Kuvassa on useita tuotteita, joiden valmistuksessa käytetään kalkkikiveä jossakin muodossa: Seinälle ripustetuissa piirustuspapereissa on GCC:tä tai PCC:tä täyteaineena. Maitotölkissä on käytetty GCC:tä päällystyspigmenttinä, samoin kuin keksipaketissa. Kekseissä taas on sokeria, joka puhdistetaan kalkkikiven avulla, sekä jauhoja, joita saadaan maanparannuskalkilla käsitellyssä maassa kasvaneesta viljasta. Liimassa on kalkkikivijauhetta täyteaineena, kuten myös liimapullon muovissa ja muovisessa sivellinpurkissa. Sakset on tehty teräksestä, jonka valmistuksessa käytetään poltettua kalkkia kuonanmuodostajana. Liitu, jolla on piirretty mustalle taululle, on kalkkikiveä. Myös vesiväreissä on joskus liitua täyteaineena. Maaleissa käytetään kalkkikivijauhetta täyteaineena. Kukat kasvavat mullassa, joka saattaa sisältää dolomiittia. Betoniseinien tärkeä ainesosa on sementti, jonka valmistuksessa tarvitaan kalkkikiveä. Ihminen tarvitsee kalsiumia, jota hän saa ravinnostaan, esimerkiksi maidosta. Sanasto Kalkkikivi Kalkkikivi on synnyltään orgaaninen tai epäorgaaninen, sedimentäärinen tai kiteytynyt karbonaattikivi, jonka mineraaleista yli 50 prosenttia on karbonaattimineraaleja. Tärkein niistä on kalsiitti, jonka kemiallinen nimi on kalsiumkarbonaatti (CaCO 3 ). Dolomiitti Dolomiitti on karbonaattikivi, jonka mineraaleista yli 50 prosenttia on dolomiittia. Dolomiittimineraalin oleellinen kemiallinen ainesosa on magnesiumkarbonaatti (MgCO 3 ). Karbonaattituotteet: murskattu ja jauhettu kalkkikivi Kalkkikivi murskataan, jauhetaan ja seulotaan eri raeluokkiin. Murskattu ja jauhettu kalkkikivi on valmis tuote. Raeluokka vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan. Poltettu kalkki Kalkkikivi poltetaan kierto- tai kuilu-uunissa poltetuksi kalkiksi. Kalkkikiven kalsiumkarbonaatti muuttuu kalsiumoksidiksi. Kalsiumoksidin kemiallista reaktiivisuutta hyödynnetään mm. prosessiteollisuudessa. Sammutettu kalkki Valmistusprosessissa poltettu kalkki ja vesi yhdistetään kontrolloidusti. Tätä kutsutaan kalkin sammuttamiseksi. Prosessissa kalsiumoksidi muuttuu kalsiumhydroksidiksi. Sammutetuttua kalkkia käytetään esimerkiksi prosessiteollisuudessa. GCC (Ground Calcium Carbonate) Paperipigmentti, jota valmistetaan jauhetusta ja rikastetusta kalsiumkarbonaatista. GCC:tä käytetään täyteaineena ja päällystyspigmenttinä paperiteollisuudessa. PCC (Prepitated Calcium Carbonate) Synteettinen paperipigmentti, jota valmistetaan poltetusta kalkista jonka on annettu reagoida hiilidioksidin kanssa. PCC:tä käytetään täyteaineena ja päällystyspigmenttinä paperiteollisuudessa. Wollastoniitti Wollastoniitti on kalkkikivien yhteydessä esiintyvä valkoinen tai vaaleanharmaa, sälöinen tai neulasmainen mineraali, jonka kemiallinen nimi on 3 kalsiumsilikaatti (CaSiO 3 ). Wollastoniittia käytetään mm. keramiikan, muovien ja maalien valmistuksessa.
Partek Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm. teräs-, sellu- ja paperiteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maanviljelyssä. Tuotemerkki on Nordkalk. Vuonna 2000 Partek Nordkalkin liikevaihto oli 202,8 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä yli 1400. Yhtiö on Partekin kokonaan omistama tytäryhtiö. 4
Toimitusjohtajan puheenvuoro Kasvu ja investoinnit ovat menneen vuoden avainsanat. Erityisesti Puolassa olemme panostaneet maantieteelliseen kasvuun niin tuotantolaitosten sijaintia kuin markkinoita ajatellen. Panostuksemme johtaa kasvuun, ensin ympäristösektorilla, mutta vähitellen myös muilla alueilla kuten tienrakennuksessa ja maanparannuksessa. Etelä-Puolassa sijaitsevan kalkkikiviyritys Miedziankan hankinta avasi Nordkalkille yhden Puolan laadukkaimmista esiintymistä. Tytäryhtiömme Suomen Karbonaatti Oy on Suomen suurin paperin ja kartongin päällystyspigmenttien valmistaja. Päätös investoida 15 miljoonaa euroa lisäkapasiteettiin ja jatkojalostukseen perustuu yrityksen vahvaan asemaan pigmenttimarkkinoilla. Lisäksi yrityksen sijainti keskellä maailman suurinta paperiteollisuuskeskittymää antaa sille hyvät edellytykset kehittyä jatkossa. Liikevaihto kasvoi 8 % lähes 203 miljoonaan euroon, mikä johtuu ensisijaisesti Miedziankan ostosta sekä hyvästä myynnistä. Myynti teräs- ja paperiteollisuudelle sujui ilman suuria yllätyksiä. Pettymyksen myynnin suhteen tuotti maataloussektori; kalkitusolosuhteet olivat surkeat suurimman osan vuotta, ja huomattava osa lasketusta maanparannuskalkin myynnistä jäi toteutumatta. Tulos ei muodostunut odotusten mukaiseksi johtuen lähinnä siitä, että investoinnit Puolassa eivät sujuneet aivan suunnitelmien mukaisesti. Miedziankan ostoprosessi kesti odotettua kauemmin, ja tulo markkinoille myöhästyi investointiaikataulun häiriöiden vuoksi. Suomessa ja Ruotsissa energianhinnan rajua nousua ei voitu kompensoida hinnankorotuksilla, ja maanparannuskalkin toteumaton myynti vaikutti niin ikään negatiivisesti tulokseen. Ympäristöasioissa saavutettiin tärkeä virstanpylväs vuonna 2000: kaikkien Suomessa sijaitsevien tuotantolaitosten ympäristöjärjestelmät on nyt sertifioitu ISO 14001 standardin mukaisesti. Miedziankan oston myötä saimme noin 400 puolalaista työtoveria. Haasteena on nyt sopeuttaa heidät organisaatioon. Me otamme vaarin heidän taidoistaan ja tiedoistaan sekä kulttuurisista erikoispiirteistään, ja itse voimme tarjota kokemustamme alalta ja monikulttuurisesta toiminnasta. Nordkalk on kasvanut voimakkaasti viime vuosina sekä yrityshankintojen että orgaanisen kasvun kautta. Viime vuosien investoinnit ovat antaneet meille uusia mahdollisuuksia vahvistaa asemaamme pohjoiseurooppalaisilla markkinoilla. Valmistamme perustuotetta, joka on korvaamaton monissa teollisissa prosesseissa, ja samalla kehitämme koko ajan uusia tuotteita ja sovelluksia. Vuosi 2001 tarjoaa Nordkalkille monia haasteita, ja meillä on edellytykset vastata asiakkaiden, omistajien ja markkinoiden odotuksiin. Christer Sundström 5
Miedzianka Sczcecin Slawno Miedzianka 6
