Vaihtoraportti. Yleiskuvaus kohteesta (maa, kulttuuri, kaupunki, ilmasto, miksi juuri ko. vaihtokohde)

Transkriptio

1 Vaihtoraportti Koulutusohjelma: Energiatekniikka Vaihtoyliopisto: RWTH Aachen University Ajankohta: Wintersemester 2015/16 ( ) Vaihto-ohjelma: Erasmus Opetuskieli: Saksa, 1 kurssi englanniksi Yleiskuvaus kohteesta (maa, kulttuuri, kaupunki, ilmasto, miksi juuri ko. vaihtokohde) Maana Saksa on paljon suurempi kuin Suomi, mutta kaupunkina Aachen on noin asukkaallaan suomalaisen keskisuuren kaupungin kokoinen. Aachen on Saksan läntisin kaupunki ja sijaitsee aivan Belgian ja Hollannin rajalla, joten matkustaminen näihin maihin Aachenista on hyvin vaivatonta, koska niihin voi jopa kävellä, sillä pikkukylä Vaals sijaitsee Hollannin puolella vain viitisen kilometriä Aachenin keskustasta. Kulttuuri Saksassa ei merkittävästi eroa Suomesta ja ihmisetkin ovat hyvin samanlaisia kuin Suomessa, ainoa asia mihin itse reagoin, että Saksasta löytyi enemmän ääripäitä kuin Suomesta, eli Saksassa ihmiset tuntuivat olevan joko erittäin mukavia ja kilttejä, jopa ylimukavia, tai sitten ne olivat kaikkea muuta kuin mukavia ja kohteliaita. Suomessa suurin osa on sitä keskiporukkaa. Saksassa myös Oktoberfesteillä tai Karnevaaleilla oli ilo huomata, että se ei ollut vain opiskelijat jotka juhlivat ja pukeutuivat teeman mukaisesti, vaan tosiasiassa vanhemmat ihmiset panostivat enemmän asuihin kuin moni nuori. Suomessa jo ylioppilaslakin käyttäminen vappuna on aikuisille melkein vähän noloa. Aachen on sopivan pieni kaupunki, pinta-alaltaan suuri mutta ydinkeskusta on sen verran tiivis ja keskitetty, että kaikki on lähellä ja melkein joka paikkaan voi kävellä, itse käytin erittäin harvoin bussia, vaikka bussikortti sisältyi yliopiston lukukausimaksuun. Vaikka Aachen ei mikään miljoonakaupunki ole, on siellä koko ajan tapahtumia ja kaupunki on muutenkin vilkas koska yli viidennes kaupungin asukkaista on opiskelijoita. Kaupunki on myös yksi kauneimmista saksalaisista kaupungeista missä olen ollut, sillä se on säilynyt suhteellisen hyvin sodasta huolimatta eikä ole teollisuuskaupungin näköinen niin kuin moni muu saksalainen kaupunki. Ilmasto Aachenissa on syksyllä aika saman tyyppinen kuin Suomessa, toki hieman lämpimämpi. Talvella Aachenissa on Suomen syksyinen sää, mutta muutama viikko voi olla pakkastakin, mutta jos lunta sataa, se yleensä sulaa heti pois. Aachen on myös epävirallisesti Saksan sateisin kaupunki, ja minä luin myös vaihtoraporteista, että Aachenissa usein sataa, mutta mielestäni sen takia ei Aachenia kannata pelätä, sillä aika usein sataa joo, mutta harvoin sataa kauan, ja sitten taas aurinko paistaa, eli sää vaihtelee nopeasti ja harvoin on päiviä, kun sataa koko päivän, mutta myös harvoja päiviä kun koko päivän on aurinkoista. Itselleni Aachen ei ollut selvä valinta. Halusin saksankieliseen maahan ja yrittää opiskella saksaksi, ja koska olin vähän huolissani saksankielentaidoistani ja ymmärtäisinkö Itävallan tai Sveitsin murteet päädyin Saksaan, ja Aacheniin sijaintinsa takia ja myös siksi että Aachen on sopivan pieni kaupunki, eli on mahdollista saada asunto ydinkeskustasta ja asua lähellä siellä missä tapahtuu. Järjestelyt Suomessa ja kohdemaassa (hakuprosessi, rahoitus, luvat, viisumit, vakuutus)

