen tuntemusta, kasvattaa musiikillista yleissivistystä sekä tutustuttaa musiikkitieteilijää todennäköiseen tulevaisuutensa työkenttään. Opiskelijaliput ovat yleensä hyvin edullisia ja monet tapahtumat ilmaisia. 36

Musiikkitieteellisiä tapahtumia lukuvuonna 2012-2013 Musiikintutkimus, nyt! Musikvetenskap nu! Music Research Now! Perjantai 8.2.2013 (tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin) Janus-sali, TY, Sirkkalan kasarmi, Kaivokatu 12 Musiikkia tutkivien turkulaisten II yhteinen seminaari valottaa musiikintutkimuksen uusimpia trendejä ja käynnissä olevia tutkimisprojekteja. Musiikkitieteen opiskelijat voivat suorittaa 2 op kuuntelemalla päivän esitelmät ja kirjoittamalla niiden pohjalta seminaariraportin (tarkemmat ohjeet annetaan myöhemmin). Esittämisen tutkimuksen seminaaripäivä Perjantai 15.2.2013 (tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin) Musiikkitieteen Hovi-sali, TY, Sirkkalan kasarmi, Kaivokatu 12 Seminaarissa esitellään erilaisia lähestymistapoja musiikkiesitysten tarkasteluun. Esitelmöijinä ovat muun muassa musiikkitieteen oppiaineessa vieraileva professori Tomi Mäkelä (Martin- Luther-Universität Halle-Wittenberg) ja oppiaineen henkilökunta. Esittämisen tutkimuksen teemaseminaaria III periodissa suorittavat opiskelijat voivat suorittaa lisäopintopisteitä seuraamalla kyseisen seminaaripäivän opettajan Marjaana Virtasen ohjeiden mukaan. Lisätietoja maorvi@utu.fi. The Cultural Memory of Sound and Space / Äänen ja tilan kulttuurinen muisti / Ljudets och rummets kulturella minne Suomen musiikintutkijoiden 17. valtakunnallinen symposium 13. 15.3.2013 Turku (Åbo Akademi tai/ja Turun yliopisto; tarkemmat tiedot ja ohjelma julkaistaan myöhemmin) Åbo Akademin musikvetenskapenin, Turun yliopiston musiikkitieteen ja kulttuurihistorian oppiaineiden yhdessä Suomen musiikkitieteellisen seuran kanssa järjestelmä symposium. Ulkomaisina keynote-puhujina ovat Claudia Gorbman, Sara Cohen, Morten Michelsen ja Jan Assman. Opiskelijoita kehotetaan seuraamaan seminaaria sekä mahdollisesti osallistumaan sen järjestelyihin opintopisteitä vastaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan. Lisätietoja: anna-elena.paakkola@utu.fi 37