Laajentuminen jatkuu Puolassa Nordkalk on toiminut Puolassa vuodesta 1997, ja kehitys on ollut vakaa. Pääkonttori sijaitsee Krakovassa ja tuotantolaitokset Szczecinissä, Slawnossa ja Miedziankassa sekä maaliskuusta 2001 alkaen myös Wolicassa. Gdanskissa on myyntikonttori. Puolan markkinat tarjoavat monia uusia mahdollisuuksia, erityisesti savukaasujen puhdistukseen liittyen. Puolassa on hiilivoimaloita eniten maailmassa, ja haitallisia päästöjä aiotaan nyt toden teolla vähentää. Suurin osa louhittavasta kalkkikivestä toimitetaan teräs- ja sokeriteollisuudelle. Merkittävä osa kalkkikivijauheesta menee myös asfalttifilleriksi ja maanparannukseen. Szczecin Szczecinissä Pohjois-Puolassa otettiin vuoden 2000 alussa käyttöön uusi jauhatuslaitos. Jo edellisvuonna Nordkalk ja lähellä sijaitseva hiilivoimalaitos Dolna Odra allekirjoittivat pitkäaikaisen sopimuksen kalkkikivijauheen toimittamisesta savukaasujen puhdistukseen. Raaka-aine laivataan Storungsin louhoksesta Gotlannista. Myllyn kapasiteetti riittää kalkkikivijauheen toimittamiseen myös muille voimalaitoksille sekä asfalttiteollisuudelle. Slawno Tammikuussa 1999 Nordkalk osti kalkkikiviyrityksen Varsovan eteläpuolella sijaitsevasta Slawnosta. Se käsittää avolouhoksen ja jauhatuslaitoksen, joka tuottaa kalkkikivijauhetta asfaltin täyteaineeksi ja maanparannukseen läheisille markkinoille. Alueella on suunnitteilla useita tiehankkeita, joten kalkkikivijauheen tarve asfaltin täyteaineeksi kasvaa. Miedzianka Kesäkuussa 2000 Partek Nordkalk ja yksityistämisasioista vastaava Puolan valtion ministeriö allekirjoittivat sopimuksen Etelä-Puolassa Kielcen alueella sijaitsevan Miedziankan kalkkikiviyrityksen ostosta. Nordkalk sai osakkeista 80 prosenttia ja 20 prosenttia jäi toistaiseksi valtion ja henkilöstön omistukseen. Miedziankaan kuuluu yksi Puolan parhaista kalkkikiviesiintymistä sekä murskaamo. Tuotteet myydään lähinnä teräs-, sokeri- ja rakennusaineteollisuudelle. Wolica Nordkalk sai viime vuonna kaivosoikeudet Wolican esiintymälle, joka sijaitsee Etelä-Puolassa lähellä Miedziankaa. Wolican kalkkikivi on erittäin korkealaatuista ja reaktiivista, minkä vuoksi se sopii erinomaisesti savukaasujen puhdistukseen. Kaivoksen yhteyteen on rakenteilla mylly, joka otetaan käyttöön kevättalvella 2001. 7
Teollisuus Teollisuus käyttää kalkkikiveä mitä moninaisimpien tuotteiden valmistuksessa. Teräksen, paperin, rakennusmateriaalien, muovin ja lasin välityksellä kalsiumkarbonaatti on läsnä tuotteissa, joita käytämme joka päivä. Kalkkikivi on paitsi raakaaine, usein myös välttämätön prosessitekijä, jota ei voida korvata muilla aineilla. Teollisuus on Nordkalkin suurin asiakas, jonka osuus kokonaismyynnistä on 77 %. Teollisuussegmentin sisällä suurimmat kalkkikivituotteiden käyttäjät ovat paperi- ja terästeollisuus. Kalkkikivipohjaisten tuotteiden kysyntä paperiteollisuudessa kasvoi edelleen, kun taas terästeollisuudessa kysyntä oli samalla tasolla kuin edellisvuonna. Teräs Teräksen valmistuksen useimmissa prosessivaiheissa käytetään kalkkikivipohjaisia tuotteita: rautamalmipellettien valmistuksessa käytetään jauhettua kalkkikiveä, kalkkikiveä käytetään masuuniprosessissa ja jauhetun poltetun kalkin avulla poistetaan rikki raakaraudasta. Konvertteriprosessissa, jossa raakarauta muutetaan teräkseksi, käytetään kuonanmuodostajana poltettua palakalkkia. Teollisuuden käyttämien kalkkikivipohjaisten tuotteiden on täytettävä tarkat laatukriteerit, jotta lopputuote saa halutut ominaisuudet. Asiakkaan prosessien ymmärtäminen on yksi Nordkalkin ydinosaamisalueita. Paperi Paperiteollisuus käyttää kalkkikivipohjaisia tuotteita täyteaineiden ja päällystyspigmenttien valmistukseen. GCC (Ground Calcium Carbonate) on hienoksi jauhettua kalkkikiveä, ja PCC:tä (Precipitated Calcium Carbonate) valmistetaan poltetusta kalkista. Molempia pigmenttilaatuja käytetään sekä täyteaineena että päällystepigmenttinä mm. aikakauslehtipaperin ja kartongin valmistuksessa. Paperipigmenttien raaka-aineeksi sopivan kalkkikiven on täytettävä tarkat kriiterit puhtauden ja vaaleuden suhteen. Nordkalkin Lappeenrannan louhoksen korkealuokkainen marmori soveltuu GCC:n raaka-aineeksi. GCC:tä valmistaa Nordkalkin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy, jonka toinen omistaja on Omya Oy. Se kuuluu Omya-ryhmään, joka on maailmanlaajuisesti johtava jauhetun kalsiumkarbonaatin valmistaja. Suomen Karbonaatti aloitti vuoden lopussa mittavan laajennuksen, joka lisää kapasiteettia ja mahdollistaa seuraavan sukupolven GCCtuotteiden valmistamisen. Investoinnin arvo on 15 miljoonaa euroa. PCC-kalkiksi poltettavan kalkkikiven toimittaa suurimmaksi osaksi Norjassa sijaitseva Verdalskalk A/S, jossa Nordkalk on osakkaana. Kivi poltetaan Lohjan Tytyriin 1998 valmistuneessa uunissa. PCC:n valmistus on keskittynyt paperitehtaiden yhteyteen. Maailmanlaajuisesti suurin PCC:n valmistaja on Specialty Minerals Inc., jonka tytäryhtiössä Specialty Minerals Nordic Oy:ssä Nordkalk on niin ikään osakkaana. Selluloosa Monia paperilaatuja tehdään selluloosakuiduista, joita saadaan keittämällä puuainesta vahvassa lipeäliemessä. Keitossa syntyneet kemikaalit kiertävät selluloosatehtaan talteenottolinjassa, jossa niiden koostumus muutetaan kemiallisesti keittoon sopivaksi poltettua kalkkia käyttämällä. Prosessi asettaa korkeita vaatimuksia kalkille. Sen reaktiviteetin tulee olla mahdollisimman samankaltainen kuin meesakalkin, joka on lipeäkierrossa kiertävää kalkkia. Rakennusmateriaalit Vielä 1900-luvun alussa kalkkikivipohjaisia tuotteita käytettiin lähes yksinomaan rakentamiseen. Kalkin asema rakentamisessa on edelleen vahva, ja Nordkalkin kokonaismyynnistä noin 16 % menee rakennusteollisuuteen. Kalkkikiveä, dolomiittia ja poltettua kalkkia käytetään raaka-aineena monissa rakennusmateriaaleissa, esimerkiksi sementissä, vuorivillassa, tiilessä ja laastissa. Nordkalk on kehittänyt kalkkikivijauheen, joka soveltuu täyteaineeksi itsetiivistyvään betoniin, SCC:hen (Self Compacting Concrete). Se on uuden sukupolven betoni, joka tiivistyy itse eikä edellytä tärytystä. Kalkkikivijauhe tuli myyntiin viime vuonna Ruotsissa, jossa SCC:n käyttö on pidemmällä kuin muualla Euroopassa. Tien- ja maanrakennus Kalkki on tehokas tuote märkien ja pehmeiden savimaiden stabilointiin. Stabilointia käytetään pohjanvahvistusmenetelmänä mm. teiden ja rautateiden rakentamisessa sekä esirakentamisessa painumien estämiseksi ja kantavuuden parantamiseksi. Tällöin puhutaan syvästabiloinnista. Pintastabiloinnilla parannetaan kalkin avulla maan ominaisuuksia tienrakentamisen yhteydessä. Esimerkiksi kesällä 2000 avattuun, Kööpenhaminan ja Malmön yhdistävään Öresundin siltaan liittyvän moottoritien alusrakenne on stabiloitu Nordkalktuotteilla. Nordkalk Terra TM tuoteperheestä löytyy toimiva ratkaisu jokaiseen stabilointikohteeseen. Tuotteen sopivuus maaperän olosuhteisiin varmistetaan kohdekohtaisesti ennakkokokeilla omassa laboratoriossa. Stabilointituotteiden kysyntä oli Suomessa viime vuonna odotettua vilkkaampaa. Tielaitoksen määrärahat pysyivät ennallaan, mutta yksityisrahoitteisten kohteiden määrä lisäsi volyymia. Ruotsissa tien- ja maanrakennus on vilkastumassa kahden hiljaisen vuoden jälkeen. Asfalttiteollisuudelle toimitetaan kalkkikivijauhetta täyteaineeksi. Yhdessä bitumin kanssa se sitoo kiviainekset lujaksi, vaihtelevia olosuhteita erinomaisesti kestäväksi päällysteeksi. Muu teollisuus Myös kemianteollisuus käyttää kalkkikivipohjaisia tuotteita mm. lannoitteiden ja värien valmistukseen. Sokeriteollisuudelle toimitetaan kalkkikiveä juurikasmehun puhdistamiseen, ja tasolasin sekä lasikuidun valmistusprosessissa kalkkikivituotteita tarvitaan epäpuhtauksien poistoon. Keramiikan ja muovin valmistuksessa käytetään harvinaista mineraalia, wollastoniittia, jota ainoana Euroopassa louhii Nordkalk Lappeenrannan esiintymästä. Wollastoniitti lisää muovin jäykkyyttä, iskulujuutta ja lämmönkestävyyttä. 8
