LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 160/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 287 Annettu julkipanon jälkeen 20.11.2007 ASIA LUVAN HAKIJAT Hikiän uuden pohjavedenottamon rakentaminen kiinteistölle Raivola RN:o 1:469 ja pohjaveden ottaminen siitä Hausjärven kunnan Hikiän kylässä sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Hausjärven kunta, Riihimäen kaupunki ja Hyvinkään kaupunki HAKEMUS Yleistä Hausjärven kunta, Riihimäen kaupunki ja Hyvinkään kaupunki ovat ympäristölupavirastossa 12.10.2006 vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa Hikiän uuden pohjavedenottamon rakentamiseen Hausjärven kunnan omistamalle noin 3,5 ha:n suuruiselle määräalalle kiinteistöstä Raivola RN:o 1:469 Hausjärven kunnan Hikiän kylässä sekä pohjaveden ottamiseen siitä 4 000 m 3 /d hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti sekä lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hankkeen tarkoituksena on johtaa Hikiän uudesta pohjavedenottamosta vettä hakijakuntien vesijohtoverkostoon. Hakijat ovat hyväksyneet Hausjärven kunnan osuudeksi normaalikäytössä pumpattavasta vesimäärästä 800 m³/d sekä Riihimäen ja Hyvinkään kaupunkien osuuksiksi 1 600 m³/d. Poikkeusoloissa ja muissa vedenjakelun häiriötilanteissa osuudet voivat muuttua. Pohjavesi johdetaan käsiteltäväksi Hyvinkään kaupungin omistamaan vedenkäsittelylaitokseen, josta se johdetaan hakijakuntien ja tarvittaessa alueellisessa vesihuoltoyhteistyössä muidenkin kuntien vesijohtoverkostoon. Pohjavettä käytetään ensisijaisesti hakijakuntien kotitalouksien talousvetenä ja teollisuuden tarpeisiin sekä toissijaisesti alueellisessa vesihuoltoyhteistyössä naapurikuntien tarpeisiin. Vedenottamon rakentamisella ja vedenotolla parannetaan paikallisen ja alueellisen vesihuollon toimintavarmuutta, kehitetään Kanta Hämeen ja Uudenmaan maakuntien rajat ylittävää vesihuoltoyhteistyötä sekä hyödynnetään pohjavesivaroja tehokkaasti.
2 Vedenhankinta Vuonna 2005 vettä pumpattiin vesijohtoverkostoon Hausjärvellä keskimäärin noin 700 m³/d, Riihimäellä noin 700 m³/d ja Hyvinkäällä noin 9 000 m³/d. Aiemmin myönnettyjen vedenottolupien yhteenlaskettu vesimäärä on nykyistä vedenhankintatarvetta suurempi, mutta sitä ei saada määrällisten ja laadullisten ongelmien vuoksi käyttöön. Varavedenottokapasiteetin on kussakin kunnassa oltava vähintään yhtä suuri kuin suurimman vedenottamon kapasiteetti. Käytännössä vesihuollon ja vesihuoltoyhteistyön joustavuus edellyttää, että pohjavedenottokapasiteetti on tätäkin suurempi. Hausjärven alueella on kuusi I luokan pohjavesialuetta, joiden yhteenlasketuksi antoisuudeksi on arvioitu 21 900 m³/d. Riihimäen alueella on kaksi I luokan pohjavesialuetta, joiden yhteenlasketuksi antoisuudeksi on arvioitu 13 000 m³/d. Hyvinkään alueella on seitsemän I luokan pohjavesialuetta, joiden yhteenlasketuksi antoisuudeksi on arvioitu noin 19 000 m³/d. Lisäksi Hausjärvellä, Riihimäellä ja Hyvinkäällä on II luokan pohjavesialueita. Hausjärven vedenhankinta Hausjärven kunnan vedenhankinta perustuu omaan pohjaveden ottoon sekä Hyvinkään kaupungilta ostettavaan veteen. Ostettava vesi pumpataan Hyvinkään kaupungin omistamalta Hausjärven Hikiän tekopohjavesilaitokselta Hausjärven Oitin taajamaan. Hausjärven kunnalla on vedenottoluvat Oitin (600 m³/d, todellinen otto 0 m³/d, koska vesi on saastunutta), Hikiän (300 m³/d, todellinen otto 135 m³/d) ja Ryttylän Kolmilammen (lupa 800 m³/d vuosikeskiarvona ja 1 000 m³/d kuukausikeskiarvona laskettuna, todellinen otto 210 m³/d) vedenottamoille. Hausjärven vedenhankintatarve normaalikulutuksessa on yhteensä noin 700 m³/d ja 15 vuoden kuluttua noin 1 000 m³/d. Varavedenotto mukaan lukien vedenhankintatarve on huomattavasti suurempi. Vedenhankintatarvetta on tyydytetty taajamakohtaisesti. Useita uusia taajamia on tarkoitus liittää joko oman kunnan tai naapurikuntien vesihuoltoverkostoon. Riihimäen vedenhankinta Riihimäen kaupungilla on vedenottoluvat Herajoen vedenottamolle (Länsi Suomen vesioikeuden päätös 19.6.1969) vuosikeskiarvona laskettuna 8 000 m³/d sekä Hausjärven kunnassa sijaitsevalle Piirivuoren vedenottamolle (Länsi Suomen vesioikeuden päätös 19.9.1974 ja korkeimman hallinto oikeuden päätös 20.3.1975) kuukausikeskiarvona laskettuna 4 000 m³/d. Riihimäen vesijohtoverkostoon pumpattava vesi saadaan tällä hetkellä näistä ottamoista. Riihimäen kaupunki on yhdessä Lopen kunnan kanssa lisäksi saanut 6.3.2006 Länsi Suomen ympäristölupavirastolta luvat pohjaveden ottamiseen Lopen kunnassa sijaitsevilta Kormun (enintään 1 800 m³/d kuukausikeskiarvona laskettuna) ja Tyynelän (enintään 1 000 m³/d kuukausikeskiarvona laskettuna) vedenottamoilta. Riihimäen osuus
Uusi pohjavedenottamo 3 näistä vesimääristä on kaksi kolmasosaa. Lupapäätöksistä on valitettu. Varalla on Hirvenojan pohjavedenottamo, joka on ollut käytössä vuodesta 1955 vuoteen 1976. Hirvenojan ottamo joudutaan rakentamaan uudestaan samalla täydentäen sitä käsittely yksiköllä. Vanhojen käyttötilastojen perusteella sieltä voidaan saada vettä 1 200 1 300 m 3 /d. Aiemmin varalla ollut Juppala ei ole enää luokiteltu I luokan pohjavesialueeksi. Nykyään Riihimäen kaupungin vesijohtoverkostoon pumpataan vettä keskimäärin lähes 8 000 m³/d ja 15 vuoden kuluttua yli 9 000 m³/d. Poikkeuksellisissa oloissa vedenhankintatarve on huomattavasti suurempi. Kaupungilla on etenkin tulva aikoina ollut ongelmia Herajoen pohjavedenottamon vedenlaadun kanssa. Herajoen vedenottamo on pohjavesien suojelusuunnitelman mukaan erittäin riskialtis. Vesihuoltolaitoksen tavoitteena on tilanne, jossa suurimman ottamon poisjäänti ei vaaranna Riihimäen vesihuoltoa. Piirivuori, Riihimäen osuudet Kormu Tyynelästä (67 %) ja Hikiältä (40 %) sekä Hirvenojalta lähes täyttävät tarpeen Herajoen jäädessä pois. Vedenjakeluvarmuutta lisää yhteistyö Lopen, Hyvinkään ja Hausjärven kanssa. Hyvinkään vedenhankinta Hyvinkään kaupungilla on Hyvinkään alueella vedenottoluvat Pesulan (400 m³/d), Nopon (4 000 m³/d), Hyvinkäänkylän (5 200 m³/d), Sveitsi I ja II:n (4 500 m³/d) sekä Erkylän (1 500 m³/d) vedenottamoille. Lisäksi kaupungilla on lupa ottaa Hausjärven Hikiän tekopohjavesilaitokselta 15 000 m³/d tekopohjavettä ja 2 000 m³/d pohjavettä. Vedenhankintatarve normaalikulutuksessa on yhteensä yli 9 000 m³/d ja 15 vuoden kuluttua yli 11 000 m³/d. Hyvinkää toimittaa vettä myös Mäntsälään. Hyvinkäällä on mahdollisuus lisätä tekopohjavedenottoaan nykyisestä lisäkaivoja rakentamalla ja imeytystä lisäämällä. Hikiän uudelle pohjavedenottamolle rakennettavat viisi kaivoa sijaitsevat Hausjärven kunnan Hikiän kylässä olevalla kiinteistöllä Raivola RN:o 1:469, josta Hausjärven kunta on ostanut vedenottamon rakenteita varten noin 3,5 ha:n suuruisen määräalan. Kiinteistö Raivola RN:o 1:469 sijaitsee Riiakantien ja Hikiäntien välissä. Riiakantieltä rakennetaan tieyhteys kaakkoon vedenottamolle. Alustavissa Hikiän pohjavedenoton yleissuunnitelman yhteydessä tehdyissä tutkimuksissa vuonna 2005 arvioitiin, että hyvälaatuista pohjavettä saadaan käyttöön 3 000 4 000 m³/d. Koepumppaus suoritettiin 20.3. 