Teemavalmistelu strategisen tutkimuksen neuvostolle Keskustelutilaisuus 13.6.2014 Riikka Heikinheimo 1
Mitä tarkoittaa strateginen tutkimus tässä yhteydessä? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta, joka tukee tiedolla johtamista hakee ratkaisuja uudistumiseen (elinkeinoelämän ja julkisen sektorin) on laadultaan hyvää ja vaikuttavuudeltaan maksimoitua Parhaiten menestyvät hankkeet ovat todennäköisesti monitieteisiä Eritystä huomiota tullaan kiinnittämään niihin mekanismeihin, joilla tutkimuksen tieto siirtyy sitä tarvitsevien käytettäväksi oikea-aikaisesti. Tiedon siirron mekanismeja on mietittävä: teemoja tunnistettaessa/ohjelmarakenteita pystytettäessä tutkimuksen edetessä ohjelmarakenteiden kautta tutkimuksen päätyttyä 2
Teemavalmistelun avoin prosessi Ensimmäiset työpajat Suomen Akatemiassa Tutkimuslaitosedustajat - 17.3 Yliopistoedustajat - 24.3 Elinkeinoelämäedustajat - 25.3 Tämän lisäksi on saatu VNK:n koordinoimana ministeriöiden toiveet, luettu kansallisia strategioita, hyödynnetty meneillään olevia strategiaprosesseja, saatu suoraa palautetta, käyty puhumassa teemoista eri foorumeilla, jne Kokoava avoin työpaja - 13.6. Olemmeko kuulleet Teitä oikein? Kommentteja teemaluonnoksiin voi antaa myös tilaisuuden jälkeen LinkedIn ryhmä (Strategisen tutkimuksen neuvosto) 3 Sähköpostiosoitteemme esityksen lopussa
4
Biotalouden edistäminen (LUONNOS) Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa ja käyttöä, niihin nojaavia tuotteita ja palveluita. Se on metsän, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassan sekä makean veden monipuolista hyödyntämistä. Biotalouteen kuuluu myös materiaalien ja ravinteiden tehokas kierrätys. 8.5. julkaistun biotalousstrategian mukaan tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Biotalouden edistämiseksi maa- ja elintarviketalouden, teollisuuden, vihreän energiatuotannon ja kuluttajien on sitouduttava yhteisiin tavoitteisiin ja uusiin toimintatapoihin. Lainsäädännöllä ja muilla ohjauskeinoilla voidaan tukea biotalouden uusien ratkaisujen syntymistä ja varmistaa, että biotalouden tarvitsemien raaka-aineiden käyttö on kestävällä pohjalla. Uuden liiketoiminnan syntymisen kannalta on tärkeää, ettei sille aseteta tarpeettomia hallinnollisia rasitteita ja sääntelyä kilpailijamaihin verrattuna. Ekotehokas turvallisen ruoan tuotanto Niukkenevat resurssit miten tehdä yhä vähemmin resurssein? Miten edistää vihreää kasvua? Mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä toisin jotta vihreä talous edistyy? Vähähiilisyys ja kiertotalous mitä rakenteita/toimintatapoja/kannustimia olisi muutettava jotta se edistyisi? Kiertotalouden haasteet (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen kestävyys) Hajautetut ratkaisut millä reunaehdoin / systeemisin muutoksin nämä kannattavat? Luonnonvarojen kestävä käyttö ja biodiversiteetin säilyminen Biotalousstrategiasta esiin nousevia Millaisia lainsäädännön kehittämis- ja muutostarpeita voidaan identifioida? Miten aluehallinnon päätöksentekoa voidaan yhtenäistää biotalouden edistämiseksi? 5
