Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehti Historia -lehden verkkosivuilta (www.historianet.fi). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin Toimitus
Suuret sotapäälliköt Gallialaiset antautuivat lopulta kahdeksan vuotta jatkuneiden taistelujen jälkeen. Bridgeman CAESAR kukisti sitkeät gallit Caesarin ura ei ottanut edetäkseen, ja hän oli pahasti velkaantunut. Kunnianhimoinen kenraali tarvitsi kipeästi menestystä sotatantereilla, ja hän päätti hankkia sitä valloittamalla Gallian. Sotaretki venyi kahdeksan vuoden mittaiseksi, mutta kolme merkittävää taistelua varmistivat lopulta Caesarille voiton ja siivittivät hänet koko Rooman valtakunnan hallitsijaksi. 14 Historia 2 2011
Gallia/58 eaa. Rooman valtakunta pyrki jatkuvasti Sambrejoki laajentumaan. V eneetit Alesia Kunnian himoinen Gallia Gaius Julius Cae sar halusi valloit taa Gallian, sillä sotamenestys edes auttaisi hänen urakehitystään kotona Roomassa. Tiedot Caesarin sotaretkistä perustuvat lähinnä hänen omiin kirjoituksiinsa, joissa hän suurenteli surutta saavutuksiaan. G aius Julius Caesar osasi mark kinoida itseään taitavasti. Hän lähetti säännöllisesti raportteja Gallian sotaretkeltään Roomaan, niin että kaikki roomalaiset voisivat seurata Gallian valloituksen edisty mistä ja kuulla hänen uskomatto mista urotöistään. Caesar kertoo kahdeksanosai sessa sotakuvauksessa Commentarii de Bello Gallico eli Gallian sota Gallian sotaretkestä omin sanoin. Teksti on uskottavuuden lisäämi seksi kirjoitettu kolmannessa persoonassa, ja nimi Caesar mainitaan siinä peräti 775 kertaa. Caesar liioitteli johdonmukaisesti vihollisen lukumäärää saadak seen voittonsa kuulostamaan todellista merkittävämmiltä, minkä lisäksi hän vähätteli tai jopa salaili kärsimiään tappioita Julius Caesar liioitteli estoitta saavutuksiaan Gallian sotaretkellä. ja esitti itsensä aina hyvässä valossa. Näin Caesar varmisti, että roomalaiset eivät unohtaisi häntä hänen poissaollessaan. Strategia toimi, ja Gallian sotaretki siivitti Caesarin uran huimaan nousuun. scanpix/akg-images Kerskailu edisti uraa
Suuret sotapäälliköt mikkel larsen Nuorena upseerina Julius Caesar joukkoineen oli kerran marssinut pienen alppikylän läpi. Hänen toverinsa olivat tehneet pilaa surkeasta tuppukylästä, mutta Caesar oli todennut vakavana olevansa mieluummin pikkukylän päällikkö kuin kakkosmies tunnetun maailman keskipisteessä Roomassa. Yllä oleva anekdootti on peräisin kreikkalaisen historioitsijan Plutarkhoksen kirjoituksista. Plutarkhos kertoo myös, kuinka Caesar kerran puhkesi kyyneliin luettuaan Aleksanteri Suuren saavutuksista. Kun häneltä kysyttiin, miksi hän itki, Caesar vastasi, että Aleksanteri oli hänen ikäisenään valloit tanut jo monia maita, mutta hän itse ei vielä ollut saanut aikaan mitään merkittävää. Polttava kunnianhimo ajoi myöhemmin Julius Caesarin valloittamaan Galliaa vuosina 58 50 eaa. Sotilaat rikastuivat valloituksilla Uusien provinssien liittäminen Rooman valtakuntaan toi kunniaa, ja Gallia oli Caesarille täydellinen kohde. Galliaa asuttivat lukuisat heimot, jotka sotivat jatkuvasti keskenään. Jotkut gallialaisheimot olivat Rooman liittolaisia ja kävivät