To 13.10.2016 klo 19.00 Sibeliustalo SINFONIAKONERTTI Dima Slobodeniouk, kapellimestari Martin Grubinger, lyömäsoittimet John Corigliano: Conjurer. Konsertto lyömäsoittimille ja jousiorkesterille * (Suomen-ensiesitys) Kadenssi I, I Puu Kadenssi II, II Metalli Kadenssi III, III Kalvo väliaika Sergei Prokofjev: Kivinen kukka * Hääsarja op.126 1. Prologi - Lemmentanssi 2. Sulhasen ystävättärien tanssi 3. Neidon tanssi Mustalaisfantasia op.127 Hääsarja op.126 4. Juhlatanssi 5. Häätanssi * Ensimmäistä kertaa Sinfonia Lahden ohjelmistossa Konsertin kesto on noin kaksi tuntia, sis. väliajan. Sinfonisesti yhdessä: Konsertti nähtävillä ilmaiseksi internetissä osoitteessa www.classiclive.com
John Corigliano: Conjurer. Konsertto lyömäsoittimille ja jousiorkesterille New Yorkissa muusikkoperheeseen 1938 syntynyt John Corigliano on yhdysvaltalainen säveltäjä. Hänen nykyään yli sata teosta käsittävä tuotantonsa on ansainnut lukuisia huomattavia palkintoja, mm. Pulitzer- ja Grawemayer -palkinnot, viisi Grammy-palkintoa ja Oscarin parhaasta musiikista elokuvassa The Red Violin (1998). Metropolitan -oopperatalon Coriglianolta tilaama ooppera The Ghosts of Versailles (1991) on 1900-luvun loppupuolen menestyksekkäimpiä oopperoita. Corigliano on kirjoittanut myös runsaasti elokuvamusiikkia. Coriglianon sävellystyyliä luonnehditaan eklektiseksi. Hän yhdistelee eri tyylejä ja tekniikoita teoksissaan käyttäjäystävälliseksi keitokseksi. Coriglianon musiikki pyrkii puhuttelemaan suoraan kuulijaa, se vetoaa pikemminkin vastaanottajansa emotionaaliseen kuin älylliseen puoleen. Säveltäjä itse kertoo lyömäsoitinkonsertostaan Conjurer (2007) seuraavaa: Suurin osa teoksistani saavat alkunsa käytännön ongelmanratkaisusta. Lyömäsoitinkonserton pulma oli seuraavanlainen: miten kirjoitan konserton monia instrumentteja käyttelevälle solistille siten, että soittaja on selvästi solistin roolissa koko ajan? Toinen ongelma oli säveltää konsertto, jossa on todellisia melodioita, ja vieläpä sellaisia, jotka esittelee solisti, ei orkesteri. I Puu Säveltasolliset soittimet ovat ksylofoni ja marimba. Niiden lisäksi rakensin patterin säveltasottomista puisista lyömäsoittimista, esimerkiksi puublokeista ja claveseista. Avauskadenssi rakentuu hälyäänistä, mutta vähitellen säveltasolliset äänet tulevat mukaan, ja erilaiset motiivit alkavat hahmottua. Tärkein niistä on kvinttimotiivi, josta muodostuu koko teoksen punainen lanka. Solisti ja orkesteri kehittelevät materiaalia, ja kliimaksin jälkeen avausteema palaa. II Metalli Kadenssi on chimesille, putkikelloille, tamtamille ja lautasille. Se on äänekäs ja metallinen motiivisine kvintteineen. Osa itsessään on pehmeä ja pitkälinjainen. Jousella soitettavan vibrafonin matalan rekisterin melodia päättää osan huipennuksen jälkeen. III Kalvo Rumpujen kadenssi esittelee puhuvan rummun sekä jazzyhtyeistä tutun pienehkön, pedaalilla soitettavan bassorummun. Puhuvaa rumpua soitetaan käsin, ja sen säveltasoa voidaan muunnella kalvon tiukkuutta säätämällä. Nämä soittimet käyvät vilkasta keskustelua osan aikana. Kadenssi alkaa hitaasti mutta sen kulminaatio on kovaääninen ja rytmikäs. Teoksen valmistuttua juolahti mieleeni, että muoto, jossa avauskadenssi edeltää varsinaista osaa, esittelee solistin jonkinlaisena lyömäsoitinvelhona, taikurina (conjurer). Solisti ei niinkään tuo esille materiaalia, vaan taikoo sitä ilmoille kolmesta erilaisesta soitinryhmästä. Orkesterin tehtävä on vuorollaan jakaa ja kehitellä solistin loihtimaa aineistoa.
