Standardi Luottoluokituslaitosten luottoluokitusten hyväksymisen Määräykset ja ohjeet
dnro 10/120/2006 2 (69) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 5 2 Tavoitteet ja rakenne 6 2.1 Tavoite 6 2.2 Rakenne 7 3 Kansainvälinen viitekehys 8 4 Normiperusta 9 5 Luottoluokituslaitoksen hyväksymisen yleiset periaatteet 11 5.1 Luottoluokituslaitosten hyväksyminen osana valvottavien vakavaraisuuslaskentaa 11 5.2 Hyväksymisen yleiset periaatteet 11 5.3 Rahoitustarkastuksen hyväksymismenettely, luettelo hyväksytyistä luottoluokituslaitoksista ja ohjeet luokitusten käytöstä 14 6 Tekniset hyväksymisvaatimukset 15 6.1 Metodologia 15 6.1.1 Yleistä 15 6.1.2 Puolueettomuus 16 6.1.3 Riippumattomuus 19 6.1.4 Jatkuva arviointi 22 6.1.5 Läpinäkyvyys ja julkistaminen 24 6.2 Yksittäiset luottoluokitukset 25
dnro 10/120/2006 3 (69) 6.2.1 Uskottavuus ja markkinoiden hyväksyntä 25 6.2.2 Yksittäisen luottoluokituksen läpinäkyvyys ja julkistaminen 26 7 Kuvaukset (mapping) 29 7.1 Yleiset periaatteet 29 7.2 Määrälliset tekijät 32 7.2.1 Luottoluokituslaitoksen pitkän aikavälin kumulatiivinen maksukyvyttömyysaste 33 7.2.2 Luottoluokituslaitoksen kaksi viimeisintä kumulatiivista maksukyvyttömyysastetta 35 7.3 Laadulliset tekijät 37 7.4 Lyhytaikaisten erien kuvausten laadinta 39 8 Arvopaperistettuihin eriin kohdistuvien luottoluokitusten kuvaukset 40 8.1 Määrälliset tekijät 41 8.2 Laadulliset tekijät 43 9 Vientitakuulaitosten antamat luottoluokitukset 45 10 Hakemus ja hakemuksessa toimitettavat tiedot 47 10.1 Rahoitustarkastukselle toimitettavasta hakemuksesta 47 10.1.1 Hyväksyttävät hakijat 47 10.1.2 Hakemuksen ja hakemuksen käsittelyyn tarvittavien tietojen toimittaminen 48 10.1.3 Hakemuksen sisältö 50 10.1.4 Luottoluokituslaitoksen tytäryhtiöiden hyväksyminen 51 10.1.5 Samanaikainen hakemus useassa jäsenvaltiossa 52 10.2 Hakemuskirje 54
dnro 10/120/2006 4 (69) 10.3 Perustiedot 54 10.4 Metodologiaan liittyvät tiedot 56 10.4.1 Puolueettomuus 56 10.4.2 Riippumattomuus 58 10.4.3 Jatkuva arviointi 59 10.4.4 Läpinäkyvyys ja julkistaminen 61 10.5 Yksittäisiin luottoluokituksiin liittyvät tiedot 61 10.5.1 Uskottavuus ja markkinoiden hyväksyntä 61 10.5.2 Läpinäkyvyys ja julkistaminen 62 10.6 Kuvausten (mapping) tekemiseen tarvittava tieto 63 10.6.1 Muille kuin arvopaperistetuille erille (julkinen rahoitus ja kaupalliset kohteet) 63 10.6.2 Arvopaperistetuille erille 64 10.6.3 Sijoitusrahastojen luokituksia koskevat lisätietovaatimukset _65 11 Määritelmät 66 11.1 Määritelmät 66 11.2 Rahoitustarkastuksen vakavaraisuusstandardeista käytetyt lyhenteet68 12 Lisätiedot 69
dnro 10/120/2006 5 (69) 1 SOVELTAMINEN (1) Standardia sovelletaan tahoihin, jotka hakevat Rahoitustarkastuksen hyväksyntää luottoluokituslaitoksen laatimien luottoluokitusten käytölle vakavaraisuusvaatimuksen laskemisessa. Hakijana voi olla: luottoluokituslaitos itse; luottolaitos, joka aikoo käyttää kyseisen luottoluokituslaitoksen luottoluokituksia vakavaraisuuslaskennassaan, lukuun ottamatta maksuliikeyhteisöjä; sijoituspalveluyritys, joka aikoo käyttää kyseisen luottoluokituslaitoksen luottoluokituksia vakavaraisuuslaskennassaan; rahastoyhtiöt, jotka harjoittavat sijoitusrahastolain (48/1999) 5 :n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa (omaisuudenhoitoa harjoittava rahastoyhtiö), jotka aikovat käyttää kyseisen luottoluokituslaitoksen luottoluokituksia vakavaraisuuslaskennassaan; osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain (1504/2001) tarkoittama yhteenliittymä, joka aikoo käyttää kyseisen luottoluokituslaitoksen luottoluokituksia vakavaraisuuslaskennassaan.
dnro 10/120/2006 6 (69) 2 TAVOITTEET JA RAKENNE 2.1 Tavoite (1) Tämän standardin tavoitteena on määritellä ne vaatimukset, jotka ulkoisten luottoluokituslaitosten tulee täyttää, jotta niiden antamia luottoluokituksia voidaan käyttää vakavaraisuuslaskennassa riskipainotettujen saamisten yhteismäärän laskemisessa valvottavassa, joka soveltaa luottoriskin standardimenetelmää tai jolla on arvopaperistettuja eriä, joihin se soveltaa joko luottoriskin standardimenetelmää tai sisäisten luottoluokitusten menetelmää esittää ne periaatteet ja menettelytavat, joita sovelletaan Rahoitustarkastuksen standardien 4.3c ja 4.3h0F1 sisältämien luottoluokkien ja luottoluokituslaitosten antamien luottoluokitusten välisten kuvauksien laadinnassa sekä luottoluokituslaitokselta tähän tarkoitukseen vaadittava informaatio. (2) Se mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 58 :ssä kutsutaan luottoriskin vakiomenetelmäksi on tässä standardissa luottoriskin standardimenetelmä. (3) Standardin tavoitteena on myös kertoa hakijoille Rahoitustarkastukselle toimitettavasta hakemuksesta ja siihen liitettävästä informaatiosta. (4) Standardissa on lisäksi lyhyesti esitetty vientitakuulaitosten antamien sekä sijoitusrahastoille annettujen luokitusten käytön edellytyksiä. 1 Standardi 4.3c Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä ja standardi 4.3h Arvopaperistamisen vakavaraisuusvaatimus
dnro 10/120/2006 7 (69) 2.2 Rakenne (5) Luottoluokituslaitosten hyväksymiseen liittyvät yleiset periaatteet on esitetty luvussa 5. Yksityiskohtaisemmat tekniset hyväksymisvaatimukset mm. käytettävän metodologian ja yksittäisten annettujen luottoluokitusten suhteen ovat luvussa 6. Metodologian osalta kiinnitetään erityistä huomioita puolueettomuuteen, riippumattomuuteen, jatkuvaan arviointiin sekä riittävään läpinäkyvyyteen ja tietojen julkistamiseen. (6) Standardien 4.3c ja 4.3h sisältämien luottoluokkien ja luottoluokituslaitosten luottoluokitusten välisten kuvausten tekemiseen ajateltu menettelytapa sekä luottoluokituslaitokselta tähän tarkoitukseen tarvittava tieto on kuvattu tämän standardin luvussa 7. Arvopaperistettujen erien kuvauksien tekemistä ja informaation toimittamista koskevat erityiskysymykset sekä vientitakuulaitosten antamia luokituksia koskevat erityiskysymykset sisältyvät lukuihin 8 ja 9. (7) Lukuun 10 on koottu hakemusta koskevat tiedot. Luku sisältää mm. tiedot hakemuksen toimittamisesta, hakemuksessa toimitettavista asiakirjoista, ns. yhteisen hakemuspaketin sekä tietoa Rahoitustarkastuksessa suoritettavasta hyväksymismenettelystä.