kauppaa roomalaisten kauppiaiden Hyökkäys Germaniaan, 55 eaa. Caesarin näkemys: Emme menettäneet taistelussa, jota sotilaat olivat hermostuneina odottaneet (vihollisia oli näet peräti 430 000 miestä), yhtään miestä, ja haavoittuneitakin oli vain muutama. Historioitsijoiden arvio: Caesarin ilmoit tamia arvioita vihollisten määrästä pidetään yleisesti liioiteltuina. Roomalaiset ovat silti voineet surmata kymmeniätuhansia vihollisia kärsimättä itse suuria tappioita. kanssa, jotkut heimot taas eivät halunneet olla missään tekemisissä muukalaisten kanssa. Rooma laiset pitivät heitä barbaareina, jotka oli pantava kuriin ja järjestykseen. 41-vuotias Julius Caesar oli aikansa mittapuulla jo ikämies, ja hänet oli juuri nimitetty nykyisissä Etelä-Ranskassa, Pohjois-Ita liassa, Sloveniassa ja Kroatiassa sijainneiden alueiden käskynhaltijaksi. Hän oli maksanut suuria summia pää systä Rooman politiikan eliittiin ja oli Scanpix/akg-images Gallit yllättivät roomalaiset täysin Sambrejoella käydyssä taistelussa. Scanpix/akg-images 57 eaa. Caesar käänsi taktisen virheen loistavaksi voitoksi Roomalaiset valitsivat huonon leiripaikan eivätkä asettanet vartijoita Sambrejoen varrella sijaitsevaan leiriinsä, mikä oli vähällä johtaa tuhoon. Gallian sotaretki oli päättyä tuhoisasti vuonna 57 eaa. Vastoin yleistä käytäntöä Caesar päätti perustaa leirin metsän reunaan Sambrejoen varteen eikä asettanut sotilaita vartioimaan leiriä. Yhtäkkiä metsästä hyökkäsi joukoittain väijyksissä olleita galleja. Roomalaiset etsivät hädissään aseitaan, jotka he olivat laskeneet käsistään leirin rakennustöiden ajaksi. Caesar ratsasti pelottomasti ympäri leiriä saadakseen kokonaiskuvan tilanteesta, ja kuin ihmeen kaupalla hän onnistui kääntämään varmalta vaikuttaneen tappion murskavoitoksi. Tieto taistelun lopputuloksesta levisi nopeasti, ja monet gallialaisheimot tarjoutuivat neuvottelemaan rauhasta voittamattomien roomalaisten kanssa. rohkeus Roomalaisten leiri roomalaiset alkoivat rakentaa joen varteen leiriä. He eivät kuitenkaan olleet tutkineet läheistä metsää eikä leiriin ollut määrätty vartijoita. 1 Gallialaiset ilmestyivät metsästä, ylittivät joen ja hyökkäsivät yllätettyjen roomalaisten kimppuun. 2 Sambrejoki Mikkel juul jensen
pahoissa veloissa. Hän tarvitsi sotaretken, jonka tuotto turvaisi hänen taloutensa. Sotilaallinen menestys taas varmistaisi pääsyn politiikan huipulle. Roomassa Caesaria odottivat velkojat ja poliittiset vastustajat, mikäli hän palaisi Roomaan siviilihenkilönä. Niinpä hän oli juoninut kahden vaikutusvaltaisen poliitikon, Crassuksen ja Pompeiuksen, avulla itselleen viiden vuoden pestin käskynhaltijana tavanomaisen yksivuotiskauden sijasta. Caesarin alkuperäisenä aikeena oli todennäköisesti ollut lähteä sotimaan nykyisen Romanian alueella sijainneen Daakian rikasta kuningasta Burebistaa vastaan. Caesar kuitenkin oivalsi pian, että länsi tarjosi paremmat mahdollisuudet rikastua, ja kun nykyisen Sveitsin alueella eläneet helvetialaiset alkoivat laajentaa alueitaan, Caesar muutti pikavauhtia suunnitelmiaan. Lopullisen verukkeen sotaretkelleen hän sai, kun joukko Rooman kanssa liittou tuneita gallialaisheimoja pyysi