Lyhennetty versio 26.5 pidetystä esityksestä. Poistettu kuvat ja tulostaulukot. Mycoplasma bovis Hankkeen satoa 26.5.2016 Asiantuntijaseminaari Vera Haapala Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Mycoplasma bovis -hanke eläinlääkäri
Yleistä M.boviksesta Soluseinätön pieni bakteeri Resistenssi usealle antibiootille (luonnollinen ja hankittu) Penisilliini Ranska: makrolidit huomattava muutos, tetrasykliini kohtalainen (Gautier-Bouchardon, 2014) Kiina: 41 % resistenttejä makrolidille (Kong, 2016) Suomessa tutkimukset aloitettu Kuivuus ja aurinko tuhoaa: o lannassa pimeässä 236 vrk, valossa 145 vrk o vedessä pimeässä 23 vrk, valossa 1 vrk (Gonzales, 2003 review) USA 1961, Euroopassa levisi 60 70 -luvulla, Norja ja Uusi Seelanti vapaita o USA 1961, Israel 1964, Espanja 1967, Australia 1970, Ranska 1974, GB 1974, Tsekkosslovakia 1975, Saksa 1977, Tanska 1981, Sveitsi 1983, Irlanti 1994 Kiina 2008 (Nicholas, 20111 Review), SUOMI 2012
Maitonäyte PCR Maitonäytteen PCR Akuutti tulehdus Maitomäärä romahtaa, maito hyvin muuttunutta, solut >milj, 2 tai useampi neljännes, ei systeemioireita, (Radaelli, 2011) Hankkeessa ollut usein ihan tavallisen oloisia mastiitteja
Maitonäyte PCR Piilevä tulehdus Solut voi olla vain 60 000 (Gonzales 2003, review, julkaisematon viittaus) Voi myös olla negatiivinen CMT:ssä. (Pinho,2012). Harvinaisempaa kuitenkin. 50 karjaa USA, 5085 lehmällä mastiitti, 131 kpl M.bovis, yhteisnäyte/lehmä, 10 kpl CMT neg+trace (Gonzalez, 1988). Eritys maitoon voi loppua välillä ja jatkua taas myöhemmin. (Gonzalez,1992, abstrakti) Eri lähteiden mukaan 2-20 tai jopa 56 vrk erityksen välillä. (Gonzalez, 2002, Gonzalez, 2003- molemmat viittasi Gonzalez 1999-esp) Yksittäisen maitonäytteen viljelyn sensitiviteetti yhdessä eläinryhmässä 24% johtuen tod. näk. erityksen vaihtelusta. (Gonzalez, 2002- viittasi Gonzalez 1999-esp).
Maitonäyte Utare voi puhdistua (Gonzalez, abstrakti 1992) suuri tartuntariski- ei tiedä alkaako uudestaan erittämään Piileviä tulehduksia tuli vasta akuutin tulehduksen jälkeen (Byrne, 1998), toisessa tutkimuksessa ei aina akuuttia tulehdusta ensin (Jasper, 1966). Kuitenkin Jasperin tutkimuksessa useimmilla CMT +3 Oireet voimakkaampia alkulypsykaudesta, oireettomia loppukaudesta, 2800 lehmän karja USA (Jasper, 1966) Vasta-aineet
Tankkimaitonäyte (BTM) PCR Bakteerin määritys (PCR) BTM ollessa negatiivinen, 0-2,91% eläimistä oli positiivisia (Gonzalez, 1986) 1 subklininen mastiitti löytyi BTM 400 lehmän karjassa (Gonzalez, 1986,v) BTM sensitiviteetti 33-59% (Gonzalez, 2002)(Gonzalez, 2003v) Useampi peräkkäinen näyte lisää sensitiviteettiä 10 BTM: n. 98% 3 BTM: n. 93%
Maitonäytteiden suosituksista tällä hetkellä Soluttelevien PCR tutkiminen tärkeää. Tankkimaitonäytteitä aluksi tiheämmin, jotta löydettäisiin myös piileviä- kokonaiskuva. Jos tankkimaitonäyte on positiivinen ryhmänäytteet. Emme tällä hetkellä suosittele isolla tilalla yksilömaitonäytteiden ottoa kaikista lypsävistä kartoitusmielessä, koska voi olla välillä erittämättä. Lisäksi tartuntapaine muualta kuin utareesta olemassa.