dnro 10/120/2006 8 (69) 3 KANSAINVÄLINEN VIITEKEHYS (1) Standardi perustuu Euroopan unionin (EU) vakavaraisuusdirektiiveihin. Vakavaraisuusdirektiivit vastaavat pääperiaatteiltaan Baselin pankkivalvontakomitean 11/2005 julkistamaa vakavaraisuuskehikkoa. Direktiiveissä Baselin komitean suositukset ulotetaan koskemaan myös sijoituspalveluyrityksiä yhdenmukaisesti EU:ssa noudatetun periaatteen mukaisesti. (2) Baselin pankkivalvontakomitean suositus "International Convergence of Capital Measurement and Standards" on saatavilla komitean kotisivulla osoitteessa http://www.bis.org. (3) Standardin valmistelussa on huomioitu Euroopan pankkivalvojien komitean (CEBS) 20.1.2006 julkistama luottoluokituslaitosten hyväksymisen periaatteita koskevaan suositus "Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions". Suositus on saatavilla Euroopan pankkivalvojien (CEBS) kotisivulla osoitteessa http://www.c-ebs.org/standards.htm. (4) Luvussa 7 esitettyjen kuvauksien laadintaa koskevien periaatteiden osalta on lähinnä käytetty Baselin pankkivalvontakomitean suosituksen "International Convergence of Capital Measurement and Standards" liitettä 2 "Annex 2: Standardised Approach-Implementing the Mapping Process".
dnro 10/120/2006 9 (69) 4 NORMIPERUSTA (1) Vakavaraisuutta koskeva kansallinen sääntely perustuu seuraaviin EU:n direktiiveihin: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/48/EY luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (32006L0048); EUVL N:o L 177, 30.6.2006, s.1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/49/EY sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä (32006L0049); EUVL N:o L177, 30.6.2006, s. 201 (2) Yksityiskohtaiset määräykset ulkoisten luottoluokituslaitosten hyväksymisestä vakavaraisuuslaskennan riskipainojen määrittämiseen, luottoluokitusten ja vakavaraisuuslaskennan luottoluokkien välisistä kuvauksista sekä hyväksyttyjen luottoluokituslaitosten antamien luottoluokitusten käytöstä sisältyvät direktiivin 2006/48/EY artikloihin 81 83 ja liitteen VI 2 ja 3 osaan. (3) Direktiivit ovat saatavilla EU:n komission kotisivulla osoitteessa http://europa.eu.int/comm/internal_market/regcapital/index_eu.htm. (4) Ulkoisten luottoluokituslaitosten luokitusten hyväksymisestä vakavaraisuuslaskennan riskipainojen määrittämiseen säännellään kansallisesti luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 58 :ssä. (5) Ulkoisten luottoluokituslaitosten luokitusten käyttämistä valvottavien vakavaraisuuslaskennan riskipainojen määrittämiseen koskevaa yksityiskohtaisempaa sääntelyä on tämän lisäksi Valtiovarainministeriön (myöhemmin VM:n) asetuksessa luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen sekä rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omien varojen vähimmäismäärän ja suuria asiakasriskejä koskevien rajoitusten laskemisesta (149/2007) sekä asetuksen liitteessä. (6) Rahoitustarkastuksen oikeus antaa standardin aihepiiriä koskevaa sitovaa sääntelyä perustuu seuraaviin säännöksiin:
dnro 10/120/2006 10 (69) luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 93 sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (579/1996) 31 sijoitusrahastolain (48/1999) 6 :n 5 momentti osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain (1504/2001) 8 :n 5 momentti.
