1 (12) JÄMSÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Määräysten yleinen tavoite on ympäristön pilaantumisen ennaltaehkäisy ja pilaantumisesta aiheutuvien haittojen poistaminen ja vähentäminen paikallisesti lakia konkretisoimalla. Määräyksessä viitataan tavoitteiden ja määräysten soveltamisen kannalta olennaisiin ympäristönsuojelulain (527/2014) yleisiin säännöksiin, joissa mm. määritellään ympäristön pilaantumisen käsite, yleiset periaatteet ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa ja toiminnanharjoittajan yleiset velvollisuudet sekä kielletään maaperän ja pohjaveden pilaaminen. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Toimivallasta ympäristönsuojelumääräysten antamiseen on säädetty ympäristönsuojelulain 202 :ssä. Ympäristönsuojelulain 22 :n mukaan kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986, muutos 105/2000) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Jämsän kaupungin hallintosäännön (kaupunginvaltuusto 19.5.2014, voimaan 20.5.2014) mukaisesti ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät Jämsässä hoitaa ympäristölautakunta. Ympäristölautakunta voi siirtää ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle siten kuin ympäristönsuojelulain 22 :ssä ja kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain 7 :ssä on säädetty. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Ympäristönsuojelumääräykset täydentävät yleisluontoista ympäristölainsäädäntöä ja niiden tarkoituksena on tarkentaa yleisesti hyväksyttäviä velvoitteita tarpeettoman haitan ehkäisemiseksi. Määräyksillä voidaan joustavasti ja tehokkaasti ehkäistä paikallisia ympäristöhaittoja. Ympäristönsuojelumääräyksistä säädetään ympäristönsuojelulain 202 :ssä. Poikkeuksena siitä, että määräykset eivät voi koskea luvan- tai ilmoituksenvaraista toimintaa, on lain 118 :n 1 momentti, jonka mukaista ilmoitusvelvollisuutta voidaan 2 momentin mukaisesti ympäristönsuojelumääräyksillä tietyissä tapauksissa rajata.
2 (12) Ympäristönsuojelumääräykset ovat säädöshierarkkisesti saman tasoisia muiden kunnallisten määräysten, kuten maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla annetun rakennusjärjestyksen ja jätelain (646/2011) nojalla annettujen jätehuoltomääräysten kanssa. Koska ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelullisin perustein, tulee niissä annettua parempaa ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon johtavaa määräystä noudattaa, vaikka samasta asiasta olisikin määrätty muissa Jämsän kaupungin määräyskokoelmissa. Ympäristönsuojelumääräykset sitovat kansalaisten ohella myös viranomaisia ja määräykset tulee ottaa huomioon päätöksenteossa, koska ne perustuvat ympäristönsuojelulakiin. 4 Määritelmiä Paikalliset olosuhteet: 1. Pohjavesialue määritellään samoin, kuin laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 10 b :ssä (1299/2004, muutos 1263/2014) on määritelty. Pohjavesialueita koskevilla määräyksillä on tarkoitus ennaltaehkäistä maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 2. Ranta-alue on vesistöstä enintään 50 metrin etäisyydelle rajoittuva maa-alue. Ranta-aluetta koskevat määräykset ovat laadittu vesiensuojelullisista ja terveydensuojelullisista näkökulmista. 3. Taajaan rakennetuilla alueilla tarkoitetaan tiheästi asutettuja alueita sekä pienehköjä asutustihentymiä, toisin sanoen asemakaavoitettuja alueita, sekä muita erillisiä kylä- ja taaja-asutusalueita. Näillä alueilla määräyksillä on tarkoitus ehkäistä mm. ympäristön pilaantumisesta johtuvia terveys- ja viihtyvyyshaittoja. Jäteveden vähäisyyden määritelmä perustuu kirjallisuuteen (mm. Ympäristöministeriö: Haja-asutuksen jätevedet, Ympäristöopas 2011). Jäteveden ja järjestelmien osalta määritelmät; talousjätevesi, harmaa vesi, liete, jätevesien käsittelyjärjestelmä, esiselkeytys/saostussäiliö, maahanimeyttämö, maasuodattamo, pienpuhdistamo, umpisäiliö, joita käytetään 2. luvussa Jätevedet, vastaavat ympäristönsuojelulain 154 :n ja hajajätevesiasetuksen (209/2011) liitteen 1 määritelmiä. Vesistön määritelmä on yhtenevä Vesilain (587/2011) 1 luvun 3 :n mukaisen vesistön määritelmän kanssa. 2. JÄTEVEDET Erilaisissa toiminnoissa muodostuvat jätevedet voivat aiheuttaa pohja- ja pintavesien pilaantumista ja erilaisia terveyshaittoja. Jätevesien käsittelystä