Ympäristö ja luonnonvarat (LUONNOS) Yhä laajemmin ollaan sitä mieltä, että ekologinen kestävyys on asetettava keskeiseksi yhteiskunnan tavoitteeksi kestävän kehityksen haasteiden joukossa. Ekologinen kestävyys on luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan varmistamista sekä ihmisten toiminnan sopeuttamista. Luonnon kestokykyä ei saa ylittää saastuttamisen tai luonnonvarojen liikakäytön takia. Ympäristöön liittyvä yhteiskunnallinen haaste voi ekologisen ympäristön suojelemisen lisäksi olla maantieteeseen tai toimintaympäristöön liittyvää erityisosaamista, sen tuomaa kilpailukykyä sekä luonnonvarojen ja luonnon hyödyntämistä erilaisin tavoin kestävyyden periaatteita noudattaen. Luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen kokonaiskuva Arktisuuden monet mahdollisuudet ja haasteet Kemikaaliturvallisuus mukaan lukien nanoturvallisuus Muualta nousseita aiheita Luonto (ekosysteemipalvelut) terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä Akvaattisten luonnonvarojen hyödyntämisen taloudelliset ja oikeudelliset kysymykset Panostukset päätöksentekoa tukevaan tutkimukseen ympäristön ja luonnonvarojen teemassa voivat tuottaa laaja-alaisesti, kaikilla hallinnonaloilla tarvittavaa tietoa. Lähtökohtaisesti samanlaista tietopohjaa voidaan tarvita strategisessa suunnittelussa myös yksityissektorilla. 6
Ilmastonmuutos (LUONNOS) Globaali ihmiskunnan haaste ilmastonmuutos etenee ja sen seurannaisvaikutukset sisältävät merkittäviä riskejä yhteiskunnille ja ekosysteemeille. Ilmastonmuutoksen etenemisen hillitseminen vaatii, että päästöjä vähennetään huomattavasti nykyisiä sitoumuksia nopeammin ja kattavasti ympäri maailmaa. Ilmastonmuutoksen seurauksiin sopeutuminen on noussut hillinnän rinnalle osaksi ilmastopolitiikkaa. Sopeutumistoimien hyötyjen ja kustannusten arviointi Ilmastonmuutoksen kansainvälinen politiikka Ilmastonmuutoksen riskien hallinta Yksilöiden ja yhteisöjen toimenpiteet ja käyttäytyminen Strategisena teemana ilmastonmuutoksen tutkimuksen tulee käsitellä Suomen kansallista päätöksentekoa koskevia muutoksia lähialueilla kuten Pohjois- Euroopassa, Itämerellä ja arktisella alueella. 7
Energiahaasteet (LUONNOS) Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta, mukaan lukien liikenne. Keskeinen visio ilmastonmuutoksen hillinnässä on vähähiilinen yhteiskunta. Se tarkoittaa mm energian kulutuksen ja öljyriippuvuuden vähentämistä. Päästöjen hillintä kytkeytyy myös ruokaan, veteen, metsään ja biodiversiteettiin. Vähähiilinen yhteiskunta ei toteudu pelkästään vähentämisen keinoin, vaan vaaditaan uusia toimintatapoja ja systeemistä muutosta käytäntöihin. Miten ja millaisilla politiikkatoimilla voitaisiin suoraan vaikuttaa näihin? Biotalousratkaisut, vihreä talous Hiilivapaa energiantuotanto, hiilivapaa yhteiskunta ja näihin nojaava energiajärjestelmä 2050 Ilmastonmuutos Vähähiilinen yhteiskunta & systeeminen muutos & ilmastomuutokseen sopeutuminen hajautetut ratkaisut vähähiilisyyden ajureina vai esteinä? Vähähiilisyys ja suljetut kierrot Kestävä energiatalous, ekotehokkuus Yhteiskunnan energiankäyttö tavoitteeksi 30% pienemmäksi kaikilla sektoreilla. Muualta nousseita aiheita Kestävä energia & uudet energialähteet osana energiajärjestelmää Säteilyturvallisuus Lähialueen energiamarkkinoiden dynamiikka Energia- ja sähkömarkkinan toimivuus Energian geopoliittinen merkitys ja vaikutus kansalliseen energiajärjestelmään EU:n energia ja päästövähennystavoitteiden heijastumat kansalliseen liikkumavaraan 8
