LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO LUPAPÄÄTÖS Nrot 66/2004/1 67/2004/1 Helsinki 68/2004/1 Dnrot LSY-2003-Y-414 LSY-2004-Y-35 LSY-2004-Y-36 Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2004 ASIAT 1) Klaukkalan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Nurmijärvi (vanha puhdistamo), dnro LSY-2003-Y-414 2) Rajamäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Nurmijärvi, dnro LSY-2004-Y-35 3) Röykän jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Nurmijärvi, dnro LSY-2004-Y-36 LUVAN HAKIJA Nurmijärven kunta PL 37 01901 NURMIJÄRVI LAITOKSET JA NIIDEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan Nurmijärven kunnan Klaukkalan jätevedenpuhdistamolle (vanha puhdistamo) Puhdistamontie 01800 Klaukkala Rajamäen jätevedenpuhdistamolle Lokatie 05200 Rajamäki Röykän jätevedenpuhdistamolle Myllypurontie 05100 Röykkä HAKEMUKSET JA NIIDEN VIRELLETULO Nurmijärven kunta on saattanut hakemukset vireille ympäristölupavirastossa 31.12.2003. Hakija on 2.3.2004 täydentänyt Röykän jätevedenpuhdistamoa koskevaa hakemusta ympäristölupaviraston pyytämillä lisäselvityksillä.
2 Lupaa haetaan jätevesien käsittelyyn ja johtamiseen nykyisiin purkupaikkoihin voimassa olevin lupaehdoin. Klaukkalan puhdistamosta jätevedet johdetaan Luhtajokeen. Rajamäen puhdistamosta jätevedet johdetaan Matkunojaan. Röykän puhdistamosta jätevedet johdetaan Lepsämänjoen latvoille Myllyojaan. Luhtajoki, Matkunoja ja Lepsämänjoki yhtyvät mereen laskevaan Vantaanjokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 31 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohta ja 5 :n 1 momentin 8) kohta Luvat jäteveden vesistöön johtamiseen Länsi-Suomen vesioikeus on 30.6.1997 antamillaan päätöksillä nrot 36-39/1997/1 tarkistanut vesioikeuden 28.9.1990 antaman päätöksen nro 74/1990/1 lupaehdot. Päätös nro 36/1997/1 koskee Nurmijärven kunnan Kirkonkylän jätevedenpuhdistamoa, päätös nro 37/1997/1 Nurmijärven kunnan Rajamäen jätevedenpuhdistamoa, päätös nro 38/1997/1 Nurmijärven kunnan Klaukkalan jätevedenpuhdistamoa sekä päätös nro 39/1997/1 Nurmijärven kunnan Röykän jätevedenpuhdistamoa. Vesiylioikeus on 5.2.1998 antamallaan päätöksellä numero 8/1998 eräiltä osin muuttanut mainittuja vesioikeuden päätöksiä. Klaukkalan jätevedenpuhdistamo Voimassa olevan luvan mukaan päätöksen lupamääräyksessä 2) edellytetään, että vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7-ATU -arvo saa olla enintään 10 mg O 2 /l, kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,5 mg P/l ja ammoniumtyppipitoisuus enintään 4,0 mg N/l. Puhdistustehojen on oltava vähintään 95 %. Arvot lasketaan BHK 7-ATU :n ja fosforin osalta neljännesvuosikeskiarvoina ja ammoniumtyppiarvot vuosikeskiarvoina ottaen huomioon mahdolliset häiriöt ja ohijuoksutukset. Ammoniumtypen osalta puhdistusteho lasketaan puhdistamolle tulevan jäteveden sisältämän typen kokonaismäärän ja vesistöön johdettavan jäteveden sisältämän ammoniumtypen määrän perusteella. Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon. Lupamääräyksen 12) mukaan luvan saajan tuli vuosittain maksaa Uudenmaan TE-keskukselle (Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirille) kalatalousmaksua 841 (5 000 mk) käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen jätevesien vaikutusalueella.
3 Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan tuli vuoden 2003 loppuun mennessä tehdä (vesioikeudelle) hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi asianmukaisin selvityksin. Lupaehdot tarkistetaan tällä päätöksellä. Rajamäen jätevedenpuhdistamo Voimassa olevan luvan lupamääräyksen 2) mukaan vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7-ATU - arvo saa olla enintään 10 mg O 2 /l, kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,7 mg P/l ja ammoniumtyppipitoisuus enintään 4,0 mg N/l. Puhdistustehojen on oltava vähintään 90 %. Arvot lasketaan BHK 7-ATU :n ja fosforin osalta neljännesvuosikeskiarvoina ja ammoniumtyppiarvot vuosikeskiarvoina ottaen huomioon mahdolliset häiriöt ja ohijuoksutukset. Ammoniumtypen osalta puhdistusteho lasketaan puhdistamolle tulevan jäteveden sisältämän typen kokonaismäärän ja vesistöön johdetun jäteveden sisältämän ammoniumtypen määrän perusteella. Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon. Lupamääräyksen 12) mukaan luvan saajan tuli vuosittain maksaa Uudenmaan TE-keskukselle kalatalousmaksua 1 346 (8 000 mk) käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen jätevesien vaikutusalueella. Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan tuli vuoden 2003 loppuun mennessä tehdä (vesioikeudelle) hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi asianmukaisin selvityksin. Lupaehdot tarkistetaan tällä päätöksellä. Röykän jätevedenpuhdistamo Voimassa olevan lupamääräyksen 2) mukaan vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7-ATU -arvo saa olla enintään 15 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,7 mg P/l. Puhdistustehojen on oltava vähintään 90 %. Arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina ottaen huomioon mahdolliset häiriöt ja ohijuoksutukset. Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään ammoniumtypen poistoon. Lupamääräyksen 12) mukaan luvan saajan tuli vuosittain maksaa Uudenmaan TE-keskukselle kalatalousmaksua 168 (1 000 mk) käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen jätevesien vaikutusalueella. Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan tuli vuoden 2003 mennessä tehdä (vesioikeudelle) hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi asianmukaisin selvityksin.