Lukujärjestys, syksy I periodi 3.9. 28.10.2012 klo ma ti ke to pe 10 12 A3./A5.b./A5.h./ S3.b./S3.h. Rautavaara s aesthetics Stepien, Hovi (vain 17.9.) P3.a. Länsimainen klassinen musiikki Pääkkölä, Hovi S4. Pro gradu -seminaari Richardson, Salonki A3./A5.b./A5.h./ S3.b./S3.h. Rautavaara s aesthetics Stepien, Hovi (vain 20.9.) 12 14 A3./A5.b./A5.h./ S3.b./S3.h. Rautavaara s aesthetics Stepien, Hovi (vain 18.9.) P2. Musiikin analyysi ja tulkinta I Välimäki, Hovi A2/A5.j./S3.j./A5.l./ S3.l. Johdatus ekomusikologiaan Torvinen, Hovi 14 16 P1.a. Musiikkitiede tieteenalana Heinonen, Hovi P1.b. Opiskeluvalmiudet Heinonen, Salonki A4.a./A5.a./ S1.a./S3.a. Populaarimusiikin analyysi Heinonen, Salonki A6. HuK-seminaari Heinonen, Salonki 16 18 Tutkijaseminaari Richardson, Salonki Lukujärjestys, syksy II periodi 29.10. 16.12.2012 klo ma ti ke to pe 10 12 P3.a. Länsimainen klassinen musiikki Jatkuu Pääkkölä, Hovi 12 14 S1.a./S2./A4.a. Analyysiseminaari Välimäki, Salonki 14 16 P1.a. Musiikkitiede tieteenalana, jatkuu Heinonen, Hovi/ A4.b./S1.b. Fieldwork methods in music research Gligorijevic, Salonki A5.b./A5.h./S3.b./ S3.h. Klassisen musiikin topokset Välimäki, Hovi P1.b. Opiskeluvalmiudet jatkuu Heinonen, Salonki S4. Pro gradu -seminaari jatkuu Richardson, Salonki P2. Musiikin analyysi ja tulkinta I jatkuu Välimäki, Hovi A4.a./A5.a./S1.a./ S3.a. Populaarimusiikin analyysi jatkuu Heinonen, Salonki A2/A5.j./A5.l./S3.j./ S3.l. Johdatus ekomusikologiaan Jatkuu Torvinen, Hovi (osin 2. luento alusta) A6. HuK-seminaari jatkuu Heinonen, Salonki 16 18 Tutkijaseminaari jatkuu Richardson, Salonki 38

Lukujärjestys, kevät III periodi 7.1. 3.3.2013 klo ma ti ke to pe 10 12 S2./A5.l./S3.l./A2 Esittämisen tutkimuksen seminaari Virtanen, Hovi 12 14 S1.a./S2./A4.a. Analyysiseminaari jatkuu Välimäki, Salonki A5.k./S3.k. Radiojournalismi Välimäki, Salonki 14 16 A4.b./S1.b. Fieldwork methods in music research, jatkuu Gligorijevic, Salonki (osin) A5.b./A5.h./ S3.b./S3.h. Klassisen musiikin topokset jatkuu Välimäki, Hovi A2./A5.e./S3.e. New Audiovisual Aesthetics Richardson, Janus S4. Pro gradu -seminaari jatkuu Richardson, Salonki A1. Kulttuurisen musiikintutkimuksen perusteet Richardson, Hovi A6. HuK-seminaari jatkuu Heinonen, Salonki A5.k./S3.k. Radiojournalismi Välimäki, Salonki 16 18 A2./A5.e./S3.e. New Audiovisual Aesthetics Richardson, Janus (osin) Tutkijaseminaari jatkuu Richardson, Salonki Lukujärjestys, kevät IV periodi 4.3. 5.5.2013 klo ma ti ke to pe 10 12 S4. Pro gradu -seminaari jatkuu Richardson, Salonki A5.c./A5.g./ A5.i./ S3.c./ S3.g./S3.i. Camp, Kitsch & Bad Taste Richardson, Janus (osin) 12 14 P3.d. Eurooppalainen kansanmusiikki ja ulkoeurooppalaiset musiikkikulttuurit Heinonen, Hovi 14 16 A5.c./A5.g./A5.i./ S3.c./S3.g./S3.i. Camp, Kitsch & Bad Taste Richardson, Janus A1. Kulttuurisen musiikintutkimuksen perusteet jatkuu Richardson, Hovi A6. HuK-seminaari jatkuu Heinonen, Salonki 16 18 Tutkijaseminaari jatkuu Richardson, Salonki 39

Musiikkitiede Sirkkala, Artium 1 krs., Kaivokatu 12 20014 Turun yliopisto musiikkitiede@utu.fi p. 02-333 5691 (toimisto) www.hum.utu.fi/oppiaineet/musiikkitiede Tämän oppaan toimittivat Tilda Junko ja Laura Salmi. Mikäli haluat kommentoida opasta, ehdottaa siihen muutoksia ensi vuotta ajatellen tai huomauttaa puutteista, ota yhteyttä sähköpostitse: tilda.junko@ utu.fi. Painos: 100 kpl Paino: Uniprint, Turku