TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 Tervon Osuuspankki Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-17 Toimintakertomus 18-20 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 21-22 Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 23-32 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 33-54 Liitetiedot 55-65 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 66 Hallituksen allekirjoitus 66 Hallintoneuvoston lausunto 66 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

1 1(17) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Vuosi 2013 oli Tervon Osuuspankille Juhlavuosi! Pankkimme täytti ihailtavat 110 vuotta. Arvoa saavutetuille vuosille luo myös tieto siitä, että Tervon Osuuspankki on Suomen vanhin osuuspankki. 110 -vuotispäiviä juhlittiin näyttävästi ja omistajajäseniämme hellien. Iltajuhlaan, joka pidettiin Tervon Urheiluhallilla, osallistui noin 600 vierasta. Illan ohjelmasta ja yleisön viihdyttämisestä vastasivat koomikko/juontaja Janne Kataja, taikuri/mentalisti Pete Poskiparta, Jazzin' Up - tanssiryhmä, Twister -coverbändi sekä laulaja Suvi Teräsniska. Ennen iltatilaisuutta Tervon Osuuspankki tarjosi vieraille juhlaruuan, joka nautittiin Tervon Mantulla. Juhlassa julkaistiin myös Tervon Osuuspankin 110 -vuotiskirja "TARINOITA TERVOSTA". Julkaisu sai upean vastaanoton ja se luo uskoa Tervon kehitykselle tulevaisuudessakin. Vuosi 2013 antoi, mutta myös otti paljon. Hiljattain eläkkeelle siirtynyt Tervon Osuuspankin pitkäaikainen toimitusjohtajamme Seppo Vehniäinen menehtyi 18.09.2013. Liiketoiminnallisesti kulunutta tilikautta voidaan kutsua Tervon Osuuspankin nykyhistoriassa tietynlaiseksi murrosvuodeksi. Vuoden aikana tehdyt ratkaisut lisätä henkilöstön määrää hetkellisesti rasittavat tilikausia 2013 ja 2014, mutta henkilöstöriskin poistamiseksi tehdyt ratkaisut antavat tulevaisuuteen itsenäisenä toimivalle Tervon Osuuspankille lisää avaimia menestykseen. Perusliiketoiminta on pysynyt edelleen erittäin kannattavana, vaikka juhlavuosi sekä henkilöstöratkaisut vaikuttivatkin alentavasti liiketulokseen. Näin ollen liiketulos jäi pienemmäksi edellisvuoteen verrattuna. Korkokatteen positiiviseen kehittymiseen on pankissamme satsattu ja se näkyi, sillä korkokate säilyi erinomaisena myös tässä haastavassa markkinatilanteessa. Alhaiset viitekorot eivät siis aiheuttaneet liikaa päänvaivaa Tervon Osuuspankille vuoden 2013 aikana. Lisää vauhtia tilikaudelle antoi Lohimaan omistajajärjestelyt, jotka työllistivät alkuvuodesta runsaasti. Kesäkuussa 2013 Tervon kunta ja Tervon Osuuspankki ostivat Äyskosken koskitilat turvatakseen Tervon matkailua sekä kehittääkseen matkailun ympärillä olevia hankkeita. Samalla varmistettiin koskien pysyminen kotimaisessa omistuksessa. Muun muassa tästä johtuen kiinteistöihin sitoutunut pääoma nousi vuoden 2013 aikana. Vakavaraisuus on edelleen erinomaisella tasolla, vaikka se heikkenikin edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Luottokannan kasvu oli edelleen voimakasta ja talletuskantakin kasvoi hieman. Arvonalentumistappioita kirjasimme vuodelle 2013 edellisvuotta enemmän. Muutoksia tapahtui myös hallintorintamalla. Tervon Osuuspankin pitkäaikainen hallituksen puheenjohtajamme siirtyi "eläkkeelle" Joukon päivänä 14.12.2013 ikäpykälän tullessa täyteen. Tähän oltiin valmistauduttu jo joulukuussa 2012, jolloin hallituksen vahvuutta lisättiin yhdellä. Näin ollen vahvuus pieneni takaisin vuoden 2011 tasolle. Hallinnon roolia lisättiin ja kehitettiin järjestämällä hallintoneuvostolle ja hallitukselle yhteiset koulutuspäivät. Onnistumissuunnitelman mukaisesti markkinointiin ja sosiaaliseen toimintaan panostettiin juhlien lisäksi myös muullakin rintamalla. Vuoden 2013 aikana pankkimme oli aktiivisesti mukana noin kolmessakymmenessä erilaisessa tapahtumassa Tervon alueella. Koska pankkimme on hyvässä kunnossa, voidaan vuoteen 2014 startata luottavaisin askelin.

