Toimintamme perustuu luottamukseen.

Vuosikertomus 2014

Toimintamme perustuu luottamukseen. Säätiön toiminta Hengityssairauksien tutkimussäätiö (HES-säätiö) tukee hengityssairauksiin ja hengitysterveyteen liittyviä tutkimushankkeita. Apurahoja myönnetään hengityssairauksien ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen liittyviin tutkimushankkeisiin. HES-säätiö on perinteinen apurahasäätiö. Tutkimushankkeiden avustamisessa pääpaino on hengityssairauksien soveltavan tutkimuksen hankkeissa. Tärkeitä kohteita ovat mm. keuhkoahtaumatautiin, kosteus- ja homeongelmiin sekä harvinaisiin hengityssairauksiin liittyvät tutkimukset. Säätiö jakoi apurahoja toimintavuonna 245 000 euroa. Se on nyt saavuttanut tavoitteensa mukaisesti sellaisen kokoluokan, jonka turvin se voi tukea tutkimusta joka vuosi yhä merkittävämmillä summilla. Vaikka sijoitusten tuotot voivat pääomamarkkinoiden muutoksista johtuen jonakin vuonna poiketa voimakkaastikin aikaisemmasta tasosta, pitkäjänteinen avustusten taso voidaan turvata. Kun aikaisemmin yksittäisen tutkijan apurahan suuruus on ollut alle 10 000 euroa, jatkossa se voi olla hakemuksista riippuen suurempikin. Säätiöllä on mahdollisuus myös myöntää useampivuotisia avustuksia. Tavoitteena on vuosittain kasvattaa myönnettävien apurahojen määrää ja varmistaa apurahojen jakamisedellytykset ja velanmaksukyky. Säätiömielikuvan on pysyttävä luotettavalla ja kestävällä tasolla. HES-säätiön toiminnassa korostetaan vastuullisuutta, luotettavuutta, eettisesti korkeatasoista asiointia ja pitkäjänteisyyttä. Hallituksen jäsenyys on luottamustehtävä, josta ei makseta muuta kuin pienehkö kokouspalkkio. Hallituksen jäsenet eivät myöskään voi saada säätiöltä apurahoja. Sisäpiirisäännöksiä noudatetaan. Apurahahakemukset arvioidaan asiantuntevasti ja kriittisesti. Apurahojen käyttöä valvotaan mm. siten, että avustuksen saaneet ovat velvollisia raportoimaan apurahan käytöstä ja tutkimuksen tuloksista. Vesa Kukkonen, säätiön asiamies 2 3