19.4.2006 teholla 4 100 m³/d. Tehtyjen tutkimusten perusteella määriteltiin, että tutkimuspisteistä nro HP14, HP19 ja HP20 voitiin saada pohjavettä 4 800 m³/d. Näihin kohtiin rakennettiin 17,45 m, 18,41 m ja 19,40 m syvät ja halkaisijaltaan 0,4 m siiviläputkikaivot, jotka tulevat toimimaan myös uuden pohjavedenottamon kaivoina. Kaikkiaan ottamolle tulee viisi kaivoa, jotka ovat käytössä normaalissa vedenotossa.
Pohjavesialueen vesiolot 4 Uudesta vedenottamosta pumpataan vettä 4 000 m³/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Ottamolle tulee luonnollista sekä Hyvinkään kaupungin tekopohjavesilaitoksella imeytettävää pohjavettä kaakosta. Maksimivedenkäytössä virtaussuunta koepumppausten perusteella muuttuu ja pohjavettä virtaa myös luoteesta. Käyttöön saatava vesi täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset kaikkien parametrien osalta. Pohjaveden johtamiseksi rakennetaan Hikiän uusilta kaivoilta vesijohtolinjat tekopohjavesilaitokselle ja tekopohjavesilaitokselta edelleen Riihimäelle ja Hausjärven Hikiälle. Tekopohjavesilaitokselta Hausjärven Hikiään ja Riihimäelle rakennettavat vesijohdot mitoitetaan 4 000 m³/d virtaamalle. Suunnitelmaan liitettyjen piirustusten ja ympäristöhallinnon tietojärjestelmässä esitettyjen tietojen perusteella suunniteltu pohjavedenottamo sijaitsee suunnitelmatekstistä poiketen Kurun I luokan pohjavesialueella (0408603). Pohjaveden muodostumisalueen pinta ala on 5,28 km 2 ja muodostuvan pohjaveden määrä 12 000 m³/d. Vedenottotilanteessa pohjavettä virtaa Hikiän uudelle pohjavedenottamolle myös Kurun pohjavesialueen luoteispuolella sijaitsevilta Hausjärven (0408602) ja Kekomäen (0408609) pohjavesialueilta. Tehtyjen koepumppausten perusteella Hikiän uuden pohjavedenottamon vedenotto voi muuttaa virtaussuunnan heti junaradan pohjoispuolelta lukien niin, että uudelle ottamolle virtaa pohjavesi myös luoteesta, jolloin vedenkorkeus Hausjärven pohjavesialueella sijaitsevalla Hikiän vanhalla ottamolla voi vähäisessä määrin laskea, mutta saatava vesimäärä ei vähene. Virtaussuunnan muutoksen vuoksi uuden vedenottamon vaikutusalue ulottuu ylävirtaan kauemmas pohjoiseen. Hikiän uuden pohjavedenottamon maaperä on harjualueelle tyypillistä hyvin vettä läpäisevää hiekka ja soramaata. Pohjavesi on tehtyjen tutkimusten perusteella hyvälaatuista. Vedenoton seurauksena pohjavedenpinta laskee siten, että vedenotto yksityiskaivoista voi vaikeutua. Vedenotto ei vaikuta Hikiän vanhan vedenottamon antoisuuteen, koska sinne tulee vesi pohjois luoteesta eli päinvastaisesta suunnasta. Molemmat ottamot vaikuttavat pohjaveden purkupaikkoina oleviin Aseman ja Riiakanlähteisiin, jotka sijaitsevat ottamon pohjoispuolella olevan junaradan pohjoispuolella. Hikiän uudelle pohjavedenottamolle virtaa sekä luontaista pohjavettä että Hyvinkään kaupungin Hikiän tekopohjavesilaitokselta imeytettyä pohjavettä, jota ei tekopohjavesilaitoksen kaivoilla saada talteen. Tekopohjavesilaitoksella imeytysaltailla imeytettävä pintavesi on peräisin Päijänne tunnelista.