dnro 10/120/2006 11 (69) 5 LUOTTOLUOKITUSLAITOKSEN HYVÄKSYMISEN YLEISET PERIAATTEET 5.1 Luottoluokituslaitosten hyväksyminen osana valvottavien vakavaraisuuslaskentaa Suositus (1) Ulkoista luottoluokitusta voidaan käyttää tietyin edellytyksin valvottavan vakavaraisuuslaskennassa vastuun riskipainon määrittämiseksi. Ulkoista luottoluokitusta voidaan kuitenkin käyttää valvottavan vakavaraisuuslaskennassa ainoastaan, jos Rahoitustarkastus on hyväksynyt luottoluokituksen antavan ulkoisen luottoluokituslaitoksen käytön. 2 Näitä luokituslaitoksia kutsutaan jäljempänä hyväksytyiksi luottoluokituslaitoksiksi (ECAI). 3 (2) Hyväksytyn luottoluokituslaitoksen luottoluokituksia voidaan käyttää sellaisen valvottavan vakavaraisuusvaatimuksen laskemiseen, joka soveltaa luottoriskin standardimenetelmää tai jolla on arvopaperistettuja eriä, joihin sovelletaan joko luottoriskin standardimenetelmää tai sisäisten luottoluokitusten menetelmää riskipainotettujen saamisten yhteismäärän laskemisessa. 4 5.2 Hyväksymisen yleiset periaatteet 2 Direktiivin 2006/48/EY artikla 81(1) ja artikla 97(1) 3 Laki luottolaitostoiminnasta (121/2007) 58 3 mom. ja direktiivin 2006/48/EY artikla 81(1) 4 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, Introduction, kohta 1
dnro 10/120/2006 12 (69) Suositus Suositus (3) Luottoluokituslaitoksen on täytettävä tässä standardissa esitetyt hyväksymisvaatimukset ennen kuin ulkoinen luottoluokituslaitos voidaan hyväksyä. (4) Hyväksymisvaatimusten tarkoituksena on tunnistaa luottoluokituslaitokset, joiden ulkoiset luottoluokitukset ovat riittävän korkealaatuisia, johdonmukaisia ja vankkoja käytettäviksi luottoriskin standardimenetelmässä tai arvopaperistettujen erien riskipainotettujen saamisten yhteismäärän laskemisessa. 5 (5) Hyväksytyiksi luottoluokituslaitoksiksi Rahoitustarkastus voi tunnustaa luottoluokituslaitokset, joiden luokitteluprosessi täyttää puolueettomuutta, riippumattomuutta, jatkuvaa arviointia ja läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset ja joiden antamat luottoluokitukset täyttävät luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset. 6 (6) Jotta luottoluokituslaitoksen luottoluokituksia voidaan käyttää arvopaperistettujen erien riskipainotettujen saamisten yhteismäärän laskemiseksi, luottoluokituslaitoksen tulee näyttää arvopaperistamiseen liittyvää osaamista, josta on osoituksena markkinoiden vahva hyväksyntä. 7 (7) Tullakseen hyväksytyksi luottoluokituslaitoksella tulisi olla käytössään tarvittavat prosessit ja menettelytavat, jotka varmistavat edellä mainittujen vaatimusten täyttymisen. 8 (8) Ulkoisen luottoluokituslaitoksen hyväksyminen perustuu luottoluokituslaitoksen tai valvottavan Rahoitustarkastukselle tekemään kirjalliseen hakemukseen ja hakemukseen liitettyyn aineistoon. Tarkemmat ohjeet hakemuksesta ja siihen liitettävistä asiakirjoista löytyy luvusta 10. (9) Rahoitustarkastuksen kohdalla luottoluokituslaitoksen hyväksyminen tarkoittaa ainoastaan lupaa kyseisen hyväksytyn luottoluokituslaitoksen antamien yksittäisten luottoluokitusten käyttämiseen vakavaraisuuslaskennassa tiettyjen vastuiden riskipainon määrittämiseksi. 9 Luottoluokituslaitoksesta ei tämän hyväksymisen myötä tule Rahoitustarkastuksen valvottava eikä siltä vaadita toimilupaa. (10) Kaikkien arvioitavien on täytettävä vähimmäiskriteerit, mutta erilaisista liiketoimintamalleista riippuen Rahoitustarkastus voi painottaa eri kriteereitä eri tavalla. Tällaisen menettelyn on kuitenkin palveltava tärkeintä päämäärää, eli luottoluokituslaitoksen metodologian ja sen luottoluokitusten sopivuuden 5 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 70 6 Direktiivin 2006/48/EY artikla 81(2) ja artikla 97(2) 7 Direktiivin 2006/48/EY artikla 97(2) 8 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 71 9 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 1. osa, kohta 12
dnro 10/120/2006 13 (69) 10 määrittämistä vakavaraisuusvaatimuksen laskemiseen.9f (11) Arvioidessaan luottoluokituslaitosta Rahoitustarkastus ottaa huomioon: luottoluokituslaitoksen kyvyn tuottaa vankkoja luottoluokituksia, jotka perustuvat määrällisiin metodeihin sekä luotettavaan aineistoon 11 (proven data track record);10f markkinoilla vallitsevat käsitykset luottoluokituslaitoksesta. Esimerkiksi markkinoiden vahva hyväksyntä ja pitkäaikaisen aineiston olemassaolo voivat kertoa markkinoiden luottamuksesta luottoluokituslaitoksen metodologiaan ja 12 luottoluokituksiin;1f luottoluokituslaitoksen menettelyohjeet (code of conduct). Jos ne ovat paitsi avoimia myös markkinoiden käytäntöjen ja kansainvälisesti tunnustettujen periaatteiden mukaisia (kuten esim. IOSCO Code Of Conduct Fundamentals for Credit Rating Agencies), Rahoitustarkastuksen tarve luottoluokituslaitoksen arviointiin voi vähentyä. Näin saattaa olla esimerkiksi luottoluokituslaitoksen riippumattomuutta arvioitaessa.12f 13 (12) Rahoitustarkastus voi keskusteltuaan ensin luottoluokituslaitoksen kanssa, peruuttaa hyväksynnän jo hyväksytyksi tulleelta luottoluokituslaitokselta, mikäli Rahoitustarkastus katsoo, ettei luottoluokituslaitos enää täytä hyväksymiskriteerejä. Hyväksymisen peruutuksesta tiedotetaan muita valvontaviranomaisia.13f 14 (13) Hyväksyttyään luottoluokituslaitoksen Rahoitustarkastus: arvioi jatkuvasti luottoluokituslaitoksen toimintaa ja sitä, että 15 hyväksymiskriteerit täyttyvät jatkuvasti;14f tekee joka viides vuosi perusteellisen arvion luottoluokituslaitoksen 16 kyvystä täyttää hyväksymiskriteerit.15f 10 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 74 11 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 75 12 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 76 13 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 77 14 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 69 15 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 63 ja 64 16 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa,