Säätiö jakoi toimintavuonna apurahoja 245 000 euroa. Kanervisto, Merja, Filha ry: Toimivat palkeet Muraja-Murro, Anu: Uudet parametrit Rantala, Pirre: Tuberculosis among immigrants Apurahan sai 36 tutkijaa ja kaksi selvityshanketta. Hakijoita palvelumuotoilua iäkkään hengityssairaan arjen obstruktiivisen uniapnean diagnostiikassa. 3.000. in Finland: 1995 2011. 5.000. oli kaikkiaan 60 ja haettu summa yhteensä 483 322 euroa. parhaaksi -projektissa tehtävä tutkimustyö. Projektin toteuttavat yhteistyössä Filha, Hengitys- Mustonen, Kirsi: Kosteusvaurion yhteys Rimpilä, Ville: Transcutaneous Carbon Dioxide Myönnetyt apurahat: Anttalainen, Ulla: Postmenopausaaliset naiset, uniapnean hoito ja liitännäissairaudet. 6.000. liitto, Allergia- ja Astmaliitto, Apteekkariliitto, Hotus (Hoitotieteen tutkimussäätiö) ja Salon kaupunki. 10.000. tulehdusreaktioon 6-vuotiailla lapsilla. 2.000. Myllylä, Minna: Individual changes in BMI and CPAP usage development during long-term and Sleep-Disordered Breathing. 3.000. Saarela, Elina: Nopean hengitystievirusten PCR-diagnostiikan vaikutus aikuispotilaiden Backman, Katri: Thirty-year Follow-up of Early Childhood Wheezing. 6.000. Knihtilä, Hanna: Pienten hengitysteiden obstruktion arviointi uudet menetelmät ja niiden soveltuvuus lapsipotilaille. 5.000. CPAP-therapy A 5 year-follow-up study. 3.000. Näsänen-Gilmore, Pieta: Ennenaikaisen hoitoon: satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. 4.000. Saaresranta, Tarja: Unenaikaisten hengitys- Blomster, Henry: Painonpudotuksen ja elämäntapaohjauksen merkitys obstruktiivisen uniapnean hoidossa ja sen liitännäissairauksien ehkäisyssä. 5.000. Koivisto, Miki: Astmaa sairastavien tupakointi: tupakoinnin määreet ja vaikutukset astman tasapainoon ja elämänlaatuun. 4.000. syntymän ja raskausajan vaikutus astman ja hengityselintautien puhkeamiseen lapsuudessa ja aikuisuudessa. 6.000. Okasha, Omar: Population effects of routine infant häiriöiden ja niiden ennuste (Paimio Study ja ESADA). 6.000. Suojalehto, Hille: Hengitysteiden inflammaatiomarkkereiden karakterisointi Finell, Eerika: Sisäilmaongelma kokemuksena. 8.000. Koponen, Petri: Virukset ja geneettiset tekijät bronkioliitin ennusteessa. 5.000. conjugate vaccination on pneumococcal adults with underlying medical conditions in Finland. 6.000. astmassa ja nuhassa. 6.000. Tirkkonen, Jenni: Terveysvaikutusten arviointi Hadkhale, Kishor: Raskausajan ja varhaislapsuuden D-vitamiinin saannin yhteys astman kehittymiseen. 5.000. Koskela, Jukka: Pitkäaikaisseurantaan perustuvien tautimallien kehitystyö astmassa ja COPD:ssä: Riskipotilaiden varhainen tunnistus. 4.000. Oksman, Päivi: Subakuuttien virus- ja bakteeriinfektioiden merkitys keuhkoputkien limakalvon kroonisessa tulehduksessa. 6.000. kosteusvaurioisista ympäristöistä kerätyistä pölynäytteistä biologisen aktiivisuuden perusteella. 4.000. Tuomilehto, Henri: The impact of Obstructive Heikkinen, Sirpa: Kuntoliikunta ja astma. 7.000. Kärkkäinen, Miia: Idiopaattisen keuhkofibroosin Paaso, Elina: Astman alatyyppien määrittä- Sleep Apnoea on Microvascular Complications Huhtakangas, Jaana: Aivohalvaus ja uniapnea. 6.000. ja asbestoosin erot ja yhtäläisyydet kahden erilaisen keuhkofibroosin vertailu. 6.000. minen epidemiologisten ja kliinisten menetelmien avulla. 5.000. in type 1 Diabetics in Europe. 3.000. Tuovinen, Eeva-Liisa: Smoking Behavior and BMI: Hyrkäs, Henna: Astmaa sairastavien kylmäoireherkkyys ja siihen vaikuttavat tekijät. 5.000. Laatikainen, Anne: Osteoporoosi ja astma. 6.000. Parisod, Heidi: Varhaisnuorten tupakoimattomuuden ja terveyden lukutaidon tukeminen Associations with MBO Risk Factors. 4.000. Jumpponen, Mika: Biopolttolaitoksen huoltotyöntekijöiden altistuminen voimalaitosten tuhkan sisältämille komponenteille. 5.000. Lietzen, Raija: Elämänhallinnan (koherenssi) merkitys astmaan sairastumisessa kuormittavien elämäntapahtumien yhteydessä. 3.000. digitaalisen terveyspelin avulla. 5.000. Pelkonen, Margit: Twenty-eight year trends in hospitalization and mortality associated with Hengityssairaan hyvä hoito miten järjestetty? Selvityshanke. Hengitysliitto ry ja Filha ry. Yhteistyössä mukana Keuhkolääkäriyhdistys. Aikuisten ja erityisesti ikääntyneiden hengitys- Kalliola, Satu: Keuhkoputkien supistumistaipumus 3-6-vuotiailla, hengitystieoireisilla lapsilla. 5.000. Merikallio, Heta: Ilmateiden solujen muutokset keuhkoahtaumataudissa. 6.000. chronic bronchitis. 3.000. Päivinen, Marja: Suomalaisten urheilevien nuorten keuhkotoiminta terveystarkastuksessa. 4.000. sairaiden hoidon järjestämistavat ja niiden resursointi valtakunnallisesti. 60.000. 4 5