2 2 Avainlukuja Avainlukuja 2013 2012 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 196 487-291 Kulujen suhde tuottoihin, % 82,4 63,4 19 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2 5,1-3,1 Vakavaraisuussuhde, % 29,5 33,9-4,4 Henkilöstö keskimäärin 6 5 1 Jäsenet 1 369 1 329 40 OP-Pohjola-ryhmä Tervon Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna 2013. Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna 2013. BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä lisääntyivät. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät. Pankkien yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien, asuntokauppamäärien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason ja rahoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Määräaikainen laki pankkiverosta tuli voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013-2015. Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia

3 3 vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat talletuspankit maksoivat vuodelta 2013 pankkiveroa yhteensä 45 978 tuhatta euroa. Tervon "kruunun jalokivi" Matkailukeskus Lohimaa sai uuden omistajan/yrittäjän. Lohimaan menestyminen on Tervolle erittäin tärkeää, koska se luo alueelle positiivista ilmapiiriä sekä edellytyksiä myös muulle yritystoiminnalle. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Helmikuun 1. päivä vietettiin Tervon Osuuspankin 110 -vuotisjuhlia. Tervon Mantulla ja liikuntahallilla pidetyssä juhlassa kävi noin 600 vierasta. Tervon Osuuspankki osti toukokuussa Tervon kunnassa sijaitsevat Niittylä ja Nurmela -nimiset tilat. Tiloilla sijaitsee hallirakennus, josta on tarkoitus kehittää ja rakentaa toimivaa yritystilaa tukemaan Tervon matkailuelinkeinoa. Kesäkuussa pankkimme osti Änsy-Äyskoski -nimisen koskitilan sekä määräalat Erämaa sekä Taimenranta -nimisistä tiloista Lohimaan alueella. Änsy-Äyskoski on vuokrattu Lohimaan matkailutoimintaa harjoittavalle yritykselle. Lisäksi Tervon Osuuspankki osti lokakuussa 2013 asunto-osakkeen Kuopion keskustasta Kuopion Maljapuisto -nimisestä asunto-osakeyhtiöstä. Asunto-osake on vuokrakäytössä. Tervon Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tervon Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate 1 053 1 088-3,3 1 025 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 76 79-3,5 106 Palkkiotuotot, netto 118 126-6,4 136 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 7 24-69,8-1 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot -3-33 -91,8-142 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -7 9-175,4 9 Liiketoiminnan muut tuotot 5 5 5,6 6 Yhteensä 197 210-5,9 114 Tuotot yhteensä 1 250 1 298-3,7 1 139 Kulut Henkilöstökulut 373 281 32,9 308 Muut hallintokulut 418 353 18,5 278 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 82 43 89,2 32 Liiketoiminnan muut kulut 157 146 7,7 136 Kulut yhteensä 1 031 823 25,2 753

4 4 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 23-12 289,2-7 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 196 487-59,7 393 Korkokate pysyi samalla erinomaisella tasolla kuin se on ollut kahden edellisenkin tilikauden aikana. Myös tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista pysyivät samassa edellisvuoteen verrattuna. Nettopalkkiotuotot laskivat hieman. Kulut nousivat reilusti johtuen sekä juhlavuodesta että tehdyistä henkilöstöratkaisuista. Myös poistot kasvoivat vuonna 2012 valmistuneen pankkirakennuksemme täydellisestä peruskorjauksesta johtuen. Palkkiot luotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat. Arvopapereiden välityspalkkioita kertyi edellisvuotta vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OPbonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Talletuksista 4 3 14,9 Luotonannosta 68 61 10,9 Maksuliikkeestä 123 108 13,6 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 12 16-24,9 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 32 26 25 Takauksista 4 1 176,5 Vakuutusten välityksestä 52 48 6,6 Muut 31 40-22,6 Yhteensä 325 304 6,9 OP-bonukset -145-133 8,4 Palkkiotuotot yhteensä 180 170 5,7 Palkkiokulut 62 44 40,3 Palkkiotuotot, netto 118 126-6,4 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 24 0 181 883,7 Vähennykset 0-12 -97,7 Arvonalentumisten nettomäärä 23-12 289,2 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0 0,1 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa.

