Liisa Hokkanen Mielenterveysaktiivien toiminta Kysely Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten aktiivitoimijoille Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja B. Tutkimusraportteja ja selvityksiä 65. Julkaistaan tänään. Saatavana Mielenterveyden keskusliitosta ja http://urn.fi/urn:isbn:978-952-484-768-1
KIITOS! Joka ainoalle, joka on osallistunut tutkimukseen Vastaten, jakaen lomakkeita, auttaen vastaamaan Järjestäen haastatteluja ja rohkaisten niihin Kestiten minua ja pitäen seuraa Keskustellen Ohjaten Ollen läsnä
Liisa Hokkanen, YTT, lehtori, Lapin yliopisto Liisa.hokkanen@ulapland.fi
Tutkimuksen akateeminen tausta Suomen Akatemian vuosille 2010-2013 rahoittama tutkimushanke Jaettu toimijuus ja valtaistuminen kuntoutuksessa (Nro 137832). Hankkeen tutkimukselliset vastuuhenkilöt kuntoutustieteen professori (emerita) Aila Järvikoski ja kuntoutustieteen professori Kristiina Härkäpää. Kolme tutkimuslinjaa, joista tämä tutkimus kiinnittyy vapaaehtoisuuden ja vertaisuuden tutkimushaaraan. Tutkimushaaran tutkijana Liisa Hokkanen. Tämän tutkimusaineiston keruu ja analysoinnin ensimmäinen vaihe toteutettiin rahoituksen viimeisenä vuotena. Analysointi ja raportointi jatkuu rahoituksen päätyttyä mahdollisuuksien mukaan.
Tutkimuksen yhteistyö ja tutkimusluvat Yhteydenotto Mielenterveyden keskusliittoon 2012 vuoden lopulla. Yhteistyösopimus 2013 vuoden alussa. Vaihdetaan osaamista. Mielenterveyden keskusliitto avustanut tiedottamisessa ja tutustuttanut yhdistyksiin ja aktiiveihin. Lapin yliopisto vastannut tutkimuksesta. Kukin jäsenyhdistys ja sen yksittäinen toimija on itsenäisesti päättänyt osallistumisesta tutkimukseen, saatekirjeen perusteella tai antaen luvan haastatteluun. Yhdistystoimijoiden asiantuntemuksen hyödyntäminen.
Tutkimuksen teoreettinen tausta Valtaistuminen (empowerment) Ihminen tai ihmisryhmä tavoittaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä Muutos ajattelussa, mahdollisuuksissa, haluamisessa tai kykenemisessä (Jyrkämä 2007; Masterson & Owen 2006; Hur 2006; Hokkanen 2009; 2014) Jaettu toimijuus (shared agency) Yksin toimijan mahdollisuudet muutokseen rajalliset Yhteinen toiminta keinona vaikuttaa omaan ja ryhmän elämään sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin Jaettu näkemys lähtökohdista, tavoitteista ja keinoista (Bratman 1992; Roth 2004; Hokkanen 2012; Järvikoski ym. 2013). Autetuksi tuleminen Kaikesta auttamisesta ei seuraa autetuksi tulemista Autetuksi tuleminen auttamisen onnistumisen kriteerinä (Hokkanen 2014)
Tietoa antoivat aktiivit yhdistystoimijat oman yhdistyksensä toiminnasta Aktiivitoimijat ovat yhdistystoiminnan asiantuntijoita. Kyselylomake, 12 sivua, 55 kysymystä. Lähetettiin huhtikuussa 2013 jäsenyhdistyksiin (161), jotka jakoivat edelleen. Vahvasti ammatilliseen palvelutuotantoon keskittyneitä jätettiin ulkopuolelle. Erityisesti pieniä yhdistyksiä jäi ulkopuolelle. Rayn raportointi/hakuaika ruuhkautti yhdistyksiä. 382 vastausta 84 paikkakunnalta.
Lukumäärä Kypsä ikä mahdollistaa tiivistä toimintaa, vaikka muunkin ikäisiä aktiiveissa on Naisia 62,5 % Ikä, vuotta 20 30 40 50 60 70 80 Mielenterveysaktiivien toiminta (Hokkanen 2014, 16)
Vakiintuneissa elämäntilanteista on tilaa aktiivisuuteen, vaikka muulloinkin toimitaan Aktiivit asuvat Yksin 53 % Puolison kanssa 32 % Puolison ja lasten kanssa 10% Vanhempien kanssa 3 % Yksinhuoltajana 3 % Aktiivien toimeentulotausta moninainen Jonkinlaista eläkettä sai 70 % Työssä/yrittäjänä 17 % Opiskeli 6 % Työttömänä 6 % Kuntoutusrahalla 4 % Sairaslomalla 2 % Paikallinen vaihtelu yhdistyksestä toiseen iso!