Esimerkiksi niille potilaille, joilla on herkkä havahtumis- paranevat potilaan hoitotulokset entisestään. On myös kynnys tai ongelmia hengityksen säätelyssä, voi tulevai- huomattu, että painonpudotus onnistuu paremmin, kun suudessa olla yhtenä hoitovaihtoehtona lääkehoito. potilas ruokavaliomuutosten lisäksi liikkuu ja käyttää Tällaisia lääkkeitä testataan parhaillaan. CPAP-laitetta. Vaikka asiaa tutkitaan paljon, voi kestää vielä vuosia, Osalle potilaista helpotusta uniapneaan voi tuoda tuki- ennen kuin tietoa kertyy riittävästi ja hoitomuodot vakiin- sukkien käyttö. Päivän aikana alaraajoihin kertynyt neste tuvat, Saaresranta muistuttaa. lähtee makuulle asetuttaessa liikkeelle ja siirtyy ahtauttamaan kaulan ja kurkunpään aluetta. Tutkimuksen alla on myös liitännäissairastavuus uniapneassa. Erityisesti selvitetään sitä, kenellä on riski sairastua Ilmiö on sama kuin pullossa, jonka pohjalla on vettä. sydän- ja verisuonisairauksiin. Samoin syövän ja uniap- Pulloa kallistettaessa vesi liikkuu pullonkaulaan, Saares- nean yhteyttä tutkitaan, ja turkulaistutkijat ovat mukana ranta kuvailee. hankkeessa. Alustavaa näyttöä yhteydestä on jo olemassa. Näyttää siltä, että nesteen siirtymistä ja kertymistä ylä- Hoidon perustana elämäntapamuutokset hengitysteitä ahtauttamaan voidaan ehkäistä käyttämällä tukisukkia päivällä. Toistaiseksi tukisukkien käyttöä Väestön lihomisen myötä uniapneasta on tullut kansansai- uniapnean hoidossa on tutkittu vain miehillä. raus, johon sairastutaan yhtä nuorempana. Kaksi kolmasosaa sairastuneista on ylipainoisia, mutta sairauden taus- Tarja Saaresranta on saanut unenaikaisten hengityshäiriöiden Uniapneasta monipuolista tutkimusta Ymmärrys uniapneasta lisääntyy jatkuvasti uuden tutkimuksen myötä. Tulevaisuudessa sairautta voidaan hoitaa esimerkiksi lääkkeillä. talla voi olla muitakin tekijöitä. Uniapneaan ei ole olemassa tehokasta lääkehoitoa, vaan kaiken perustana ovat elämäntapamuutokset. CPAP-ylipainehoito on elämäntaparatkaisujen lisäksi edelleen uniap- ja niiden ennusteen (Paimio Study ja ESADA) tutkimiseen HES-säätiön apurahaa vuonna 2014. Lähde: Tuula Hakkaraisen artikkeli CPAP-laitehoito pitää pintansa uniapnean hoidossa Hengitys-lehdessä 1/2015. nean tärkein hoitomuoto. Se ei kuitenkaan yksin auta edis- Kuva: Tuula Hakkarainen Keuhkosairauksien vs. professori, osastonylilääkäri Tarja Saaresranta Turun yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että uniapneaa tutkivien kiinnostuksen tämään uniapneaa sairastavan hyvinvointia. Laihdutuksella ja liikunnalla saadaan aikaan suotuisia kohteena ovat tällä hetkellä etenkin uniapnean fenotyypit, vaikutuksia potilaan veren rasva-arvoihin ja verenpainee- eli saman sairauden eri ilmenemismuodot. seen. Liikunta kohentaa kehon ja kaulan alueen lihasjäntevyyttä, mistä uniapneaa sairastava hyötyy. Liikunta vaikut- Kun opimme tuntemaan paremmin näitä ilmenemismuo- taa positiivisesti myös mielialaan, Saaresranta listaa. toja, ja kun uusia hoitomuotoja löytyy, saamme käyttöömme nykyistä enemmän yksilöityjä- ja yhdistelmähoitoja, Uudet tutkimukset osoittavat, että jos ruokavalio ja liikun- Saaresranta arvioi. ta yhdistetään riittävän pitkäkestoiseen CPAP-laitehoitoon, 6 7