5 Kaavoitus Sekä seutukaavassa että ehdotetussa maakuntakaavassa pohjavedenottamon alue on merkitty vihreällä VL merkinnällä (lähivirkistysalue). Alueelle on hyväksytty yleiskaava 29.8.1979, mutta sitä ei ole vahvistettu. Yleiskaava on näin ollen oikeusvaikutukseton ja ainoa oikeusvaikutteinen kaava vedenottamon alueella on seutukaava. Yleiskaavassa alue on varattu MM merkinnällä maa ja metsätaloustoimintojen alueeksi. Yleiskaava uusitaan lähiaikoina. Asemakaavan eteläinen raja kulkee kiinni sähkölinjassa vedenottamon pohjoispuolella. Lastenkodintie ja osa Riiakantiestä kuuluu asemakaavaalueeseen. Asemakaavan rajat ovat samalla vesihuoltolaitoksen toiminta alueen rajat. Vedenoton vaikutukset Vedenotolla ei ole vaikutuksia pintavesiin lukuun ottamatta yhtä ojaa. Vedenotto voi vaikuttaa Hikiän vanhaan vedenottamoon kiihdyttämällä sen kohdalla olevaa virtausta ja laskemalla aavistuksen pohjavedenkorkeutta. Se ei kuitenkaan vaikuta vedenottamolta saatavan pohjaveden määrään. Hankkeen vaikutusalueella on noin 60 yksityistä kiinteistöä, joiden kaivoihin pohjavedenotto voi vaikuttaa. Vedenotolla ei kuitenkaan ole haitallisia vaikutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun, koska vaikutusalueen kotitaloudet liitetään tarvittaessa Hausjärven kunnan vesijohtoverkostoon. Vedenottamon vaikutusalueella ei ole muita pohjaveden käyttöönottokohteita. Vedenottamon käytöstä aiheutuvat pohjavedenkorkeuden vähäiset muutokset eivät vaikuta merkittävästi alueen luonnontilaan. Vedenottamon ja purkupaikan vaikutusalueella ei ole arvokkaita luontokohteita eikä kluuveja, fladoja, noroja tai enintään hehtaarin suuruisia lampia tai järviä. Luontoselvityksen perusteella Asemanlähde ja Riiakanlähde eivät ole luonnontilaisia. Lähin Natura 2000 verkostoon kuuluva Mustasuon (keidassuo) suotyypeiltään ja linnustollisesti arvokas suojelualue FI0305004 on yli kuuden kilometrin päässä pohjavedenottamon kaakkoispuolella. Pohjavedenotolla ei ole tähän vaikutusta. Vahinkojen ja haittojen estäminen sekä vedenoton suojaaminen Vedenottamon valuma alueella on useita pohjavedenlaatua vaarantavia riskikohteita. Koska virtaussuunta maksimivedenotossa muuttuu, monet nykyisen vedenottamon riskikohteista ovat myös uuden vedenottamon riskikohteita. Tällainen on mm. kantatie 54. Uuden vedenottamon luontaisen virtaussuunnan perusteella riskikohteita ovat mm. haja asutus ja pilaantunut maaperä. Riskit eivät ole realisoituneet ja niiden kasvamisen ehkäisyyn on kiinnitettävä huomiota. Kaivot sijaitsevat maakuntakaavassa lähes keskellä lähivirkistysaluetta (VL), jonka itäpuolella sijaitsee Hikiäntie sekä pohjois ja länsipuolella asutusalueita, joista osa muodostaa jätevesiriskin. Oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa alue on varattu maa ja metsätaloustoimintojen alueeksi, mutta sitä ei käytetä näihin tarkoituksiin.