2 Hakuprosessi tuntui alussa sekavalta ja työläältä, mutta vaihtosuunnittelijalta sai tarvittaessa aina hyvin apua ja ohjeita siitä, mitä pitää tehdä ja mihin mennessä. Suurin ongelma loppujen lopuksi oli löytää mitä kursseja voi opiskella, koska monen yliopiston kotisivut olivat hyvin sekavat ja monesti tieto oli jo vanhentunutta. Mutta näitä asioita on turha stressata etukäteen, sillä kumminkin joutuu vaihtamaan kursseja syystä tai toisesta, ja ainakin itseni kohdalla se kävi aika vaivattomasti. Vaihtoon lähteminen voi tuntua kalliilta, mutta mikäli opiskelee ahkerasti myös vaihdon aikana saa samalla tavalla opinto- ja asumistukea kuin jos opiskelee Suomessa ja lisäksi on oikeutettu korotettuun opintolainaan. Kaikki vaihtoon lähtijät saavat myös Erasmus-stipendin (1500 ) ja aina kannattaa hakea muita stipendejä, netistä googlaamalla löytyy järjestöjä mistä voi hakea. Eli rahoituksen ei pitäisi olla este vaihtoon lähtemiselle. Koska Saksa on myös EU-maa ei mitään erityisiä lupia tai viisumia tarvitse. Eurooppalaisena olet myös oikeutettu saamaan sairaanhoitoa, tarvitset ainoastaan eurooppalaisen sairaanhoitokortin jonka saa ilmaiseksi tilaamalla Kelalta. Itse otin toki myös varmuuden vuoksi erillisen matkavakuutuksen, joka kattoi myös matkatavarat ja lähes kaikki mahdolliset sairaanhoitokulut. Käytännön asiat vaihtokohteessa (asuminen, yliopiston palvelut, terveydenhuolto, hintataso, paikallisliikenne) Asunnon kannattaa hakea heti kun on mahdollista, koska esim. Studierendenwerkenin asuntoihin (opiskelija-asuntoihin) on pitkät jonot. Itse hain heti kun oli mahdollista, ja kaksi kuukautta ennen kuin olin lähdössä lähetin sähköpostin ja kysyin, että saanko opiskelija-asunnon ja minulle vastattiin, että tuskin saan koska olen hakenut niin myöhään, ja minulle ehdotettiin jopa asunnon hakemista Belgian tai Hollannin puolelta. Tästä viikko ja sain sähköpostin, että nyt minulle löytyisi asunto, eli kannattaa lähettää sähköpostia, jos mitään ei kuulu. Asuin kaveriasunnossa saksalaisen miespuolisen opiskelijan kanssa, mikä oli hyvä, sillä saksaa tuli tämän takia harjoiteltua päivittäin. Minulla kävi hyvä tuuri siinä mielessä, että opiskelija-asuntoni oli vain puolitoista kilometriä keskustasta, mutta jotkin opiskelija-asunnot ovat yli viiden kilometrin päässä. Suurin osa kavereistani asui myös kaveriasunnoissa saksalaisten kanssa, mutta ne olivat hakeneet asunnon vapailta markkinoilta, sivustolta nimeltä WG-gesucht. Itse suosittelisin tätä vaihtoehtoa, sillä suomalaisena on aika helppoa saada asunto tämän kautta, asunto sijaitsee yleensä ihan keskustassa ja asumalla saksalaisten kanssa joutuu puhumaan ja harjoittelemaan saksan kieltä. Kaikki suomalaiset kaverini