dnro 10/120/2006 14 (69) (14) Huolimatta Rahoitustarkastuksen luottoluokituslaitoksia koskevasta hyväksymisestä valvottavat kantavat itse lopullisen vastuun siitä, että valvottavan käyttämän luottoluokituslaitoksen ulkoiset luottoluokitukset ovat sopivia valvottavan vakavaraisuusvaatimuksen laskemiseen tai muuhun tarkoitukseen, johon valvottava näitä luottoluokituksia käyttää. 5.3 Rahoitustarkastuksen hyväksymismenettely, luettelo hyväksytyistä luottoluokituslaitoksista ja ohjeet luokitusten käytöstä (15) Rahoitustarkastus julkistaa selvityksen noudatettavasta hyväksymismenettelystä ja luettelon hyväksytyistä luottoluokituslaitoksista. 17 (16) Tietoa Rahoitustarkastuksen luottoluokituslaitoksia koskevasta sisäisestä hyväksymismenettelystä löytyy Rahoitustarkastuksen valvottavatiedotteessa 15/2006, 5.7.2006. 18 (17) Hyväksyttyään luottoluokituslaitoksen Rahoitustarkastus lisää hyväksytyn luottoluottoluokituslaitoksen nimen luetteloon hyväksytyistä luottoluokituslaitoksista. Samalla Rahoitustarkastus julkistaa kuvaukset standardin 4.3c Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä luottoluokkien ja standardin 4.3h Arvopaperistamisen vakavaraisuusvaatimus luottoluokkien ja luottoluokituslaitoksen luokitusten välillä. Nämä ovat standardin 4.3c liitteessä I: Luettelo hyväksytyistä luottoluokituslaitoksista sekä kuvaukset niiden laatimien luokitusten ja vakavaraisuuslaskennan luottoluokkien välillä. 19 (18) Valvottavia koskevat ohjeet hyväksytyn luottoluokituslaitoksen ulkoisten luottoluokitusten käytöstä vakavaraisuuslaskennassa löytyvät standardin 4.3c luvuista 6 ja 7 sekä standardin 4.3h luvuista 9 ja 10. kohta 66 17 Direktiivin 2006/48/EY artikla 81(4) ja artikla 97(4), laki luottolaitostoiminnasta (121/2007) 58 3 mom. sekä Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 1. osa, kohdat 20 ja 61 18 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, Introduction, kohta 5 19 Myös arvopaperistettuja eriä koskevat kuvaukset sisältyvät standardin 4.3c liitteeseen I
dnro 10/120/2006 15 (69) 6 TEKNISET HYVÄKSYMISVAATIMUKSET (1) Tekniset hyväksymisvaatimukset koskevat metodologialle ja yksittäisille luottoluokituksille asetettavia vaatimuksia. 6.1 Metodologia 6.1.1 Yleistä (2) Metodologian osalta arvioidaan hyväksymismenettelyssä seuraavia osatekijöitä: puolueettomuutta, riippumattomuutta, jatkuvaa arviointia, sekä läpinäkyvyyttä ja julkistamista. (3) Luottoluokituslaitosten luottoluokitukset eivät yleensä perustu yhteen ainoaan metodologiaan.19f20 Luottoluokituslaitokset näyttävät kuitenkin noudattavan keskenään pääpiirteittäin samanlaista metodologiaa kohdassa 4 määriteltyjen eri varojen ryhmien tai markkinasegmenttien sisällä. Samoja tekijöitä pidetään merkittävinä laadittaessa luottoluokituksia yrityksille, jotka kuuluvat samaan varojen ryhmään. Erilaisia painotuksia voidaan kuitenkin käyttää yksittäisten tekijöiden tärkeyden 21 osoittamiseksi.20f 20 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 82 21 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 83
dnro 10/120/2006 16 (69) Suositus (4) Näitä varojen ryhmiä tai markkinasegmenttejä on tässä erotettu kolme: strukturoitu rahoitus, julkinen rahoitus ja 22 kaupalliset kohteet mukaan lukien rahoitusalan yritykset.21f (5) Edellä mainitut kolme varojen ryhmää muodostavat perustan luottoluokituslaitoksen hyväksymisprosessille siten, että Rahoitustarkastus arvioi luottoluokituslaitoksen metodologiaa erikseen jokaisen varojen ryhmän kohdalla. Tämä ei kuitenkaan estä luottoluokituslaitosta hakemasta hyväksyntää metodologialle, joka on tarkemmin kohdistunut esim. pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. 23 2F (6) Arvioidessaan luottoluokituslaitoksen metodologiaa jossakin varojen ryhmässä tai markkinasegmentissä Rahoitustarkastus ei pyri määrittämään, onko arvioitava metodologia objektiivisesti oikea. Rahoitustarkastus ei myöskään 24 julkisesti tue jotain tiettyä metodologiaa.23f (7) Kun luottoluokituslaitos määrittelee varojen ryhmiä ja/tai markkinasegmenttejä, keskeisiä luokittelutekijöitä ei ole tarpeen arvioida täysin samalla tavalla ja mekaanisesti kaikissa ryhmään kuuluvissa yrityksissä. Luottoluokituslaitoksen odotetaan itse asiassa painottavan eri lailla eri yksittäisten tekijöiden tärkeyttä eri yrityksiä ja/tai markkinoita arvioidessaan ja huomioivan nämä erot luokitteluissaan. Tärkeää kuitenkin on, että samoja ydintekijöitä tarkastellaan aina jossain laajuudessa, kun arvioidaan tiettyyn varojen ryhmään ja/tai markkinasegmenttiin kuuluvaa yritystä. 25 24F 6.1.2 Puolueettomuus (8) Luottoluokitusten antamisessa sovellettavien menetelmien on oltava tiukkoja, järjestelmällisiä, pitkäjänteisiä ja perustuttava historialliseen aineistoon 26 pohjautuvaan validointiin.25f (9) Tämän kriteerin tarkoitus on varmistaa, että luottoluokituslaitoksen luottoluokituksissaan käyttämä metodologia tuottaa asiantuntevan ja perustellun näkemyksen sen kohteen luottokelpoisuudesta, jota luottoluokituslaitos arvioi 22 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 85 23 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 86 24 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 87 25 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 84 26 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 1.1 (1)
dnro 10/120/2006 17 (69) ja että luottoluokitukset pohjautuvat kaikkeen antohetkellä käytettävissä olevaan ja olennaiseksi katsottuun tietoon. 27 (10) Itse luottoluokituslaitoksen luottoluokitusprosesseihin keskittymisen sijasta Rahoitustarkastus kiinnittää huomiota sen tuloksena syntyviin luottoluokituksiin. Puolueettomuuden kannalta olennaista on, ovatko luottoluokitukset johdonmukaisia ja eroavatko ne riittävästi toisistaan, jotta niitä voidaan käyttää vakavaraisuusvaatimuksen laskemiseen. 28 (11) Rahoitustarkastus katsoo, että edellä mainittujen vaatimusten täyttymiseen viittaavat erityisesti määrälliset todisteet, joita tarjoavat esimerkiksi luottoluokituslaitoksen käyttämät tilastolliset menetelmät kuten maksukyvyttömyystapauksien analysointi ja tutkimukset siitä, miten luokiteltavat kohteet ovat siirtyneet luottoluokasta toiseen (siirtymämatriisi). 29 27 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 79 28 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 88 29 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 90