6 Kaivojen yläpuolella noin 100 metrin etäisyydellä kulkee voimajohtolinja, jonka alta kulkee myös vedenottamolle rakennettu tie. Vedenottamon etäisyys sähkölinjasta on turvallinen, mutta voimalinjan kunnossapito ja sähköturvallisuus on otettava huomioon rakennettaessa ja käytettäessä vedenottamoa ja sille johtavaa tietä. Vedenottamosta vesijohtoverkostoon johdettavan veden laatua tarkkaillaan terveysvalvontaviranomaisten edellyttämällä tavalla. Vedenoton vaikutuksia pohjavedenkorkeuteen tarkkaillaan ympäristöön asennetuista havaintoputkista myöhemmin laadittavan tarkkailuohjelman mukaisesti. Veden tuhlausta vältetään vesilain mukaisesti ja tarvittaessa ryhdytään vesihuoltolain (119/2001) sallimiin toimenpiteisiin. Vesioikeudellisen suoja alueen perustaminen ei Hausjärven alueelle tehdyn pohjavesien suojelusuunnitelman perusteella ole tarpeen. Nykyisiä laajalle alueelle jakautuvia riskikohteita ei voida poistaa suojaaluemääräyksin. Töidenaloittamislupa Hakijat ovat katsoneet, että lupa töiden aloittamiseksi voidaan myöntää, koska kyse on hakijakuntien vedenhankinnalle erityisen tärkeästä hankkeesta, joka ei loukkaa yksityistä tai yleistä etua. Töiden lykkäämisestä voi aiheutua huomattavaa haittaa vedenhankinnalle erityisesti poikkeusoloissa. Hanke perustuu pitkäaikaiseen vedenhankinnan turvaamista ja alueellista vesihuoltoyhteistyötä koskevaan suunnitteluun. Rakentamistöiden aloittaminen ei tee muutoksenhakua tarpeettomaksi. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Hausjärven kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 21.2.2007. Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisilla ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Hämeen ympäristökeskus on muun ohessa todennut, että suunniteltu vedenottamo sijaitsee Kurun (0408603) I luokan pohjavesialueella. Vedenottotilanteessa pohjavettä virtaa Hikiän uudelle pohjavedenottamolle myös Kurun pohjavesialueen luoteispuolella sijaitsevilta Hausjärven (0408602) ja Kekomäen (0408609) pohjavesialueilta. Hikiän uuden vedenottamon valuma alueella sadannasta muodostuu noin 3 500 m 3 /d pohjavettä, jonka luontainen purkautumispaikka on ottamosta noin 700 metriä luoteeseen sijaitsevan Asemanlähteen alue. Hausjärven pohjavesialueella noin 1,3 km:n etäisyydellä suunnitellusta vedenottamosta sijaitsee Hikiän vanha poh
7 javedenottamo, josta Hausjärven kunnalla on lupa ottaa vettä 300 m 3 /d. Kurun pohjavesialueella sijaitsee myös Hyvinkään kaupungin tekopohjavesilaitos, josta on lupa ottaa luontaista pohjavettä 2 000 m 3 /d ja tekopohjavettä 15 000 m 3 /d. Tekopohjavesilaitos sijaitsee noin 1,5 km Hikiän uudesta vedenottamosta kaakkoon. Hikiän uusi vedenottamo saisi valuma alueellaan muodostuvan pohjaveden lisäksi vettä myös Hyvinkään kaupungin tekopohjavesilaitoksen valumaalueelta. Tekopohjavesilaitoksen valuma alueelta imeytyksen seurauksena virtaavan veden määräksi on hakemuksessa arvioitu noin 1 300 m 3 /d, josta noin 800 m 3 /d on tekopohjavettä. Sekä Hikiän uudesta että vanhasta vedenottamosta tapahtuva vedenotto vähentää Aseman ja Riiakanlähteistä purkautuvan pohjaveden määrää. Lähteet eivät hakemuksen liitteenä olevan selvityksen mukaan ole luonnontilaisia. Ympäristökeskus on katsonut, että Hikiän uuden vedenottamon rakentaminen ja veden ottaminen siitä on mahdollista toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu alueen muulle vedenotolle eikä pohja ja pintavesille tai luonnonolosuhteille sellaista haittaa, joka olisi esteenä luvan myöntämiselle. Ympäristökeskus on tehnyt esityksen lupamääräyksiksi. 