Mahdollisia tartuntalähteitä hanketiloilla Välitysvasikoiden osto: 2 tilaa ostanut välitysvasikoita runsaasti usealta tilalta Eläinten osto: 11 tilaa ostanut eläimiä kolmen vuoden sisällä, 9 ei ole (3 laajentanut) Yksi tila ostanut Venäjän vientiin menevien joukosta jäljelle jääneitä karantteenista Eläinten tuonti Hiehohotelli käytössä (useampi tila) 2 tilaa (ei vaikuta olleen tartuntalähde) Alkiot: Ulkomaan alkioita kolmen vuoden sisällä: 3 tilaa Kotimaan alkioita (muiden tilojen): (? 5/11) Bioturvallisuus puutteet: Teurasautokuljettaja navettaan: 5 tilaa, 5:llä tilalla joskus (ei 9 tilaa) Huoltajat, ell avustaja / siementäjä (tilan vaatteita ei aina käytetä) Kunnon tautisulku: 2 tilaa (penkki oven edessä) Yhteisen kuljetusajoneuvot (puhdistamattomat) tms.
Siemenneste?? ns. suljettuja tiloja kuusi (6-7) hanketilaa Siemennesteeseen lisätyt antibiootit ja pakastus eivät tuhoa kokonaan M.bovista.(Visser, 1998). In vitro, siittiön toimintahäiriöitä voi vaikuttaa hedelmällisyyteen (Eaglesome, 1989)- In vitro, alkiorakkulan kehityksen häiriötä (Bielanski, 1999). Lehmillä, jotka olivat seropositiivisia M.boviksen suhteen, oli pidempi tyhjäkausi. Otoskoko 94 lehmää. (Uhaa, 1990). M.bovis positiivisella siemenellä siemennetyt / posit. sonnit heikompi tiinehtyminen, pidentynyt diestrus (epäilivät kohdussa patologista tilaa). Pieni otos. (Kissi, 1985). 310 tuontihiehoa Unkarissa, mm. abortteja, jälkeisten jäämistä, endometriittiä, M.bovis löytyi kohdusta, jälkeisistä ja emätineritteestä. (Stipkovits, 1996). Ostohiehon sikiön juoksutusmahan sisällössä, karjassa ei muita oireita. (Byrne, 1999). Abortoitu sikiö, M.bovis useassa elimessä (Hermeyer, 2012). 10 /12 hiehoa jotka siemennetty pos. spermalla, tiinehtyi huonosti ja 4 / 8 avatuista oli munanjohtimen tulehduksia, endometriittiä ja munasarjan kiinnikkeitä. (Doig, review, 1981).
Yksi koe asetelma: 9 lehmää M.bovis intra-amnion / intra-arteria systeeminen mykoplasmoosi mm. mastiitti (Zadoc, Experimental Mycoplasmosis in Bovine Pregnancy, dissert., 1979)
Siemennesteen tutkimuksia Alkuperäisiä tutkimuksia vaikea löytää Israel: Löysi kuudelta sonnilta positiivista siemennestettä, Kaikissa sama kanta, jota ei löytynyt eläimistä. (Amram, 2013). Kanada: Tutki -80 luvulla kaikki Britteihin menevän sperman, 2950 kpl, kaikki negatiivisia. Viljelty, ei PCR. (Garcia, 1986). Itävalta: 273 sonnin näytettä tutkittu 2008, kaikki negatiivisia (Petit, 2008) (mutta 2005 vain yksi tapaus ja 2009-2011 laajempi leviäminen) Saksa: Ei löytynyt M.bovista, näyte määrä ei tiedossa. 1% löytyi esinahan huuhteluissa. (Artikkeli ei löydy, viitattu Petit, 2008). Pohjois Irlanti: Muita mykoplasmoja, ei bovista. 1987, 332 + 137 +25 (46%, 31%, 80%). (Ball, 1987. vain abstrakti) Unkari: Tutkituista 181 sonnin siemennäytteistä kolmasosa oli positiivisia. Ei tarkempaa tietoa näytteenotosta. (Kirkbride, 1987, review) Uusi Seelanti: Vaatii USA:n tuontispermasta, että luovuttaja ei ole varmistettu positiiviseksi. Euroopasta ei vaadita. Hankkeessa löydetty yhden sonnin kahdesta erästä M.bovis. Tähän mennessä viidellä hanketilalla yhteensä 29 kyseisellä sonnilla siemennettyä eläintä, joista kuusi on saanut M.bovis mastiitin. (Eri eriä).