5 5 Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % 31.12.2011 Tase 52 537 47 866 9,8 44 449 Luotot 41 995 37 382 12,3 33 490 Saamistodistukset 4 311 4 822-10,6 5 606 Osakkeet ja osuudet 1 848 1 839 0,5 1 755 Talletukset 32 624 31 485 3,6 32 297 Oma pääoma 6 695 6 587 1,6 6 396 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 2 119 2 000 5,9 2 437 Tase kasvoi voimakkaasti johtuen pääsääntöisesti luottokannan kasvusta. Myös talletukset kasvoivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Tervon Osuuspankin tasehallinnalle tärkeiden saamistodistusten määrä laski hieman sijoitussalkussa olleiden joukkovelkakirjalainojen erääntymisten vuoksi. Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 13.815 tuhatta euroa eli 1.328 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 41.995 tuhatta euroa (37.382 1 ). Järjestämättömät saamiset vähenivät tilikauden aikana huomattavasti ollen enää 90 tuhatta euroa. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 90 258-65,1 Nollakorkoiset saamiset 2 3-22,1 Yhteensä 92 261-64,6 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,2 0,7-0,5 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 1323 1212 Prosenttia taseesta 2,5 2,53 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 1234 362 Prosenttia taseesta 2,3 0,76 Käypä arvo 1166 379 Nettotuotto, % -0,57 1,85 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 2557 1573 Prosenttia taseesta 4,9 3,29 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2012.

6 6 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei kirjattu eikä peruutettu arvonalennuksia tilikauden aikana. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 0 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana eikä sijoituskiinteistöihin sisältynyt tilikauden päättyessä arvonkorotuksia. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 1.320 tuhatta euroa (1.616). Osakkeiden ja osuuksien määrä pysyi lähes muuttumattomana edelliseen tilikauteen verrattuna. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 145 tuhatta euroa oli 15 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 12 753 12 537 1,7 Säästämistilit 3 647 3 567 2,3 Sijoittamistilit 16 224 15 382 5,5 Valuuttatalletukset - - Yhteensä 32 624 31 485 3,6 Muut velat 0 3-100 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 32 624 31 488 3,6 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, kasvoivat 11.282 tuhanteen euroon (7.842). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä.

7 7 Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma pieneni 3,3 prosenttia 632 tuhanteen euroon (654). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 140 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 492 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2012 yhteensä 6.708,99 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 1,6 prosenttia 6.695 tuhanteen euroon (6.587). Poistoeroa kasvatettiin 23 tuhatta euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2014 alkaen siirtymäsäännöksin. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 6 695 6 587 Käyvän arvon rahasto -78-83 Arvonkorotusrahasto - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 1228 1 142 Palautettavat osuuspääomat -2-2 Aineettomat hyödykkeet - - Suunniteltu voitonjako -5-7 Tilintarkastamaton voitto - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -113-164 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä -35-82 Ydin omat varat *) yhteensä 7 689 7 391 Pääomalainat - - Toissijaisten omien varojen alijäämä --35-82 Siirto ydin omiin varoihin 35 82 Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 7 689 7 391 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - -

8 8 Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 78 83 Arvonkorotusrahasto - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -113-164 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin 35 82 Toissijaiset omat varat yhteensä 0 0 Omat varat yhteensä 7 689 7 391 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Tervon Osuuspankilla ei ole pääomalainoja. Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. IRBA-muutosten seurauksena vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus pieneni. Osuuspankin vakavaraisuus kuitenkin heikkeni, sillä Muut omien varojen vaatimukset (nk. Basel I lattia) kasvoivat tätä enemmän. Basel I lattia poistuu vuoden 2014 alusta lukien omien varojen vaatimuksesta ja siirtyy omien varojen minimitason määrittäväksi lattiaksi. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 5 4 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 85 1 Yritysvastuut 2 2 Vähittäisvastuut - - Muut erät - - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Yritysvastuut 1) 550 344 Vähittäisvastuut 2) 340 493 Kiinteistövakuudelliset 253 405 Muut 87 88 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 151 155 PD/LGD-menetelmä 135 131 Yksinkertainen menetelmä 15 24 Pääomasijoitukset - 13 Pörssilistatut sijoitukset 11 10 Muut 4 2 Muut erät 216 144 Luottoriski yhteensä 1 348 1 143 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 162 155 Muut omien varojen vaatimukset 4) 575 446 Yhteensä 2 085 1 745 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski

9 9 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omat varat yhteensä 7 689 7 391 Ensisijaiset omat varat 7 689 7 391 Omien varojen vaatimus 2 085 1 745 Vakavaraisuussuhde, % 29,50 33,9 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 29,50 33,9 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 14,1 *syyskuussa 2013 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tervon Osuuspankin vakavaraisuussuhdeluku oli vuodne lopussa 29,50 %. Vakavaraisuus pieneni johtuen omien varojen vaatimuksen kasvusta. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin.