häneltä vuonna 58 eaa. apua helvetialaisten pysäyttämisessä. Caesar ei aikaillut vaan lähti taistelemaan helvetialaisia vastaan. Caesarin joukot olivat määrällisesti alivoimaisia, mutta ne olivat vastustajiaan paremmin aseistettuja ja kurinalaisempia. Caesarilla oli tuolloin komennossaan vain kuusi legioonaa eli noin 30 000 miestä. Heillä oli kuitenkin kaikilla varusteinaan rintapanssarit, kypärät, kilvet ja aseet, jollaisiin vain rikkaimmilla vihollissotureilla oli varaa. Taistelusta kehkeytyi teurastus, ja suurin osa helvetialaisista joko tapettiin tai vangittiin. Caesar ei kerro paljonko legioonalaisia kaatui, mutta hän kirjoitti, että kuolleiden hautaaminen ja haavoittuneiden hoitaminen vei kolme kokonaista päivää. Germaaneja pidettiin villi-ihmisinä Nyt kun Caesar joukkoineen kerran oli Gal liassa, hän päätti antaa sotilailleen tilaisuuden verestää taistelutaitojaan. Hän lähti jahtaamaan joukkoa Galliassa mellastavia germaaneja sillä tekosyyllä, että halusi auttaa Rooman kanssa liittoutuneita gallialaisia heimoja. Ensimmäiseksi Caesarin piti kuitenkin tukahduttaa roomalaisten leirissä leviävä pakokauhu. Huhut kertoivat germaanien sanoinkuvaamattomasta raakuudesta, eivätkä legioonalaiset olleet halukkaita taistelemaan hirviöitä vastaan. Caesar laannutti orastavan Caesar hyppäsi ratsunsa selkään ja ratsasti pelottomasti antamaan ohjeita upseereilleen ja rohkaisemaan sotilaitaan. 4 Sambrejoki 5 Gallit onnistuivat ajamaan roomalaiset niin tiiviiseen rykelmään, etteivät nämä voineet hyödyntää totuttuja taistelutaktiikoitaan. 6 roomalaiset mursivat vihollisen linjat ja etenivät kohti metsässä sijaitsevaa gallien leiriä kohti. GALLIALAISLEIRI yllätettiin täysin, eivätkä gallit kyenneet puolustautumaan hyvin aseistautuneita roomalaisia vastaan. 7 Gallien leiri Sambrejoki 3 hyökkääjät pääsivät niskan päälle roomalaisten etsiessä sekaannuksen vallassa aseitaan. Gallit tappoivat legioonalaisia mielin määrin. 8 gallialaisten leiriin hyökänneet roomalaiset palasivat ja iskivät gallien selustaan. Roomalaiset tappoivat 60 000 gallia ja voittivat taistelun. Historia 2 2011 17
Suuret sotapäälliköt kriisin tavalla, joka kuvaa hyvin hänen omintakeista johtamistyy liään: hän ilmoitti upseereilleen marssivansa vihollista vastaan mukanaan yksi ainoa uskollinen legioona. Muiden legioonien komentajien ylpeys koki niin kovan kolauksen, että he nielivät pelkonsa ja ilmoittivat lähtevänsä myös taisteluun. Kun taistelun aika koitti, roomalaiset olivat täysin ylivoimaisia. Caesarin kertoman mukaan vihollinen menetti yhteenotossa 80 000 miestä. Luku on luultavasti reilusti liioiteltu, mutta voitto oli silti hyvä päätös roomalaisten ensimmäiselle Galliassa viettämälle vuodelle. Talven lähestyessä Caesar joukkoineen perusti talvileirejä valloitetuille alueille. Roomalaisten läsnäolo rauhoitti tappion kärsineet heimot, jotka ryhtyivät myymään legioonille elintarvikkeita. Caesar itse matkasi talveksi Pohjois-Italiaan, mistä yhteydenpito Roomaan oli helpompaa. Kevään koittaessa hän palasi jälleen joukkojensa luo ja jatkamaan Gallian valloitusta. Seuraavien kesien aikana Caesar kasvatti joukkojensa määrää kymmeneen legioonaan