Alkiot Alkioiden normaalisti käytetyn10 huuhtelun jälkeen löytyi vielä M.bovista (Bielanski, 1999) o Runsaalla konsentraatiolla M.bovista-> kaikista löytyi huuhteluiden jälkeen o Laimeammalla konsentraatiolla -> 60 % näytteistä löytyi M.bovista huuhtelun jälkeen Tuontialkioiden vastaanottaja eläimiltä verinäytteitä ollut varastossa. Tutkittiin hankkeessa. 673 tutkittiin, 48 kpl positiivisia (7%). Pieni määrä näytteitä / tila. Tilojen tietoja, mm. kuolleisuutta ja sairastuvuutta vertailtu ei selviä eroja
Nautaspesifinen, vaikka yksittäisiä tapauksia muissa eläinlajeissa Sika: Lähikontakti positiiviseen nautakarjaan Itävallassa. Voimakkaita oireita. Sama kanta kuin naudoilla. (Spergser, 2013). Broilerit: Lähikontakti positiiviseen nautakarjaan Turkissa. Ei oireita. Kantoja (tilan nautojen ja broilerien) ei ole vielä verrattu.(ongor, 2008). Luonnonlinnut? Peura: Tarhattuja valkohäntäpeuroja. Voimakkaita oireita. Ei lähikontaktia. (Dyer, 2004). (Ihminen: Eristetty oireilevasta ihmisestä. Ei todistettu aiheuttavan tautia (vasta-aineita löytyi vain M. pneumoniae). (Madoff, 1979). Lammas
M.bovis tutkimushanke 2014-2017 20 lypsykarjatilaa 13 pihattoa ja 7 parsinavettaa Lypsytapa: 9 robotti, 7 parsi ja 4 lypsyasema Lehmämäärä: 20-268: 8 tilaa alle 49, 6 tilaa 50-99, 6 tilaa yli 100 lehmää 2 tilalla tartunta todettu oireilevan vasikan keuhkojen syväsivelystä 17 tilalla todettu utaretulehdusnäytteestä:1-8 kpl, (8 tilalla 1 kpl, 7 tilalla 3-7 %) 1 tilalla otettu näytteet teurastamon lehmien keuhkolöydöksien hälyttämänä 8:llä tilalla oireita ennen positiivista löydöstä, 12:sta tilalla ei.
Yksittäisiä huomioita Nautatilojen bioturvallisuutta parannettava! Jos havaitaan ajoissa, ennen kuin levinnyt koko karjaan, paremmat mahdollisuudet päästä eroon. Useimmilla tiloilla, jotka tekevät hankkeen suositukset (mm. soluttelevien maitonäytteen tutkiminen PCR:llä ja uusien vasikoiden eristys tartunnan jo saaneista puhtaisiin ja desinfioituihin karsinoihin, estäen turpakosketuksen tartunnan saaneisiin) kohonneet vasta-aineet veressä ja positiiviset sierainlimat vähenivät. (Mutta pieni otos ja muita sekoittavia tekijöitä ei ole vielä huomioitu eli lopulliset tulokset tulevat vasta hankkeen päätyttyä!) Maitonäytteiden PCR tutkimus on hyvin tärkeää. Siemenneste on mahdollinen tartuntalähde, vaikka muut bioturvallisuuteen liittyvä tekijät mm. eläinkauppa on suurempi riski.
Yksittäisiä huomioita Usein ei oireita ennen ensimmäistä positiivista utaretulehdusta. Voi oireilla vain lehmät, tai lehmät ennen nuorkarjaa. Tiloilla oireet hyvin erilaisia. Joillain tiloilla eläimet oireilevat paljon, joillain ei selviä oireita missään vaiheessa, yhtä positiivista utaretulehdusta lukuun ottamatta. Alussa M.bovis -positiiviset utaretulehdukset tulivat uusilla tiloilla parin viikon aikana. Nyt talvella viidellä uudella tilalla utaretulehduksia tullut ripotellen pidemmän aikaa (jopa 6-8 vko). Kahdella tilalla yksi uusi utaretulehdus; 1 ja 2 vuoden päästä ensimmäisistä. Lehmien keuhkomuutokset teurastamolla vaikuttaisivat lisääntyneen joillainm.bovis tiloilla. Keuhkolöydöksiä teurastamolla myös eläimillä, joilla ei ole nähty oireita. 7 /17 tilalla muu tarttuva tauti samalla / lähiaikoina: ajotulehdus, pälvisilsa, toksinen aureus, agalactiae, rotavirus