Sergei Prokofjev: Kivinen kukka Sergei Prokofjev (1891 1953) kehitteli viimeiseksi jäänyttä balettiaan karuissa olosuhteissa. Kivinen kukka sai alkunsa aikaan, jolloin säveltäjän terveys oli vakavasti heikkenemässä ja suhteet neuvostoviranomaisiin jäätymispisteessä. Tammikuussa 1948 Prokofjev kutsuttiin yhdessä Neuvostoliiton johtavien säveltäjien, muiden muassa Šostakovistšin ja Hatšaturjanin kanssa kommunistisen puolueen keskuskomitean puhutteluun. Heitä vastaan hyökkäsivät Andrei Ždanov ja muut korkeat puolueviskaalit syyttäen säveltäjiä formalistisesta (muoto sisältöä tärkeämpi) ja epädemokraattisesta musiikista. Prokofjevin kerrotaan istuneen mielenosoituksellisesti selin puhujien ladellessa solvauksiaan. Palaverin jälkeen Prokofjevin ja kollegojen musiikki katosi konserttiohjelmistoista miltei täydellisesti. Tästä eteenpäin, aina kuolemaansa saakka Prokofjev joutui tarkoin miettimään jokaista paperille panemaansa nuottia ja valitsemaan aiheensa siten, ettei vain tulisi loukanneeksi viranomaisia poliittisessa mielessä. Ei juuri yllätä, että hän valitsi uuteen balettiinsa turvallisen satuaiheen ja kirjoitti siihen asiaankuuluvan kepeätä ja värikästä musiikkia. Kivinen kukka perustuu Pavel Bažovin julkaisemaan uralilaiseen kansansatuun. Tarinassa kivenhakkaaja Danilo jättää kihlattunsa Katerinan joksikin aikaa seuratakseen Kuparivuoren valtiatarta hänen valtakuntaansa. Siellä valtiatar näyttää Danilolle tarunhohtoisen kivestä veistetyn kukan. Danilo päättää veistää samanlaisen malakiitista, tyypillisestä vihreästä venäläisestä kivestä. Samaan aikaan Daniloa etsiskelevää Katerinaa lähentelee tarinan juopunut konna Severian. Kuparivuoren valtiatar vangituttaa hänet ja määrää maan nielaisemaan roiston yhtenä suupalana. Katerina löytää Danilon vihdoin, mutta jälleennäkemisen riemu latistuu valtiattaren tajuttua, että Danilo aikoo jättää vuoristoparatiisin opittuaan kivisen kukan salaisen valmistustaidon. Lopulta Danilo voittaa valtiattaren kunnioituksen Katerinaa kohtaan osoittamallaan rakkaudella ja uskollisuudella. Rakastavaiset saavat lähteä ja elävät onnellisina elämänsä loppuun asti. Yllä esitetyn perusteella voi odottaa Kivisen kukan musiikin olevan suoraviivaista ja yksinkertaista. Sitä pidetään Prokofjevin suurteoksista kenties helpoimmin lähestyttävänä. Teos sisältää runsain mitoin tarttuvia melodioita. Kenties muistettavin niistä on lukuisia kertoja teoksen kuluessa toistuva Kuparivuoren valtiattaren teema. Kivinen kukka ei ehkä yllä aivan Prokofjevin aikaisempien mestariteosten, kuten Romeon ja Julian (1936) tai Tuhkimon (1944) tasolle. Teoksessa ei myöskään ole erityisiä sävellysteknisiä uutuuksia - kokeilevuudesta puhumattakaan mutta musiikki on täynnä rytmistä ja melodista viehätysvoimaa. Prokofjev muokkasi baletin musiikista kolme orkesteriteosta, Wedding Suite/Hääsarjan op.126, Gypsy Fantasy/Mustalaisfantasian op.127 ja Ural Rhapsody/Uralilaisen rapsodian op.128. Säveltäjä kuoli pian saatuaan viimeisteltyä baletin viimeisen osan. Baletti kantaesitettiin postuumisti Bolshoi-teatterissa Moskovassa 31.5.1954. Pekka Miettinen