olivat saaneet asunnon ensimmäisten viiden hakemusten joukosta, mutta esim. eräs espanjalainen kenen kanssa puhuin ei ollut vieläkään saanut asuntoa lähes 200 hakemuksesta huolimatta. Aachenissa pitää paikan päällä henkilökohtaisesti käydä rekisteröitymässä kaupungin asukkaaksi ja myös pois muuttaessa pitää käydä ilmoittamassa, että muuttaa pois, ja tähän tarvitsee myös todistuksen jossa vuokranantaja todistaa, että muutat pois. Tämä tuntui jotenkin suomalaiselta omituiselta, että ei voi tehdä verkossa vaan kaikki pitää tehdä paikan päällä eikä sinuun oikein luoteta. Myös vuokranantajan kanssa pitää tehdä sopimus, että niillä on oikeus joka kuukausi automaattisesti nostaa pankkitililtäsi rahaa. Mutta tällaiseen byrokratiaan kannattaa tottua, kun Saksaan menee. Yliopisto tarjoaa paljon eri palveluita liikunnasta erityiskursseihin, pitää vain olla itse aktiivinen ja ilmoittautua niihin. Hintataso Aachenissa on yleisesti Suomea hieman halvempi, erityisesti pubi-illat ja vierailut kebabravintoloissa ovat puoli-ilmaisia Suomeen verrattuna. Ainoastaan sähkö oli paljon kalliimpi kuin

3 Suomessa ja puhelinliittymät myös hieman kalliimmat, tai hinta aika sama mutta yleensä niihin kuuluu aika vähän internetiä, ja jos sitä haluaa paljon, niin hinta on myös kalliimpi. Itse ostin prepaidliittymän (Vodafone) ja suosittelen myös prepaid-liittymän ostamista, sillä myös saksalaiset käyttävät prepaidia, koska kaikki sopimusliittymät tehdään usein kahdeksi vuodeksi eikä niitä sopimuksia pysty purkamaan ennenaikaisesti. Kun ilmoittautuu opiskelijaksi ja maksaa lukuvuosimaksun (noin 230 ) saa bussikortin, jota pystyy käyttämään koko Nordrhein Westfahlen (NRW) osavaltiossa myös paikallisjunissa, eli matkustaminen tässä osavaltiossa on ilmaista. Itse kävin lähes kaikissa isoimmissa kaupungeissa NRW:ssä koska se oli ilmaista. Aachenissa kulkee ainoastaan busseja ja junia, ja niitä kulkee myös öisin, mutta itse kävelin useimmiten, koska erityisesti keskustassa kävelee melkein nopeammin kuin mitä bussit kulkevat ja etäisyydet keskustassa ovat aika lyhyitä. Opinnot (kurssit, työtavat, työmäärä, suoritusten hyväksyntä Aalto-yliopistossa) Englanninkielisiä kursseja oli aika vähän tarjolla energiatekniikan opiskelijoille, ehkä viisi, joista suurin osa oli sellaisia mitä olin jo Aallossa opiskellut, joten kävin ainoastaan yhden kurssin englanniksi ja muut saksaksi. Vaihdon aikana kävin seuraavat kurssit: DEUTSCHinternational B2.2.a (4op) Kurssi oli intensiivinen kielikurssi ennen varsinaista lukukauden alkua. Kurssiin kuului tasokoe ennen kurssia, jonka perusteella meidät jaettiin noin 15 hengen ryhmiin, ja kurssi kesti kolme viikkoa päättyen loppukokeeseen. Luentoja ja pienryhmätehtäviä oli noin 3,5 tuntia päivässä ja lisäksi aika paljon kotitehtäviä, muun muassa useita esseitä ja suullinen esitelmä. Kurssi oli aika työläs ja lisäksi se maksoi 160, mutta suosittelen kurssia, koska itselleni se oli hyvä tapa parantaa saksankielentaitojani ennen kursseja ja