4 PUHDISTAMOIDEN SIJAINTIPAIKKA JA NIIDEN YMPÄRISTÖ Klaukkalan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo sijaitsee Puhdistamontiellä Nurmijärven kunnan omistamalla kiinteistöllä. Lähin puhdistamoaluetta sijaitseva rakennus on 200 m:n päässä sijaitseva Klaukkalan lämpökeskus. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee yli 400 m:n etäisyydellä puhdistamosta. Puhdistamo ei sijaitse vedenhankintaa varten luokitellulla pohjavesialueella. Rajamäen jätevedenpuhdistamo Puhdistamo sijaitsee Lokatiellä Nurmijärven kunnan omistamalla kiinteistöllä. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 800 m:n etäisyydellä puhdistamosta. Puhdistamo ei sijaitse vedenhankintaa varten luokitellulla pohjavesialueella. Röykän jätevedenpuhdistamo JÄTEVESIEN PURKUVESISTÖ Puhdistamo sijaitsee Myllypurontiellä Nurmijärven kunnan omistamalla kiinteistöllä. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee 300 m:n etäisyydellä puhdistamosta. Puhdistamo ei sijaitse vedenhankintaa varten luokitellulla pohjavesialueella. Klaukkalan jätevedenpuhdistamo Klaukkalan puhdistamon jätevesien purkuvesistö on Luhtajoki, joka on yksi Vantaanjoen sivuhaaroista. Luhtajoki saa alkunsa Rajamäen taajaman länsipuolelta Matkunojasta. Luhtajoki yhtyy Ylisjokena Lepsämänjokeen muodostaen Luhtaanmäenjoen Klaukkalan jätevedenpuhdistamon alapuolella. Luhtaanmäenjoen pituus on noin kolme kilometriä, jonka jälkeen se yhtyy Vantaanjoen pääuoman alaosaan. Huomattavin Luhtajoen sivuhaara on Koirasuoneloja, joka saa alkunsa Rajamäen taajaman kaakkoisosan pienistä ojista ja lähteistä. Luhtajoen valuma-alueen suuruus on ennen Luhtaanmäenjokeen laskua 155 km 2 ja järvisyys 1,4 %. Luhtaanmäenjoen luonnontilaisen valuma-alueen suuruus on ennen Vantaanjokeen yhtymistä noin 390 km 2 ja järvisyys 2,7 %. Luhtajoen ravinnepitoisuudet ovat olleet korkeita ja veden laatu on ollut yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan pääosin välttävää. Veden laatua ovat heikentäneet peltovaltaisen valuma-alueen suuri hajakuormitus ja joen virtaamaan verrattuna suhteellisen suuri jätevesikuormitus. Klaukkalan yläpuolisella Luhtajoen valuma-alueella jokea kuormittavat Primalco Oy:n ja Rajamäen jätevedenpuhdistamot. Lepsämänjoen veden laatu on ollut hieman Luhtajokea parempi, vaikka yleinen käyttökelpoisuusluokka on ollut kummassakin sama eli välttävä.
5 Vantaanjoki saa alkunsa Hausjärven Lallukasta. Vantaanjoki virtaa Riihimäen, Hyvinkään, Nurmijärven, Tuusulan, Vantaan ja Helsingin alueiden kautta Suomenlahteen. Joen kokonaispituus on 111 km. Rajamäen jätevedenpuhdistamo Rajamäen jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan aivan Matkunojan latvoille. Röykän jätevedenpuhdistamo HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Röykän puhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan Myllyojaan, joka on kirkasvetinen hiekkaperäinen puro. Jätevesien purkuvesistöksi oja on varsin pieni. Myllyojassa on kaksi havaintopaikkaa: My 63 puhdistamon purkupaikan yläpuolella ja My 62 purkupaikan alapuolella. Yleiskuvaus toiminnasta Nurmijärven kunta hakee ympäristölupaa Klaukkalan, Rajamäen ja Röykän jätevedenpuhdistamoilla käsiteltyjen jätevesien johtamiseen nykyisiin purkupaikkoihin ja edelleen Vantaanjokeen. Tulevaisuudessa puhdistamoissa nykyisin käsiteltävät jätevedet johdetaan rakenteilla olevaan Klaukkalan keskuspuhdistamoon. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 17.4.2002 antamallaan päätöksellä nro 20/2002/1 myöntänyt Nurmijärven kunnalle ympäristöluvan Klaukkalaan rakennettavalle jäteveden keskuspuhdistamolle. Jäteveden johtamista varten rakennetaan Rajamäestä Klaukkalaan uusi siirtoviemäri, jonka on suunniteltu valmistuvan 1.7.2005. Nykyiset puhdistamot liittyvät keskuspuhdistamoon vaiheittain niin, että kaikki käsiteltävät jätevedet johdetaan keskuspuhdistamolle 1.7.2005. Samaan siirtoviemäriin johdetaan myös Altia Oyj:n Rajamäen tehtailla syntyvät jätevedet. Kaikki kolme jätevedenpuhdistamoa ovat biologis-kemiallisia laitoksia, joissa jätevedet käsitellään aktiivilieteprosessilla ja fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Jätevedestä erotettava liete kuivataan ja viedään Metsä-Tuomelan jäteasemalle kompostoitavaksi. Puhdistamoilla käsiteltävät jätevedet 1.1.2001 Klaukkalan viemäriverkoston piirissä oli noin 11 000 asukasta. Klaukkalan jätevedenpuhdistamolle tuleva jätevesi on pääasiassa tavanomaista asumajätevettä. Laitokselle johdettavien teollisuusjätevesien osuus on noin 10 % viemärivesimäärästä. Puhdistusprosessiin johdetaan myös huomattava määrä sako- ja umpikaivolietteitä haja-asutusalueilta. Vuonna 2002 puhdistamolle tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä noin 18 500 m 3.