Dima Slobodeniouk Dima Slobodeniouk aloitti syksyllä 2016 Sinfonia Lahden ylikapellimestarina ja Sibeliusfestivaalin taiteellisena johtajana. Hän on toiminut syyskuusta 2013 lähtien Galician sinfoniaorkesterin musiikillisena johtajana ja saanut erityisen paljon kiitosta kekseliäästä ohjelmistosuunnittelusta sekä syvällisestä ohjelmistotuntemuksesta. Ohjelmistovalinnoissa on kuultavissa hänen venäläiset juurensa, suomalaiset opiskeluvuodet sekä viime vuosien tuomat Espanja vivahteet. Slobodeniouk vierailee säännöllisesti Suomen orkestereissa, mutta on myös laajasti tunnettu Euroopan konserttilavoilla. Hän on johtanut mm. Göteborgin sinfonikkoja, Stuttgartin radio-orkesteria, Hollannin filharmonikoita, Islannin sinfoniaorkesteria sekä säännöllisesti Helsingin kaupunginorkesteria ja Radion sinfoniaorkesteria. Hänen solisteinaan ovat esiintyneet mm. Patricia Kopatchinskaja, Dmitry Sitkovetsky, Viktoria Mullova, Barbara Hannigan ja Helena Juntunen. Slobodenioukin laaja ohjelmistotuntemus kuuluu ja näkyy musiikillisten eri aikakausien rikkaana ja monimuotoisena yhdistämisenä. Mukana on sävellyksiä wieniläisklassismista aina aikamme säveltäjiin, kuten Jonathan Harvey, katalonialaissäveltäjä Benet Casablancas ja Magnus Lindberg. Nuorten muusikoiden kanssa työskenteleminen on myös lähellä Slobodenioukin sydäntä. Hänellä on ollut viime aikoina nuorisoprojekteja niin Galiciassa kuin Verbierin festivaalilla. Vuonna 2015 julkaistiin Lotta Wennäkosken teoksia sisältävä levytys Radion sinfoniaorkesterin kanssa Ondine-levymerkille. Slobodenioukilla on myös aktiivinen yhteistyö BIS-levymerkin kanssa, jolle on tallennettu mm. Sebastian Fagerlundin musiikkia hänen johdollaan Göteborgin sinfonikkojen kanssa. Dima Slobodeniouk opiskeli viulunsoittoa Moskovan keskusmusiikkikoulussa opettajinaan Zinaida Gilels ja J. Chugajeva. Siletä hän siirtyi Moskovan konservatorion musiikkiopiston ja Keski-Suomen konservatorion kautta Sibelius-Akatemiaan opettajanaan Olga Parhomenko. Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla hän on opiskellut Leif Segerstamin, Jorma Panulan ja Atso Almilan johdolla. Muita opettajia ovat olleet mm. Ilja Musin ja Esa-Pekka Salonen.
Martin Grubinger Lyömäsoittimien taikuriksi nimitetty itävaltalainen lyömäsoittaja Martin Grubinger on tehnyt uraa uurtavaa työtä lyömäsoittimien nostamiseksi solistisiksi soittimiksi klassisen musiikin maailmassa. Hän on jo tuttu vieras useissa maailman tunnetuissa orkestereissa ja hän esiintyy usein klassisen konsertin lisäksi myös sooloteoksilla, kamarimuusikkona sekä omien yhtyeidensä jäsenenä, joista mainittakoon laajasti tunnettu Percussive Planet Ensemble. Coriglianon teoksen lisäksi Grubingerin ohjelmistoon kuuluu useita 2000-luvulla kirjoitettuja lyömäsoitinkonserttoja. Osa näistä on kirjoitettu nimenomaan hänelle, kuten Avner Dorman Frozen in Time (2007) ja Friedrich Cerhan Concerto for Percussion and Orchestra (2008) ja Tan Dunin concerto, Tears of Nature (2012). Lisäksi hänen perustamansa The Percussive Planet toimii myös aktiivisesti uusien teosten tilaajana ja kantaesittäjänä. Grubinger on toiminut mm. Leipzig Gewandhausin, Cincinnati Symphony Orchestran ja korealaisen Tongyeong Music Festivalin residenssitaiteilijana. Baritoni Thomas Hampsonin kanssa hän tekee resitaalisarjaa, joka on uudistanut resitaalin muotoa ja esitystapaa. Esityksiä on ollut mm. Wienin konserttitalossa ja Teatro alla Scalassa Milanossa. Lisäksi hänen lyömäsoitin-shownsa Free My Way, joka on tehty yhteistyössä vapaajuoksijoiden ja break-tanssijoiden kanssa, valloittaa jo toista kauttaan maailmaa. Martin Grubinger on opiskellut Bruckner konservatoriossa Linzissä sekä Salzburgin Mozarteumissa. Hän on myös voittanut useita kilpailuja, kuten World Marimbaphone Competition Japanissa sekä EBU Competition Norjassa.
