TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA



Samankaltaiset tiedostot
Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014

Varsinais-Suomen ruokaketju

Turku. Keskusverkkoselvitys 1: Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 4/2014

Nuorten yhteiskuntatakuu ja nuorten tilanne Varsinais-Suomessa

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012

Nuorten tilanne ja yhteiskuntatakuu Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2012

KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

6. Päihteet. 6.1Johdanto

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 11/2014

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

Väestönmuutos Pohjolassa

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2015

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014

VARSINAIS-SUOMESSA 2012

Aluejärjestöraportti Varsinais-Suomen Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2014

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 11/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2/2014

Varsinais-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Liite 1 b. Nousiaisten (13.) tarjousalueet kartalla

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi

TALOUSTUTKIMUS OY:N TUTKIMUS VARSINAISSUOMALAISTEN MIELIKUVISTA SAARISTOMERESTÄ

Liite 1 b. Marttilan (9.) tarjousalueet kartalla

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Transkriptio:

VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan yli puolet tuli Euroopasta, lähinnä Eteläja Itä-Euroopan maista. Varsinais-Suomi sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 1884 henkilöä. Valtaosa maakunnan muuttovoitosta selittyy Turun seudulle ja etenkin Turkuun suuntautuneilla muutoilla. Turku saikin viime vuonna muuttovoittoa noin 1 800 uuden asukkaan verran. Seuduista eniten muuttotappiota oli Salon seudulla, jonka asukasluku väheni muuttoliikkeen seurauksena yli 300 henkilöllä. Merkillepantavaa Varsinais-Suomen muuttoliikkeen rakenteessa oli se, että Turun kotimainen muuttovoitto oli lähes kokonaan peräisin maakunnan ulkopuolelta, kun muut Varsinais-Suomen alueet puolestaan menettävät asukkaita muihin maakuntiin. Kaikki Varsinais-Suomen seudut saivat muuttovoittoa ulkomailta. Koko maakunnan muuttovoitosta 70 % tulikin maahanmuutosta ja vain 30 % muista Suomen maakunnista. Yli puolet Varsinais-Suomen saamasta ulkomaisesta muuttovoitosta tuli Euroopan alueelta ja siitä valtaosa EU-maista. Ehdottomasti merkittävin yksittäinen maa, josta Varsinais-Suomi saa muuttovoittoa, oli Viro. Varsinais-Suomeen muutti runsaasti ihmisiä myös Etelä- ja Itä-Euroopasta, Lähi-Idän alueelta sekä Itä-Afrikasta. Varsinais- Suomi kärsi eniten muuttotappiota Keski- ja Länsi-Euroopan maihin. Maakunnittain tarkasteltuna Varsinais-Suomi sai eniten muuttovoittoa Länsi-Suomesta: Satakunnasta ja Pohjanmaan maakunnista. Sen sijaan Pirkanmaalle ja etenkin Uudellemaalle muutti Varsinais-Suomesta enemmän ihmisiä kuin niistä muutti Varsinais-Suomeen. Vaikka valtaosa muuttovoitosta tulee ulkomailta, muuttavat ihmiset kuitenkin pääsääntöisesti varsin lyhyillä etäisyyksillä. Ehdottomasti suurin osa Varsinais-Suomen tulo- ja lähtömuutosta suuntautuukin naapurimaakuntiin. Varsinais-Suomen kunnista eniten muuttovoittoa Turun jälkeen sai Kaarina. Kaarinan muuttovoitosta suurin osa tuli Turusta, joka taas sai merkittävän osan maakunnan sisäisestä muuttovoitostaan Salosta. Muut merkittävät nettomuuttovirrat maakunnassa tapahtuivat pääasiassa Turun seutukunnan kuntien välillä. Kuva 1 Muuttoliikkeen suuntautuminen Varsinais-Suomessa vuonna 2013. Nettomuutto on tulomuuton ja lähtömuuton erotus eli muuttovoiton tai -tappion suuruus. Kuva 2 Muuttoliikkeen kehitys Varsinais-Suomessa 1987 2013. +2 500 +2 000 +1 500 +1 000 +500 0-500 -1 000 +15 000 +10 000 +5 000 0-5 000-10 000-15 000 Varsinais-Suomi Turun seutu Tulo- ja lähtömuutto (henkilöä) Tulomuutto Suomesta Tulomuutto ulkomailta Turku Muu Turun seutu Lähtömuutto Suomeen Lähtömuutto ulkomaille Nettomuutto Suomeen Nettomuutto ulkomaille 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Loimaan seutu Nettomaahanmuutto Nettomuutto muihin Suomen kuntiin Nettomuutto Varsinais-Suomen kuntiin Vakka-Suomi Turunmaa Salon seutu +3 000 +2 000 +1 000 0-1 000-2 000-3 000