Hallinto Säätiön hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt: Pirkko Brander ylilääkäri, puheenjohtaja Maija Halme dosentti Kari Reijula professori Veikko Korpela toimitusjohtaja Mervi Puolanne järjestöjohtaja Sijoitustoiminta Säätiö saa varoja vastaanottamalla testamentteja ja lahjoituksia sekä sijoitustoiminnalla. Sen tavoitteena on sijoittaa vastuullisesti sekä mahdollisimman tuottavasti ja turvaavasti. Sijoitustoiminnassa pyritään turvaamaan säätiön varat, saamaan varoille realistinen tuotto sekä varmistamaan apurahojen maksukyky. Varat sijoitetaan pitkäjänteisesti. Sijoitusriskejä pyritään hallitsemaan hajauttamalla varat mm. kiinteistöihin, asuntoihin ja pörssi- ym. osakkeisiin. Varat oli vuoden lopussa sijoitettu seuraavasti: kiinteistöt 42 %, asunnot 25 %, osakkeet 31 % ja rahat yms. 2 %. Velkaa vuoden lopussa oli 2.2 miljoonaa euroa, joka oli aiheutunut Muhokselle rakennetusta ja Luoville vuokratusta oppilasasuntolasta. Säätiön tavoitteena on pitkällä aikavälillä kasvattaa sen varallisuutta ja näin varmistaa vuosittainen apurahojen jaon jatkuvuus sekä velan maksukyky. Eri paikkakunnilla olevia asuntoja myytiin vuokralaisten vaihtumisen yhteydessä. Niiden hallinnointi Helsingistä käsin on hankalaa ja kallista. On varauduttava siihen, että pörssiosakkeiden vuosittaiset hintavaihtelut voivat olla merkittäviä. Perinteisesti pidemmällä aikavälillä niiden tuotto on ollut hyvä. Jatkossa tavoitteena on jatkaa asuntojen myyntiä eri paikkakunnilla asukkaiden sanoessa irti vuokrasopimuksiaan ja keskittyä omistamaan kokonaisia kerrostalokohteita tai muita suurempia yksikköjä, joiden hallinnointi olisi mahdollisimman vaivatonta. Pörssisijoituksia jatketaan keskittyen PTS-sijoitusnäkökulmaan. 8 9

Sijoitusten tuotto-% (laskettuna omasta pääomasta) 20 15 10 5 0-5 -10 5,7-25,6 18,7 10,9-6,8 6,0 11,2 5,8 400 Maksetut apurahat ja avustukset (tuhansina euroina) 2007-2014 60 Apurahahakemukset ja myönnetyt apurahat (kpl) 2007-2014 -15-20 350 50-25 -30 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 300 250 40 200 30 Pääoma m 15 10 0,4 0,3 0,3 5 3,2 3,5 0,2 0,3 2,9 1,9 2,1 2,4 2,0 0,7 0,6 1,9 1,6 1,5 1,4 1,3 1,3 0-0,1-1,1-1,2-0,3 0,3 0,3 0,3 3,8 4,0 4,2 4,1 4,0 3,4 6,2 5,9 5,6-2,2-5,1-3,2 Muut Osakkeet Asunnot Kiinteistöt 150 100 50 0 20 10 32 60 362 44 83 90 115 245 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Myönnetyt apurahat Apurahahakemukset -5 Velat 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-10 10 11