6 Vuoden 2002 tarkkailutulosten mukaan puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli noin 767 000 m 3. Puhdistamolla käsitellyt jätevesimäärät olivat vv.1998-2002 seuraavat: Vedenkulutus Käsitelty vesimäärä m 3 /d Ohitukset Vuosi m 3 /d koko vuosi max m 3 1998 1 484 2 460 7 150 1999 1 510 2 170 8 840 2000 1 890 2 240 8 070 2001 2 084 2 350 7 730 2002 2 125 2 100 7 560 2 297 Puhdistamon tulokuorma vv.1998-2002 oli seuraava: BOD 7 -atu Fosfori Typpi Vuosi kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l 1998 483 197 23 9,3 138 56 1999 474 218 21 9,6 121 56 2000 623 278 25 11 133 60 2001 543 231 25 11 125 53 2002 489 232 20 9,5 120 57 Rajamäen puhdistamolle johdetaan noin 5 800 asukkaan jätevedet. Vuonna 2002 puhdistamolla käsitellyn lietteen määrä oli 1081 m 3. Vuoden 2002 tarkkailutulosten mukaan puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli noin 572 000 m 3. Puhdistamolla käsitellyt jätevesimäärät olivat vv. 1998-2002 seuraavat: Vedenkulutus Käsitelty vesimäärä m 3 /d Ohitukset Vuosi m 3 /d koko vuosi max m 3 /a 1998 780 2 050 4 770 1 230 1999 800 1 690 5 224 4 060+23 400 2000 970 1 970 4 489 8 289+4 400 2001 1 046 1 790 4 144 200+1 500 2002 970 1 570 2 601 894 Ohitukset tarkoittavat puhdistamolla mitattuja ja pumppaamoilla tapahtuneita ohituksia.
7 Puhdistamon tulokuormitus ainemäärinä laskettuna vuosina 1998-2002. BOD 7 -atu Fosfori Typpi Vuosi kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l 1998 452 220 11 5,3 66 32 1999 236 134 10 5,9 60 34 2000 275 137 9,8 4,9 61 31 2001 263 147 11 5,9 62 35 2002 333 212 11 7,1 73 46 Röykän puhdistamolle johdetaan noin 1600 asukkaan jätevedet. Vuoden 2002 tarkkailutulosten mukaan puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli noin 71 000 m 3. Puhdistamolla käsitellyt jätevesimäärät olivat vv. 1998-2002 seuraavat: Vedenkulutus Käsitelty vesimäärä m 3 /d Ohitukset Vuosi m 3 /d koko vuosi max m 3 /a 1998 129 257 397 930 1999 126 254 640 94 2000 170 235 516 651 2001 147 173 221 750 2002 151 194 244 1 020 Puhdistamon tulokuormitus vuosina 1998-2002. BOD 7 -atu Fosfori Typpi Vuosi kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l 1998 36 138 2,0 7,9 12 45 1999 38 147 1,9 7,4 13 52 2000 36 150 1,9 8,0 13 55 2001 35 200 1,6 9,2 11 62 2002 44 226 1,8 9,2 11 56
YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Jäteveden käsittelytulos ja vesistöpäästöt 8 Klaukkalan puhdistamon käsitellyn veden aiheuttama vesistökuormitus vuosina 1998-2002 on ollut seuraava: BOD 7 -atu Fosfori Typpi Ammoniumtyppi Vuosi kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l 1998 7,8 3,2 0,60 0,24 82 33 1,8 0,72 1999 6,7 3,1 0,33 0,15 73 34 0,26 0,12 2000 6,2 2,8 0,42 0,19 82 37 2,4 1,1 2001 6,9 2,9 0,55 0,23 75 32 0,88 0,37 2002 8,2 3,9 0,59 0,28 70 33 5,0 2,4 Vuoden 2002 vuosiyhteenvedon mukaan puhdistamon tulos oli lupaehtojen mukainen. Vesistöön johdettavan veden laatua heikensivät pumppaamolla sattuneet ohitukset, jotka nostivat orgaanisen aineen ja ravinteiden kuormitusta. Poistotehot olivat BOD:n ja fosforin osalta yli 90 %. Vuositalolla puhdistamon hoito- ja käsittelytulos oli hyvä. Rajamäen puhdistamon vesistökuormitus vuosina 1998-2002. BOD 7 -atu Fosfori Typpi Ammoniumtyppi Vuosi kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l 1998 13 6,2 0,86 0,42 36 18 15 7,0 1999 14 8,0 1,4 0,77 31 17 3,1 1,8 2000 12 5,9 0,88 0,44 30 15 2,6 1,3 2001 9,6 5,4 0,82 0,46 32 18 2,6 1,4 2002 16 10 0,76 0,48 35 23 16 10 Vuoden 2002 vuosiyhteenvedon mukaan puhdistamon käsittelytulos oli kohtuullinen lukuun ottamatta ammoniumtypen pitoisuutta, mikä oli korkea. Lisäksi nitrifikaatioaste ei täyttänyt puhdistamolle asetettuja vaatimuksia. Röykän puhdistamon vesistökuormitus vuosina 1998-2002. BOD 7 -atu Fosfori Typpi Ammoniumtyppi Vuosi kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l 1998 3,6 14 0,21 0,79 10 40 9,5 37 1999 3,4 13 0,11 0,45 10 41 9,4 37 2000 2,7 12 0,15 0,62 11 44 9,6 40 2001 1,6 9,2 0,08 0,45 7,8 45 7,1 41 2002 2,2 11 0,14 0,72 8,6 44 8,2 42
9 Vuoden 2002 vuosiyhteenvedon mukaan puhdistamon käsittelytulos vuositalolla oli kohtalainen. Ylijäämä- ja palautuslietepumpuissa oli ajoittain puhdistustulosta heikentäviä vaurioita. Päästöt ilmaan, liikenne, melu ja niiden vaikutukset Toiminnan melu-, haju- tai pölyhaittoja koskevia valituksia ei ole tiedossa. Puhdistamoliete ja muut jätteet Kuivattua puhdistamolietettä syntyi Klaukkalan puhdistamolla vuonna 2002 yhteensä noin 2 900 m 3, josta maanviljelykseen toimitettiin 46 m 3 ja loput kaatopaikalle. Tarkkailutulosten mukaan kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet olivat alle viljelykäyttöön sallittujen enimmäisraja-arvojen. Rajamäen puhdistamossa syntyi kuivattua puhdistamolietettä vuonna 2002 yhteensä noin 1 080 m 3, josta määrästä 650 m 3 kuljetettiin käsiteltäväksi Kirkonkylän puhdistamolle ja 430 m 3 Metsä- Tuomelan jäteasemalle. Röykän puhdistamon prosessista poistettu liete on kerätty lahotusaltaaseen, josta se on kuljetettu kuivattavaksi Klaukkalan puhdistamolle. Vuonna 2002 lahotusaltaassa sakeutettua lietettä muodostui yhteensä 780 m 3. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Klaukkalan nykyisen jätevedenpuhdistamon vaikutukset näkyvät Luhtajoessa kohonneina ravinnepitoisuuksina. Jokivedessä on havaittu korkeita ammonium- ja nitriittityppipitoisuuksia. Veden hygieeninen laatu on ollut ajoittain huono. Luhtajoen yleinen käyttökelpoisuus puhdistamon ylä- ja alapuolisilla osuuksilla on ollut välttävä. Klaukkalan puhdistamon osuus koko Vantaanjoen alueen pistekuormituksen jätevesivirtaamasta oli vuonna 2003 noin 8 %, fosforikuormituksesta noin 12 % ja typpikuormituksesta noin 16 %. Rajamäen jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan Matkunojaan, joka on Vantaanjoen sivujoen Luhtajoen latvapuro. Puhdistamon alapuolisella havaintopaikalla Matkunojassa ravinnepitoisuudet ovat olleet korkeita ja veden hygieeninen laatu on ollut huono. Ojan vedessä on havaittu kohonneita ammonium- ja nitriittipitoisuuksia. Matkunojan yleinen käyttökelpoisuus on ollut huono. Matkunojaan ja Koirasuolenojaan johdetut jätevedet heikentävät myös alapuolisen Luhtajoen veden laatua. Rajamäen puhdistamon osuus Vantaanjoen pistekuormituksen jätevesivirtaamasta oli vuonna 2003 noin 4 % ja fosfori- ja typpikuormituksesta noin 10 %.
10 Röykän jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan kirkasvetiseen Myllyojaan. Jätevesien vaikutus puhdistamon alapuolisella havaintopaikalla näkyy korkeina ravinnepitoisuuksina, ja veden hygieeninen laatu on ollut huono. Puhdistamon alapuolella Myllyojan yleinen käyttökelpoisuus on ollut välttävä Röykän puhdistamon osuus koko Vantaanjoen alueen pistekuormituksen jätevesivirtaamasta oli vuonna 2003 noin 1 % ja fosfori- ja typpikuormituksesta 2-3 %. Vaikutukset kaloihin ja muihin vesieliöihin Hakija on esittänyt, että puhdistamoiden toiminnan loppumisen jälkeen kalatalousmaksun suorittaminen lopetetaan toiminnan loppumista seuraavan kalenterivuoden alusta alkaen. Siihen asti maksua suoritettaisiin tilastokeskuksen ylläpitämän tukkuhintaindeksin nousun mukaisesti tarkistettuna seuraavasti: Klaukkalan puhdistamon osalta 903, Rajamäen puhdistamon osalta 1 446 ja Röykän puhdistamon osalta 180. LAITOSTEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu Puhdistamoiden käyttö- ja päästötarkkailua on suoritettu yleisen käytännön mukaisesti. Nykyiset puhdistamokohtaiset tarkkailuohjelmat on vahvistettu vuonna 1995. Vantaanjoen ja sen sivujokien vedenlaatua tarkkaillaan yhteistarkkailuna, johon osallistuvat alueen kunnat ja teollisuuslaitoksia. Tarkkailuun kuuluvat Vantaanjoen päähaaran lisäksi läntiset sivujoet; Keihäsjoki, Kytäjoki, Luhtajoki ja Lepsämänjoki sekä itäiset sivujoet; Keravanjoki, Palojoki ja Tuusulanjoki. Nykyisen tarkkailuohjelman mukaan uusi ohjelmaesitys tulee toimittaa vuoden 2004 loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Kaikilta havaintopisteiltä otetaan vesinäytteitä vähintään kuusi kertaa vuodessa. Puhdistamoiden vaikutusten vesistötarkkailua esitetään jatkettavaksi puhdistamokohtaisesti nykyisen tarkkailuohjelman mukaisessa laajuudessa yhden vuoden ajan puhdistamotoiminnan lopettamisesta lukien. Tämän jälkeen toimintansa lopettaneiden puhdistamoiden vesistötarkkailu esitetään lopetettavaksi. Jäteveden vaikutuksia purkuvesistön kalakantoihin ja kalastukseen tutkitaan osana Vantaanjoen kalaston yhteistarkkailua. Tarkkailuun kuuluu kahden vuoden välein tehtäviä sähkökoekalastuksia, koera-
11 vustuksia, poikasnuottauksia, kalojen maku- ja hajuhaittatutkimuksia ja pohjaeläintutkimuksia. Kalojen elohopeapitoisuuksia tutkitaan neljän vuoden välein. Tarkkailuun kuuluu myös kalastuskysely, joka tehdään kahden vuoden välein tuhannelle kalastusta harjoittavalle ja neljän vuoden välein henkikirjoitusrekisteristä poimitulle kolmelle tuhannelle henkilölle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA RISKIT SEKÄ NIIHIN VARAUTUMINEN Siirtoviemäreiden riskejä ovat jäteveden ylivuoto pumppaamoilla ja hajuhaitat. Ylivuodon varalta on Rajamäen pumppaamolla ja uudella keskuspuhdistamolla tasausaltaat. Hajuhaittojen syntymiseen on varauduttu. TOIMENPITEET PUHDISTAMOIDEN TOIMINNAN LOPETTAMISEN JÄLKEEN Klaukkalan vanha jätevedenpuhdistamo Klaukkalan vanhan puhdistamon rakenteita käytetään hyödyksi uuden rakennettavan keskuspuhdistamon yhteydessä. Selkeytys- ja ilmastusaltaista muodostetaan keskuspuhdistamon tasausaltaita ja esikäsittelyrakennuksesta tehdään huoltotiloja. Sakokaivon vastaanottoa laajennetaan ja vanha valvomo puretaan. Piha-alue säilyy jokseenkin samana. Rajamäen jätevedenpuhdistamo Puhdistamon rengaskanavamuotoiset ilmastusaltaat puretaan ja selkeytysaltaista tehdään pumppaamon tasausaltaat. Puhdistamoalueelle rakennetaan uusi pumppaamo. Lietteenkäsittelyrakennus muutetaan todennäköisesti pumppaamoksi ja välppärakennus puretaan. Röykän jätevedenpuhdistamo Maavaraiset teräsaltaat kaivetaan ylös. Muut rakenteet puretaan. Puhdistamoalueelle rakennetaan siirtoviemärilinjaa palveleva uusi pumppaamo. Pumppaamo ja vanha puhdistamo ovat molemmat paikoillaan siihen saakka kunnes puhdistamo puretaan, arviolta vuoden 2006 aikana. VAIKUTUKSET PUHDISTAMOIDEN TOIMINNAN LOPETTAMISEN JÄLKEEN Keskitetty jätevesien puhdistus on teholtaan parempi ja helpommin hallittavissa kuin erilliset huonosti toimivat puhdistamot. Luhtajoen yläosan veden laatu parantuu nykytilanteesta, koska alue vapautuu pistemäisestä jätevesikuormituksesta, kun Altia Oyj:n ja Rajamäen puhdistamoiden vedet ryhdytään johtamaan Klaukkalaan. Luhtajoen yläosan kuormitusta vähentää myös Perttulan alueen tulo viemäröinnin ja tehokkaan jätevesienkäsittelyn piiriin.