Koulutusohjelma: Master's Programme in Energy Technology Vaihto-ohjelma: Erasmus+ Opetuskielet: saksa ja englanti Opintolinja RWTH Aachenissa: Maschinenbau Aachen kaupunkina Aachen on noin 260 000 asukkaan kunta Saksan länsirajalla Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa, johon myös muun muassa Köln, Bonn ja Düsseldorf kuuluvat. Vaikka Aachen on väkiluvultaan suurin piirtein Espoon kokoinen, se on huomattavasti tiheämmin asutettu. Saksassa huomaa nopeasti, että jopa pienet Aachenin kokoiset kaupungit ovat tiiviimmin rakennettuja ja että välimatkat eri kaupunkien välillä ovat keskimäärin Suomea lyhyemmät, mikä on luonnollinen seuraus 16-kertaisesta väkiluvusta Suomeen verrattuna. Aachen on tunnettu opiskelijakaupunkina, sillä valta-osa väestöstä ovat yliopisto-opiskelijoita. Myös RWTH Aachen on yliopistona tunnettu vähintään ympäri Saksaa kovasta tasostaan ja se kamppailee vuosittain terävimmästä kärjestä muun muassa Münchenin teknillisen yliopiston kanssa. Yliopisto on myös nimensä veroinen eli sitä ei kannata valita vaihtokohteeksi, jos haluaa päästä helpolla. Saksa on Keski-Eurooppaa parhaimmillaan ja siellä huomaa konkreettiseesti, kuinka lähellä Euroopan maat ovat toisiaan ja kuinka kaukana Suomi on Keski-Eurooppalaisten silmissä. Aachenista pääsee puolessa tunnissa Alankomaiden ja Belgian rajalle, joka paikallisesti tunnetaan nimellä Dreiländereck. Vaihtoaikana kannattaakin hyödyntää lyhyitä välimatkoja ja tehdä viikonloppureissuja naapurimaihin ja tietenkin Saksan sisäisesti. Opiskelijat maksavat noin 260e suuruisen lukukausimaksun, joka sisältää julkisen liikenteen kausilipun, jolla pystyy rajattomasti matkustamaan Aachenin lisäksi koko Nordhein-Westfalenin osavaltiossa. Myös Belgiaan pääsee kätevästi GoPass-lipulla (7,90e), joka oikeuttaa meno-paluu matkaan vapaasti valittavaan määränpäähän. Aachenin ilmasto ei ollut vaihto-opiskelun parhaita puolia, sillä sadetta tuli lähes kesän jokaisena päivänä muutamaa kuivaa kautta lukuun ottamatta. Sateenvarjo kannattaa pakata reppuun vakiovarusteena, sillä sitä mitä todennäköisemmin tarvitsee vaikka aamulla olisi pilvetön taivas. Keskimäärin kuitenkin lämpötila nousee kesällä Suomea korkeammalle eli kesästä pääsee kyllä nauttimaan. Kannattaa samalla huomioida vaatetuksen eroavaisuus. Suomessa pukeudutaan kesäisin keskimäärin paljastavammin kuin Saksassa, jossa lämpötila sai nousta yli 30 asteen ennen kuin ihmisiä näki shortseissa. Toisaalta ei kannata pakata liian siistiä vaatetusta matkalle. Sitsejä vastaavia siistiä vaatetusta vaativia juhlia ei ole eikä vähäisiin ekskursioihin pukeuduta erityisen siististi. Paikallinen teknillisten alojen opiskelijoiden motto on Opiskelijan pitää myös näyttää siltä, että hän tykkää opiskella. Kannustaisin jopa mieluummin alipukeutumaan kuin ylipukeutumaan, sillä ylipukeutujia pidetään helposti ylimielisinä käsien heiluttelijoina. Vaikka Saksan kulttuuri ei merkittävästi eroa suomalaisesta, kannattaa matkaan lähtiessä valmistautua kohtaamaan asiat avoimin mielin, sillä vaikka Saksassa ollaan täsmällisiä, jotkin asiat eivät toimi, kuten Suomessa. Toisaalta täsmällisyys viedään usein yli; jos jokin asia on päätetty tehdä tietyllä tavalla, se myös tehdään niin huolimatta inhimillisistä tilannemuutoksista. Yleisesti ottaen saksalaiset ovat ahkeria ja täsmällisiä, mutta he monesti toimivat kuin koneet eivätkä käytä luovuuttaan tai soveltamiskykyään.
