Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015
Rikosuhridirektiivi Kansallisesti saatettava voimaan 16.11.2015 mennessä, lakimuutokset voimaan 1.1.2016 Koskee rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua Sisältää selkeät vähimmäisvaatimukset yleisistä, kaikille uhreille tarkoitetuista tukipalveluista (joista Suomessa on vastannut Rikosuhripäivystys) Toimenpiteitä erityistukipalveluiden perustamiseksi (minimi: väliaikainen majoitus ja kohdennettu tuki erityistarpeessa oleville uhreille)
Yleisten tukipalveluiden vähimmäissisältö Uhrin oikeuksien käyttämisen kannalta olennaista tietoa, neuvontaa ja tukea (mm. vahingonkorvaus, asema rikosprosessissa, valmistautuminen oikeudenkäyntiin) Tietoa asiaankuuluvista erityistukipalveluista tai välitön ohjaus tällaiseen palveluun Emotionaalista tukea ja, jos saatavilla, psykologista tukea Neuvontaa rikoksesta johtuviin taloudellisiin ja käytännön kysymyksiin Toissijaisen tai toistuvan uhriksi joutumisen, pelottelun tai kostotoimien riskiä ja ehkäisemistä koskevaa neuvontaa
Direktiivi säätelee myös Ohjaamista tukipalveluihin (poliisi ja muut viranomaiset) Uhrin tarvitsemaa suojelua ja erityisten suojeluntarpeiden arviointia Uhrin asemaa rikosprosessissa (mm. tiedonsaanti, tulkkaus/käännökset, sovittelu, oikeusapu, korvaukset, lapsiuhrien asema) Koulutusta ja yhteistyötä
Lakimuutokset uhrin asemaan Pääosin Suomen lainsäädäntö vastaa direktiivin edellytyksiä, mutta myös muutoksia tulossa Eduskunnan tulee hyväksyä direktiivin edellyttämät lakimuutokset syksyn aikana Direktiivin täytäntöönpanoa valmistellut työryhmä ehdottaa muutoksia 6 eri lakiin: esitutkintalaki oikeudenkäymiskaari oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettu laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettu laki vankeuslaki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annettu laki
Laki rikosuhrimaksusta Liittyy direktiivin voimaan saattamiseen tukipalveluiden rahoittamisen osalta: jäsenvaltiolle asetetaan velvollisuus huolehtia yleisistä tukipalveluista Lain tarkoitus: vahvistaa rikoksen uhreille suunnattujen tukipalveluiden valtionrahoitusta rikosuhrimaksun tuottoa vastaavalla määrällä Vastaava järjestelmä useissa EU-maissa (mm. Ruotsi, Iso-Britannia, Belgia, Tanska, Puola, Liettua) Laki tulee voimaan vuoden 2016 aikana samaan aikaan kuin laki sakon ja rikesakon määräytymisestä
Rikosuhrimaksu Maksun suorittavat täysi-ikäiset rikoksen tehneet henkilöt, jotka tuomitaan rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta Maksun suuruus olisi 40 euroa, jos rangaistuksen säädetty enimmäispituus olisi 6 kuukautta ja 80 euroa, jos enimmäispituus on yli kuusi kuukautta vankeutta Perittäisiin myös oikeushenkilöltä, joka tuomitaan yhteisösakkoon (800 ) Koskee noin 150 000 henkilöä vuodessa Arviolta 4,5 M tukipalveluiden rahoittamiseen vuodessa Suurin yksittäinen rikos: liikenneturvallisuuden vaarantaminen ( teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle )
Vapaaehtoisuus EU-maiden rikosuhripalveluissa / FRA:n tutkimus Suurimmassa osassa EU-maista vapaaehtoiset ovat mukana ja trendi on kasvava, myös itäisen Euroopan maissa Kokemukset pääosin myönteisiä, tuovat tärkeän panoksen myös taloudellisesta näkökulmasta Monissa maissa ovat taustaltaan opiskelijoita tai oikeustieteen, psykologian sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia Koulutus kaikkialla suhteellisen perusteellista Tehtävät samankaltaisia: neuvontaa ja tukea, osallistumista oikeudenkäynteihin FRA:n (European Union Agency for Fundamental Rights) suositus: jäsenvaltioiden löydettävä sopiva tasapaino vapaaehtoisten ja ammattilaisten määrän välillä laadun varmistamiseksi 8
Miten muissa EU-maissa? Lähde: FRA (European Union Agency for Fundamental Rights), Victims of crime in the EU: the extent and nature of support for victims, 2015 9
RIKUn perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasiassa todistavan asemaa