Aktiiveilla moninainen koulutustausta Vastaajan ammattikoulutus vastanneista, % ei ammatillista koulutusta 11 ammatillinen kurssi 14 ammattikoulututkinto 24 opistoasteen tutkinto 27 ammattikorkeakoulututkinto 8 yliopistollinen tutkinto 13 muu 3 Yhteensä 100 (368) Mielenterveysaktiivien toiminta (Hokkanen 2014, 17)
Aktiivit tuntevat mielenterveysongelman On mielenterveysongelma vastanneista, % itselläni 67 puolisolla 12 lapsella 13 vanhemmalla 11 sisaruksella 18 muulla sukulaisella 21 ystävällä 45 muulla läheisellä 20 ei kenelläkään läheisellä 11 Mielenterveysaktiivien toiminta (Hokkanen 2014, 18)
Mielenterveysongelma vaikuttaa elämään ja tulevaisuuden suunnitteluun, myös aktiiveilla Mielenterveysongelma vaikuttaa vastanneista, % ei lainkaan 5 erittäin vähän 8 melko vähän 12 melko paljon 35 erittäin paljon 40 Yhteensä 100 (343)
Aktiivin prototyyppi? Suurin osa aktiiveista tutustunut mielenterveysongelmaan vuosikymmeniä sitten varhaisessa aikuisuudessa Mukana mielenterveysongelmaan juuri tutustuneita sekä yli 50 -vuotiaina ensikosketuksen saaneita Mielenterveysaktiivien taustat ovat moninaiset sekä suhteessa mielenterveysongelmaan että elämäntilanteisiin Paikallisesti muotoutuu erilaisia ihmisiä vetävää yhdistystoimintaa Prototyyppi? Aktiivisuuteen päätymistä mahdollistavat pitkä kokemus mielenterveyden ongelmista, niiden kanssa elämisestä ja vakiintunut elämäntilanne, jossa omaa tilaa Mutta muitakin on ja se tukee moninaisuutta ja jatkuvuutta
Avun tai tuen merkitys aktiiville elämän vaikeina aikoina /vaikeissa asioissa ei merkitystä erittäin tai melko pieni merkitys Avun merkitys melko suuri merkitys erittäin suuri merkitys Yhteensä % (lkm) Itse 3 10 37 49 100 (349) Perhe 6 20 31 43 100 (347) Suku 15 46 24 15 100 (348) Ystävät 1 22 40 37 100 (359) Vertaiset 2 12 40 46 100 (349) Muut vapaaehtoiset auttajat 9 30 33 28 100 (351) Ammattilaiset 4 22 30 44 100 (355) Naapurit 39 47 9 5 100 (343) Kirjat 11 30 32 17 100 (351) Netti 27 45 19 9 100 (341) Mielenterveysaktiivien toiminta (Hokkanen 2014, 21)
Avun tai tuen merkitys aktiiville vaikeina aikoina / vaikeissa asioissa Mielenterveysongelmaan näyttäisi liittyvän hyvin usein yksin selviäminen, oma apu Ulkopuolinen tuki löytyy vertaisista ja usein ammattilaisista Ystävillä on lähes kaikille merkitystä Myös kirjoilla merkitystä vaikeissa tilanteissa (yksinäisyys?) Perhe merkityksellinen tuki ja turva useille niistä, joilla perhe on. Ikäryhmän huomioiden moni saa apua netin kautta. Tuen suhteen hyväosaiset saavat tukea useilta tahoilta Kasvokkainen tuki ja välittyneet tukimuodot täydentävät avun saannin mahdollisuutta
Aktiivien muille antama tuki tai apu Tuen tai avun kohde Tuen tai avun muoto (Kaikista kyselyyn vastanneista, %) raha tai tavara palvelus tai konkreetti apu tieto, neuvo tai ohje keskustelu tai läsnäolo Perhe 30 44 39 57 Suku 10 28 29 42 Ystävä 18 47 52 71 Vertainen 5 30 56 73 Muita vaikeuksia kokenut 6 26 46 65 Ammattilainen 1 11 30 34 Naapuri 2 28 24 33 Työ- tai opiskelukaveri 2 18 29 36 Mielenterveysaktiivien toiminta (Hokkanen 2014, 23)