9
10
Maatalous Maatalouden saralla Nordkalk tarjoaa kalkkikivipohjaisia tuotteita maanviljelyyn ja puutarhanhoitoon sekä rehuteollisuudelle. Viljelykasvit saavat kalkkikivestä tärkeitä ravinteita kuten kalsiumia ja magnesiumia. Kalkitus myös lisää hyötybakteerien viihtyvyyttä maassa ja ehkäisee haitallisten bakteerikantojen kehittymistä. Eläimet tarvitsevat kalkkia mm. luuston kehittymiseen ja hermoston toimintaan. Kalkki on puhdas luonnontuote ja yksi tärkeimmistä tekijöistä kannattavassa ja ympäristön huomioivassa viljelyssä. Maataloussektorin osuus Nordkalkin kokonaismyynnistä on 11 %. Tuotteista tärkein on maatalouskalkki. Maanparannus Kalkilla on suuri vaikutus maan hedelmällisyyteen. Useimmat pelto- ja puutarhakasvit tarvitsevat kalkkia sekä ravinteeksi että pystyäkseen hyödyntämään muita ravinteita. Pohjoismaissa maaperä on luontaisesti hapan. Siksi kalkki on välttämätön maanparannusaine niin maataloudessa kuin puutarhanhoidossa. Nordkalk on puhdas luonnontuote, joka osaltaan edistää puhtaiden elintarvikkeiden tuottamista. Nordkalk markkinoi kolmea erilaista maanparannuskalkkityyppiä: kalsiittia, magnesiumpitoista kalkkikiveä ja dolomiittia. Näitä voidaan käyttää sekä murskattuina että jauhettuina. Kalkitusolosuhteet olivat sään takia erittäin huonot niin keväällä kuin myöhään syksyllä, mikä alensi tuntuvasti maanparannuskalkin myyntiä Suomessa. Jauhetun maanparannuskalkin myynti murskatun kalkkikiven sijasta jatkui Ruotsissa menestyksekkäästi. Aikaisemmin käytettiin pääosin murskattua kalkkikiveä. Kalkkikivijauhe on lyhyellä tähtäimellä huomattavasti tehokkaampaa kuin murskattu kivi, joten tulos näkyy pellolla nopeasti. Yhteistyössä kalkitusurakoitsijoiden kanssa on otettu käyttöön uusia, jauhetulle kalkille soveltuvia levittäjiä, jotka maatalousyrittäjät ovat ottaneet innolla vastaan. Nordkalk on johtava maatalouskalkin toimittaja Suomessa, Ruotsissa ja Virossa yli puolet Suomen ja Ruotsin pelloista kalkitaan Nordkalk-tuotteilla. Virossa Nordkalkilla on dolomiittiesiintymä. Myös Puolassa maanparannuskalkin tuotanto on päässyt vauhtiin. Rehukalkki Täsmäkalkitus Täsmäviljely on melko uusi käsite. Nordkalkin osalta se tarkoittaa, että oikeanlaatuista kalkkikivijauhetta levitetään oikea määrä oikeaan paikkaan. Optimoidakseen kalkinlevityksen Nordkalk tarjoaa kokonaisratkaisua maa-analyysistä kalkitukseen. Aluksi otetaan maanäytteitä, joiden tulokset syötetään GPS-ohjattuun levittäjään. Sen jälkeen levitettävän kalkin määrä vaihtelee erilaisten maa-alueiden todellisen tarpeen mukaan. Puutarhakalkki Maaperä on puutarhan perusta. Kalkitus parantaa maaperän rakennetta ja ehkäisee happamoitumista. Kalkista maaperä saa edellytykset kasvattaa vihreämpää ruohoa ja terveempiä, hyödyllisempiä vihanneksia. Jos maassa on liian vähän kalkkia (liian alhainen ph-arvo), siirtyvät erilaiset epäpuhtaudet helpommin viljeltäviin vihanneksiin ja sitä kautta edelleen ihmisen ravintoon. Eläimet tarvitsevat kalsiumia mm. luuston kehittymiseen ja hermoston toimintaan. Nautakarja saa kalsiumia nurmirehusta, mutta ei yleensä riittävästi. Peltojen kalkitseminen parantaa nautojen kalsiuminsaantia merkittävästi, mutta eläimet hyödyntävät kuitenkin vain 30 70 % kasvien sisältämästä kalsiumista. Siksi kalkkia sekoitetaan myös täysrehuun ja rehutiivisteeseen. Myös kanat ovat riippuvaisia kalkista pystyäkseen muodostamaan munankuoria. Rehukalkin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat korkea kalsiumpitoisuus ja hyvä liukoisuus. Nordkalk tuottaa rehukalkkia Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Myynti oli vuonna 2000 edellisvuoden tasolla. 11
Ympäristönhoito 12
Tuottavuus ja ympäristönsuojelu eivät välttämättä ole toistensa vastakohtia. Partek Nordkalkissa nämä asiat yhdistetään, ja erilaisilla kalkkikivipohjaisilla sovelluksilla voidaan sekä ehkäistä että ratkaista ympäristöongelmia. Kalkki puhdistaa niin juomaveden kuin jäteveden ja poistaa happamoittavat aineet voimalaitosten savukaasuista. Järvien ja vesistöjen kalkitus auttaa pitämään happamoitumisen uhkaaman ekosysteemimme hengissä. Nordkalkin tutkimus- ja kehitysyksikkö on jatkuvassa yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ympäristöviranomaisten kanssa. Nordkalkin omat asiantuntijatiimit kehittävät uusia menetelmiä ja tuotteita ympäristönhoitoon. Vuonna 2000 otettiin käyttöön useita uusia tuotteita ja menetelmiä. Ympäristösektorin käyttöön toimitetaan murskattua kalkkikiveä, kalkkikivijauhetta ja poltettua sekä sammutettua kalkkia. Ympäristönhoitotuotteiden kysyntä ei juurikaan muuttunut vuoteen 1999 verrattuna. Ympäristösektori edustaa 12 % kokonaismyynnistä. Ympäristönhoitotuotteiden kysyntää ohjaa ensisijaisesti ympäristölainsäädäntö sekä valtioiden ja EU:n ympäristöhankkeille myöntämien tukien määrä. Savukaasujen puhdistus Kun energiaa tuotetaan fossiilisia polttoaineita käyttäen, syntyy mm. rikkidioksidia, joka lisää ympäristön happamoitumista. Rikkidioksidipäästöjä voidaan vähentää merkittävästi puhdistamalla savukaasut kalkkikivipohjaisissa prosesseissa. Kalkkikivipohjaisten tuotteiden kalsium sitoo ja neutraloi happamoittavat aineet. Kalkkikivipohjaiset puhdistusprosessit ovat olennainen osa energiantuotantoa nykyaikaisissa, fossiilisia polttoaineita käyttävissä voimalaitoksissa. Ruotsissa myös jätteenpolttolaitokset muodostavat merkittävän asiakaskunnan. Vesivoimalla tuotetun sähkön määrä vaikuttaa ajoittain savukaasujen puhdistukseen myytävien tuotteiden kysyntään. Vuonna 2000 vesivoimalla tuotetun sähkön määrä ei vaikuttanut sähkön hintaan alentavasti, ja Nordkalk-tuotteiden kysyntä oli tasaista koko vuoden. Puolassa savukaasujen puhdistukseen tarkoitettujen tuotteiden markkinat kasvavat voimakkaasti. Vastatakseen vilkkaaseen kysyntään Nordkalk otti tammikuussa 2000 käyttöön uuden jauhatuslaitoksen Szczecinissä, ja Wolicaan Etelä-Puolaan on rakenteilla uusi mylly. Vedenpuhdistus Kaikki inhimillinen toiminta kuluttaa enemmän tai vähemmän vettä. Seurauksena syntyy aina jätevesiä, jotka määrästä ja laadusta riippumatta on puhdistettava ennen veden palauttamista luonnon kiertokulkuun. käytetään näissä moniin erilaisiin tarkoituksiin: saostuskemikaalina, apukoagulanttina ja ph:n säätäjänä sekä lietteen käsittelyssä. Monilla teollisuudenaloilla on omat erikoisvaatimuksensa jätevedenpuhdistukseen liittyen, ja myös silloin kalkkikivituotteet ovat tärkeässä roolissa. Metsien ja