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY 12 Röykän suhteellisen pienen puhdistamon kuormitus Lepsämänjoen latvaojaan Myllyojaan loppuu, jolloin lähialueen veden laatu parantuu ja jätevesivaikutukset poistuvat. Luhtajoen alaosalla kovin merkittävää veden laadun paikallistakaan heikentymistä ei ole odotettavissa nykytilanteeseen verrattuna. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Jätevesien käsittely Laitosten tarkkailu Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä ympäristölupavirastossa sekä Nurmijärven kunnassa 2.4.-3.5.2004. Kuulutuksesta on ilmoitettu erikseen asianosaisille. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot Uudenmaan ympäristökeskukselta, Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksiköltä ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta. 1) Uudenmaan ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että nykyiset jätevedenpuhdistamot ovat toimineet viime vuosina hyvin, ja lupaehdot on yleisesti ottaen täytetty. Röykän puhdistamolla ei kuitenkaan ole päästy kovinkaan hyvään ammoniumtypen hapetukseen. Klaukkalan puhdistamo on toiminut erittäin hyvin typenpoistoa lukuun ottamatta. Poistoteho on ollut keskimäärin noin 40 %. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan nykyisten jätevedenpuhdistamoiden toiminnan jatkaminen siihen asti, kunnes niissä käsiteltävät jätevedet johdetaan käsiteltäväksi uudelle Klaukkalan keskuspuhdistamolle, ei aiheuta sellaisia vesistö- tai muita vaikutuksia, etteikö lupaa voitaisi myöntää. Ympäristökeskus on puoltanut ympäristöluvan myöntämistä, kunnes uusi Klaukkalan jätevedenpuhdistamo valmistuu ja tehnyt esityksen lupamääräyksiksi. Ympäristökeskus on esittänyt, että jätevedet on käsiteltävä ja johdettava vesistöön entisin lupaehdoin siihen saakka kunnes ne johdetaan käsiteltäväksi Klaukkalan uudelle jätevedenpuhdistamolle. Tarkkailun osalta ympäristökeskus on esittänyt, että puhdistamoiden vaikutuksia vesistössä on tarkkailtava ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Nykyisen tarkkailuohjelman mukaan uusi ohjelmaehdotus tulee toimittaa vuoden 2004 lokakuun loppuun mennessä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Ohjelman uudistamisen siirtämisestä vuodella on kuitenkin neuvoteltu, jotta voitaisiin paremmin ottaa huomioon mm. vesipuitedirektiivistä mahdollisesti johtuvat
13 muutostarpeet. Ympäristökeskus on esittänyt, että tarkkailua jatketaan edelleen yhteistarkkailuna ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja että uudistettu tarkkailuohjelma toimitetaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi lokakuun 2005 loppuun mennessä. Ympäristökeskus on esittänyt, että 1.7.2005 mennessä toimintansa lopettavien puhdistamoiden vesistötarkkailua on jatkettava vuoden 2006 loppuun saakka. Seuraava kalataloustarkkailun mukainen pohjaeläintarkkailu tehtäisiin myös syksyllä 2006. Ympäristökeskukselle on toimitettava myös kalastoon ja kalastukseen kohdistuvan tarkkailun tulokset. Tarkkailuraportit on toimitettava myös Suomen ympäristökeskukselle. Vesistötarkkailun tulokset on toimitettava myös sähköisessä muodossa ympäristöhallinnon vedenlaaturekisteriin. Lisäksi ympäristökeskus on tehnyt esityksen roskaantumista, melua, hajua, jätteitä, jätteiden käsittelyä, varastointia, kattiloita sekä tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskeviksi lupamääräyksiksi. Ympäristökeskus on muun muassa hajun osalta esittänyt, että hajun esiintymistä ja hajuhaittaa ympäristössä on tarkkailtava säännöllisesti vähintään vuosittain. Tarkkailuohjelma on esitettävä ympäristökeskukselle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. 2) Uudenmaan TE-keskus on viitannut Klaukkalan keskuspuhdistamoa koskevan hakemuksen yhteydessä 5.2.2002 antamaansa lausuntoon sekä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 20/2002/1 kalataloudellisia vaikutuksia koskeviin lupaehtoihin 10-12). TE-keskus on katsonut, että uuden keskuspuhdistamon valmistumiseen saakka on noudatettava aikaisempien päätösten mukaisia kalataloudellisia velvoitteita. 3) Nurmijärven kunnan ympäristölautakunta on katsonut, että Klaukkalan, Rajamäen ja Röykän jätevedenpuhdistamoille voidaan myöntää ympäristöluvat hakemuksen mukaisesti. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristölupaviraston varattua hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen johdosta Nurmijärven kunta on 23.6.2004 toimittanut ympäristölupavirastolle vastineensa lausunnoista. Uudenmaan ympäristökeskuksen (1) lausunnossa olevien vesistötarkkailua koskevien huomautusten osalta hakija on todennut, että tarkkailu suoritetaan erillisen ohjelman mukaan. Toimintansa lopettavien puhdistamoiden vesistötarkkailua voitaisiin jatkaa aikaisemman ohjelman mukaisessa laajuudessa yhden vuoden ajan puhdistamotoiminnan lopettamispäivästä lukien. Kalataloustarkkailuun liittyvä pohjaeläintarkkailu vuonna 2006 ei ole hakijan mielestä perusteltua, kun jätevesien käsittely siirtyy vuonna 2005 Klaukkalan keskuspuhdistamolle.