Suomessa ja etenkin Aallossa ilmapiiri on aivan toisenlainen. Tavoitteena on antaa nuorelle eväät ajatella itsenäisesti ja yhdistellä saatuja tietoja luovasti sekä ennen kaikkea kykenemään toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Saksan yliopistokoulutus taas selkeästi tähtää olemassa olevien asioiden opettamiseen pienintä yksityiskohtaa myöten, mutta ryhmätyöt ja soveltavat tehtävät puuttuvat lähes kokonaan. Sama linja näkyy myös koko kulttuurissa. Käytännön järjestelyt Aachenia vaivaa asuntopula, sillä hiljattain osavaltion koulutusjärjestelmä muutettiin 13-vuotisesta 12- vuotiseksi ja kaksi vuosikurssia valmistui samaan aikaan, jolloin myös yliopisto-opiskelijoiden määrä kasvoi voimakkaasti. Asuntoa etsiessä kannattaa siis olla ajoissa liikenteessä ja etsiä esimerkiksi Facebook-ryhmien ja asunnonvälityssivujen, kuten http://www.wg-gesucht.de/ kautta. Taetta asunnon löytymiseen ei ole, eikä siksi kannata olla liian nirso saamansa asunnon suhteen. Yleisesti ottaen asuntojen kunto on Aachenissa heikommalla tasolla kuin Suomessa, mutta hintataso hieman pääkaupunkiseudun hintatasoa matalampi. Opiskelijapalvelut tarjoavat myös asuntoja, mutta jonotusajat voivat olla pitkät. Vaihto-opiskelijoille on kuitenkin varattu tietty määrä asuntoja, joten jos on onnekas saattaa saada sellaisen. Kannattaa myös varautua vaihdon alkuvaiheessa asumaan hotellissa tai muussa väliaikaismajoituksessa, kunnes oman huoneen saa. Hakuprosessi oli Aallon päässä hyvin vaivaton. Paikan päällä sen sijaan asiat sai selvitellä moneen otteeseen ja jokainen kurssi erikseen, joten kannattaa vaihdon alkuvaiheessa varata ainakin viikko ennen kurssien alkua käytännön järjestelyihin. Ensimmäinen asia, jonka kaikki vaihto-opiskelijat joutuvat tekemään on lukuvuosi-ilmoittautuminen. Käytännössä ilmoittautumispäivä sovitaan sähköpostitse etukäteen ja paikan päällä saa tarvittavat maksuun liittyvät dokumentit sekä ohjeistukset niiden täyttämiseen. Ilmoittautumista varten tarvitaan voimassa oleva vakuutus, mutta Eurooppalainen sairausvakuutuskortti riittää. Siitä pitää kuitenkin käydä hakemassa paikallinen tosite vakuutusyhtiöstä (lähin on aivan päärakennuksen, superc:n kulman takana). Lukuvuosimaksun maksettuaan vaihto-opiskelija saa muutaman viikon sisällä opiskelijakortin sekä matkakortin, joka oikeuttaa yhtälailla Aachenin sisäisiin kuin koko osavaltion sisäisiin matkoihin. Rahoitus hoituu Suomesta tulleelle opiskelijalle poikkeuksellisen helposti, sillä Kelan opintoraha on ulkomailla ollessa hieman enemmän kuin Suomessa opiskellessa. Sitä täytyy kuitenkin muistaa itse hakea tarvittavine dokumentteineen etukäteen. Myös paikallinen hintataso on tuntuvasti Suomen hintatasoa matalampi, joten eläminen ei juurikaan tee tiukkaa. Erasmus-vaihdon apurahasta saa myös ensimmäisen osan ennen vaihtoajan alkua, joka saattaa tulla tarpeeseen. Myös muita vaihdon apurahoja voi hakea, mutta Saksassa niitä ei välttämättä tarvitse, etenkin jos on hieman omia säästöjä varalla. Saksassa saa myös suhteellisen helposti osa-aikaisia töitä etenkin jos ei ole niiden suhteen liian nirso. Esimerkiksi