kielikurssi oli myös hyvä tapa tutustua muihin vaihtoopiskelijoihin. MSEnT-4702 Combustion and Gasification of Pulverised Fuel in a Mixture of Oxygen and Carbon Dioxide (3op) Erittäin hyvä kurssi ja ainut englanninkielinen kurssi minkä kävin. Luennoitsija oli yrityksestä Thyssenkrupp ja käsitteli asiat enemmän käytännön kuin teorian näkökulmasta. Lisäksi meitä oli ainoastaan kolme oppilasta kurssilla, eli luennot olivat enemmän keskusteluita kuin luentoja, koska istuimme kaikki pienen pöydän ympärillä emmekä luentosalissa. Tässä kurssissa minulla oli myös elämäni ensimmäinen, ja ainoa, suullinen tentti. Aluksi suullinen tentti jännitti minua, mutta se muistutti aika paljon työhaastattelutilannetta, ja suullisesta tentistä on helpompi saada se arvosana minkä oikeasti ansaitsee, sillä professori huomaa hyvin siinä mitä oikeasti osaa ja mitä ei. MSEnT-2004 Energiesystemtechnik (5op) Mielenkiintoinen kurssi ja hyvät luennot. Käsittelee jonkin verran samoja asioita kuin Aallon kurssi Ene Process Integration, Simulation and Optimization L, kurssi on toki laajempi, muttei sisältänyt tietokoneohjelmien käyttöä. Kurssi tai tentti ei ollut liian haastava, mutta aikaa tentin tekemiseen oli aivan liian vähän (niin kuin aina RWTH:n tenteissä), jonka takia se oli aika haastava läpäistä.

4 MSEnT-2787 Moderne Verfahren der Kraftwerkstechnik / Advanced Processes in Power Generation (5op) Mielenkiintoinen kurssi joka käsittelee tulevaisuuden voimalaitoskonsepteja. Luennot olivat mielestäni ihan hyvät, helppo ymmärtää professori Wirsumin saksan kieltä, koska hän puhui hitaasti ja selkeästi. Laskarit sen sijaan olivat mielestäni huonot, koska laskareiden vetäjä ainoastaan näytti malliratkaisut laskutehtävistä ja lisäksi hän kirjoitti ratkaisut käsin tabletille joten oli mahdotonta tulkita ratkaisuja ja nämä ratkaisut hän vain latasi suoraan nettiin. MSEnT-1753 Planung und Betrieb von Elektrizitätsversorgungssystemen (4op) Mielenkiintoinen kurssi koska halusin ymmärtää miten sähköverkkoja ja tehotasapainoa ylläpidetään. Kurssi käsitteli myös hieman kaasuverkkoja. Kurssi oli hieman haastava energiatekniikan opiskelijalle koska se oli tarkoitettu sähkötekniikan opiskelijoille. Luennoitsija oli mielestäni huono, mutta laskarit olivat hyvät ja niistä oppi hyvin myös teorian. MSEnT-2102 Kraftwerksprozesse (4 op) Kurssi käsitteli eri voimalaitostyyppejä, jonkin verran samaa mitä Aallossa opiskeltua, mutta kurssissa paneuduttiin paljon enemmän eri voimalaitoksen osa-alueille kuin mitä Aallossa mielestäni tehdään, eli myös esim. polttoaineensyöttö- ja tuhkanpoistojärjestelmät käsiteltiin. Tämä kurssi oli myös professori Wirsumin kurssi, eli ihan hyvät luennot, ja laskarit olivat myös ihan ok. MSEnT-2601 Solartechnik (5op) Mielenkiintoinen kurssi, koska en ollut opiskellut aurinkovoimatekniikkaa aikaisemmin. Kurssi käsitteli kaikkea auringon liikkeestä ja säteilystä aurinkopaneeleihin ja aurinkotorneihin. Luennot ja laskarit olivat ihan ok. Yleisesti voi