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu 14 Hajuhaittoja koskevan tarkkailuvaatimuksen osalta hakija on todennut, että lopetettavien puhdistamoiden toiminnasta aiheutuvien hajujen esiintyminen on satunnaista ja vähäistä ja hajujen mittausmenetelmät ovat vasta kehittymässä. Puhdistamoiden toiminta on lisäksi lyhytaikainen ympäristölupien voimaantulon jälkeen. Hakijan käsityksen mukaan hajujen tarkkailuohjelman laatiminen lopetettaville puhdistamoille ei tässä tapauksessa ole perusteltua. Uudenmaan TE-keskuksen (2) ja Nurmijärven kunnan ympäristölautakunnan (3) lausuntojen osalta hakijalla ei ole ollut huomautettavaa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myöntää Nurmijärven kunnalle seuraavat ympäristöluvat: Klaukkalan vanhan jätevedenpuhdistamon ympäristölupa Päätös nro 66/2004/1 Rajamäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa Päätös nro 67/2004/1 Röykän jätevedenpuhdistamon ympäristölupa Päätös nro 68/2004/1 Luvat myönnetään hakemuksissa tarkoitettujen jätevesien ja lietteiden käsittelyyn puhdistamoilla ja käsitellyn jäteveden johtamiseen Klaukkalan puhdistamolta Luhtajokeen, Rajamäen puhdistamolta Matkunojaan ja Röykän puhdistamolta Lepsämänjokeen (Myllyojaan) ja edelleen Vantaanjokeen seuraavassa esitettyjen lupamääräysten mukaisesti. Luvat myönnetään määräaikaisina siihen saakka, kunnes jätevedet ryhdytään johtamaan uuteen Klaukkalan puhdistamoon. KLAUKKALAN VANHA JÄTEVEDENPUHDISTAMO Lupamääräykset Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologiskemiallisesti siten, että lupamääräyksen 2) mukainen käsittelytulos voidaan saavuttaa. 2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien laskettujen, vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehojen arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset:
15 Kalatalousmaksu RAJAMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % ----------------------------------------------------------------------------- BOD 7ATU,O 2 10 95 Fosfori, P 0,5 95 Ammoniumtyppi, NH 4 -N 4 - Ammoniumtypen pitoisuus lasketaan vuosikeskiarvona, muut arvot neljännesvuosikeskiarvoina. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot fosfori ja typpi mukaan lukien päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. 3) Luvan saajan on maksettava vuoden 2005 tammikuun loppuun mennessä Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle 903 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen jätevesien vaikutusalueella. Saman suuruinen kalatalousmaksu on maksettava myös vuoden 2006 tammikuun loppuun mennessä, jos toiminta jatkuu vielä vuonna 2006. Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologiskemiallisesti siten, että lupamääräyksen 2) mukainen käsittelytulos voidaan saavuttaa. 2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvoina laskettujen, vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehojen arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % BOD 7ATU, O 2 10 90 Fosfori, P 0,7 90
16 Kalatalousmaksu RÖYKÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään ammoniumtypen poistoon. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot fosfori ja typpi mukaan lukien päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. 3) Luvan saajan on maksettava vuoden 2005 tammikuun loppuun mennessä Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle 1 446 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen jätevesien vaikutusalueella. Saman suuruinen kalatalousmaksu on maksettava myös vuoden 2006 tammikuun loppuun mennessä, jos toiminta jatkuu vielä vuonna 2006. Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologiskemiallisesti siten, että lupamääräyksen 2) mukainen käsittelytulos voidaan saavuttaa. 2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvoina laskettujen vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % BOD 7ATU, O 2 15 90 Fosfori, P 0,7 90 Kalatalousmaksu Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään ammoniumtypen poistoon. 3) Luvan saajan on maksettava vuoden 2005 tammikuun loppuun mennessä Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle 180 euron
YHTEISET LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt ilmaan Melu 17 suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen jätevesien vaikutusalueella. Saman suuruinen kalatalousmaksu on maksettava myös vuoden 2006 tammikuun loppuun mennessä, jos toiminta jatkuu vielä vuonna 2006. 4) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Hajupäästöjä aiheuttavat työvaiheet, ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien, on pyrittävä ajoittamaan ja toteuttamaan siten, että niistä aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman pieni. 5) Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Puhdistamoiden toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päiväsaikaan klo 07-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöaikaan klo 22-07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Viemärilaitoksen käyttö ja hoito Poikkeavat jätevedet 6) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että toiminnasta jäteveden viemäröinti ja puhdistamolietteen käsittely mukaan lukien ei aiheudu terveydellistä vaaraa tai haittaa. Puhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että toiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavien teollisuus- ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudatetaan. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 8) Luvan saajan on huolehdittava, että puhdistamosta poistettava liete toimitetaan käsittelypaikkaan tai laitokseen, jonka ympäristölupa mahdollistaa ko. jätteen vastaanoton.