yliopisto tarjoaa useita HiWi (Studentische Hilfskraft) työpaikkoja, missä opiskelijat pääsevät auttamaan paikallisia tohtori-opiskelijoita projekteissaan. Niiden saaminen kuitenkin vie aikaa ja puolen vuoden vaihdossa se on hyvin hankalaa. Paikalliset osaavat yleensä parhaiten neuvoa mistä etsiä, mutta koulun seinien ilmoitustauluilta ja instituuttien kotisivuilta kannattaa aloittaa. Mikäli haluaa saada paikanpäällä kortilla maksettua ilman turhia kuluja, joita esimerkiksi Nordean korttimaksuista ja -nostoista aiheutuu, kannattaa hankkia paikallisen pankin, kuten Sparkassen kortti. Se ei
maksa opiskelijalle muuta kuin hieman vaivaa. Paikallinen tili on myös kätevä vuokranmaksua ajatellen. Saksassa käytetään kuitenkin huomattavasti Suomea enemmän käteistä ja monissa paikoissa ei kelpuuteta korttimaksua ollenkaan eli käteistä kannattaa pitää aina vähän mukana. Opinnot Sopivia kursseja etsiessä kannattaa katsoa kurssien aikatauluja ja kuvauksia CampusOffice-sivustolta www.campus.rwth-aachen.de/office/. Ennen käyttäjätunnusten saamista, mikä tapahtuu lukuvuosiilmoittautumisen yhteydessä, ei kuitenkaan pääse käyttämään sivuston kaikkia ominaisuuksia, joten paikan päällä kannattaa katsoa vielä toiseen kertaan järjestetäänkö kurssit tosiaan juuri sillä lukukaudella (SS = kesälukukausi, WS = talvilukukausi). Kannattaa myös etsiä kurssitietoja instituuttien omilta sivuilta etenkin, jos CampusOfficen sivut ovat puutteelliset. Heti alkuun kannattaa huomioida myös että kurssien laajuus on mitä todennäköisemmin laajempi, kuin mitä opintomäärä tarkoittaisi Suomessa, mikä tarkoittaa että kursseja on valittava opintosuunnitelmaan enemmän. Tavallisesti monet kursseista karsiutuvat lukukauden aikana pois, sillä työmäärä on erittäin suuri etenkin koekuukausilla. Tosiaan Aachenissa lukukausi koostuu luentoperiodista (4kk) ja kahden kuukauden lomasta, jolloin kaikki kokeet järjestetään. Ei kannata myöskään väheksyä paikallisia opiskelukavereita, jotka sanovat että koepäivien väliin kannattaa varata riittävästi päiviä. Kokeisiin luku on vaatii Aachenissa vähintään useamman päivän 100% panostuksen aamusta iltaan. Koekuukausien aikana kaikki opiskelutilat ovat myös täynnä. Etenkin suosituimpiin tiloihin, kuten kirjastoon joutuu jonottamaan aamulla jo ennen aukiolo-aikaa. Itse koetilanne on kirjoituskilpailua, jossa asiat täytyy tulla sekunnissa takaraivosta. Jos jokin kohta on vähänkin epävarma, kannattaa jättää se väliin ja siirtyä seuraavaan. Tehtäviä on vaikka muille jakaa ja aikaa on aivan liian vähän. Tarkoitus kokeissa onkin karsia jyvät akanoista siinä mielessä, että suurin osa ei edes ehdi vastata kaikkiin kysymyksiin. Tarkistamisesta ei ole puhettakaan. Koetilanteeseen täytyy siis valmistautua kunnolla. Opinnoista kuitenkin saa paljon irti jo senkin takia, että niitä varten joutuu paljon opiskelemaan itse, mutta myös siksi että niiden materiaali on useimmiten selkeää ja järjestelmällisesti esitettyä. Tekniikan alan vaihtoon ei kannata lähteä ilman vähintään B2 kielitaitoa, sillä käytännössä lähes kaikki konetekniikan (johon myös energiatekniikka