eli noin 50 000 mieheen ja ryhtyi vähä vähältä valloittamaan koko Galliaa. Roomalaiset nujersivat kaiken vastarinnan raskaalla kädellä. Caesarin tavoitteena oli tehdä Galliasta Rooman valtakunnan provinssi, ja hän tiesi, ettei se onnistuisi pelkästään sotilaallisin keinoin; lisäksi tarvittiin paikallisten heimojen tukea. Hän kohteli vastustajiaan ankarasti mutta palkitsi liittolaisikseen ryhtyneet heimot avokätisesti. Hajoita ja hallitse -politiikallaan hän esti gallialaisia heimoja muodostamasta yhteisrintamaa roomalaista miehitysvaltaa vastaan. Saatuaan Galliaan aikaan jokseenkin pysyvän rauhan Caesar lähti hankkimaan itselleen mainetta ja kunniaa. Crassus ja Pompeius olivat Rooman puhutuimmat mahtimiehet vuonna 55 eaa., ja Caesar tarvitsi muutaman loisteliaan voiton saadakseen nimensä jälleen roomalaisten huulille. Niinpä hän päätti ensimmäisenä roomalaisena sotapäällikkönä ylittää Reinin ja marssia joukkoineen Germaniaan. Caesarin legioonat kukistivat Reinin länsipuolelle tunkeutuneen suuren germaaniarmeijan ja etenivät sitten Reinin yli itään. Voitto herätti Roomassa jonkin verran huomiota, mutta kaikki eivät olleet Caesarin menestyksestä yhtä innoissaan. Esimerkiksi senaattori Cato 56 eaa. Vihollislaivasto voitettiin oveluudella Ryhtyminen meritaisteluun taitavaina merenkävijöinä tunnettuja veneettejä vastaan oli uhkarohkea ajatus. Ovela Caesar kuitenkin keksi keinon eliminoida vihollisen laivasto. Nykyisen Bretagnen alueella asuneet veneetit olivat taitavia purjehtijoita, ja he olivat sinnikkäästi vastustaneet roomalaisten valloitusyrityksiä. Veneetit asuivat linnoitetuissa satamakaupungeissa vaikeapääsyisillä kallioniemekkeillä. Aina, kun roomalaiset yrittivät hyökätä veneettien kimppuun maitse, nämä purjehtivat turvaan toiselle niemelle. Caesar oli kuitenkin päättänyt kostaa sen, että veneetit olivat vanginneet kaksi roomalaista upseeria, jotka olivat tulleet heimojen maille täydentämään muonavarastoja. Hän oivalsi, että mikäli hän mieli kukistaa veneetit, taistelu piti käydä merellä. Hän rakennutti kiireen vilkkaa sotalaivoja ja tuotti eteläisessä Galliassa sijaitsevista Rooman provinsseista kokeneita soutajia. Veneettien jämäkät laivat soveltuivat merisotaan paremmin kuin roomalaisten alukset, mutta Caesarin oveluuden ansios ta roomalaiset kukistivat veneetit näiden omilla kotivesillä. Veneetit menettivät lähes kaikki taistelukuntoiset miehensä, eivätkä eloonjääneet päässeet pakenemaan, sillä lähes kaikki laivat 2 oveluus veneetit sinkosivat kor keammista laivoistaan ammuksia suoraan roomalaisalusten kannelle. tuhoutuivat taistelussa. Caesar teki veneeteistä varoittavan esimerkin muille heimoille tappamalla heimon vanhimmat ja myymällä muut orjiksi. Veneetit pystyivät vaivatta purjehtimaan raskailla purjelaivoillaan Atlantin tuulisilla avovesillä. 4 1 Veneettien 220 vankkarakenteista sotalaivaa olivat valmiina kohtaamaan Caesarin kiireessä rakennuttaman laivaston. 3 roomalaiset ajoivat suoraan päin veneettien aluksia, mutta vankoista tammilankuista tehdyt laivat kestivät. Mikkel juul jensen