dnro 10/120/2006 18 (69) Suositus (12) Täyttääkseen puolueettomuuden kriteerin luottoluokituslaitoksen tulisi osoittaa, että: sillä on kyky tehdä ero arvioitavien luottoluokituskohteiden välillä. 30 Tämän osoittamisessa tärkeitä ovat tilastolliset menetelmät;29f sen luottoluokitukset pohjautuvat kaikkeen antohetkellä käytettävissä 31 olevaan ja olennaiseksi katsottuun tietoon;30f sen luottoluokitusmetodologiassa ja -prosesseissa huomioidaan tarpeelliset luottokelpoisuudesta kertovat tekijät.31f32 Tätä osoitettaessa painon on oltava tilastollisessa aineistossa, joka osoittaa luottoluokituslaitoksen tuottaneen menneisyydessä korkealaatuisia luottoluokituksia.32f33 Lisäksi luottokelpoisuudesta kertovien tekijöiden on oltava 34 herkkiä ennakoimaan arvioitavan kohteen luottokelpoisuutta;3f sen menettelytavat takaavat ennalta valitun metodologian johdonmukaisen noudattamisen kaikkien luottoluokitusten laatimisessa kunkin varojen ryhmän kohdalla.34f35 Esimerkiksi kahden täysin identtisen yrityksen tulisi saada luottoluokituslaitokselta sama luottoluokitus. Vastaavasti saman luottoluokituslaitoksen eri analyytikoiden tai eri luottoluokituslautakuntien tulisi antaa kullekin arvioitavalle kohteelle sama luottoluokitus; 36 35F sillä on käytössään menettelytavat, joilla voidaan havaita systemaattiset virheet toteumatestauksella, sekä se miten ne liittyvät käytettyyn metodologiaan ja miten havaitut virheet 37 korjataan.36f Suositus (13) Luottoluokituslaitoksen tulisi validoida metodologiansa historialliseen aineistoon perustuen. Määrällisen validoinnin tulee perustua luottoluokituslaitoksen luokituksiin (metodologian tuottamiin tuloksiin) mieluummin kuin itse metodologiaan. Luottoluokituslaitoksen tulee pystyä osoittamaan, että käytössä olevat määrälliset keinot vahvistavat sen, että tuotetut luottoluokitukset 30 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 89 31 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 79 32 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 89 33 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 80 34 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 92 35 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 92 36 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 81 37 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 93
dnro 10/120/2006 19 (69) ovat olleet vankkoja, niillä on kyky tehdä ero arvioitavien luottoluokituskohteiden välillä ja että ne ovat johdonmukaisia eri markkinasegmenteillä ja yli ajan.37f 38 (14) Mikäli luottoluokituslaitos pystyy luotettavasti näyttämään, että se on aikaisemmin tuottanut vankkoja luottoluokituksia käyttäen määrällisiä keinoja kuten maksukyvyttömyystapauksien analysointia ja tutkimuksia siitä, miten luokiteltavat kohteet ovat siirtyneet luottoluokasta toiseen, katsoo Rahoitustarkastus tämän viittaavan kyseisen laitoksen metodologisten prosessien puolueettomuuteen. Tämä voi vähentää Rahoitustarkastuksen tarvetta luottoluokituslaitoksen 39 arviointiin.38f (15) Vastaavasti, mikäli ei ole riittävästi määrällisiä todisteita luottoluokituslaitoksen aikaisempien arvioiden vankkuudesta, Rahoitustarkastus arvioi huolellisesti luottoluokituslaitoksen metodologisia prosesseja varmistuakseen niiden puolueettomuudesta.39f 40 6.1.3 Riippumattomuus (16) Luottoluokituslaitoksen luottoluokitusmenetelmiin ei saa kohdistua ulkoisia poliittisia vaikutuksia, rajoituksia eikä taloudellisia paineita, jotka voivat 41 vaikuttaa luottoluokitukseen.40f (17) Riippumattomuutta koskeva vaatimus on tarkoitettu varmistamaan, että luottoluokituslaitoksen antamat luottoluokitukset ovat riippumattomia ja puolueettomia kaikissa tilanteissa mukaan lukien ne tilanteet, joissa ilmenee eturistiriitoja.41f 42 (18) Eturistiriitoja saattaa ilmetä ulkoisista, poliittisista tai taloudellisista syistä, esimerkiksi seuraavanlaisissa 43 tilanteissa:42f Luottoluokituslaitoksen omistajana on kauppajärjestö, poliittinen tai hallinnollinen elin, jonka intresseissä on turvata edulliset luottoluoki- 38 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 93 39 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 90 40 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 91 41 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 1.2 (2) 42 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 94 43 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 95
dnro 10/120/2006 20 (69) tukset sidosryhmilleen; Luottoluokituslaitoksen omistajana on yksityinen yritys, joka voi käyttää asemaansa hyväkseen turvatakseen itselleen edulliset luottoluokitukset; Luottoluokituslaitoksen taloudellinen asema riippuu avainasiakkaiden tuottamasta tuotosta. Nämä asiakkaat saattavat käyttää hyväkseen vaikutusvaltaansa varmistaakseen itselleen edulliset luottoluokitukset; Luottoluokituslaitos tuottaa liitännäispalveluja luokittamilleen kohteille tai luottoluokituslaitoksella on niiden kanssa muunlaista liiketoimintaa, joka voi vaarantaa luottoluokituksen riippumattomuuden; Luottoluokituslaitoksen työntekijä toimii johtotehtävissä luokiteltavassa yrityksessä tai yhteisössä; Luottoluokituslaitoksen työntekijöillä on liiketoimintaa luokiteltavan kohteen kanssa tai työntekijöiden palkitsemismenettelyt on järjestetty tavalla, joka vaarantaa puolueettomuuden. (19) Luottoluokituslaitoksella on oltava riittävät sisäiset menettelytavat ja käytännöt, jotka varmistavat riippumattomuuden vaatimuksen täyttymisen seuraavilla alueilla: 44 a) luottoluokituslaitoksen omistus- ja organisaatiorakenne:43f Luottoluokituslaitoksen tulee olla riippumaton luottoluokituslaitoksen omistajista ja luottoluokituslaitoksen omista omistuksista ja 45 muusta poliittisesta tai taloudellisesta painostuksesta;4f Luottoluokituslaitoksen organisaatiorakenteessa on tehtävä ero luottoluokitusliiketoiminnan ja muiden liiketoiminta-alueiden, kuten konsultointipalvelujen välillä. Ero on tehtävä operatiivisella tasolla, 46 henkilöstötasolla ja mahdollisesti myös juridisesti; 45F b) luottoluokituslaitoksen taloudelliset resurssit: 46F Luottoluokituslaitoksen rahoitusresurssien on oltava riittävän vankat ja turvatut varmistamaan riippumattomuus avainasiakkaista ja 47 44 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 1.2 (3) 45 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 98 46 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 98 47 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 1.2 (3)