2) AA (Männistö RN:o 6:29, Hikiä, Hausjärvi) on lausunut, että hänen vapaa ajan kiinteistöllään sijaitsevassa kaivossa on ollut vettä nykyisiin käyttötarkoituksiin riittävästi. Jos pohjavedenottamon rakentaminen aiheuttaa veden vähenemisen tai kaivon käytön estymisen, muistuttaja on vaatinut kaivon syventämistä hakijoiden kustannuksella. Jos kiinteistö liitetään Hausjärven vesihuoltolaitoksen toimialueeseen ja vesi ja viemäriverkkoon, se on toteutettava hakijoiden kustannuksella. 3) BB (Metsänsyrjä RN:o 6:69, Hausjärvi, Hikiä) on lausunut, että hänen kiinteistölleen on Hyvinkään kaupungin vedenpumppauksen vuoksi rakennettu porakaivo vuonna 1980. Kaupunki on joutunut kustantamaan kaivon, koska alkuperäinen kaivo oli kuivunut. Tämä osoittaa sen, että kyseinen alue on herkästi muutoksiin reagoivaa pohjavesialuetta. Kaivon tilannetta on syytä tarkkailla ennen toimenpiteiden alkamista ja myös toimenpiteiden aikana. Muistuttaja on vaatinut, että kaivosta pidetään tarkkailupöytäkirjaa sekä ennen toimenpiteitä että myös niiden aikana. HAKIJOIDEN SELITYS Hämeen ympäristökeskuksen muistutuksesta hakijoilla ei ole ollut huomautettavaa. AA:n muistutuksesta hakijat ovat todenneet, että luvan hakijat ovat itse esittäneet suorittavansa muistutuksessa vaaditut toimenpiteet.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 8 Niihin ryhdytään, jos vesi vähenee muistuttajan kaivossa niin, ettei se riitä normaaliin vapaa ajan käyttötarkoitukseen. BB:n muistutuksesta hakijat ovat todenneet, että he toteuttavat muistutuksessa esitetyt tarkkailutoimenpiteet. Luparatkaisu Vahingot Lupamääräykset Ympäristölupavirasto myöntää Hausjärven kunnalle, Riihimäen kaupungille ja Hyvinkään kaupungille luvan Hikiän uuden pohjavedenottamon rakentamiseen Hausjärven kunnan omistamalle noin 3,5 ha:n suuruiselle määräalalle kiinteistöstä Raivola RN:o 1:469 Hausjärven kunnan Hikiän kylässä sekä pohjaveden ottamiseen siitä lupamääräyksessä 1) sanotun määrän hakemukseen liitetyn ja 28.9.2006 päivätyn suunnitelman mukaisesti käytettäväksi edellä mainituissa kunnissa talousvetenä ja teollisuuslaitoksissa sekä johdettavaksi tarvittaessa alueellisessa vesihuoltoyhteistyössä muidenkin kuntien vesijohtoverkostoihin samassa käyttötarkoituksessa. Vedenottamon sijainti käy ilmi suunnitelmaan liitetystä asemapiirroksesta nro 20622.3. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajien on vesilain säännösten lisäksi noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. 1) Hikiän uudesta pohjavedenottamosta otettava vesimäärä saa olla enintään 4 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. 2) Veden tuhlausta on vältettävä. 3) Mikäli vedenimeytys Hyvinkään kaupungin tekopohjavesilaitoksella keskeytetään tai sitä vähennetään huomattavasti, on Hikiän uuden vedenottamon vedenottoa rajoitettava siten, ettei se ylitä alueen luontaista antoisuutta. 4) Pohjavedenottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella ja vuorokausittain otetuista vesimääristä on pidettävä kirjaa. Tiedot vuosittain otetuista vesimääristä on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle seuraavan vuoden tammikuun aikana. 5) Luvan saajien on tarkkailtava pohjavedenoton vaikutuksia pohjaveden määrään ja laatuun pohjaveden muodostumisalueella. Tarkkailu on aloitettava hyvissä ajoin ennen vedenoton aloittamista ja siinä tulee riittävästi ottaa huomioon vaikutusalueella olevat kaivot ja paikalliset riskitekijät. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain Hämeen ympäristökeskukselle sekä Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailusuunnitelmassa sanotulla tavalla.