Hallituksen toimintakertomus Hengityssairauksien tutkimussäätiö tukee hengityssairauksiin ja hengitysterveyteen liittyviä tutkimushankkeita. Se tekee yhteistyötä Hengitysliiton kanssa keskittyen tukemaan sääntöjensä mukaisesti tutkimushankkeita. teistöjen vuokratuotto on perusvarmaa tuloa. Perinteisesti myös asuntojen tuotto on ollut samanlaista, kuitenkin yleensä alhaisempaa kuin pörssiosakkeiden tuotto. Kuluneena vuonna näin ei käynyt. Säätiö jakoi toimintavuonna apurahoja 36 tutkijalle ja kahdelle selvityshankkeelle yhteensä 245 000 euroa. Se on 43 % varsinaisen toiminnan ylijäämästä ennen apurahojen jakoa ja 2.2 % taseen omasta pääomasta. Hakijoita oli kaikkiaan 60 ja haettu summa yhteensä 483 322 euroa. Lahjoituksia säätiö sai vain 70 euroa. Sijoitusten tuotto oli 0.6 (2013 1.2) miljoonaa euroa, joka on 5.8 (2013 11.2) % laskettuna omasta pääomasta. Lukuihin sisältyvät arvonalennukset 0.2 miljoonaa euroa Turun asunto-osakkeista. Asuntoyhtiön putkiremontin kustannukset jouduttiin kirjaamaan kokonaisuudessaan osakkeiden arvonalennuksiksi, jota ei ole tapahtunut säätiön historiassa aikaisemmin. Tämä kertoo sen, että etenkin kaupunkien ulkopuolella olevien asuntojen arvot ovat laskeneet yleisesti ja oleellisesti vuonna 2014. Ilman arvonalennuksia sijoitusten tuotto olisi ollut 7.8 %. Pörssisijoitusten nettotuotto oli vuoden lopun tasearvoista laskettuna 10 %, asuntojen vaatimattomasti alle 3 %. Tilikauden ylijäämä oli 0.3 miljoonaa euroa. Velkaa maksettiin pois yksi miljoona euroa. Sitä oli tilikauden päättyessä jäljellä 2.2 miljoonaa euroa. Hallintokulut olivat 74 695 euroa, joka on 0.7 % omasta pääomasta. Hallituksen jäsenille maksettiin kokouspalkkioina 530 euroa. Muita palkkioita, korvauksia tai avustuksia heille ei maksettu. Hallitukseen kuuluivat puheenjohtajana Pirkko Brander ja jäseninä Maija Halme, Kari Reijula, Veikko Korpela ja Mervi Puolanne. Hallitus piti vuosikokouksensa 27.5.2014. Säätiön asiamiehenä toimi VTM Vesa Kukkonen. Säätiön taloushallinto hoidettiin Hengitysliitossa taloussihteeri Nora Salmisen toimesta. Apurahojen jaon valmisteli Hengitysliiton sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Tarja Pajunen. Tilintarkastajina toimivat Samuli Perälä, KHT ja KHTyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan Mikko Ahtiainen, KHT. Eri paikkakunnilla olevia asuntoja myytiin 11 kpl vuokralaisten vaihtumisen yhteydessä. Niiden hallinnointi Helsingistä käsin on hankalaa ja kallista. Oppilasasuntokiin- Tulevina vuosina myönnettävien apurahojen määrää pyritään lisäämään. Sijoitustoimintaa jatketaan pääpiirteissään entiseen tapaan. Riskiä velan takaisinmaksun suhteen ei käytännössä ole. 12 13