järvien kalkitus Nordkalk on metsä- ja järvikalkituksen edelläkävijä. Ruotsissa Nordkalk on osallistunut aktiivisesti valtion rahoittaman kalkitusohjelman kehittämiseen, joka on ainutlaatuinen maailmassa. Järvikalkitus tehdään yleensä helikopterilla tai veneellä. Talvella kalkkia voidaan levittää jäälle. Virtaavia vesiä kalkitaan annostelijoilla, joka toimivat sähköllä tai vesivoimalla. Ruotsissa tätä toimintaa kehitetään koko ajan, räätälöityjä ratkaisuja etsitään ja vanhoja annostelijoita varustetaan tai rakennetaan uudestaan. Pöly on yksi järvikalkituksen haitoista. Nordkalk on kehittänyt mahdollisimman vähän pölyäviä tuotteita. Niissä käytetään karkeaa kalkkikivijauhetta, joka pölyää hienojakoista jauhetta vähemmän, mutta yltää kuitenkin toivottuun tulokseen. Happamien sateitten aiheuttamien metsätuhojen lisääntyminen on tehnyt metsäkalkituksesta jälleen ajankohtaisen. Tavoitteena on turvata metsämaan pitkäaikainen tuotantokapasiteetti. Tuotteissa käytetään usein pohjana Nordkalkdolomiittia. Satavuotinen kalkitussopimus Nokian pohjoispuolella lähellä Tamperetta sijaitsee Alisenjärvi ja siihen kuuluva järviketju. Alue muodostaa luonnonkauniin erämaan, joka on arvokas virkistäytymiskohde. Juhliakseen 100-vuotispäiväänsä ja osoittaakseen kunnioitusta perinteilleen kalkintoimittajana, Partek ja Partek Nordkalk aloittivat kalkitusprojektin parantaakseen Alisenjärven veden laatua. Projekti toteutetaan yhteistyössä Nokian kaupungin ja ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Seurantaohjelman mukaisesti vedenlaatumääritykset tehdään keväisin ja syksyisin järviketjun kaikista järvistä. Vuoden 2000 mittaukset osoittavat, että veden laatu on parantunut tasaisesti, eikä lisäkalkitusta toistaiseksi tarvita. Kalkitus keskittyi vesistön yläosiin, ja odotetusti tulokset näkyvät myös kohdejärvien alapuolella olevissa järvissä. Useimmat suuret vesilaitokset käyttävät sammutettua kalkkia ja hiilidioksidia nostaakseen veden ph:ta ja emäksisyyttä. Alkaloinnissa on viime vuosina ruvettu käyttämään yhä enemmän murskattua kalkkikiveä, lähinnä teknisistä ja taloudellisista syistä: menetelmä on melko edullinen ja helppokäyttöinen. Nordkalk koordinoi valtakunnallista projektia, joka pyrkii lisäämään kalkkikivialkalointimenetelmän käyttöä. Monet puhdistuslaitokset käyttävät rinnan mekaanisia, kemiallisia ja biologisia puhdistusmenetelmiä. Nordkalk-tuotteita 13
Esiintymät Partek Nordkalk louhii kalkkikiveä yhteensä 18 avolouhoksesta ja kolmesta maanalaisesta kaivoksesta. Kalkkikiven ikä vaihtelee 60:stä 2000 miljoonaan vuoteen. Esiintymät edustavat eri geologisia päätyyppejä ja laatuja, ja louhintamenetelmät vaihtelevat kalkkikiven ominaisuuksista riippuen. Nordkalk louhii yhteensä n. 11 miljoonaa tonnia kalkkikiveä vuodessa. Jokainen esiintymä edustaa omaa geologista aikakauttaan ja kivillä on erilaisia käyttötarkoituksia. Ulkonäöltään kivet poikkeavat toisistaan huomattavasti alkuperästä riippuen. Raaka-aineen saatavuus on yksi toiminnan perusedellytyksistä. Logistiikkaa ajatellen esiintymät sijaitsevat strategisesti eri puolilla Itämerta. Nordkalk omistaa kaikki kaivoksensa ja louhintaoikeudet. Mitatut raaka-ainevarat riittävät myös pitkällä tähtäimellä täyttämään toiminnan edellytykset. Kiteinen kalkkikivi Suomesta - Paraisten ja Lappeenrannan kaivokset - ikä 1900 miljoonaa vuotta - korkea vaaleusaste - sopii erittäin hyvin täyteaineisiin ja paperipigmentteihin Gotlantilaista kalkkikiveä Ruotsista - siluurikalkkikiveä - ikä 430 miljoonaa vuotta - hienorakeista ja huokoista, korkea kemiallinen puhtaus - sopii hyvin poltetuksi kalkiksi prosessiteollisuudelle Reaktiivista kalkkikiveä Wolicasta Puolasta - kalkkikiveä jurakaudelta - ikä 180 miljoonaa vuotta - huokoisempaa kuin gotlantilainen kivi - sopii hyvin jauhettavaksi - reaktiivinen jauhe sopii erinomaisesti savukaasujen puhdistukseen Kurevere-dolomiittia Virosta - siluuridolomiittia - ikä 430 miljoonaa vuotta - kemiallisen koostumuksensa takia kivi sopii hyvin lannoitteisiin, vuorivillaan ja maanparannukseen sekä erilaisiin teollisiin dolomiittisovelluksiin 14
Tutkimus ja kehitys Partek Nordkalk panostaa voimakkaasti tutkimukseen ja kehitykseen, mikä varmistaa yhtiön aseman alansa erityisosaajana. Paraisilla sijaitseva laboratorio on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden tutkimuslaitos. Tutkimus- ja kehitysorganisaatio kehittää uusia tuotteita sekä parantaa jo olemassa olevia tuotteita ja prosessitekniikoita. Pääpaino on teollisuuden ja ympäristönhoidon käyttöön tulevissa sovelluksissa. Tutkimus ja kehitys toimii asiakkaan erityistarpeista lähtien, ja työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Toisaalta Nordkalkissa on myös meneillään tutkimusprojekteja, jotka yritys on käynnistänyt itse. Kehitystyöhön osallistuvat usein myös myynti, markkinointi ja tuotanto. Yhteydenpito muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen asiantuntijoihin on jatkuvaa. Tutkimus- ja kehitystoiminta työllistää yhteensä 47 henkilöä Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiön tutkimus- ja kehityskustannukset olivat vuonna 2000 noin 3,7 miljoonaa euroa. Uusia tuotteita Nordkalk on kehittänyt kalkkikivijauheen, joka soveltuu täyteaineeksi itsetiivistyvään betoniin, SCC:hen. Se on uuden sukupolven betoni, joka tiivistyy itse eikä edellytä tärytystä. Rakennettaessa ei välttämättä aina tarvita raskasta teräsraudoitusta, vaan pumpattavaan betoniin sekoitetaan teräskuituja. SCC on perinteistä betonia lujempaa ja tasaisempaa ja näin ollen myös riittoisampaa. SCC:n täyteaineen on oltava laadukasta, jotta betoni käyttäytyy toivotulla tavalla. Nordkalkin kehittämää kalkkikivijauhetta on testattu rakennusteollisuudessa jo pari vuotta, ja myyntiin tuote tuli viime vuonna Ruotsissa, jossa SCC:n käyttö on pidemmällä kuin muualla Euroopassa. Suomessa SCC:n käyttöä tutkitaan uudessa, valtakunnallisessa projektissa, johon Nordkalk osallistuu rakennusteollisuuden rinnalla. Maalin täyteaineeksi sopivaa kalkkikivijauhetta on kehitetty Nordkalkin Lappeenrannan kehitysyksikössä. Kyseessä on hyvin hienojakoinen, märkärikastetusta kalsiitista valmistettu tuote. Maalien valmistajat ovat vastaanottaneet uutuuden hyvin, sillä tuotantolaitoksen logistisesti edullisen sijainnin lisäksi tuotteen valttina on epätavallisen korkea kemiallinen puhtaus ja vaaleusaste. Kotimaan myynnin ohella myös vienti lähialueille on alkanut lupaavasti. tia ja torjumaan jätteen ja jäteveden käsittelyn aiheuttamia hajuhaittoja. Nordkalk Velox soveltuu käytettäväksi mm. biojätettä sekä erilaisia jätevesi- ja teollisuuden lietteitä käsittelevissä kompostointilaitoksissa ja avoaumakomposteissa. Vastaavaa kalkkipohjaista tuotetta ei ole entuudestaan markkinoilla Euroopassa. Nordkalk koordinoi valtakunnallista, Vesihuolto 2001 ohjelmaan kuuluvaa projektia, jossa tutkitaan kalkkikivirouheen käyttöä talousveden alkaloinnissa. Tavoitteena on parantaa vesilaitosten valmiuksia ottaa käyttöön kalkkikivialkalointimenetelmä, jolla varmistetaan hyvälaatuisen talousveden saanti turvallisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Nordkalk haluaa hyödyntää luonnonvaransa mahdollisimman hyvin ja taloudellisesti. Myös sivutuotteista pyritään kehittämään uusia tuotteita. Esimerkki siitä on Lappeenrannassa kehitetty rikastushiekka. Se on sivutuote, joka syntyy, kun kalsiittimineraali otetaan kalkkikivestä vaahdottamalla talteen. Rikastushiekalla voidaan edullisesti korvata luonnon harjuista kaivettava hiekka. Tuote on lanseerattu mm. kaatopaikkojen pohjarakenteisiin, ja sen käyttöä tienrakentamisessa kokeillaan. Ympäristönhoidon käyttöön lanseerattiin uusi tuote Nordkalk Velox, joka on kehitetty erityisesti tehostamaan kompostoin- 15