Aktiivit auttavat monia ihmisiä, monipuolisesti ja yleisesti Perhettä ja ystäviä tuetaan monipuolisesti Ollen läsnä, toimien, jakaen tietoa ja keskustellen Muita tuetaan ensisijaisesti ollen läsnä ja keskustellen Tietoa jaetaan erityisesti vaikeissa tilanteissa eläville Yleisimmin tuetaan vertaisia, ystäviä ja vaikeissa tilanteissa eläviä (yli 80 %) Perheen tukeminen on tiivistä, silloin kun sitä on (72 %) Sukua, ammattilaisia ja naapureita tukee yli 50 %
Palataan aktiivin prototyyppiin: Aktiivit prososiaalisia, yleistyneen luottamuksen kantajia? Prososiaalisuus on oma-aloitteista valmiutta, kykyä ja halua huomioida muut omassa tekemisessä Yleistyneessä luottamuksessa auttamistekojen ei tarvitse olla välittömästi vaihdettavia Coleman 1990; Siisiäinen 2003; Sanaksenaho 2006; Helkama, Myllyniemi & Liebkind, 246 250; Hokkanen 2014 Vaikeiden elämäntilanteisen kokeminen, niistä selviäminen ja vaativien asioiden kanssa eläminen yhteydessä haluun auttaa (ja tulla autetuksi)
Aktiivin toiminnan moninaisuus Valtaosa toimii Arvioi ja kehittää palveluja, neuvottelee ja osallistuu demokratiaan Kuuntelee, opastaa, ohjaa ja kouluttaa vertaisia Suunnittelee, toteuttaa ja arvioi yhdistystoimintaa, neuvottelee, keittää kahvia, avaa ovia ja siivoaa, arkistoi ja tiedottaa, laskee rahoja ja pitää yhteyttä, viihtyy ja viihdyttää Neuvoo, kouluttaa ja kuuntelee opiskelijoita, ammattilaisia ja muita toimijoita monin tavoin. Myös yhden toimintamuodon toteuttaja on tarpeellinen.
Toimintamuodoilla tavoitetaan erilaisia tilanteita ja erilaisia tavoitteita Avoimet kohtaamispaikat tarjoavat matalan kynnyksen aktiivisuuteen ja osallisuuteen (toiminnallisuus ja moninaisuus) Vertaisryhmän ohjaamisessa korostuu ryhmässä toimiminen ja sosiaalinen taitavuus (vaativa ja sitova) Kahdenkeskinen vertaistuki on lähellä ystävyyttä; suunnitelmallinen käyttö vaatii tukirakenteita Hallituksessa osaavia konkareita ja vaihtuvuutta (tilanne seesteinen, kokemus jalostunutta ja sopiva persoona, myös ilman henkilökohtaista kokemusta) Kokemusasiantuntijatoiminta sopii esillä oloon ja vaikuttamiseen valmiille (eri foorumit)
Toimintamuotojen paikallinen jatkumo Toimintamuodot jatkumoina: ensin helpoin, siitä uskallus haasteiden ottoon kasvaa Toimintamuodot päämäärinä: hiljakseen kasvetaan kokijasta ja osallistujasta vastuuta ottavaksi Toimintamuoto ylläpitäjänä: ylläpitää osallisuutta ja taitoja, jota muut elämänalueet eivät mahdollista Toimintamuodot elämäntehtävänä Toimintamuodot muotoutuvat toimintaympäristön ja aktiivien sekä osallistujien vuorovaikutuksessa vastaamaan paikallisia tarpeita
Yhdistyksen toiminnan vaikutukset osallistuneiden elämään, aktiivien arvio Vaikutus Vaikutuksen laajuus kaikille osallistuneille ei kenellekään harvoille useille (lähes) kaikille Yhteensä. % (lkm) Yhteisiin asioihin vaikuttaminen lisääntynyt 1 18 64 17 100 (355) Kansalaisaktiivisuus lisääntynyt 3 36 55 7 101 (348) Yhteisöön kuuluminen lisääntynyt 1 7 56 36 100 (350) Kontaktit muihin kuin vertaisiin lisääntyneet 1 22 53 23 100 (348) Mahdollisuus tehdä valintoja lisääntynyt 1 19 65 15 100 (344) Mielekäs toiminta lisääntynyt 0 6 55 39 100 (351) Terveys kohentunut 2 19 62 17 100 (349) Onnellisuus lisääntynyt 1 17 64 18 100 (352) Omassa tilanteessa eläminen helpottunut 1 11 67 21 100 (348) Mielenterveysaktiivien toiminta (Hokkanen 2014, 25)