18 9) Muut hyötykelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty, ellei kyseisiä jätteitä ole luokiteltava ongelmajätteiksi. 10) Puhdistamolta pois toimitettavat, lupamääräyksessä 8) tarkoitetut lietteet ja muut jätteet on kuljetettava umpinaisessa, tiiviissä kuljetusvälineessä. Kuljetus on hoidettava ja kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava siten, ettei lietettä leviä ympäristöön ja siten, ettei kuljetuksesta aiheudu roskaantumista eikä hajuhaittaa. 11) Ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä sekä toimitettava ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetun valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaisesti käsiteltäväksi ongelmajätelaitokseen ja hyödyntämiskelpoiset jätteet hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Varastointi 12) Kemikaalit, poltto- ja voiteluaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa ja maaperän taikka pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Riskinhallinta 13) Jos vesistöön tai ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muuta laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Nurmijärven kunnan ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli poikkeuksellisten päästöjen vaikutukset voivat ulottua myös muiden kuntien alueelle, on tapahtuneesta ilmoitettava myös muiden vaikutusalueen kuntien asianomaisille valvontaviranomaisille. 14) Puhdistamotoimintaa ja viemäröintiä koskeva riskinhallintasuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelmaan tehtävät olennaiset muutokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
19 Käyttö- ja päästötarkkailu 15) Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu viemäriverkkoon johdettavien teollisuusjätevesien tarkkailu mukaan lukien on toteutettava Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristövaikutusten tarkkailu Kirjanpito Raportointi 16) Jäteveden vaikutuksia vesistön tilaan ja veden laatuun on tarkkailtava hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaavalla, Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä jäteveden vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaavalla, Uudenmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuja on jatkettava ainakin vuoden 2006 loppuun saakka. Tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna muiden kuormittajien kanssa. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Tarkistetut tarkkailusuunnitelmat on toimitettava edellä mainituille valvontaviranomaisille 1.11.2005 mennessä. 17) Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: - puhdistamon ja viemäriverkon käytöstä mukaan lukien energian ja kemikaalien käyttö sekä kemikaalien ja polttoaineiden käsittely, varastointi ja varastoinnin turvatoimet, - puhdistamon ja viemäriverkon huolto- ja korjaustoimista, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä, kuten viemärilaitokseen johdetuista poikkeavista jätevesistä, - puhdistamolle tuotujen nestemäisten jätteiden ja lietteiden sekä tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperästä, laadusta ja määrästä, tuontiajankohdista ja kuljettajista, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä, laadusta, luokituksesta, alkuperästä, varastoinnista, hyötykäytöstä, sijoituskohteista, kuljetusajankohdista ja kuljettajista sekä - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty. 18) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviran-
20 omaiselle. Vesistöön, kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Uudenmaan TE-keskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportit on toimitettava asianomaisille, edellä mainituille viranomaisille seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailun vuosiraportit seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisen kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille viranomaisille näiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Vesistöön johdettuja päästöjä koskevan tarkkailun vuosiraportissa on esitettävä valtioneuvoston päätöksessä 365/1994 (muutettu 757/1998) mainittujen parametrien osalta vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös kyseisen päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Toiminnan lopettaminen ENNAKOIMATTOMAT VAHINGOT RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset 19) Luvan saajan on viipymättä, viimeistään kahden vuoden kuluessa Rajamäen ja Röykän puhdistamoiden käytön lopettamisesta poistettava puhdistamoalueelta tarpeettomiksi käyneet, ympäristölle tai terveydelle mahdollisesti haitalliset tai vaaralliset rakenteet, kemikaalit, polttoaineet ja jätteet, toteutettava mahdollisesti tarpeelliset maaperän puhdistus- ja kunnostustoimet sekä saatettava alue maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Toimenpiteitä koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen sekä selvitys maaperän puhdistus- ja kunnostustarpeesta on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista. Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Toiminnoista ei, lupamääräykset ja toimintojen sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa, terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista anne-