Ari Partanen, 44, huoltomies, Lappeenranta: Tämä on minun alaani tämä koneitten korjaaminen. Olen aina tykännyt näperrellä käsilläni. Partekille tulo tuntui luonnolliselta, kun olen tuossa tehtaan kupeella kasvanut, ja vanhemmatkin olivat täällä töissä. Ilmapiiri on tullut reilummaksi, ennen oli herrat ja narrit. Voi sanoa, mitä mieltä on. Kiire on lisääntynyt. Ja tiimityö. Vaikka täällä on aina tehty niin, että porukalla katsotaan työt. Tärkeintä työpaikassa on varmuus työstä, se on palkkaakin tärkeämpää, ja reilu suhtautuminen. Oli hyvää tai huonoa, se pitää sanoa suoraan. En usko, että tässä loppujen lopuksi mitään ihmeellisiä muutoksia tulee. Koneet menevät rikki samaan malliin kuin ennenkin. Suomessa nordkalkilaisten keski-ikä on 44 vuotta, 61 % henkilöstöstä on miehiä, ja noin 180 ihmistä työllistävä Lappeenranta kilpailee Paraisten kanssa Suomen suurimman toimipaikan tittelistä. Runsaat puolet henkilöstöstä on työntekijöitä. Nordkalkilainen on ollut työnantajan palveluksessa keskimäärin 18 vuotta. Palvelusajan suhteen Ari Partanen ylittää keskiarvon, sillä hän aloitti työt Partekilla oppisopimuksen turvin vuonna 1974. Henkilöstö Partek Nordkalkin palveluksessa oli vuonna 2000 keskimäärin 1058 henkilöä, joista 611 Suomessa, 235 Ruotsissa ja 119 Virossa. Henkilöstölisäys Puolassa ei ole luvussa mukana. Siellä henkilöstön määrä kasvoi 30:stä 450:een kalkkikiviyritys Miedziankan oston myötä. Erityisesti Puolassa on myös rekrytoitu useita avainhenkilöitä. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön osaaminen on tänään yritykselle yhä tärkeämpi pääoma, jota Nordkalk kartuttaa tarjoamalla henkilökunnalleen jatkuvaa koulutusta. Vuonna 2000 henkilöstö Suomessa osallistui työhön liittyvään koulutukseen 1190 työpäivää vastaavan ajan, mikä on vajaat kaksi työpäivää henkilöä kohden. Ammattitaitoa kehittävän koulutuksen lisäksi on järjestetty ATK-, myynti- ja markkinointikoulutusta. Myös työyhteisön kehittäminen sekä työhön perehdyttäminen ja työnopastus ovat olleet koulutusteemoina. Ruotsissa henkilöstölle on tarjottu ammatillista, ATK- ja ostokoulutusta, ja koulutuspäiviä kertyi liki kolme henkilöä kohden. Johdon kehittämis- ja rekrytointitarpeet kartoitetaan Partekkonsernin vuotuisissa Management Review -tilaisuuksissa. Nordkalkin henkilökunta osallistuu myös Partekin johtamiskoulutusohjelmaan. Key Resources Management -prosessissa määritellään yhtiön ydinosaamisalueet. Niitä ovat raaka-ainevarojen geologis-tekninen hyödyntäminen, asiakkaan prosessien ymmärtäminen ja logistiikka. Osaaminen takaa asiakaslähtöisyyden kaikissa työvaiheissa: tutkimuksessa, luotettavassa ja joustavassa raaka-aineen toimittamisessa sekä asiakkaan tuotantoprosessissa, johon Nordkalk osallistuu usein aktiivisena partnerina. Kaikki toimihenkilöt ja osa työntekijöistä keskustelevat säännöllisesti esimiehensä kanssa omista kehitys- ja koulutustarpeistaan. Tavoitteena on koko henkilöstön saaminen kehityskeskustelujen piiriin. Keskustelujen perusteella pyritään järjestämään urakehitystä tukevia koulutusohjelmia. Kannusteohjelma henkilöstölle Nordkalkissa otetaan käyttöön Partek-konsernin voittoon ja tulosparannukseen kytketty kannusteohjelma. Se käynnistyy vuoden 2000 tulokseen perustuen. Koeaika on kolme vuotta ja juridisista syistä ohjelma otetaan aluksi käyttöön EU- ja ETA-maissa. Bonus lasketaan tuloksesta rahoituserien jälkeen. Ohjelma täydentää Nordkalkin omia tulosparannusja bonusjärjestelmiä, jotka vaihtelevat yksiköittäin perustuen kunkin yksikön keskeisiin tavoitteisiin. Henkilöstön viihtyvyys Henkilöstön vaihtuvuus on pieni. Suomessa vaihtuvuusprosentti on 7,2, ja yli puolet henkilöstöstä on ollut yhtiön palveluksessa yli 15 vuotta. Ruotsissa keskimääräinen palvelusaika on lähes 19 vuotta ja vaihtuvuusprosentti 6,3. Yritysjohdon ja henkilöstön edustajat tapaavat kolmesti vuodessa yhteistoimintakokouksissa, joissa käsitellään niin yhtiön toimintaa kuin henkilökunnan määrää ja kehittämistä koskevia kysymyksiä. Yhteistoiminta on Suomessa lakisääteistä. Ruotsissa henkilöstöllä on omat edustajansa Partek Nordkalk AB:n ja Partek Nordkalk Storugns AB:n hallituksessa. Manner-Ruotsin toimipaikoissa haastateltiin viime vuonna koko henkilöstö. Kehityshaastattelujen päämääränä oli kerätä näkemyksiä ja ideoita työstä ja työyhteisöstä sekä niiden kehittämisestä. Samalla haluttiin lisätä vuorovaikutusta henkilöstöhallinnon edustajien ja kentän välillä. Haastattelujen tuloksena on mm. tehostettu raportointia ja kehitetty toimipaikkakuntien välistä yhteistyötä. Kaikki henkilöstöryhmät ovat osallistuneet projektiin, jossa selvitetään Nordkalkin arvoja sekä nykyistä ja tulevaa yrityskuvaa. Päämääränä on vahvistaa yhtenäistä Nordkalkimagoa, jonka koko henkilöstö mieltää omakseen. 16
Ympäristöjohtaminen Ignabergassa Ruotsissa on maisemoitu entinen kalkkikivilouhos. Nordkalk ylläpitää rekisteriä, johon kerätään olennaiset tiedot sekä lakkautetuista että käytössä olevista louhoksista. Kaivostoimintaan liittyviä turvallisuusnäkökohtia seurataan säännöllisesti. Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalkkonsernin yhteisen ympäristöpolitiikan mukaisesti. Ympäristökysymyksistä ja tiedottamisesta vastaa kunkin divisioonan johto, ja ympäristöjohtajalla on kokonaisvastuu siitä, että ympäristöpolitiikkaa noudatetaan. Nordkalk käytti vuonna 2000 yhteensä 1,4 miljoonaa euroa ympäristökuormitusta vähentäviin investointeihin, joihin ei kohdistu tuottovaatimuksia. Ympäristöpolitiikka Nordkalk pyrkii toiminnassaan kestävään kehitykseen, johon kuuluu ympäristövaikutuksien huomioiminen toiminnassa. Tuotteita ja työvaiheita kehitetään niin, että louhinnan ja jalostuksen ympäristövaikutukset voidaan minimoida. Ympäristösuunnitelmien laatiminen on osa vuosittaista strategista suunnittelua, ja ympäristötyötä seurataan säännöllisten tarkastusten avulla. Ympäristöjohtaminen edistyy Suomessa kalkkikivijauhetta ja poltettua kalkkia valmistavien divisioonien ympäristöjärjestelmät saivat ISO 14001 standardin mukaisen sertifikaatin. Kaikki Suomessa sijaitsevat Nordkalkin tuotantolaitokset on nyt sertifioitu. Ruotsissa jatkuu ympäristöjärjestelmien toteuttaminen, ja puuttuvat sertifioinnit toteutunevat kuluvan vuoden aikana. Nordkalk liittyi viime vuonna energiansäästön puitesopimukseen, jonka Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto on solminut kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Tavoitteena on tehostaa energiankäyttöä ja siten alentaa kustannuksia. Sitoutuminen pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen energiatehokkuuden parantamiseen on samalla hyvä tapa vähentää ympäristöpäästöjä. Lappeenrannassa on julkaistu ympäristöselonteko, joka kuvaa ympäristön tilaa koko tehdasalueella, mukaan lukien Nordkalkin naapurit. Vanha kaatopaikka, jota käytettiin kuivalle teollisuusjätteelle, on suunnitelmien mukaisesti suljettu ja peitetty. Nordkalk osallistuu Pro Saaristomeri projektiin, jonka tavoitteena on parantaa Saaristomeren tilaa. Ohjelma on laadittu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Varsinais- Suomen Liiton ja Varsinais-Suomen TE-keskuksen yhteistyönä. Nordkalk on myös mukana työryhmässä Teollisuus, liikenne ja ilmalaskeuma, joka selvitti vuonna 2000 kauppamerenkulun päästöjä ja niiden vaikutusta Saaristomereen väylittäin. Toimenpiteitä ja sitoumuksia Työ pölypäästöjen vähentämiseksi tuotantolaitoksilla on jatkuvaa. Vuonna 2000 asfaltoitiin teitä ja teollisuusalueita yhteensä 5800 m 2. Paraisilla saneerattiin kivenlajittelulaitos ja kehitettiin kastelujärjestelmä, jonka avulla pölyä voidaan sitoa vaikeissa sääolosuhteissa. Suodattimet uusitaan tarpeen vaatiessa, ja valtaosa tehtaista mittaa pölylaskeumia toimipaikkakunnillaan säännöllisesti. Veden käsittelyn parantaminen Lappeenrannan rikastamolla on vähentänyt samalla jäteveden määrää. Kaivoksissa seurataan huolellisesti, ettei ylös pumpattava vesi ole öljyn tai muun jätteen saastuttamaa. Ympäristöjärjestelmän ansiosta öljyn käsittely on muuttunut turvallisemmaksi ja jätteen lajittelu paremmaksi. Sivutuotteiden hyötykäyttö kuuluu kaivosten ja avolouhosten ympäristöohjelmaan. Rikastushiekan käyttö on lisääntynyt ja sitä käytetään mm. kaatopaikkojen saneeraukseen. Vanhoja kaivostiloja on otettu käyttöön ylimääräisen sivukiven sijoituspaikoiksi. Maisemointi Paraisilla ja Vampulassa on sivukiven läjitysalueita maisemoitu maa-aineksella ja istuttamalla puita. Ympäristöpoikkeamat Paraisten avolouhoksessa tapahtui helmikuussa maanvyörymä, jossa noin 2500 m 3 kiveä ja savea sortui alas louhoksen reunalta. Onnettomuus aiheutti vain taloudellisia menetyksiä, jotka vakuutus korvasi. Sortuman jälkeen on louhosta ympäröivän alueen saviesiintymät kartoitettu huolellisesti. 17
Hallituksen toimintakertomus Partek Nordkalk konserni Kalkkikivipohjaisten tuotteiden kokonaiskysyntä oli hyvä koko vuoden. Teräs- ja selluloosateollisuudessa kysyntä oli samalla tasolla kuin edellisvuonna, ja paperiteollisuudessa kysyntä kasvoi. Rakennusteollisuudessa jatkui myönteinen kehitys, mikä vahvisti kysyntää. Poikkeuksen teki maanparannuskalkki, jonka kysyntä jäi selvästi edellisvuotista heikommaksi. Liikevaihto ja tulos Liikevaihto nousi 202,8 (1999: 187,4) miljoonaan euroon. Liiketoiminnan tulos oli 20,3 (25,5) miljoonaa euroa. Se vastaa 10,0 (13,6) prosenttia liikevaihdosta. Vuoden 1999 tulokseen sisältyi kertaluonteisia eriä +2,7 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 19,3 (16,9) miljoonaa euroa. Tulos rahoituserien jälkeen oli 15,7 (19,0) miljoonaa euroa eli 7,8 (10,2) prosenttia liikevaihdosta. Sijoitetun pääoman tuotto oli 10,4 (14,0) prosenttia. Kannattavuutta heikensivät Puolassa tehdyt merkittävät investoinnit kuluneen vuoden aikana, sekä polttoainekustannusten raju nousu, jota ei voitu kompensoida hinnankorotuksilla. Maatalouskalkituksen sesonkiaikana sääolosuhteet olivat huonot sekä Suomessa että Ruotsissa, mikä johti kannattavuuden heikkenemiseen. Paperi- ja kuljetusalan lakot kevättalvella Suomessa vaikuttivat niin ikään negatiivisesti. Mitä muutoin tulee Partek Nordkalk konsernin ja emoyhtiön asemaan, viitataan tuloslaskelmaan ja taseeseen, jotka sisältävät tarvittavat liitteet, lisätiedot ja rahoituslaskelmat. Investoinnit Nordkalkin kokonaisinvestoinnit vuonna 2000 nousivat 49,1 (31,6) miljoonaan euroon. Suurin, 22,2 miljoonan euron investointi oli Etelä-Puolassa sijaitsevan kalkkikiviyritys Miedziankan osto. Ruotsissa aloitettiin Falköpingissä sijaitsevan Uddagårdenin jauhatuslaitoksen modernisointi. Nordkalkin tytäryhtiö, Suomen Karbonaatti Oy, päätti investoida 15 miljoonaa euroa lisäkapasiteettiin paperipigmenttien tuotantoa varten Lappeenrannassa. Vuonna 2000 aloitettu laajennus otetaan käyttöön vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Laajentuminen jatkuu Puolassa Szczecinissä Pohjois-Puolassa otettiin vuoden 2000 alussa käyttöön uusi jauhatuslaitos, joka toimittaa kalkkikivijauhetta voimalaitoksille savukaasujen puhdistamista varten ja asfalttifilleriä läheisille markkinoille. Etelä-Puolassa sijaitsevalle Wolican esiintymälle saatiin kaivosoikeudet, ja myllyn rakentaminen aloitettiin. Mylly tulee valmistamaan kalkkikivijauhetta savukaasujen puhdistamiseen ja asfaltin täyteaineeksi. Nordkalk ja Puolan valtio allekirjoittivat kesäkuussa sopimuksen, jolla Nordkalk osti 80 % Etelä-Puolassa sijaitsevan kalkkikiviyritys Miedziankan osakkeista. Jäljellä oleva 20 % osakkeista jää toistaiseksi valtion ja henkilöstön haltuun. Slawnossa, joka sijaitsee Varsovan eteläpuolella, uusittiin murskauslaitteita, ja tehtaan kapasiteetti vastaa nyt kysyntää läheisillä markkinoilla. Rakennemuutokset Virossa Rakke Lubjatehase AS ja Partek Nordkalk Eesti AS yhdistyivät Partek Nordkalk AS:ksi. Etelä-Puolassa sijaitsevan kalkkikiviyrityksen oston myötä Partek Nordkalk Oyj Abp sai uuden tytäryhtiön, Nordkalk Miedzianka S.A:n. Tutkimus ja kehitys Tutkimus- ja kehityskustannukset nousivat 3,7 (3,4) miljoonaan euroon, mikä vastaa 1,8 (1,8) prosenttia liikevaihdosta. Tutkimus- ja kehitystehtävissä työskentelee 47 (46) henkilöä. Vuoden 2000 aikana painopiste pysyi teollisuuteen ja ympäristöön liittyvässä tutkimuksessa, ja vuoden aikana lanseerattiin useita uusia tuotteita. Henkilöstö Nordkalk osallistuu Partek-konsernin uuteen kannusteohjelmaan. Nordkalkin omaa bonusjärjestelmää täydentävä ohjelma otetaan käyttöön Partekin vuoden 2000 tulosparannukseen perustuen. Puolassa henkilöstön määrä kasvoi merkittävästi kalkkikiviyritys Miedziankan oston myötä. Henkilökunnan määrä Puolassa nousi 30.stä 450:een. Nordkalk-konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 1058 (1060) henkilöä, kun Miedzianka ei ole luvussa mukana. 18