Taistelu helvetialaisia vastaan, 58 eaa. Caesarin näkemys: Helvetialaisia oli yhteensä 368 000. Kun eloonjääneet Caesarin käskystä laskettiin, heitä oli jäljellä enää 110 000. Historioitsijoiden arvio: Korostaakseen menestystään Rooman sotapäälliköt esittivät vaikuttavia ja epäilyttävän tarkkoja arvioita kaatuneiden ja vangittujen vihollisten lukumääristä. Luvut ovat kaikesta päätellen rajusti liioiteltuja. Scanpix/akg-images huomiota Roomassa kuin sodat germaaneja vastaan. Asiaa auttoi epäilemättä sekin, että Caesar antoi ymmärtää valloittaneensa koko salaperäisen saaren. Roomassa senaatti päättikin järjestää Caesarille Britannian valloituksen kunniaksi 20-päiväisen kiitosjuhlan. väitti Caesarin rikkoneen aiemmin solmittua aseleposopimusta hyökättyään germaaneja vastaan ja vaati hänen luovuttamistaan germaaneille. Caton vaatimukset eivät kuitenkaan hidastaneet Caesaria, jonka seuraava tavoite oli roomalaisille yhä tuntemattoman ja salaperäisen Britannian valloitus. Britannian sotaretki oli päättyä täydelliseen katastrofiin, sillä vain kaksi Caesarin legioonista onnistui pääsemään kanaalin yli Britanniaan myrskyn ja voimakkaiden vuorovesien vaurioitettua roomalaisten monia laivoja. Legioonalaiset nurisivat, sillä he pelkäsivät, etteivät enää pääsisi kotiin. Laivojen rakentaminen ja korjaaminen vei aikaa, ja Caesar ehti voittaa Britanniassa vain yhden mitättömän taistelun, ennen kuin talven tulo pakotti hänet vetäytymään legioonineen mantereelle. Heikosta menestyksestä huolimatta kanaalin ylitys toi Caesarille enemmän Gallialaiset nousivat kapinaan Seuraavana vuonna Caesar joukkoineen purjehti jälleen kanaalin yli Britanniaan. Tällä kerralla roomalaisten sotamenestys oli edelliskertaa parempi, mutta he eivät vieläkään onnistuneet saamaan pysyvää jalansijaa Britanniassa. Samaan aikaan tyytymättömyys Galliassa kasvoi entisestään, ja talvella 54 53 eaa. belgialaiset heimot nousivat germaanien tukemina kapinaan. Muuan pieni heimo onnistui saartamaan roo- Caesar käski miestensä heittää vihollislaivoihin entraushakoja, joihin oli kiinnitetty pitkä köysi. Sitten roomalaiset soutivat vauhdilla poispäin, jolloin veneettien laivojen köysistö ja purjeet tuhoutuivat. 5 Veneetit yrittivät paeta, mutta ilman purjeita laivat eivät liikkuneet minnekään. 6 7 Roomalaislaivat soudettiin vihollisalusten viereen, ja roomalaissotilaat hyökkäsivät laivoihin. Veneettisoturit tapettiin ja laivat tuhottiin. Roomalaiset eivät olleet tottuneet taistelemaan merellä mutta kukistivat silti vihollisen. Scanpix/akg-images Historia 2 2011 19
Suuret sotapäälliköt malaisen legioonan metsään ja surmaamaan yllätetyt roomalaissotilaat. Tappio oli Caesarin ensimmäinen paha takaisku Galliassa. Hän vannoi, ettei leikkaisi hiuksiaan tai ajaisi partaansa, ennen kuin legioonalaisten kuolema oli kostettu. Legioonalaiset panivat toimeksi, ja seuraavina vuosina roomalaiset tekivät galleja vastaan kostoiskuja. Vähitellen myös ne gallialaispäälliköt, jotka olivat aikanaan toivottaneet Caesarin tervetulleeksi tajusivat, että roomalaiset olivat tulleet Galliaan jäädäkseen. Tuhotun roomalaislegioonan kohtalo kuitenkin osoitti, että miehittäjät eivät olleet voittamattomia. Kun poliittinen kuohunta Roomassa keväällä 52 eaa. kiinnitti Caesarin huomion