dnro 10/120/2006 21 (69) liikkeeseenlaskijoista; 47F 48 c) luottoluokituslaitoksen käytössä oleva henkilökunta ja asiantuntemus:48f 49 Henkilökunnalla on oltava riittävät taidot ja kokemus suorittaakseen heille määrätyt tehtävät. Esimerkiksi ainakin yhdellä henkilöllä, joka osallistuu päätöksentekoon luottoluokituksen laatimisessa, on oltava vähintään kolmen vuoden kokemus luottoluokitusanalyytikkona työskentelystä tai vastaavasta toimesta. Luottoluokituslaitoksella tulee myös olla tarpeeksi voimavaroja johdonmukaisten luottoluokitusten tekoon ja yhteydenpitoon luokiteltavien kohteiden kanssa, silloin kun nämä muodostavat olennaisen osan luottoluokituslaitoksen 50 metodologiaa;49f d) luottoluokituslaitoksen päätöksenteko- ja valvontajärjestelmä (corporate 51 governance):50f Luottoluokituslaitoksen luottoluokitusprosessien tinkimättömyys tulee varmistaa riittävillä kirjallisilla sisäisillä menettelytavoilla, valvonta- ja päätöksentekojärjestelmän selkeillä pelisäännöillä (corporate governance), palkkiokäytännöillä ja tarvittaessa sisäisillä menettelyohjeilla (internal code of conduct).51f52 Näiden suunnittelussa Rahoitustarkastus jättää vastuun luottoluokituslaitokselle itselleen. e) luottoluokitusten laatiminen: Luottoluokitukset on tehtävä johdonmukaisesti ja puolueettomasti. Luottoluokituslaitoksella tulee olla hyväksytyt, valvotut ja käytössä olevat sisäiset menettelytavat sen varmistamiseksi, että luotto- 48 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 98 49 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 1.2 (3) 50 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 98 51 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 1.2 (3) 52 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 98 53 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 97 54 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 97 55 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 98 56 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 98
dnro 10/120/2006 22 (69) luokitukset on tehty johdonmukaisesti ja puolueettomasti, erityisesti tilanteissa, joissa uhkaa syntyä 53 eturistiriita;52f f) mekanismit eturistiriitatilanteita varten: Luottoluokituslaitoksen on kyettävä eturistiriitojen tunnistamiseen, ehkäisemiseen, käsittelemiseen ja poistamiseen siten, että riippumattomien, puolueettomien ja korkealaatuisten luottoluokitusten 54 laatiminen ei häiriinny;53f g) sisäinen tarkastus: Mikäli sisäistä tarkastusta ei ole järjestetty esimerkiksi pörssin ulkopuolisessa yrityksessä niin luottoluokituslaitoksella tulee olla 55 toiminto, jolla hoidetaan vastaavat tehtävät;54f h) julkinen tiedottaminen: Eduksi katsotaan se, että luottoluokituslaitoksella on julkistamisperiaatteet siitä, miten se tiedottaa yleisölle sekä tilanteista, joissa eturistiriitoja on ilmennyt tai uhkaa ilmetä että mekanismeista, joilla eturistiriitoja havaitaan, ehkäistään, käsitellään ja poistetaan.5f 56 Suositus (20) Valvottavan ei tule käyttää oman tytärluottoluokituslaitoksensa antamia 57 luottoluokituksia vakavaraisuusvaatimuksensa laskemiseen.56f 6.1.4 Jatkuva arviointi (21) Luottoluokituslaitoksen antamia luottoluokituksia tulee arvioida jatkuvasti ja niiden tulee reagoida taloudellisen toimintaympäristön muutoksiin. Uudelleen arvioinnin tulee tapahtua kaikkien merkittävien tapahtumien jälkeen tai 58 vähintään vuosittain 57F (22) Tämän kriteerin tarkoituksena on varmistaa, että luottoluokituslaitoksen luottoluokitukset pysyvät ajantasaisina ja oikeina sekä markkinatilanteen 59 muuttuessa että eripituisilla tarkastelujaksoilla.58f 57 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 15 ja 96 58 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 1.3 (4) 59 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 99
dnro 10/120/2006 23 (69) Suositus (23) Kohdan 21 käsite "taloudellisen toimintaympäristön muutokset" kytkeytyy yhteen kohdassa 25 käytettyjen "merkittävien tapahtumien" kanssa. Molemmat viittaavat taloudelliseen tai muunlaiseen muutokseen, joka on riittävän suuri muuttaakseen luottoluokituslaitoksen luokiteltavalle kohteelle antamaa 60 luottoluokitusta.59f (24) Rahoitustarkastus ei itse suorita luottoluokituslaitoksen luokitusten jatkuvaa arviointia. Sen sijaan Rahoitustarkastus pyrkii varmistumaan siitä, että arvioitavalla luottoluokituslaitoksella on käytössään menettelytavat, jotka varmistavat luottoluokitusten pysymisen ajantasaisina ja oikeina markkinatilanteen muuttuessa ja eripituisilla 61 tarkastelujaksoilla.60f (25) Luottoluokituslaitoksen tulisi osoittaa, että sillä on käytössään prosesseja, 62 jotka:61f luotettavasti havaitsevat ne luokiteltavan kohteen tilanteessa tapahtuvat muutokset, jotka ovat riittävän merkittäviä saattaakseen muuttaa kohteen luottoluokitusta; varmistavat, että luottoluokitusta myös arvioidaan uudelleen tällaisen tilanteen ilmettyä. Suositus Suositus (26) Luottoluokituslaitoksen on tehtävä jokaisen luottoluokituksensa uudelleenarviointi kaikkien merkittävien tapahtumien jälkeen tai vähintään vuosittain.62f 63 (27) Luottoluokituslaitoksen tulisi pystyä osoittamaan, että se suorittaa uudelleen arvioinnin vähintään vuosittain riippumatta siitä, onko sellainen jo tehty vuoden aikana johtuen luokiteltavan kohteen tilanteessa tapahtuneesta merkittävästä muutoksesta.63f64 Rahoitustarkastus tulee seuraamaan luottoluokituslaitoksen luokitusten uudelleenarvioinnin säännönmukaisuutta. 65 64F (28) Luottoluokituslaitoksen tulisi toimittaa Rahoitustarkastukselle yksityiskohtainen yhteenveto tavasta, jolla uudelleenarvioinnit on 66 tehty.65f (29) Rahoitustarkastukselle tulee lisäksi toimittaa tiedot siitä, kuinka tiiviit yhteydet luottoluokituslaitoksella on luokittamiensa laitosten ylimpään joh- 60 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 100 61 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 101 62 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 101 63 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 1.3 (4) 64 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 102 65 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 1.3 (5) 66 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 102