Lupamääräysten perustelut 21 tussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintoja ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Toiminnoista ei myöskään aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa, vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta nyt olisi määrättävä korvauksia. Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee. Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksissä 1) ja 2) on otettu huomioon myös valtioneuvoston periaatepäätös 19.3.1998 vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja ympäristöministeriön 30.3.2000 hyväksymä vesiensuojelun toimenpideohjelma vuoteen 2005. Kalatalousmaksuja koskevat lupamääräykset 3) perustuvat ympäristönsuojelulain 44 :ään, jonka mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kalatalousvelvoitteista tai kalatalousmaksusta, jos jäteveden tai muun aineen päästämisestä voi aiheutua vesilain 2 luvun 22 :ssä tarkoitettuja vaikutuksia. Ympäristölupavirasto katsoo, että kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvien haittojen estämiseksi on tarkoituksenmukaista edelleen määrätä kalatalousmaksu kalatalousvelvoitteen sijasta. Päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset 4) ja 5) ovat tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot lupamääräyksessä 5) ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Viemärilaitoksen käyttöä ja hoitoa sekä poikkeavia jätevesiä koskevien lupamääräysten 6)-7) mukainen menettely on tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Lupamääräyksen 6) terveyshaittaa koskeva vaatimus vastaa sisällöltään terveydensuojelulain 22 :ää, jonka mukaan viemäri siihen liittyvine puhdistus- ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. Ympäristönsuojeluasetuksen 36 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset yleiseen viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien asianmukaisen esikäsittelyn varmistamiseksi. Puhdistamolietteitä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskevat lupamääräykset 8)-11) ovat ympäristönsuojelulain 45 :n, jätelain
22 6 :n, jäteasetuksen 8 :n ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaiset. Varastointia, häiriö- ja muita poikkeustilanteita sekä riskinhallintaa koskevat lupamääräykset 12)-14) ovat tarpeen, koska kemikaalien, polttoaineiden ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien johtamiseen viemäriverkkoon ja puhdistamolle, puhdistamon ja viemäristön mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvaatimus lupamääräyksessä 13) perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Riskinhallintasuunnitelmaa koskeva vaatimus lupamääräyksessä 14) perustuu myös ympäristönsuojelulain 5 :ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä muun muassa toimintansa ympäristöriskeistä. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 15)- 18) ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevilta osin myös jätelain 51 ja 52 :iin. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUPIEN VOIMASSAOLO Ympäristölupavirasto on hylännyt Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimuksen hajuhaittoja koskevan tarkkailuohjelman laatimiseksi. Kun otetaan huomioon, että suunnitelman mukaan Rajamäen ja Röykän jätevedenpuhdistamoiden toiminta loppuu vuoden 2005 aikana ja tämän päätöksen muut lupamääräykset, erillisen tarkkailuohjelman laatiminen ei enää tässä vaiheessa ole tarpeen. Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla. Vastauksena esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin ympäristölupavirasto viittaa edellä esitettyihin lupamääräyksiin. Luvat ovat voimassa siihen saakka, kunnes hakemuksessa tarkoitetut jätevedet johdetaan rakenteilla olevaan Klaukkalan keskuspuhdistamoon, kuitenkin enintään vuoden 2006 loppuun saakka. Mikäli hakemuksessa tarkoitettujen puhdistamoiden toiminta jatkuu 1.1.2007 jälkeen, on siltä osin tehtävä erikseen hakemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan nyt annettuja lupamääräyksiä ankarampia säännöksiä on asetusta luvan estämättä noudatettava.
23 KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Nämä luvat korvaavat seuraavat päätökset: 1) Länsi-Suomen vesioikeuden 28.9.1990 antama, jäteveden vesistöön johtamista koskeva lupapäätös nro 74/1990/1, siltä osin kuin päätös koskee jätevesien johtamista Rajamäen viemäröintialueelta Matkunojaan, Klaukkalan viemäröintialueelta Luhtajokeen ja Röykän viemäröintialueelta Lepsämänjokeen sekä 2) Länsi-Suomen vesioikeuden 30.6.1997 antama, vesiylioikeuden 5.2.1998 antamalla päätöksellä nro 8/1998 muuttamat päätökset nrot 37-39/1997/1, joilla edellä mainittua vesioikeuden päätöstä nro 74/1990/1 on tarkistettu. Ympäristönsuojelulaki 5, 42-47, 55, 62, 67 ja 72 Ympäristönsuojeluasetus 3, 19, 30, 36 ja 37 Jätelaki 6,51 ja 52 Jäteasetus 8 ja 9 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston päätös (363/1994) eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin Valtioneuvoston päätös (365/1994, muutettu 757/1998) yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1) Klaukkalan vanhaa jätevedenpuhdistamoa koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 1 700 euroa 2) Rajamäen jätevedenpuhdistamoa koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 1 700 euroa 3) Röykän jätevedenpuhdistamoa koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 1 300 euroa Maksut perustuvat ympäristönsuojelulain 105 :ään, ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1416/2001) 2 :ään ja alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1415/2001) 2 :ään.
24 MUUTOKSENAHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy 30.12.2004. Valitusosoitus on liitteenä. Aino Turpeinen Markku Mäkelä Hannu Kokko Ulla Kuusiniemi Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen sekä ympäristöneuvokset Markku Mäkelä (tarkastava jäsen) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Ulla Kuusiniemi. UK/ts
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.