ja legioonat olivat vielä talvileireissään eri puolilla Galliaa, gallit nousivat jälleen kapinaan. Cenabumin kaupungin asukkaat surmasivat kaupungin roomalaiset kauppiaat, ja nuori gallialainen ylimys nimeltään Vercingetorix onnistui nostattamaan useita heimoja kapinaan roomalaisia vastaan. Caesar hämäsi galleja Kuullessaan uutiset levottomuuksista Caesar oivalsi, että Galliassa kyti laajamittainen kapina ja lähti sinne kiireen vilkkaa. Useimmat legioonat olivat yhä talvileireissään Pohjois-Galliassa. Caesar tiesi, että joukkojen kutsuminen etelään kapinoivien heimojen alueiden halki maksaisi monia ihmishenkiä, ja niin hän päätti lähteä itse pohjoiseen. Suunnitelman toteutuminen edellytti kuitenkin ovelaa hämäystä: ensin Caesar lähetti pienen joukon sotilaitaan vuoristosolaan, josta nämä tekivät yllätyshyökkäyksiä gallialais kyliin. Kuten Caesar oli odottanutkin, hyökkäykset kiinnittivät Vercingetorixin huomion. Sitten Caesar julisti avoimesti, että hän palaisi kolmen päivän kuluttua mukanaan suuri määrä lisäjoukkoja. Tosiasiassa Caesar ratsastikin pohjoiseen vihollisen hallitseman alueen läpi suojanaan vain pieni, noin 400 ratsusotilaan yksikkö. Uskaliaan ratsastuksen päätteeksi Caesar liittyi pohjoisessa talvehtineisiin legiooniinsa, minkä jälkeen hän määräsi muut legioonat tulemaan luokseen. Caesar oli onnistunut huijaamaan vihollista, mutta kapina roihusi yhä ilmiliekissä. Caesarilla oli käytössään vain noin 25 000 väsynyttä legioonalaista ja noin 5 000 miehen apujoukot. Armei 52 eaa. Piiritys varmisti Rooman voiton Caesarin ja gallien lopullinen välienselvittely tapahtui pienessä Alesian kaupungissa. Roomalaiset eristivät kaupungin paaluaidalla ja kukistivat lopulta gallien vastarinnan. Gallialainen sotapäällikkö Vercingetorix kapinallisjoukkoineen oli uhka Caesarin valloitushaaveille. Vaikka pitkät marssit ja raskaat taistelut olivat verottaneet legioonalaisten voimia, Caesar päätti seurata Vercingetorixia Alesiaan. Caesarilla oli noin 40 000 sotilasta. Vastassa heillä oli Vercin ge torixin 80 000 soturia sekä joukoittain muualta tulleita gallialaisia sotureita. Vercingetorix joukkoineen oli linnoittautunut kukkulan laella sijaitsevaan Alesian kaupunkiin. Suora hyökkäys olisi merkinnyt roomalaisille valtavia tappioita, ja niinpä Caesar päätti näännyttää vihollisensa nälkään. Hän määräsi joukkonsa rakentamaan Alesian ympärille neljän metrin korkuisen ja 18 kilometrin pituisen paaluaidan, jossa oli vartiotorneja 25 metrin välein. Lisäksi roomalaiset rakensivat aidan yhteyteen seitsemän sotilasleiriä ja 23 erillistä linnaketta. Muurin sisäpuolelle iskettiin teräväkärkisiä seipäitä ja rautakeihäitä sekä kaivettiin kolme jyrkkäseinäistä vallihautaa. Kun Caesarille selvisi, että Vercingetorix oli saarrosta onnistunut lähettämään avunpyyntöjä muille heimoille, hän määräsi piiritysmuurin ympärille rakennettavaksi toisen, vieläkin suuremman suojamuurin. Caesar torjui piiritetyn Alesian avuksi tulleiden gallien hyökkäyksen, ja nämä pakenivat. Vähän myöhemmin Vercingetorix ratsasti roomalaisten leiriin ja laski aseensa Caesarin jalkojen juureen. Caesar oli valloittanut Gallian Roomalle. taktinen äly 6 gallialaisten apujoukot iskivät ulompaan suojamuuriin heikosti vartioidussa kohdassa. Caesarin joukot leiriytyivät kukkulan laella sijainneen Alesian kaupungin lähelle. 1 Alesia 2 Galleilla oli Alesiassa 80 000 soturia. He olisivat voineet voittaa Caesarin joukot taistelussa. Caesar saartoi Alesian rakennuttamalla sen ympärille paaluaidan vallihautoineen. 3 Alesia Mikkel juul jensen