+137 +8 TIETOISKU 7.5.2014 +52 +107 +48 +79 +44 +14 EU-maat +556 +56 Aasia +384 +186 Muu Eurooppa Afrikka +212 +143-76 +84 +89-3 +15 +17 Amerikka Oseania +20-4 -25-256 Kuva 3 Varsinais-Suomen muuttovoiton ja -tappion (nettomuutto) suuntautuminen muihin Suomen maakuntiin sekä eri maanosiin vuonna 2013.

Muuttovoitto tai -tappio (henkilöä) -100-10 -1 +1 +10 +100 Kuva 4 Varsinais-Suomen maahanmuuton muuttovoiton ja -tappion (nettomuutto) suuntautuminen maittain vuonna 2013.

Suomeen (9 138) Suomesta (9 173) Uusimaa (3 968) Uusimaa (3 712) LÄHTÖMUUTTO VARSINAIS-SUOMESTA 2013 TULOMUUTTO VARSINAIS-SUOMEEN 2013 Satakunta (1 221) Satakunta (1 407) Ulkomaille (1 066) Ulkomailta (2 375) Pirkanmaa (1 122) Pirkanmaa (1 046) EU-maat (709) Kanta-Häme (455) EU-maat (1 265) Kanta-Häme (539) Muu Eurooppa (111) Aasia (89) Amerikka (80) Afrikka (33) Oseania (17) Keski-Suomi (320) Pohjanmaa (303) Pohjois-Pohjanmaa (283) Päijät-Häme (203) Pohjois-Savo (196) Lappi (174) Aasia (473) Muu Eurooppa (323) Afrikka (176) Amerikka (100) Oseania (15) Pohjanmaa (440) Pohjois-Pohjanmaa (390) Keski-Suomi (376) Päijät-Häme (292) Pohjois-Savo (240) Etelä-Pohjanmaa (161) Etelä-Pohjanmaa (240) Kuva 5 Varsinais-Suomen lähtö- ja tulomuuton muuttovirrat muihin Suomen maakuntiin sekä eri maanosiin vuonna 2013. Pohjois-Karjala (144) Kymenlaakso (142) Etelä-Savo (139) Etelä-Karjala (104) Keski-Pohjanmaa (77) Ahvenanmaa (76) Kainuu (50) Lappi (226) Pohjois-Karjala (158) Kymenlaakso (157) Etelä-Savo (136) Keski-Pohjanmaa (125) Etelä-Karjala (121) Kainuu (57) Ahvenanmaa (51)

-500 0 +500 +1 000 +1 500 +2 000-200 -150-100 -50 0 +50 +100 +150 +200 Turku Kaarina Naantali Rusko Loimaa Marttila Lieto Laitila Pöytyä Masku Sauvo Oripää Nousiainen Vehmaa Mynämäki Taivassalo Tarvasjoki Kustavi Aura Paimio Kemiönsaari Somero Pyhäranta Uusikaupunki Koski Tl Raisio Parainen Salo Nettomuutto Varsinais-Suomen kuntiin Nettomuutto muihin Suomen kuntiin Nettomaahanmuutto Turku Kaarina Naantali Rusko Loimaa Marttila Lieto Laitila Pöytyä Masku Sauvo Oripää Nousiainen Vehmaa Mynämäki Taivassalo Tarvasjoki Kustavi Aura Paimio Kemiönsaari Somero Pyhäranta Uusikaupunki Koski Tl Raisio Parainen Salo Nettomuutto Varsinais-Suomen kuntiin Nettomuutto muihin Suomen kuntiin Nettomaahanmuutto Kuva 6 Varsinais-Suomen kuntien muuttovoiton ja -tappion (nettomuutto) suuntautuminen vuonna 2013. Oikeassa kuvassa on sama tietosisältö eri mitta-asteikolla pienten kuntien muuttoliikkeen havainnollistamiseksi.

47 33 23 30 TIETOISKU 7.5.2014 67 22 89 26 41 20 284 30 29 223 33 Kuva 7 Merkittävimmät Varsinais-Suomen kuntien väliset nettomuuttovirrat vuonna 2013. Nettomuuttovirta kertoo tulomuuton ja lähtömuuton erotuksen kahden kunnan välillä. Kartassa ei ole esitetty alle 20 henkilön nettomuuttovirtoja.