Yhteiskunnan rakenteet (LUONNOS) Yhteiskuntaa ja sen rakenteita on kehitetty pitkän ajan kuluessa vähitellen. Kansalaiset eivät enää suostu pelkästään hallinnon asiakkaiksi vaan haluavat ja osaavat toimia yhteiskunnan jäseninä. Väestö- ja perherakenne ovat muuttuneet ja kiitos kohonneen hyvinvoinnin ja yhä pidemmän eliniän, joudumme tarkastelemaan uudelleen käsitteitä vanhus/ikääntynyt. Nyt olisi hyvä hetki yhteiskunnan rakenteiden ja palvelujen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun: mitä julkisia palveluja digitaalisen ajan kansalaiset oikeasti tarvitsevat ja mistä voitaisiin luopua vuoteen 2025 mennessä? Mikä olisi tarkoituksenmukaista v. 2030? Millaista infrastruktuuria yhteiskunnan olisi tarjottava kansalaisilleen siirryttäessä politiikan tekemisessä siltarummuista tiedon valtateille? Tarvitsisiko yhteiskunnan rakenteita ja päätöksentekomekanismeja muuttaa vastaamaan vuoden 2030 toimintatapoja? Miten ja millaisilla politiikkatoimilla voitaisiin suoraan vaikuttaa näihin? 9 Ikääntyminen ja julkistalous; mitä yhteiskunnan pitäisi tarjota/ mahdollistaa ikääntyville 65+ (85+?) Innovaatiopolitiikka onko nykyisissä rakenteissa jotain innovaatiotoimintaa estäviä tai puuttuuko edistäviä toimia? Hallinto mahdollistajana (mikä pitäisi olla mahdollista 2025?) Yhteiskuntajärjestelmä 2030 Osallistuva kansalainen Yhteiskunnan infrastruktuurit 2025? Miten väestörakenteen muutos muuttaa yhteiskunnan rakenteita? Julkinen sektori 2030 mitä toimia ja palveluja tarvitaan 2030? Miten poliittinen järjestelmä toimii politiikan ja päätöksenteon tulevaisuuden näkymät Uskontojen radikalisoituminen muuttuuko yhteiskuntajärjestelmä/demokratia? Muualta nousseita aiheita Nykyisen yhteiskunnan muutosdynamiikka Oikeusjärjestelmän toimivuus ja ennustettavuus (ks OM) Kuinka julkinen palvelutuotanto, tulonsiirrot ja verotus pitää järjestää, jotta Suomi selviää? Elinkeinoelämän rakennemuutos ja uudistumisen vauhdittaminen
Hyvinvoinnin turvaaminen (LUONNOS) Hyvinvoinnin teema kokoaa valmistelussa esitettyjä, laajasti kansalaisten aineelliseen ja aineettomaan hyvinvointiin liittyviä asioita kuten mm. yhteiskunnan takaama turva, yksilön turvallisuus, köyhyys ja pahoinvointi. Tämä pitää sisällään sekä fyysiset perustarpeet että yhteisölliset ja psykologiset tarpeet. Eri väestöryhmiä, joiden hyvinvointi tuotiin keskeisesti esiin, on useita: lapset, lapsiperheet, maahanmuuttajat, ikääntyneet, köyhät, jne. On esitetty, että hyvinvointiteeman näkökulman näiltä osin tulisi olla mahdollisten ongelmien ennaltaehkäisyssä. Teema sisältää myös kollektiiviseen ja globaaliin turvallisuuteen liittyviä aihe-ehdotuksia. Ikääntymisen arki ja mahdollisuudet (hoiva, teknologiat) Maahanmuuton kestävät perustat (talous, integraatio, muut reunaehdot) Demokratia Eriarvoisuuden vähentäminen Identiteetin haasteet, kulttuuri, muistit (museolaitos) Kylmä sota Miten tunteita tuotetaan/ohjataan? Tulevaisuuden koulu Turvallisuus ja sen takaaminen (katu, koti, työ; rikollisuus, terrorismi, ydinvoima, geopolitiikka, teknologiat) Väestörakenteen muutos koko elämänkaari huomioon ottaen Nuorten hyvinvointi 10
Digitalisaation hallinta (LUONNOS) Digitalisaation eteneminen ja digitaalitalous kuvaavat murrosta, joka kehittyy koko ajan. Murroksen ytimessä on ollut ICT-alan teknologiakehitys, mutta painopiste on siirtymässä palveluihin, joita tuotetaan tietoa hyödyntämällä. Digitaalisuus liittyy laaja-alaisesti koko yhteiskunnan rakenteeseen, toimintaan ja kehitykseen. Teema sisältää digitaaliseen tekniikkaan ja datoihin liittyvää problematiikkaa, mutta myös sosiaalisten vaikutusten ja tiedonjalostusketjujen toimintamalleihin liittyviä aiheita. Tiedon omistajuus tai sen avoimuus on eräs merkittävä aihe. Paikkatieto ja sen merkitys mahdollistajana Uudet oppimisympäristöt Älykkäät järjestelmät Ihmiskeskeinen digitaalisen murroksen hallinta Liikenteen uudet mahdollisuudet Julkisen sektorin uudet mahdollisuudet ja haasteet Tietovarannot Terveysteknologia, ehealth, terveydenhuollon