10 10 Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja 29 333 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2013 2012 2011 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2 5,1 4,3 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,3 0,8 0,7 Omavaraisuusaste, % 15 16,2 16,4 Kulujen suhde tuottoihin, % 82,4 63,4 66,2 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu

11 11 Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Luottoriskit Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. Pankki noudattaa OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan rikkoa. Valvontarajojen pohjalta pankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP-Pohjola osk:n ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesi. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta rahoitusprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista.

12 12 Likviditeettiriski Markkinariskit Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 38,7 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 10,3 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2013 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,1 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,2 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkotulokseen. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjolaryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet

13 13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Tervon Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa. Pankin kiinteistöomistukset koostuvat omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä, omaa liiketoimintaa tukevista vuokrakiinteistöistä sekä alueen kehitykselle strategisesti tärkeistä tiloista. Tervon Osuuspankin strategisesti tärkeät kiinteistöomistukset tukevat Tervon kehitystä ja toimialueella asuvien jäsenten hyvinvointia. Vuoden 2013 lopussa kiinteistöomistuksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiössä) sitoutuneen pääoman määrä oli 4,9 prosenttia taseen loppusummasta. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Jäsenistö Tervon Osuuspankilla ei ole sivukonttoria. Pääkonttorin yhteydessä on rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa Pohjola Vakuutuksen vakuutuspalveluita asiamiehen kautta. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 40 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 1369. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta.

14 14 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Kesäkuussa 2013 pankkiimme palkattiin uusi toimihenkilö Pirjo Tiihanoff, joka tuo pankkimme asiakaspalveluun lisävahvuutta. Pirjon toimenkuvaan kuuluu pääkassapalvelut sekä sijoitus-, laina- ja vakuutusasiakkaiden auttaminen. Moninainen toimenkuva pienentää Tervon Osuuspankin henkilöstöriskiä merkittävästi. Tervon Osuuspankin päivittäinen asiakaspalveluvahvuus on keskimäärin noin neljä (4) henkilöä. Henkilökunta Jani Kääriäinen Marjut Korhonen Ulla Julkunen Pirjo Tiihanoff Mervi Kukkonen Tarja Jaakkola toimitusjohtaja palvelupäällikkö rahoitusneuvoja palvelumyyjä palvelumyyjä, osa-aikainen palvelumyyjä, osa-aikainen Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Tervon Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat:

15 15 osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 18.04.2013. Kokoukseen osallistui 37 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 10 ja enintään 16 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 12. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2013 yhteensä 2 kertaa. Lisäksi pidettiin Tervon Osuuspankin kehittämis- ja hallinnon koulutuspäivä. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 4 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 7 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista.

16 16 Hallitus Toimitusjohtaja Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä neljä. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 16. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Vesa-Matti Lintunen (2011-2014), agrologi, maanviljelijä, Tervo Matti Tarvainen (2013-2016), metsätal. tekn., metsäneuvoja, Tervo *Anne Huttunen (2011-2014), lääkintävahtimestari, Tervo *Tuula Huttunen (2013-2016), maatilan emäntä, Tervo Minna Jaakkola (2011-2014), viestintäpäällikkö, Kuopio *Timo Korhonen (2012-2015), rakennusmestari, yrittäjä, Tervo Heikki Liimatainen (2011-2014), maanviljelijä, Tervo Kari Mähönen (2013-2016), rakennusosaston esimies, mv, Tervo ***Erkki Pääkkönen (2013-2016), koulutettu hieroja Eat, Tervo *Hannele Rainivaara (2012-2015), eläinlääkäri, ymp.terv.joht., Tervo **Mirja Tiirikainen (2010-2013), erikoissairaanhoitaja, Tervo Jukka Tossavainen (2012-2015), FM, maaseutuyrittäjä, Joensuu Timo Vauhkonen (2012-2015), maanviljelijä, Tervo *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen ** 18.04.2013 saakka *** 18.04.2013 alkaen