Ympäristö ja laatu Kaksi Nordkalkin divisioonaa Suomessa sai kuluneena vuonna ISO 14001 ympäristösertifikaatin. Näin ollen kaikki Suomessa sijaitsevat tuotantolaitokset on nyt sertifioitu. Uddagårdenin laatujärjestelmä sai ISO 9002 standardin mukaisen sertifikaatin. Yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat Meuro 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 96 97 98 99 00 Liikevaihto Meuro 30 25 20 15 10 5 0 96 97 98 99 Liiketulos 00 Hallituksen kokoonpano oli seuraava: Christoffer Taxell Carl-Gustaf Bergström Patrick Enckell Kari Heinistö Christer Sundström puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen Yhtiön toimitusjohtaja on Christer Sundström. Tilintarkastajina ovat toimineet Solveig Törnroos-Huhtamäki, KHT ja Thor Nyroos, KHT, sekä varatilintarkastajana KPMG Wideri Oy Ab, KHT-yhteisö. Meuro 30 25 20 15 10 5 0 96 97 98 99 00 Meuro % 250 20 200 15 150 10 100 50 5 0 0 96 97 98 99 00 Osakkeet Sijoitettu pääoma ROC Partek Oyj Abp omistaa 100 % Partek Nordkalk Oyj Abp:n osakkeista. Tulos rahoituserien jälkeen Sijoitettu pääoma ja tuotto (ROC) Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Jakokelpoinen oma pääoma on Partek Nordkalk -emoyhtiöllä 27,8 miljoonaa euroa sekä Partek Nordkalk -konsernilla 12,6 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa, että osinkoina maksetaan 5 921 896, 89 euroa, mikä on huomioitu ennakko-osinkona. Näkymät vuodelle 2001 Suomessa ja Ruotsissa kalkkikivipohjaisten tuotteiden kysynnän arvioidaan teollisuudessa pysyvän samalla tasolla kuin viime vuonna. Maataloudessa kysynnän odotetaan nousevan. Meuro 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 96 97 98 99 00 % 35 30 25 20 15 10 5 0 % 80 70 60 50 40 30 20 10 0 96 97 98 99 00 Puolan investoinnit ja Suomessa paperipigmenttituotannon lisäkapasiteetti tekevät myynnin kasvun mahdolliseksi. Nordkalkin kokonaismyynnin arvioidaan kasvavan vuoteen 2000 verrattuna. Parainen 13.2.2001 Oma pääoma ROE Oma pääoma ja tuotto (ROE) (pääomalaina mukaan lukien) Omavaraisuusaste (pääomalaina mukaan lukien) Christoffer Taxell Carl-Gustaf Bergström Patrick Enckell Kari Heinistö Christer Sundström Meuro 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 96 97 98 99 00 12% 5% 6% 11% 16% 7% 20% 23% Muut Jauh. ja mursk. kalkki Paperipigmentti Kalkkikivi Poltettu ja sammutettu kalkki Liikevaihto tuoteryhmittäin Metalli Kemian teollisuus Paperi Muu teollisuus Selluloosa Ympäristö Tie ja rakent. Maatalous 19 Liikevaihto segmenteittäin
Konsernituloslaskelma Partek Nordkalk 1.1. - 31.12.2000 Liite 2000 1999 1000 euro % 1000 euro % Liikevaihto 1 202 797 100,0 187 449 100,0 Hankinnan ja valmistuksen kulut 159 128 144 494 Bruttokate 43 670 21,5 42 955 22,9 Myynti-, markkinointi- ja kehityskulut 10 487 10 398 Hallinnon kulut 17 006 13 834 Liiketoiminnan muut tuotot 6 326 8 563 Liiketoiminnan muut kulut 2 234 1 751 23 400 11,5 17 420 9,3 Liikevoitto 2,3,4 20 269 10,0 25 535 13,6 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 5 7 1 Rahoitustuotot ja -kulut 6,7-4 535-6 493 Voitto ennen satunnaisia eriä 15 741 7,8 19 043 10,2 Satunnaiset erät 8-577 -0,3 8 139 4,3 Voitto ennen veroja 15 164 7,5 27 182 14,5 Välittömät verot 9-5 668-7 695 Vähemmistöosuus -1 623-1 305 Tilikauden voitto 7 873 3,9 18 182 9,7 20
Konsernitase Partek Nordkalk 31.12.2000 Vastaavaa Liite 31.12.2000 31.12.1999 1000 euro % 1000 euro % Pysyvät vastaavat 10 Aineettomat hyödykkeet - Goodwill 2 047 2 541 - Muut aineettomat hyödykkeet 4 614 5 172 Aineelliset hyödykkeet - Esiintymät ja maa-alueet 53 358 29 002 - Rakennukset ja rakennelmat 31 393 29 043 - Koneet ja kalusto 97 618 94 189 - Muut aineelliset hyödykkeet 2 895 2 592 - Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 15 093 13 256 Sijoitukset 11 - Osuudet osakkuusyhtiöissä 559 551 - Osakkeet ja osuudet muissa yhtiöissä 2 029 2 074 Pysyvät vastaavat yhteensä 209 605 72,0 178 420 64,3 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 12 28 461 24 411 Lyhytaikaiset saamiset 12 35 621 33 779 Rahat ja pankkisaamiset 17 599 40 869 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 81 681 28,0 99 060 35,7 Vastaavaa yhteensä 291 286 100,0 277 480 100,0 Vastattavaa Oma pääoma 13 Osakepääoma 65 676 65 676 Vararahasto 510 526 Edellisten tilikausien voitto 25 755 12 455 Tilikauden voitto 7 873 18 182 Pääomalaina 100 000 100 000 Oma pääoma yhteensä 199 814 68,6 196 839 70,9 Vähemmistöosuus 8 514 2,9 7 364 2,7 Pakolliset varaukset 14 4 916 1,7 824 0,3 Vieras pääoma Laskennallinen verovelka 9,15 16 859 13 513 Pitkäaikainen vieras pääoma 15 11 518 11 589 Lyhytaikainen vieras pääoma 16 49 666 47 351 Vieras pääoma yhteensä 78 043 26,8 72 453 26,1 Vastattavaa yhteensä 291 286 100,0 277 480 100,0 21
Rahoituslaskelma Konserni / Partek Nordkalk 2000 1999 1000 euro 1000 euro Liiketoiminta Liikevoitto 20 269 25 535 Poistot ja arvonalennukset 19 154 16 882 Myydyn omaisuuden realisointitulos -527-3 442 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 38 896 38 975 Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuus (- = lisäys) -4 050-198 Lyhytaikaiset saamiset (- = lisäys) -1 765-8 035 Korottomat velat (+ = lisäys) 8 573-3 161 2 758-11 394 Rahoituserät, verot ja satunnaiset erät Rahoitustuotot ja -kulut -4 535-6 493 Verot -1 947-3 144 Satunnaiset tuotot ja kulut -577 8 139-7 059-1 498 Liiketoiminnan rahavirta 34 595 26 083 Investointien rahavirta Bruttoinvestoinnit -49 115-31 617 Käyttöomaisuuden myynti 2 128 20 383-46 987-11 234 Kassavirta ennen rahoitusta -12 391 14 849 Rahoitus Osakeanti 107 Pääomalaina 100 000 Korollisten velkojen muutos (- = vähennys) -2 238-76 632 Korollisten saatavien muutos (- = lisäys) -76 Maksetut osingot -5 922-11 605 Muuntoerot ja muut muutokset -2 642 8 661-10 879 20 531 Rahavarojen muutos -23 270 35 380 Rahavarat 1.1. 40 869 5 489 Rahavarat 31.12. 17 599 40 869 22
Tuloslaskelma Emoyhtiö 1.1. - 31.12.2000 Liite 2000 1999 1000 euro % 1000 euro % Liikevaihto 1 109 907 100,0 106 587 100,0 Hankinnan ja valmistuksen kulut 83 696 75 676 Bruttokate 26 210 23,8 30 911 29,0 Myynti-, markkinointi- ja tuotekehityskulut 4 349 4 739 Hallinnon kulut 10 261 14 251 Liiketoiminnan muut tuotot 4 328 4 770 Liiketoiminnan muut kulut 685 1 003 10 968 10,0 15 223 14,3 Liikevoitto 2,3,4 15 242 13,9 15 688 14,7 Rahoitustuotot ja -kulut 6,7 185 1 293 Voitto ennen satunnaisia eriä 15 428 14,0 16 981 15,9 Satunnaiset erät 8-7 316-6,7 14 139 13,3 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 8 112 7,4 31 119 29,2 Ylipoistot 4 095 2 266 Välittömät verot 9-502 -252 Tilikauden voitto 11 705 10,7 33 134 31,1 23