tietojärjestelmät Muualta nousseita aiheita Tietoyhteiskunnan huoltovarmuus Digitaalinen tieto hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lähteenä Digitaalisen informaation hyödyntämisestä on tullut myös taloudellisen kasvun ja kilpailuedun edistäjä, ja siihen keskeisesti sisältyy digitaalisen liiketoiminnan ja palveluiden turvallisuus. Digitaalisen yhteiskunnan kehittäminen vaatii julkisen ja yksityisen sektorin välistä kehittynyttä vuoropuhelua. Strategisena teemana digitalisaation tutkimuksen tulee suuntautua ennakoimaan sekä mahdollisuuksia että haasteita. 11
Terveydenhoidon tulevaisuus (LUONNOS) Yhteiskunnan nopea murros on luonut uudenlaisia hyvinvointiongelmia, jotka liittyvät arjen hallinnan vaikeuteen ja henkiseen hyvinvointiin. Terveydenhuoltojärjestelmä on rakennettu hoitamaan sairaita, ei huolehtimaan terveydestä. Osaamisen kasvun myötä saatavilla on yhä parempia ja samalla yhä kalliimpia lääkkeitä. Nyt usein on tavoitteena mahdollisimman pitkään jatkuva sairauden hoito pitäisikö keskittyäkin edistämään hyvinvointia, vaikka kääntöpuolena olisi vähän lyhyempi elämä? Kuka päättää ketä hoidetaan ja kenen rahoilla? Mikä on julkisesti rahoitetun turvan ja hoivan tehokas ja tasaarvotavoitteiden kannalta perusteltavissa oleva taso julkisen hyvinvointilupauksen lunastamiseksi? Terveydenhoito/-huolto 2030 Eliniän kohoaminen ja hyvinvointi Personoitu lääkehoito ja eliniän kohoaminen kuinka pitkään hoidetaan ja kuka päättää? Terveyden edistäminen tietotekniikkaa hyödyntäen Kaupunkitutkimus terveyden edistämisen työkaluna Omahoidon mahdollisuudet Sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn Tulevaisuuden riippuvuudet miten elämä omiin käsiin? Ravitsemus 2030 mitä ihmiset ajattelevat ruoasta? Normaalius 2000-luvulla terveyden normaalius Merkittävä osa BKT:stä koostuu ruoasta. Mitä ihmiset ajattelevat ruoasta ja miten heihin vaikutetaan? Mahdollistaako hyvinvoinnin tavoittelu disinformaation menestymisen? Mikä on nykytiedon valossa (esim. painoindeksit, veriarvot) terveyden normaali? Miten ja millaisia politiikkatoimia tarvittaisiin, jotta terveydenhoitomme toimii oikeudenmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti 2025? 12
Työelämän kehittäminen (LUONNOS) Työ on meille paljon muutakin kuin taloudellinen välttämättömyys: se on elämän tukipilari, joka kytkee meidät toisiimme ja yhteiskuntaan. Kaikki työ on arvokasta, mutta tuottava työ luo menestystä. Hyvä tuottavuus edellyttää rinnalleen työelämän laatua. Panostamalla molempiin samanaikaisesti luomme työhön kestävyyttä, mielekkyyttä ja iloa. (Työelämä 2020 -hanke) Työhyvinvointi Työelämän kehitys Tietotyökyvyn ylläpito (ja parantaminen) Työn jakaminen elämänkaaren aikana Muualta nousseita aiheita Työelämän ja työmarkkinoiden muutostrendit Suomalaisten työpaikkojen menestystarinoiden taustalla on avoimuus, keskinäinen arvostus ja vastavuoroisuus niin oman henkilöstön keskuudessa kuin suhteessa asiakkaisiin ja sidosryhmiin. Vastuullinen ja toisia huomioiva toimintatapa näkyy myös työpaikan palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä. (Työelämä 2020 -hanke) Hyvin toimivissa työyhteisöissä panostetaan samanaikaisesti sekä aikaansaannoksen että työhyvinvoinnin parantamiseen. Työhyvinvointiin vaikuttavat työn mielekkyys ja sujuvuus, esimiestyö sekä työympäristön turvallisuus. (Työelämä 2020 -hanke) 13