sanoa, että luentokauden aikana Saksassa ei hirveästi opiskella, sillä minulla ei esimerkiksi ollut ainoakaan projektityötä tai muuta palautettavaa, esim. palautettavia laskutehtäviä. Luentokauden aikana käydään ainoastaan luennoilla ja laskutehtävätilaisuuksissa katsomassa ratkaisut. Itse opiskelu tapahtuu sitten tenttilukukaudella joka kestää jopa lähes kaksi kuukautta. Työmäärä on luultavasti aika sama kuin Aallossa, mutta se on jakautunut enemmän tenttilukukaudelle koska silloin opiskellaan paljon. Saksalaiset tentit eroavat aika paljon suomalaisista tenteistä, sillä tenttiaikaa on normaalisti minuuttia ja ei ole mitenkään epätavallista, että tentti on 40 sivuinen. Tenttiaihe on yleensä myös hyvin laaja ja vaati aika paljon ulkoa opiskelua koska muuten tenttiä ei ehdi suorittaa, mikäli joutuu miettimään. Tentit muistuttavat enemmän yläasteen tenttejä koska kysymyksiä on paljon ja vastaukseksi riittää lyhyt vastaus. Vaikeustaso on mielestäni sama kuin Aallossa, suurin ongelma on tentin lyhyt suorittamisaika sekä se että tentin ja kurssin suorittaminen on kokonaan tentin varassa, mikä aiheuttaa aika paljon stressiä. Muuta (vapaa-aika, harrastukset, matkat, vinkit ja viestisi vaihtoa harkitsevalle tai vaihtoon lähtevälle, vaihto-opiskeluaikasi saldo) Saksalaiseen opiskelukulttuuriin kuulu aika paljon pubissa istumista, mikä oli vierasta ainakin aasialaisille opiskelijoille. Joka maanantai järjestettiin tapaaminen paikallisessa pubissa kaikille vaihto-opiskelijoille, ja toki myös muille. Myös muutama isompi Erasmus-bileet ja muita juhlia ja tapahtumia järjestettiin lukukauden aikana. Yliopistolla on myös suuri määrä erilaisia liikuntakursseja, joihin ilmoittaudutaan lukukauden alussa, mutta kannattaa olla nopea, sillä suosituimmat kurssit täyttyvät nopeasti. Itse osallistuin yliopiston

5 jääkiekkoturnaukseen, Unicup, jossa kolme yliopiston tiedekuntaa pelaa pipolätkä -turnauksen vastakkain niin poika, tyttö että professorijoukkueissa. Joukkueisiin oli karsinnat ja paljon hakijoita, koska turnaus on erittäin suosittu. Turnauksen aikana täydessä hallissa oli noin 3500 maksavaa katsojaa. Tämä oli yksi vaihdon parhaimmista kokemuksista ja myös hyvä tapa oppia tuntemaan saksalaisia opiskelijoita. Sijaintinsa takia Aachen on optimaalinen matkustamiseen. Lähellä on useita lentokenttiä (muun muassa Kölnin, Düsseldorfin ja Brysselin lentokentät) joista pystyy lentämään periaatteessa mihin tahansa. Junalla pääsee myös Aachenista helposti muihin saksalaisiin kaupunkeihin ja myös Hollantiin, Belgiaan ja Ranskaan. Suosittelen vaihtoon lähtemistä kaikille opiskelijoille, koska se on sellainen kokemus mitä on vaikea kokea valmistumisen jälkeen. Vaihto avasi myös minun silmäni ja nyt pystyn paljon paremmin arvostamaan niitä hyviä asioita mitä Suomessa on ja myös näkemään mitä huonoja puolia Suomessa on. Lisäksi vaihdon aikana kielitaito paranee ja saa paljon uusia kavereita ja kontakteja muihin maihin, joista voi olla hyötyä myöhemmin työelämässä.