dnro 10/120/2006 24 (69) Suositus 67 toon.6f Tällainen selvitys on sisällytettävä edellä mainittuun yhteenvetoon. 67F68 (30) Luottoluokituslaitoksen toteumatestien (back-testing) tulee olla laadittu 69 vähintään yhdeltä vuodelta. 68F (31) Toteutumatestauksella tarkoitetaan annettujen luokitusten analysointia suhteessa luokiteltuihin yrityksiin. Testien tarkoituksena on arvioida luottoluokitusten suorituskykyä eli ns. luottoluokitusten erottelukykyä. Yhden vuoden toteutumatestausta pidetään riittävänä, jotta luvun 6.1.2 kohdan 13 vaatimus historialliseen aineistoon perustuvasta validoinnista täyttyy. 70 69F (32) Toteumatestausta tulisi soveltaa kaikissa niissä varojen ryhmissä, joissa 71 luottoluokituslaitos hakee Rahoitustarkastuksen hyväksyntää.70f (33) Luottoluokituslaitoksen on lisäksi ilmoitettava viivytyksettä olennaisista 72 muutoksista menetelmissä, joita se soveltaa luottoluokituksia antaessaan.71f (34) Rahoitustarkastus selvittää tällöin, täyttääkö uusi metodologia jatkuvalle 73 arvioinnille asetetut vaatimukset.72f (35) "Olennaisella muutoksella" tarkoitetaan tässä muutosta, joka täyttää 74 ainakin toisen seuraavista ehdoista:73f Muutos vaikuttaa luottoluokituslaitoksen kykyyn täyttää jokin niistä kriteereistä, joiden pohjalta Rahoitustarkastus alun perin on myöntänyt luottoluokituslaitokselle hyväksynnän; Merkittävä osa luottoluokituslaitoksen luottoluokituksista tietyssä varojen ryhmässä tai markkinasegmentissä muuttuu. 67 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 1.3 (5) 68 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 102 69 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 1.3 (5) 70 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 103 ja 104 71 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 104 72 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 1.3 (6) 73 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 105 74 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 107
dnro 10/120/2006 25 (69) 6.1.5 Läpinäkyvyys ja julkistaminen Suositus Suositus Suositus (36) Luottoluokituslaitoksessa luottoluokituksia laadittaessa sovellettavien periaatteiden tulee olla julkisesti nähtävissä, jotta kaikki potentiaaliset käyttäjät voivat arvioida periaatteiden 75 asianmukaisuutta.74f (37) Luottoluokituslaitoksen tulisi käyttää sopivia julkistamistapoja varmistuakseen, että ko. tiedot ovat julkisesti nähtävillä. 76 75F (38) Julkistuskanavista kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi luottoluokituslaitoksen internet-sivujen julkinen alue tai ilmaiseksi jaettavat kirjalliset julkaisut.76f 77 (39) Rahoitustarkastus ei tarkasti määrää kuinka yksityiskohtaista luottoluokituslaitoksen julkistaman tiedon tulee olla tai kuinka tieto tulee julkistaa. Luottoluokituslaitoksen ei myöskään tarvitse julkistaa kaikkea Rahoitustarkastukselle antamaansa tietoa 78 yleisölle.7f (40) Luottoluokituslaitoksen tulisi julkistaa käyttämänsä metodologian yleiset periaatteet yleisölle. Yleisölle julkistettavien metodologiakuvauksien on oltava 79 yleisluontoisia mutta riittävän perusteellisia.78f (41) Luottoluokituslaitoksen tulisi julkistaa niin ripeästi kuin mahdollista mahdolliset olennaiset muutokset käyttämässään metodologiassa. "Olennaiset 80 muutokset" määritellään kohdassa 35.79F 6.2 Yksittäiset luottoluokitukset (42) Yksittäisten luottoluokitusten osalta kiinnitetään huomiota seuraavaan: uskottavuuteen ja markkinoiden hyväksyntään, sekä yksittäisen luottoluokituksen läpinäkyvyyteen ja julkistamiseen. 75 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 1.4 (7) 76 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 111 77 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 111 78 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 108 79 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 109 80 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 110
dnro 10/120/2006 26 (69) 6.2.1 Uskottavuus ja markkinoiden hyväksyntä (43) Rahoitustarkastuksen arvioinnissa otetaan huomioon, kuinka uskottavina ja luotettavina luottoluokituslaitoksen yksittäisiä luottoluokituksia markkinoilla 81 luottoluokitusten käyttäjien keskuudessa pidetään.80f (44) Vastaavasti, mikäli luottoluokituslaitoksen yksittäiset luottoluokitukset eivät vielä ole saavuttaneet riittävää asemaa markkinoilla, niin Rahoitustarkastus arvioi tarkasti luottoluokituslaitokselle asetettujen hyväksymisvaatimusten 82 täyttymistä.81f (45) Luottoluokituslaitoksen luottoluokitusten uskottavuutta ja luotettavuutta arvioidaan - sekä suhteessa niihin markkinoihin, joilla luottoluokituslaitos toimii että suhteessa siihen, millaista hyväksyntää luottoluokituslaitos hakee - 83 muun muassa seuraavien seikkojen perusteella:82f 84 luottoluokituslaitoksen markkinaosuus;83f luottoluokituslaitoksen liikevaihto ja sen yleiset taloudelliset resurssit;84f 85 hinnoittelun mahdollinen perustuminen annettuun luottoluokitukseen.85f 86 (46) Rahoitustarkastus saattaa huomioida luottoluokituslaitosta arvioidessaan myös muunlaisia kuin yllä mainittuja tekijöitä, jotka kertovat markkinoiden luottamuksesta. Esimerkiksi todisteet useiden valvottavien aikomuksesta käyttää luottoluokituslaitoksen luottoluokituksia vakavaraisuusvaatimuksensa laskemiseen tai muuhun tarkoitukseen kertovat luottoluokituslaitoksen uskottavuudesta 87 markkinoilla.86f (47) Hyväksytyn luottoluokituslaitoksen luokituksia voidaan käyttää arvopaperistettujen erien riskipainon määrittämiseen vain jos luottoluokituslaitos pystyy osoittamaan Rahoitustarkastukselle, että luottoluokituslaitoksella on arvo- 81 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 2.1 (8) 82 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 114 83 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 115 84 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 2.1 (9) 85 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 2.1 (9) 86 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 2.1 (9) 87 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 116
dnro 10/120/2006 27 (69) paperistettujen erien arvioimiseen riittävä kyky, josta on todisteena vahva 88 markkinoiden luottamus.87f 6.2.2 Yksittäisen luottoluokituksen läpinäkyvyys ja julkistaminen (48) Yksittäisten luottoluokitusten on oltava vastaavilla ehdoilla ainakin niiden tahojen saatavilla, joiden oikeutetun edun mukaista luottoluokitusten käyttö on.8f 89 (49) Tahoja, joilla on "oikeutettu etu" ovat ne valvottavat, jotka 89F käyttävät vakavaraisuusvaatimuksensa laskemiseen luottoriskin standardimenetelmää tai 90 joilla on arvopaperistettuja eriä, joihin sovelletaan joko luottoriskin standardimenetelmää tai sisäisten luottoluokitusten menetelmää riskipainotettujen saamisten yhteismäärän laskemisessa ja jotka aikovat käyttää kyseisen luottoluokituslaitoksen luokituksia riskipainon määrittämiseen vakavaraisuuslaskennassa. Suositus Suositus (50) Hyväksyttävyyttä hakevien luottoluokituslaitosten tulee saattaa julkiset luottoluokituksensa ainakin kaikkien kohdassa 49 mainittujen valvottavien saataville.90f 91 (51) "Vastaavilla ehdoilla" ei kuitenkaan tarkoita, että kaikilla valvottavilla tulee olla yhtäläinen saatavuus täysin samoilla ehdoilla luottoluokituksiin ja että minkäänlaista eroa hinnoittelun ehdoissa ei saa esiintyä. Sen sijaan aiheetonta erilaista kohtelua ei tule olla samanlaisissa (taloudellisissa) olosuhteissa toimivien valvottavien 92 välillä.91f 88 Direktiivin 2006/48/EY artikla 97 (1) ja (2) ja Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, luku 2.1 89 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 2.2 (10) 90 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 118 91 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 118 92 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 119