TULE KONSERTTIIN. To 3.11. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Guy Braunstein, kapellimestari ja viulusolisti Vaughan Williams: Leivo nousee korkeuksiin Mozart: Viulukonsertto nro 4 Brahms: Sinfonia nro 2 To 20.10. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Dima Slobodeniouk, kapellimestari Jevgeni Sudbin, piano Klo 18 Johdatus konserttiin / Aarno Cronvall Sinfonisesti yhdessä: Aplodit Orkesterille ry Stravinsky: Sinfonioita puhaltimille Tšaikovski: Pianokonsertto nro 1 Rimski-Korsakov: Šeherazade Nikolai Rimski-Korsakovin Šeherazaden tarina tapahtuu 800-luvun Intiassa. Sulttaani on päättänyt teloittaa kaikki 124 vaimoaan, koska hänen ensimmäinen vaimonsa osoittautui uskottomaksi. Yksi vaimoista, Šeherazade, pelastaa itsensä kertomalla sulttaanille tarinoita tuhannen ja yhden yön ajan. Pjotr Tšaikovskin pianokonsertto nro 1 on yksi kaikkien aikojen kuuluisimmista ja romanttisimmista pianokonsertoista. Sen tulkitsee Lahdessa ensim mäis tä kertaa vieraileva huippupianisti Jevgeni Sudbin. To 10.11. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Julian Rachlin, kapellimestari ja viulusolisti Beethoven: Viulukonsertto Tšaikovski: Sinfonia nro 4 Liput: 30-23 aik. / 25-20 eläk. / 8 lapset, opiskelijat ja työttömät
Sinfonia Lahti Sinfonia Lahtea (Lahden kaupunginorkesteri) on kutsuttu pienen kaupungin ihmeeksi. Levytysyhteistyön aloittaminen ruotsalaisen BIS-levy-yhtiön kanssa oli ensimmäinen vahva signaali paikallistason toimijan suuntautumisesta kohti kansainvälistä orkesterimaailmaa, ja orkesteri on toteuttanut suurimman osan villeimmistä utopioistaan yhdessä ylikapellimestarinsa Osmo Vänskän kanssa (1988 2008). Syyskauden 2008 alusta kevääseen 2011 orkesterin taiteellinen neuvonantaja ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja oli kapellimestari Jukka-Pekka Saraste. Orkesterin ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana toimi Okko Kamu syksystä 2011 kevätkauden 2016 loppuun, ja syyskauden 2016 alusta lähtien näissä toimissa kautensa aloitti Dima Slobodeniouk. Muusikoiden kanssa yhdessä 1990-luvun alussa asetettu tavoite kansainvälisestä kiertuetoiminnasta, uudesta konserttitalosta ja ennakkoluulottomista projekteista muodosti ajatuksen orkesterista erilaisena edelläkävijänä. Vuodesta 2000 lähtien orkesterin koti on ollut loistavasta akustiikastaan tunnettu Sibeliustalo. Lukuisten levypalkintojen myötä (mm. Grand Prix du Disque 1993, Gramophone Award 1991 ja 1996, Cannes Classical Award 1997 ja 2001, MIDEM Classical Award 2006 ja Diapason d Or de l Année 2011) ovat ovet auenneet myös kansainvälisille areenoille. Ensimmäinen suuri kiertue tehtiin Japaniin vuonna 1999, ja samana vuonna orkesteri debytoi menestyksekkäästi myös Avery Fisher Hallissa New Yorkissa. Näitä voitokkaita esiintymisiä seurasivat uusintakutsut, ja kiertueet toteutettiin Yhdysvaltoihin tammikuussa 2005 ja Japaniin vuosina 2003, 2006 ja 2015. Japanilaiset kriitikot valitsivat Tokiossa esitetyn Sibeliuksen Kullervon vuoden 2003 parhaaksi klassisen musiikin esitykseksi Japanissa. Orkesteri on esiintynyt Amsterdamin Concertgebouw ssa, Berliinin Filharmoniassa, Buenos Airesin Teatro Colónissa, Pietarin Valkeat yöt -festivaalilla, kahdesti BBC Proms -festivaalilla Lontoossa ja kuudessa konsertissa Wienin Musikvereinissa. Lisäksi orkesteri on konsertoinut mm. Kiinassa, Brasiliassa, Ranskassa, Espanjassa, Puolassa ja Belgiassa saaden esityksistään runsaasti kiitosta kansainväliseltä lehdistöltä. Ennakkoluuloton asenne näkyy mm. orkesterin