Yleisimmiksi vaikutuksiksi kaikille toimintaan osallistuneille, aktiivit arvioivat Mielekäs toiminta Yhteisöön kuuluminen Kuulluksi tuleminen Itsensä arvostaminen Kontaktit muihin kuin vertaisiin Myös vastakkaisia vaikutuksia on Laaja-alaista valtaistumista Tunnistetaan toiminnan mahdollisuuksien rajallisuus
Aktiivit arvioivat vaikutukset itselleen voimakkaammiksi kuin riviosallistujille Yhteisöön kuuluminen Kuulluksi tuleminen Itsen arvostaminen Onnel -lisuus Toiminta rakentaa uudelleen osallisuutta elämään ja yhteiskuntaan Kontaktit muihin kuin vertaisiin Omaan elämään vaikuttami nen Yhteisiin asioihin vaikuttaminen Molemminpuolinen vuorovaikutus Mielekäs toiminta Valinnan mahdolli suus Mielenterveysaktiivien toiminta (Hokkanen 2014)
Aktiivien näkemykset väittämistä. täysin eri mieltä melko eri mieltä melko samaa mieltä täysin samaa mieltä Tärkeintä yhdistystoiminnassamme on yhdessäolo 1 2 26 70 2 vertaisten kesken. Vertaisten kanssa opimme näkemään asiat toisin. 1 5 46 42 5 Yhdistystoimintamme vähentää mielenterveysongelmiin 1 5 42 50 1 liittyvää stigmaa ja muuttaa ihmisten asenteita. Ongelmat ratkeavat, kun ryhdymme toimimaan. 6 1 9 48 36 Voin kokemukseni avulla auttaa muita ihmisiä. 1 2 34 61 3 Kerron ammattilaisille, mitä ajattelen saamistani palveluista ja miten mielenterveyspalveluita tulee muuttaa. en ota kantaa 3 11 34 41 11 Yhdistystoimintamme vaikuttaa yhteiskunnalliseen 5 19 45 27 5 päätöksentekoon. Tunnen itseni harvoin yksinäiseksi. 8 20 32 38 2
Vaikutetuksi tuleminen ja vaikuttaminen Toiminnalla vaikutetaan erityisesti arjen jakamiseen ja elämän mielekkyyteen; oman ja muiden. Vaikutusmahdollisuuksiin luotetaan, kun ne ovat omasta ja yhteisestä toiminnasta kiinni. Arvoihin ja asenteisiin vaikuttaminen koetaan mahdolliseksi. Päätöksentekoon vaikuttamisen mahdollisuuteen ei luoteta samassa määrin, vaikka halua on ja tekoja tehdään. Ääni kantaa heikosti yhteisön/paikallistasoa kauemmaksi. Toimitaan sitkeästi, vaikkei ongelmat ja yksinäisyys poistu. Deliberatiivisen demokratian toimivuus kyseenalainen, kun lähtökohtana on ilmiöt ja asiat, joiden olemassaololta haluttaisiin sulkea silmät.
Vertaisuus kokemusasiantuntijuutena Aktiiveilla pitkäaikaista kokemusta vertaisuuteen perustuvan kokemusasiantuntijuuden kypsyttelystä ja käytöstä. Ei mikään uusi juttu heille. Kypsytetään Kokemusta Jaetaan Tilannetta Kypsytetään Rikastetaan Yhteisössä Rikastetaan Kypsytetään Jaetaan Kypsytetään T o i s e t ; Myös Merja Laitinen ja Anna Nikupeteri
Ai niin, se onnellisuustasku Ihmisten yhdessäolon paikka, jossa on helpompi hengittää kuin sitä ympäröivässä maailmassa. Siellä pysytään, koska toimiminen koetaan mielekkääksi. Rakentuu osallistujille turvallisuutta tuovia raja-aitoja. Rajat ovat osa yhteisöjen ja ryhmien toiminnan logiikkaa. Taskun rajat eivät ole toiminnan rajoja vaan toiminta voi suuntautua ulos taskusta. Onnellisuustaskussa on ristiriitoja, neuvottelua, pohdintaa, valtaa ja voimaa. Erityiseen arvoon onnellisuustaskut nousevat, kun osallisuus, osallistuminen tai vaikuttaminen yhteiskuntaan ovat muutoin heikoissa kantimissa. Hyvin toimivassa demokratiassa onnellisuustaskut ovat reiällisiä ne ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Onnellisuustaskun rakentavat aktiivit itselleen ja toisilleen Liisa Hokkanen 2014
Analysointi ja raportointi tulevat jatkumaan... KIITOS! Liisa Hokkanen (liisa.hokkanen@ulapland.fi)