kuuluu) kurssit ovat saksaksi. Tosin muilta korkeakouluilta, kuten talouspuolelta saa otettua myös englanninkielisiä kursseja ja ne ovat myös monesti huomattavasti helpompia kuin puhtaat insinöörikurssit. Niiden ottamista varten täytyy tehdä erillinen menettely, joka vaihtelee korkeakouluittain. Käytännön järjestelyjä kannattaa kysellä opiskelijatoimistosta ja jälleen kerran täytyy olla kärsivällinen ja varata riittävästi aikaa prosessin käsittelylle. Suurin osa kursseista on toteutettu perinteiseen luento + laskari + tentti -menettelyllä. Laskarit kuitenkin eroavat Aallossa järjestetyistä, sillä siellä ei tehdä tehtäviä itse vaan seurataan, kun assari tekee ne nopeassa tahdissa kalvoille. Vastaukset tulevat myöhemmin kurssin työtilaan L2P:hin. Käytännössä koko kurssi suoritetaan lähes itseopiskeluna ja vastuu oppimisesta ja läpi pääsystä onkin puhtaasti opiskelijalla. Hyvän maineensa säilyttämiseksi RWTH karsii opiskelijoitaan opintojen aikana, jos he eivät pääse kursseista kolmannella kerralla läpi. Tämän vuoksi turhiin opiskelijoihin ei haluta laittaa resursseja. Ilmapiiri on tästä syystä tietyllä tapaa painostavan kilpailullinen. Vaihto-opiskelijalla ei kuitenkaan ole mitään hätää, sillä hän
voi valita suoritettavat kurssit itse ja läpipääsykään ei ole välttämätöntä, joten turhaa stressiä ei kannata ottaa. Kurssien työtila, johon kaikki mahdollinen tieto ja materiaali kursseihin liittyen kerätään L2P vastaa Aallon MyCoursesia ja Noppaa. Vaihto-opiskelijan onkin pyydettävä sähköpostitse suorittamiensa kurssien professoreilta pääsyä kyseiseen työtilaan. Kokeisiin ilmoittautuminen sen sijaan tapahtuu erillisen vaihtoopiskelijoille tarkoitetun sivun kautta, joka saattaa vaihdella vuosittain. Paikalliset opiskelijat ilmoittautuvat CampusOfficen kautta. Suorittamiani kursseja ovat: Energiewirtschaft (4cr) Energiantuotantotavat ja vähän talouslaskelmia Ringlabor Alternative Energietechniken (2cr) Laboratorio uusiutuvista energianlähteistä Regenerative Energie für Gebäude 2 (5cr) LVI-kurssi Problemlöseverhalten 2 (4,5cr) Projektinhallintakurssi Power Economics in Liberalized Electricity Markets (4cr) Sähkömarkkinat Smart Grid Economics and Information Management (5cr) Älykkäät sähköverkot Modul Grammatik und Schreiben C1 (2cr) Kielikurssi Vapaa-aika ja matkustaminen Aachenin opiskelija-elämä ei ole yhtä värikästä kuin Otaniemessä. Paikalliset kuitenkin käyvät mielellään yhdellä tai kahdella. Ylenmääräinen ryypiskely ei ole tavanomaista, vaan juoman ääressä myös keskustellaan ja pidetään hauskaa. Vaihto-opiskelijat sen sijaan ovat tavallisesti kovia bailaamaan, sillä heitä eivät paina samat paineet kuin paikallisia. Yksi parhaista ajanviettotavoista on tutustua paikallisiin ja muihin vaihtareihin ja käydä kylässä tai esimerkiksi piknikillä yhdessä. Etenkin kesällä Louisbergin kukkula on suosittu ajanviettopaikka. Vaikka se sijaitseekin aivan campuksen läheisyydessä, siellä tuntee olevansa metsässä ja maalla yhtä aikaa. Toinen mitä Aachenista käsin on erittäin kätevä tehdä, on matkustaa. Tunnin kahden sisällä pääsee käymään lukuisissa eri