tekemissä lukuisissa poikkeuksellisissa levytysprojekteissa. Ensimmäinen virsilevy saavutti kultalevyn noin kuukaudessa, ja kaikkiaan orkesterilla on seitsemän kultalevyä. Platinalevyn ovat saaneet Sibelius-elokuvan soundtrack ja lauluyhtye Rajattoman kanssa tehdyt ABBA- ja Queen-levyt. Sibeliuksen lisäksi orkesterin toiminnan ytimessä on ollut vuodesta 1992 tuottoisa yhteistyö nimikkosäveltäjänsä Kalevi Ahon kanssa. Aho on säveltänyt orkesterille mm. viisi sinfoniaa, ja orkesteri on levyttänyt suuren osan Ahon laajasta orkesterituotannosta. Nämä levytykset ovat poikkeuksetta saaneet ylistävän vastaanoton kansainväliseltä lehdistöltä, niin kuin itse asiassa lähes kaikki levyt orkesterin lähinnä BIS-yhtiölle tekemästä jo noin 80 äänitteen kokoelmasta. Syksyllä 2009 orkesterin BIS-levyjen kansainvälinen myynti ylitti miljoonan myydyn levyn rajan. Yksi Sinfonia Lahden painopistealueista on lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ. Jo kymmenen vuoden ajan orkesterin projektiryhmät ovat esim. jalkautuneet lahtelaisiin kouluihin ja päiväkoteihin tekemään sävellystyötä lasten kanssa Hei, me sävelletään! -projektin merkeissä.
Sinfonisesti yhdessä: Etelä-Suomen Sanomat on Lahden markkina-alueen luetuin lehti, joka tavoittaa päivittäin eri-ikäiset ja erilaisissa elämänvaiheissa olevat päijäthämäläiset myös verkossa. Valtakunnallisesti mitattuna Etelä-Suomen Sanomat on lukijamäärältään 9. suurin sanomalehti. Lehti tarjoaa lukijoilleen tärkeimmät uutiset alueelta ja muualta maailmasta, uutisten taustat, monipuolisia teemasisältöjä, kiinnostavia henkilöitä ja ilmiöitä. Polttimo on elintarvikealan konserni ja perheyritys, johon kuuluvat maltaita valmistava Viking Malt Oy sekä elintarvikkeiden ainesosia valmistava ja maahantuova Senson Oy. Viking Maltilla on mallastuotantoa Lahden lisäksi Ruotsissa, Liettuassa, Tanskassa ja Puolassa. Sensonin mallasuutteet ja -entsyymit tuotetaan Lahdessa. Asiakkaitamme ovat kansainväliset ja kotimaiset elintarvikeyritykset kuten panimot, tislaamot, leipomot, meijerit sekä eines- ja makeisteollisuus. Stala-Yhtiöt on suomalainen perheyritys, jolla on juuret syvällä suomalaisen työn, toimivan designin, kestävän materiaalin ja tinkimättömän laadun arvostamisessa. Näitä arvoja kunnioittaen Stala valmistaa pesupöytiä, altaita, jätelajitteluvaunuja, postilaatikoita ja pihamoduleja, jotka kestävät aikaa ja tuottavat iloa jokaisella käyttökerralla. Samalla tinkimättömyydellä syntyvät myös Stalatuben rakenneputket ja komponentit, joiden laatu tunnetaan ympäri maailman. Osuuskauppa Hämeenmaa toimii Kanta- ja Päijät- Hämeessä, 21 kunnan alueella. Hämeenmaa on myynniltään alueensa suurin yritys ja työllistää noin 2700 kanta- ja päijäthämäläistä. Osuuskaupan omistavat sen asiakkaat, ja Hämeenmaalla omistajia on jo yli 155 000. Edullisten ja luotettavien kauppapalvelujen lisäksi omistajuus palkitsee muun muassa kuukausittaisena Bonuksena. Tuloksensa osuuskauppa käyttää verkostonsa kehittämiseen ja omistajiensa palvelujen parantamiseen. MBE on strateginen valinta kumppaniksi. Autamme brändejä menestymään kasvattamalla myyntiä, nostamalla tunnettuutta sekä brändin arvoa. Markkinointiviestinnän näkemyksen lisäksi saat meiltä luovan ratkaisun ja viimeistellyn toteutuksen. Ota yhteyttä, niin tutustutaan. Aplodit Orkesterille r.y on avoin yhdistys kaikille konserttimusiikin ja Sinfonia Lahden ystäville. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme konserttien yhteydessä Metsähallissa olevaan info- ja levypisteeseemme.