Tase Emoyhtiö 31.12.2000 Vastaavaa Liite 31.12.2000 31.12.1999 1000 euro % 1000 euro % Pysyvät vastaavat 10 Aineettomat hyödykkeet 3 847 3 233 Aineelliset hyödykkeet - Esiintymät ja maa-alueet 2 916 2 958 - Rakennukset ja rakennelmat 15 756 16 673 - Koneet ja kalusto 47 222 51 338 - Muut aineelliset hyödykkeet 1 272 1 435 - Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 293 308 Sijoitukset 11 - Osuudet konsernin yrityksissä 72 934 45 454 - Saamiset konsernin yrityksiltä 44 930 40 862 - Osuudet osakkuusyhtiöissä 385 385 - Osakkeet ja osuudet muissa yhtiöissä 2 023 2 068 Pysyvät vastaavat yhteensä 191 579 79,0 164 714 68,6 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 12 16 177 14 120 Lyhytaikaiset saamiset 12 21 881 24 942 Rahat ja pankkisaamiset 12 780 36 323 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 50 839 21,0 75 385 31,4 Vastaavaa yhteensä 242 417 100,0 240 099 100,0 Vastattavaa Oma pääoma 13 Osakepääoma 65 676 65 676 Ylikurssirahasto 16 16 Edellisten tilikausien voitto/tappio 10 161-17 051 Tilikauden voitto 11 705 33 134 Pääomalaina 100 000 100 000 Oma pääoma yhteensä 187 559 77,4 181 775 75,7 Tilinpäätössiirtojen kertymä 25 088 10,3 29 183 12,2 Pakolliset varaukset 14 622 0,3 824 0,3 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma 15 212 266 Lyhytaikainen vieras pääoma 16 28 936 28 050 Vieras pääoma yhteensä 29 148 12,0 28 316 11,8 Vastattavaa yhteensä 242 417 100,0 240 099 100,0 24
Rahoituslaskelma Emoyhtiö 2000 1999 1000 euro 1000 euro Liiketoiminta Liikevoitto 15 242 15 688 Poistot ja arvonalennukset 8 902 3 221 Myydyn omaisuuden realisointitulos -359-45 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 23 786 18 864 Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuus (- = lisäys) -2 058-14 021 Lyhytaikaiset saamiset (+ = vähennys) 4 329-33 608 Korottomat velat (+ = lisäys) 631 27 342 2 902-20 286 Rahoituserät, verot ja satunnaiset erät Rahoitustuotot ja -kulut -1 083 2 074 Verot -502 34 Satunnaiset tuotot ja kulut -7 316 1 043-8 901 3 151 Liiketoiminnan rahavirta 17 787 1 728 Investointien rahavirta Bruttoinvestoinnit -31 849-12 926 Käyttöomaisuuden myynti 509 4 019-31 340-8 908 Kassavirta ennen rahoitusta -13 553-7 179 Rahoitus Osakeanti 107 Pääomalaina 100 000 Korollisten velkojen muutos (- = vähennys) -27 833 Korollisten saatavien muutos (- = lisäys) -4 068-40 862 Maksetut osingot -5 922-11 605-9 990 19 807 Rahavarojen muutos -23 543 12 628 Rahavarat 1.1. 36 324 23 695 Rahavarat 31.12. 12 780 36 324 25
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Partek Nordkalk -konsernin tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien säännösten mukaan. Yhtiön tilikausi on tammi-joulukuu ja konsernin tilinpäätös on laadittu euroissa. Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassa olevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista. Konsolidointiperiaatteet Konsernitilinpäätökseen sisältyvät Partek Nordkalk Oyj Abp:n lisäksi ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia äänimäärästä tilikauden päättyessä. Tilikauden aikana hankitut yhtiöt sisältyvät konsernituloslaskelmaan hankinta-ajankohdasta lukien ja myydyt yhtiöt myyntiajankohtaan saakka. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on sisäiset tapahtumat ja katteet eliminoitu. Keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa syntyvä tytäryhtiön hankinta-arvon ja hankintahetken oman pääoman ero on kohdistettu hankintahetken käyttöomaisuuserille siltä osin kuin niiden käypä arvo ylittää kirja-arvon. Käyttöomaisuuteen kohdistettu osuus poistetaan kyseessä olevan käyttöomaisuuserän poistosuunnitelman mukaisesti. Loppuosa on käsitelty konserniliikearvona, joka poistetaan vaikutusaikanaan, 10 vuodessa. Se osa liikearvosta, joka on kohdennettu esiintymiin, poistetaan lineaarisesti 30 vuoden aikana. Konserniliikearvon laskennassa omaan pääomaan on sisällytetty myös vapaaehtoiset varaukset ja poistoero, joista on vähennetty laskennallinen verovelka. Hankittuihin yliarvoihin kohdistettu laskennallinen verovelka on osittain huomioitu konsernitaseessa. Osakkuusyhtiöt on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmällä. Tällöin konsernin tuloslaskelmaan sisällytetään osinkotuottojen sijasta konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyhtiön tuloksesta vähennettynä konserniliikearvon poistoilla. Vastaavasti taseessa esitetään osakkeiden arvona osuus osakkuusyritysten omista pääomista, mukaan lukien verovelalla vähennetty osuus vapaaehtoisista varauksista ja poistoerosta, lisättynä konserniliikearvoilla ja vähennettynä liikearvoista tehdyillä kumulatiivisilla poistoilla. Vähemmistön osuus tytäryhtiöiden tuloksesta ja omasta pääomasta on esitetty omina erinään konsernin tuloslaskelmassa ja taseessa. Vuonna 1996 Partekin mineraalitoiminta koostui kahdesta Partekin 100 % omistamasta divisioonasta, Nordkalk Oy Ab:sta ja Partek Teollisuusmineraalit Oy:sta. Vuonna 1997 nämä fuusioitiin keskenään ja syntyi Partek Nord- kalk Oy Ab. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavina tietoina vuonna 1996 on esitetty Nordkalk- ja Partek Teollisuusmineraalit -alakonsernien yhteenlasketut luvut keskinäisten tapahtumien eliminoinnin jälkeen. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Myynteihin ja ostoihin liittyvät kurssierot on kirjattu vastaavien erien oikaisuksi. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu nettomääräisinä rahoituksen tuottoihin ja kuluihin. Ulkomaiset tytäryhtiöt Konsernitilinpäätöstä laadittaessa ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssiin ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntoerot sisältyvät konsernin omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryhtiöiden omat pääomat on pääosin suojattu ns. Equity hedging -menetelmällä, joko ottamalla lainoja ulkomaisten tytäryhtiöiden omaa pääomaa vastaavissa valuutoissa tai termiinisopimuksilla. Suojauksesta johtuvat kurssierot on kirjattu konsernitaseen oman pääoman muuntoeroja vastaan. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisältyy välittömien valmistuskustannusten lisäksi osuus hankinnan ja tuotannon välillisistä kustannuksista. Pysyvät vastaavat Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä poistoilla. Poistojen perusteena olevat ohjeelliset taloudelliset pitoajat ovat: Liikearvo 10 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 3 10 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 10-40 vuotta Koneet ja kalusto 3 25 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 5-10 vuotta Pysyviksi vastaaviksi luokiteltavat sijoitukset on kirjattu hankinta-arvoon vähennettynä pysyvien arvonalentumisten takia tehdyillä poistoilla. Pysyvien vastaavien myynnistä syntyneet voitot tai tappiot sisältyvät liiketoiminnan tuottoihin tai kuluihin. 26