Gergovian taistelu, 52 eaa. Caesarin näkemys: Kun Marcus Petroniuksen miehet yrittivät tulla hänen avukseen, hän huusi: Ei minun pelastamisestani ole mitään hyötyä, olen menettänyt jo paljon verta. Hän kaatui taistellen viimeiseen asti, ja hänen kuolemansa koitui hänen sotilaidensa pelastukseksi. Historioitsijoiden arvio: Caesar kuvaili monisanaisesti roomalaisten taistelutahtoa, sankarillisuutta ja uhrautuvaisuutta. Itse asiassa roomalaiset kärsivät Gergoviassa kirvelevän tappion gallialaisille, mutta Caesar pyrki kaunistelemaan noloa lopputulosta. jalla ei ollut riittävästi muonaa ja muita varusteita sotaretkeä varten, mutta Caesarin oli siitä huolimatta lähdettävä heti matkaan kukistamaan kapinaa. Vercingetorix oli selvillä Caesarin vaikeuksista ja halusi luonnollisesti käyttää tilannetta hyväkseen. Hän oli puntaroinut Caesarin sotaretkeä ja oivaltanut, että roomalaisten suurin heikkous olivat huoltoyhteydet. Vercingetorix päätti välttää avoimia yhteenottoja ja jatkaa sen sijaan kapinaa niin kauan, että roomalaisilta loppuisi ruoka. Edetessään gallit polttivat kyliä ja peltoja, jotta roomalaiset eivät saisi ruokaa. Caesar vastasi nopeasti. Hän piiritti ja valtasi Avaricumin kaupungin ja antoi sotilailleen vapaat kädet. Sotilaat olivat Cenabumin tapahtumien ja piirityksen koettelemusten jälkeen niin kiihdyksissä, etteivät he säästäneet edes vanhuksia, naisia tai lapsia. Kaupungin 40 000 asukkaasta vain 800 pääsi pakenemaan Vercingetorixin leiriin, Caesar kirjoitti. Vähän myöhemmin Caesar vei voiton Alesian piirityksessä, ja Gallia liitettiin osaksi Rooman valtakuntaa. Yli miljoona gallia oli kuollut taisteluissa, ja toinen mokoma oli joutunut orjiksi. Gallian sotasaalis teki Caesarista upporikkaan, ja varmisti hänelle sotilaiden horjumattoman uskollisuuden. Voimainsa tunnossa Caesar aloitti vuonna 49 eaa. kansalaissodan, jonka seurauksena hänestä tuli Rooman itsevaltias hallitsija. Lue lisää Goldsworthy, Adrian: Caesar, Ajatus, 2008 Goldsworthy, Adrian: Rooman puolesta: Sotilaat, jotka loivat Rooman valtakunnan, Ajatus, 2006 Gillivan, Kate, Caesar s Gallic Wars, Osprey Publishing, 2002 http://www.unrv.com/fall-republic/gallic-wars.php http:// www.historynet.com/julius-caesars-triumph-in-gaul.htm/2 Art Archive piiritetyt gallialaiset yrittivät useaan otteeseen murtautua läpi roomalaisten rakentamasta piiritysmuurista. 5 Alesia Voitto Alesiassa varmisti Gallian liittämisen Roomaan ja antoi nostetta Caesarin uralle. Bridgeman 7 Caesar lähetti joukkonsa taisteluun muurin portista. Seurasi verilöyly, jonka päätteeksi eloon jääneet gallit pötkivät pakoon. Tappio merkitsi gallien vastarinnan loppua. 4 SAARTORENGASTA ympäröi ulompi paaluvarustus, joka suojasi roomalaisia gallialaisten tukijoukkojen iskuilta. Historia 2 2011 21