Tuottavuus sekä muut kilpailukykyyn ja kasvuun vaikuttavat tekijät (LUONNOS) Teknologinen kehitys, globaali kilpailu, kilpailu uusiutumattomista resursseista ja ympäristön muutokset voivat muuttaa merkittävästi erityisesti pienten erikoistuneiden talouksien suhteellisia etuja ja asemaa. Suomen BKT on kehittynyt vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen heikommin kuin Ruotsissa sekä monissa muissa vertailukelpoisissa maissa. Merkittävä tekijä talouskasvussa on maan vientimenestys, joka perustuu suurelta osin sen kilpailukykyyn suhteessa muihin maihin. Kilpailukykyyn vaikuttaa yritysten tuotantokustannukset, mutta myös yritysten tuotavuus ja uusiutumiskyky. Mistä muutokset johtuvat ja miten niitä voisi ennakoida? Mitä ovat näköpiirissä olevat riskit ja mahdollisuudet? Miten ja millaisilla politiikkatoimilla voitaisiin suoraan vaikuttaa kilpailukykytekijöihin? Mihin suuntaan kansainvälisen kaupan ja ympäristöpolitiikan instituutiot ovat kehittymässä? Millainen toimintaympäristö tukee yritysten investointipäätöksiä ja tuottavuuskehitystä? Vihreän talouden elementit onko vihreästä taloudesta kilpailuvaltiksi? Kilpailukyky mitä se oikeasti on? Julkisen sektorin päätöksenteko ja tehokkuus mitä tarvitaan tulevaisuudessa? Mitkä ovat tuottavuuden elementtejä? Talouskasvua ja työllisyyttä edistävä rakennemuutos mihin menee globaalitalous, kilpailukyky ja työllisyys? Talouden pitkän aikavälin kasvu ja lähteet Alueellisuus/paikallisuus ja eriarvoisuus teknologisen kehityksen seurauksena. Työmarkkinajärjestelmät työelämän ja organisaatioiden uudistuminen? Miten yritysten johtamisjärjestelmät ja henkilöstöpolitiikka vaikuttavat kilpailukykyyn ja tuottavuuteen? Muualta nousseita aiheita Yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan esteet mikä on politiikkatoimien rooli? Sääntelyn ja veropolitiikan vaikutukset tuottavuuteen ja kilpailukykyyn Rahoitusmarkkinoiden ja reaalitalouden väliset yhteydet Riskinottoa määräävät tekijät 14
15
On hyvä huomata teemoista. Tässä vaiheessa teemat ovat vielä alustavia Teemojen tulee olla riittävän laajoja Tärkeää laadukkaan sekä mielekkään toteutuksen ja uskottavan prosessin kannalta Teemoja ei vuosittain voi olla kovinkaan montaa resurssit eivät siihen riitä Laaja teema voidaan purkaa tarvittaessa useammaksi ohjelmaksi Ohjelma on aina useampivuotinen Projektit, joita ohjelman puitteissa rahoitetaan, ovat pitkäkestoisia Onko juuri tutkimus oikea työkalu sinänsä tärkeä asian ratkaisemiseksi? Teemaprosessin on tarkoitus toistua 16
Mitä seuraavaksi? Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ja organisaatio Suomen Akatemiassa Alustavien teemojen työstämistä STN:lle esitettävään muotoon jatkuu Akatemian organisaatiota kasvatetaan asteittain Neuvoston nimeäminen todennäköisesti kesän aikana STN valitsee mitkä teemat esitetään Valtioneuvostolle (VN) VN:lta teemavalinnat syksyllä STN päättää valittujen teemojen purkamisesta ohjelmiksi Kansainvälisen yhteistyön ulottuvuus pohditaan ohjelmakohtaisesti Hakujulistukset auki syksyllä Hakemusten arviointi STN tekee ensimmäiset rahoituspäätökset (mahdollisimman aikaisin 2015) Hyvin pian on jo pohdittava: Vuosittainen teemaprosessi, kansallinen ennakointityö(?), eurooppalainen ennakointityö (?) 17
Voit olla meihin yhteydessä. LinkedIn Strategisen tutkimuksen neuvosto Teemaehdotuksista voi käydä keskustelua Nettisivut http://www.aka.fi/stn Paavo-Petri Ahonen S-posti Paavo-Petri.Ahonen@aka.fi Tiina Jokela S-posti Tiina.Jokela@aka.fi Tiina Petänen S-posti Tiina.Petanen@aka.fi Riikka Heikinheimo (johtaja) S-posti Riikka.Heikinheimo@aka.fi Satu-Marja Snellman (projektisihteeri) S-posti Satu-Marja.Snellman@aka.fi 18
Kiitos 19