dnro 10/120/2006 28 (69) Suositus (52) Arvopaperistettujen erien osalta on todettu, että niitä koskevien luottoluokitusten tulee olla markkinoilla yleisesti saatavilla. Luottoluokitusten katsotaan olevan yleisesti saatavilla ainoastaan siinä tapauksessa, että ne on julkaistu julkisella foorumilla ja ne on sisällytetty luottoluokituslaitoksen siirtymämatriisiin. Luottoluokitusten, jotka ovat vain tiettyjen yhteisöjen saatavilla, ei katsota olevan yleisesti saatavilla. 93 (53) Yksittäisten luottoluokitusten on oltava vastaavin ehdoin kuin kotimaassa myös niiden ulkomaisten tahojen saatavilla, joiden oikeutetun edun mukaista luottoluokitusten käyttö on. 94 (54) Rahoitustarkastus tekee eron seuraavanlaisten luottoluokituslaitosten välillä: 95 a) sellaisten, jotka eivät peri maksua julkisten luottoluokitustensa käyttäjiltä: Näiden luottoluokituslaitosten tulee varmistaa, että täydellinen lista niiden julkisista luottoluokituksista on saatavilla ja että sitä päivitetään heti, kun uusi luottoluokitus jaetaan tai vanhaa luottoluokitusta tarkistetaan. Rahoitustarkastus katsoo, että hyvä paikka tällaiselle listalle on esimerkiksi luottoluokituslaitoksen internet-sivujen julkinen alue; b) sellaisten, jotka perivät maksun: Näiden luottoluokituslaitosten tulee tehdä vastaavanlainen lista ja päivittää sitä heti, kun uusi julkinen luottoluokitus jaetaan tai vanhaa luottoluokitusta tarkistetaan. Luottoluokituslaitosten tulee myös varmistaa, että lista on saatavilla kaikille palvelun tilanneille. 93 Direktiivin 2006/48/EY liite IX 3. osa, kohta 1 (1b) 94 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 2.2 (11) 95 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 120
dnro 10/120/2006 29 (69) 7 KUVAUKSET (MAPPING) (1) Kuvauksella tarkoitetaan tässä sitä, että Rahoitustarkastus arvioi luottoluokituslaitoksen kunkin luottoluokituksen luottoriskiä ja rinnastaa tämän perusteella nämä luottoluokitukset (luottoluokitusluokat) eri vakavaraisuuslaskennan luottoluokkiin. Huonompi luottoluokitusluokka tarkoittaa siten alempaa luottoluokkaa ja korkeampaa riskipainoa vakavaraisuuslaskennassa. (2) Rahoitustarkastus määrittää tässä luvussa 7 esitettyjen periaatteiden mukaisesti tämän standardin luvussa 6 esitettyjen teknisten hyväksymisvaatimusten ja luvun 10 mukaisesti toimitettujen asiakirjojen perusteella, mikä Rahoitustarkastuksen standardin 4.3c Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä liitteessä I 96 esitetty luottoluokka vastaa kutakin hyväksytyn luottoluokituslaitoksen antamaa luottoluokitusta. 97 Tätä kutsutaan jatkossa kuvausprosessiksi. 7.1 Yleiset periaatteet (3) Rahoitustarkastus arvioi edellä mainittua luottoluokitusten ja luottoluokkien vastaavuutta puolueettomasti ja johdonmukaisesti. 98 Näin varmistetaan paitsi vakavaraisuusvaatimusten täyttyminen, myös pääoman riittävyys sekä tasapuolinen kohtelu niin valvottaville, luokiteltaville kohteille kuin luottoluokituslaitoksillekin. 99 96 Sisältää myös arvopaperistettuja eriä koskevat kuvaukset 97 Direktiivin 2006/48/EY artikla 82(1) sekä artikla 98(1) 98 Direktiivin 2006/48/EY artikla 82(1) sekä artikla 98(1) 99 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 122
dnro 10/120/2006 30 (69) (4) Täydellinen tarkkuus kuvausprosessissa ei metodologiaeroista ja epätäydellisestä aineistosta johtuen todennäköisesti ole mahdollista. Se ei myöskään ole välttämätöntä tavoitteiden saavuttamisen kannalta. 100 (5) Kuvausprosessissa huomioidaan paitsi määrälliset myös laadulliset tekijät. 101 Laadullisten tekijöiden osalta Rahoitustarkastus voi harkintansa perusteella ottaa kuvausten laadinnassa huomioon myös sellaiset luottoluokituslaitoksen toimittamat tiedot ja analyysit, jotka ylittävät asetetut vaatimukset. 102 (6) Määrällisistä tekijöistä luottoluokituslaitoksen kumulatiivisen maksukyvyttömyysasteen (Cumulative Default Rates, CDR) on katsottu kertovan parhaiten sen antamien luottoluokitusten yhteydestä luottokelpoisuuteen. 103 (7) Kumulatiivisella maksukyvyttömyysasteella tarkoitetaan niiden maksukyvyttömyystapauksien lukumäärää, jotka ovat ilmenneet tarkasteluajanjaksona sellaisten luokiteltujen kohteiden ryhmässä, joiden luottoriskin on katsottu kuuluvan samaan kategoriaan. 104 Kuvausprosessissa käytetään erityisesti kolmen vuoden ajalta laskettua kumulatiivista maksukyvyttömyysastetta. (8) Rahoitustarkastus vertaa yksittäisen luottoluokituslaitoksen kuhunkin luottoluokitukseen liittyvää maksukyvyttömyysastetta erilaisiin vertailuarvoihin. Nämä vertailuarvot perustuvat muiden luottoluokituslaitosten sellaisessa liikkeeseenlaskijoiden otannassa havaitsemaan maksukyvyttömyysasteeseen, jossa on Rahoitustarkastuksen käsityksen mukaan vastaavan suuruinen luottoriski. 105 (9) Mikäli kuvausten laadinnassa on tarjolla paljon määrällistä aineistoa, se muodostaa kuvausprosessin perustan. Huomioon otetaan silti myös laadulliset tekijät, jotka vaikuttavat luottoluokituslaitoksen kunkin luottoluokitusluokan maksukyvyttömyysasteen vertailtavuuteen. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi erot maksukyvyttömyyden määritelmässä ja eri tavat laskea maksukyvyttömyysaste. 106 100 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 123 101 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 134 102 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 151 103 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 126 104 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 139 105 Direktiivin 2006/48/EY liite VI 2. osa, kohta 3 (14) sekä Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohdat 137 ja 141 106 Guidelines on the Recognition of External Credit Assessment Institutions, CEBS 20.1.2006, 2. osa, kohta 127