TULOSLASKELMA 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA Sijoitukset Tuotot Vuokratuotot 1 152 100,34 1 248 456,55 Asunto-osakkeiden myyntivoitot 123 443,00 236 095,88 Pörssiosakkeiden myyntivoitot 457 457,20 243 186,17 Osinkotuotot 231 721,36 289 030,00 Korkotuotot 6 017,22 7 006,02 Muut tuotot 275,00 1 971 014,12 155,00 2 023 929,62 Kulut Poistot rakennuksista -319 294,00-319 294,00 Vastikkeet -407 833,07-478 894,56 Huoneistokorjaukset -22 323,46-7 620,51 Asunto-osakkeiden myyntikulut -31 441,69-40 960,20 Asunto-osakkeiden myyntitappio -6 153,50 0,00 Asunto-osakkeiden arvonalennukset -223 693,56 0,00 Pörssiosakkeiden myyntitappiot -197 051,08-134 182,64 Pörssiosakkeiden hoitokulut -14,40-272,88 Pörssios. arvonalenn. ja niiden palautukset -57 730,23 318 715,61 Korkomenot -52 083,33-129 374,01 Muut kulut -3 795,72-6 181,94 Luottotappiot -162,57-1 321 576,61-895,68-798 960,81 Kate 649 437,51 1 224 968,81 Apurahat Jaetut apurahat -245 000,00-115 000,00 Hallinto Henkilöstökulut -35 009,67-34 777,89 Muut kulut -39 685,73-74 695,40-27 189,24-61 967,13 VARSINAISEN TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ 329 742,11 1 048 001,68 VARAINHANKINTA Saadut lahjoitukset 70,00 600 000,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 329 812,11 1 648 001,68 TASE 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet 429 387,20 429 387,20 Rakennukset 5 149 247,66 5 578 634,86 5 468 541,66 5 897 928,86 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Asunto-osakkeet 3 391 028,83 3 985 689,33 Kiinteistöosakkeet 4 943,38 4 943,38 Muut osakkeet ja osuudet 4 162 757,87 7 558 730,08 3 980 882,69 7 971 515,40 Muut saamiset Liittymät, palautuskelpoiset 55 832,40 55 832,40 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä 229 576,08 229 576,08 Lyhytaikaiset saamiset Vuokrasaamiset 2 969,13 3 158,44 Muut siirtosaamiset 33 797,02 0,00 Saamiset Hengitysliitolta 29 604,15 66 370,30 17 708,62 20 867,06 Vastaavaa yhteensä 13 489 143,72 14 175 719,80 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Säädepääoma 168 187,93 168 187,93 Ed. tilikausien ylijäämä 10 759 295,88 9 111 294,20 Tilikauden ylijäämä 329 812,11 11 257 295,92 1 648 001,68 10 927 483,81 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset velat 0,00 2 000 000,00 Lyhytaikaiset velat Saadut ennakot 3 489,64 4 700,43 Ostovelat 10 434,13 20 872,69 Ennakonpidätykset 1 346,81 972,65 Sotuvelka 50,25 44,85 Muut velat 2 200 000,00 1 200 000,00 Siirtovelat 16 526,97 2 231 847,80 21 645,37 1 248 235,99 Vastattavaa yhteensä 13 489 143,72 14 175 719,80 14 15

Tilintarkastuskertomus Hengityssairauksien tutkimussäätiön hallitukselle Olemme tilintarkastaneet Hengityssairauksien tutkimussäätiön kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. 31.12.2014. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä säätiölain edellyttämistä seikoista. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus säätiötä kohtaan, taikka rikkoneet säätiölakia tai säätiön sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on säätiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon säätiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Muut lakiin perustuvat lausunnot Säätiön varat on asianmukaisesti sijoitettu ja säätiön toimielimien jäsenille maksettuja palkkioita on pidettävä kohtuullisina. Säätiön tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnasta. Helsinki 18. toukokuuta 2015 PricewaterhouseCoopers Oy Samuli Perälä KHT-yhteisö KHT Mikko Ahtiainen KHT 16 17

Hallitus Brander Pirkko s. 1956, ylil., dos., keuhkosairauksien erik.l., HUS, jäsen vuodesta 2006 ja puheenjohtaja vuodesta 2012 Halme Maija s. 1961, dos., keuhkosairauksien erik.l. HUS, jäsen vuodesta 2012 Reijula Kari s. 1957, prof., työlääketieteen erik.l., Työterveyslaitos, jäsen vuodesta 2006 Korpela Veikko s. 1951, oik. kand., VTM, Hengitysliiton toimitusjohtaja, jäsen vuodesta 1997 Puolanne Mervi s. 1960, TtM, Hengitysliiton järjestöjohtaja, jäsen vuodesta 2010 Eturivissä vasemmalta: Mervi Puolanne, Pirkko Brander ja Maija Halme. Takarivissä vasemmalta: Veikko Korpela ja Kari Reijula. 18 19

Oltermannintie 8, 00620 Helsinki Puh. 040 576 2233 www.hes-saatio.fi