9 6) Jos tarkkailun perusteella pohjavesialueella havaitaan haitallisia pohjavedenkorkeuden tai pohjaveden laadun muutoksia, on otettavan pohjaveden määrää pienennettävä siten, ettei haittoja enää ilmene. 7) Luvan saajat ovat vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Mikäli pohjavedenottamon käyttämisestä on seurauksena, että joltakin alueelta veden saanti estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saajat ovat velvollisia, jos asianomainen oikeudenomistaja sitä vaatii, rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, kuin vedenottamon omistajan velvollisuudesta alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi on vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetty. 8) Vedenottamoalue on aidattava ja varustettava selvästi näkyvillä tauluilla. Alueella ei saa harjoittaa muuta kuin pohjaveden ottamiseen, käsittelyyn ja jakeluun liittyvää toimintaa. 9) Pohjavedenottamon rakennustyöt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 10) Rakennustöiden ja pohjaveden ottamisen aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti Hämeen ympäristökeskukselle ja Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 60 päivän kuluessa ympäristölupavirastolle, Hämeen ympäristökeskukselle ja Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä rakenteiden lopullista sijaintia osoittavat piirustukset. Perustelut Hikiän uuden pohjavedenottamon rakentaminen Kurun I luokan pohjavesialueelle (0408603) ja veden ottaminen siitä on tarpeen Hausjärven kunnan sekä Riihimäen ja Hyvinkään kaupunkien vedenhankinnan turvaamiseksi ja vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseksi sekä nykyistä paremman alueellisen vesihuoltoyhteistyön mahdollistamiseksi. Pohjaveden ottamisesta mahdollisesti aiheutuva veden saannin vaikeutuminen on otettu huomioon lupamääräyksessä 7). Pohjaveden ottamisesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Luvan mukaisesta vedenotosta ei aiheudu asutus tai elinkeino oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella eikä muutakaan vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuun verrattavaa seurausta.
10 Lainkohta Vesilain 9 luvun 8 Töidenaloittamislupa Perustelut Ympäristölupavirasto myöntää Hausjärven kunnalle, Riihimäen kaupungille ja Hyvinkään kaupungille luvan aloittaa vedenottamon rakennustyöt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijoille huomattavaa vahinkoa ja niiden aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Töiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Hämeen ympäristökeskuksen muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. AA:n muistutuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että luvan saajat ovat vastuussa pohjavedenotosta mahdollisesti aiheutuvasta veden saannin estymisestä tai vaikeutumisesta lupamääräyksen 7) mukaisesti. Pohjavedenottamon vaikutusalueen kotitaloudet liitetään tarvittaessa Hausjärven kunnan vesijohtoverkkoon. BB:n muistutuksen osalta ympäristölupavirasto viittaa lupamääräyksiin 5) ja 7). KÄSITTELYMAKSU Perustelut Sovellettu säännös 980 euroa Maksu on määrätty sovelletun asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "pinta ja pohjaveden ottaminen yli 500 m 3 /d" mukaisesti. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1238/2003)
11 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Juha Helin Esko Vähäsöyrinki Merja Ahti Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Esko Vähäsöyrinki. Asian on esitellyt esittelijä Merja Ahti. MA/ha
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 20.12.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.