kaupungeissa ja jopa eri maissa, Belgiassa, Alankomaissa ja Luxemburgissa. Tämän ansiosta kävin itse lähes joka viikonloppu jossakin toisessa kaupungissa. Matkakortin kanssa lähialueelle maan sisäinen matkustaminen on myös ilmaista. Paikallinen opiskelijoille suunnattu yritys Studifahrten järjestää myös lukuisia edullisia matkoja hieman kauemmas, kuten Wieniin, Italiaan ja Amsterdamiin. Nämä ovat hyvin järjestettyjä ja erittäin hauskoja matkoja, joihin kannattaa ainakin kerran osallistua vaihdon aikana. Vaihtoajan anti Ulkomailla ollessa oppii nopeasti, mistä pitää kotimaassaan ja suomalaisuus korostuu ulkomaalaisten keskuudessa ollessa. Ensimmäinen asia, johon kiinnitin Saksassa huomiota, oli rakennusten kunto. Ulkopuolelta paikalliset rakennukset ovat idyllisiä tai jopa taiteellisia 1800-luvun nähtävyyksiä. Asumisen kannalta ne eivät kuitenkaan vedä vertojaan Suomen etenkin uudemmalle rakennuskannalle. Eristys on
monissa rakennuksessa puutteellinen ja ilmanvaihtokin hoituu monesti ikkunoiden kautta. Kesällä tämä ei ole ongelma, mutta viileämmällä säällä täytyy sisätiloissakin käyttää villasukkia. Heti lentokoneesta noustessa huomaa ilman korkean kosteuden. Kosteus saa myös lämpimät kesäpäivät tuntumaan vieläkin lämpimämmiltä. Kosteus todennäköisesti aiheuttaa myös rakennuksiin homeongelmia, jonka ainakin omassa asuntolassani haistoi. Kaiken kaikkiaan Saksa on kuitenkin hyvin samanlainen maa kuin Suomi. Ihmiset ovat täsmällisiä ja suorasanaisia. Merkittävin ero paikallisten ajatusmaailmassa oli urakeskeisyys. Jo neljänneltä luokalta alkaen lapset jaetaan eritasoisiin koululinjoihin riippuen heidän siihenastisesta koulumenestyksestään. Tämä aiheuttaa suurta eriarvoisuutta jo koulumaailmassa ja heikomman koulutuksen saaneet eivät integroidu hyvin korkeasti koulutettujen kanssa siteiden katketessa jo varhaisessa vaiheessa. Useat yliopisto-opiskelijat ajattelevatkin ihmisten saavan sen mitä ovat itse ansainneet, mutta unohtavat että heidän tietynlainen koulun aloitus on ollut lähes välttämätön heidän tulevalle statukselleen. Lapset kuitenkin kehittyvät eri aikaan ja Suomessa näkee, että ensimmäisen luokan tähtioppilas ei välttämättä ole penaalin terävin kynä enää yhdeksännellä luokalla. Kilpailullisuus ja darwinismi näkyy kyseisessä yliopistossa erityisen vahvasti, sillä se on yksi saksan kovimpia, jolloin sinne myös hakeutuu pääosin erittäin taitavia opiskelijoita ympäri Saksaa. Merkittävin oppimani asia Keski-Euroopassa oli se, että Suomi ei ole tyypillinen Eurooppalainen maa, vaan ennemmin Pohjoismaihin kuuluva maailman ainoisiin kuuluva todellinen hyvinvointivaltio, josta jopa suomalaisten ihailemat saksalaiset ottavat monessa asiassa mallia. On tärkeää muistaa, että Pohjoismaissa on kupla, jonka ulkopuolella maailma on monilta osin hyvin erilainen ja pääasiassa asiat ovat heikommassa kunnossa kuin meillä. Tämä on asia, jota on tärkeä arvostaa ja josta on hyvä pitää kiinni. Tätä en olisi välttämättä ymmärtänyt, ellen olisi lähtenyt toiseen länsimaahan vaihtoon. Kaiken kaikkiaan vaihto oli erinomainen kokemus, josta olen erittäin kiitollinen.