17 17 Hallitus Puheenjohtaja Jouko Voutilainen, s.1948, metsäneuv., metsäinsinööri, 1977 14.12.2013 saakka Varapuheenjohtaja Risto Korhonen, s. 1957, maaseutuyritt., maatilateknikko 2007 14.12.2013 saakka. Puheenjohtaja 14.12.2013 alkaen Muut jäsenet Vesa Hanhijoki, s. 1962, urheiluhieroja 2012 Teija Korhonen, s. 1959, tutkimusanalyytikko 2010 varapuheenjohtaja 14.12.2013 alkaen Jani Kääriäinen, s. 1974, toimitusjohtaja, yo-merkantti 2010 *** Jokaisen hallituksen jäsenen kotikunta on Tervo. Toimitusjohtaja Jani Kääriäinen, yo-merkantti, 39 v, Tervon Op:iin 2008, toimitusjohtaja 2010 - Johtoryhmän kokoonpano Jani Kääriäinen, 1974, Tervon Op:iin 2008, toimitusjohtajaksi 2010 Marjut Korhonen, 1959, pankin palvelukseen 1981 Tilintarkastajat Heikki Laitinen, KHT, KTM, Kuopio, Ernst Young Oy, - 18.04.2013 Esko Taskinen, KHT, KPMG Oy Ab, 18.04.2013 alkaen Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastajat Jarmo Wacklin ja Tuija Seppälä suorittivat osuuspankin vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin 12.03. 14.03.2013. Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut palvelupäällikkö Marjut Korhonen. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden kasvu vahvistuu vuonna 2014, mutta jää edelleen keskivertoa hitaammaksi. Yhdysvalloissa kasvu nopeutuu ja euroalue pääsee kiinni talouskasvusta. Viennin vilkastuminen piristää Suomen taloutta, mutta talouskasvu on edelleen verkkaista. Euroopan keskuspankin kasvua tukeva rahapolitiikka jatkuu. Euribor-korot säilyvät alhaalla. Tervon talousalueen kehitys on ollut positiivista jo parin vuoden ajan ja usko tulevasta sekä paikkakunnan kehittymisestä on vahva. Alue tarvitsee rahoituslaitoksen, joka ymmärtää kasvukeskusten ulkopuolella toimivien asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Tervon Osuuspankilla on hyvät edellytykset auttaa ja luoda alueelle ja sen asukkaille lisää hyvinvointia. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 5.393.538,29 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 140.786,84 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 1,0 prosenttia eli yhteensä 5.045,91 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli 135.740,93 euroa siirretään käyttörahastoon.

18 TERVON OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2013 Korkotuotot 1 214 145,98 Korkokulut 161 198,99 KORKOKATE 1 052 946,99 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 76 407,02 Muista yrityksistä 76 407,02 Palkkiotuotot 180 192,42 Palkkiokulut 62 101,35 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 7 350,90 Arvopaperikaupan nettotuotot 8 575,00 Valuuttatoiminnan nettotuotot -1 224,10 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot -2 753,06 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -6 671,14 Liiketoiminnan muut tuotot 4 933,56 Hallintokulut 791 166,54 Henkilöstökulut 373 420,92 Palkat ja palkkiot 319 245,42 Henkilösivukulut 54 175,50 Eläkekulut 39 799,36 Muut henkilösivukulut 14 376,14 Muut hallintokulut 417 745,62 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 81 902,95 Liiketoiminnan muut kulut 157 458,95 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 23 314,86 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 196 462,04 Tilinpäätössiirrot 22 597,00 Tuloverot 33 078,20 Tilikauden verot 36 934,84 Aikaisempien tilikausien verot -139,24 Laskennallinen vero -3 717,40 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 140 786,84 1.1. - 31.12.2012 1 331 867,27 243 434,70 1 088 432,57 79 211,10 79 211,10 170 452,68 44 270,01 24 337,16 23 650,00 687,16-33 492,25 8 845,85 4 672,28 633 699,81 281 047,67 241 877,52 39 170,15 34 248,42 4 921,73 352 652,14 43 294,96 146 139,19-12 321,75 487 377,17 278 424,07 32 955,26 32 094,63-10,18 870,81 175 997,84 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 140 786,84 175 997,84