3 (12) säädetään muun muassa ympäristönsuojelulaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä. Vesihuoltolain (119/2001) 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä jätevesiviemäriin. Jos kiinteistöä ei ole liitetty viemäriverkostoon, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa ympäristönsuojelulain 155 :ssä säädetyn jätevesien yleisen puhdistamisvelvollisuuden mukaisesti. Talousjätevesien käsittelyä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskee valtioneuvoston asetus 209/2011 (ns. hajajätevesiasetus). Asetuksen tarkoituksena on asettaa yhtenäinen taso jätevesien käsittelylle kaikilla haja-asutusalueilla, jotka eivät kuulu viemäriverkoston piiriin. Tasoa voidaan kunnallisilla ympäristönsuojelumääräyksillä paikallisesti tarvittaessa tiukentaa. 5 Talousjätevesien puhdistustaso ja siirtymäaika viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Määräyksessä on määritelty Jämsässä noudatettavat talousjätevesien puhdistusvaatimukset. Puhdistusvaatimukset ovat määritelty hajajätevesiasetuksen perusteella. Hajajätevesiasetuksessa on annettu talousjätevesien puhdistuksen vähimmäisvaatimukset (3 ) sekä ohjeellinen puhdistustaso (4 ) verrattuna hajaasutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden aiheuttamaan kuormitukseen. Näissä määräyksissä käsittelyvaatimuksista käytetään vastaavasti nimityksiä perustaso (3 ) ja tiukennettu taso (4 ). Taajaan asutuilla alueilla tiukennettu puhdistustaso on tarpeen viihtyisyyden turvaamiseksi sekä mahdollisten haju- tai terveyshaittojen välttämiseksi. Rantaalueilla (enintään 50 m etäisyys vesistöstä) tiukennetulla puhdistustasovaatimuksella vähennetään vesistöjen rehevöitymistä. Muilla alueilla noudatetaan jätevesiasetuksen mukaista jäteveden peruspuhdistustasoa. Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät, jotka eivät täytä jäteveden aluekohtaisia puhdistusvaatimuksia, tulee uusia vastaamaan vaatimustasoa 15.3.2018 mennessä. Uusia jätevesijärjestelmiä rakennettaessa vaatimukset ovat voimassa heti. 6 Talousjätevesien käsittely 6.1 Jätevesien käsittelylaitteistojen ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittaminen Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisen suojaetäisyydet perustuvat pääasiassa kirjallisuuteen (mm. Ympäristöministeriö: Haja-asutuksen jätevedet, ympäristöopas 2011). Suojaetäisyyksien noudattamista edellytetään ensisijaisesti uusilta ja uusittavilta järjestelmiltä.
4 (12) Riittävät suojaetäisyydet ovat tarpeen, koska jätevedet voivat aiheuttaa talousveden ja muun ympäristön pilaantumista sekä vesistöjen rehevöitymistä. Puhdistettujen jätevesien purkupaikat on sijoitettava riittävän kauas pilaantumiselle herkistä kohteista. Jäteveden käsittelylaitteiston ja tien välinen vähimmäissuojaetäisyys on määritelty, jottei tienpito vahingoita jäteveden käsittelyjärjestelmää. Suojaetäisyydellä tontin rajaan ehkäistään muun muassa naapureille aiheutuvia hajuhaittoja. Maasuodattamoa ja maahanimeyttämöä koskevat suojakerrokset ovat tarpeen pohjaveden suojelemiseksi. 6.2 Talousjätevesien käsittelyä koskevat rajoitukset erikseen määritellyillä alueilla Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristönsuojelumääräyksillä voidaan kieltää jäteveden maahan tai vesistöön johtaminen erityisen pilaantumisvaaran alueilla. Ympäristönsuojelulain 156 :n mukaan kiinteistön jätevesijärjestelmän tulee soveltua käyttökohteeseensa käsittelemättömän jäteveden kuormitus, muun jätevesijärjestelmän ominaisuudet (kaksivesijärjestelmä/ei), ympäristön pilaantumisen vaara ja ympäristöolosuhteet, kuten kiinteistön sijainti ranta- tai pohjavesialueella, huomioon ottaen. Pohjaveden pilaaminen kielletään ympäristönsuojelulain 17 :ssä. Jo pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on kiellon vastaista. Jätevesien käsittely ei takaa jätevesien mikrobiologista puhdistumista, ja pohjavesialueilla maaperä on hyvin vettä läpäisevää, joten jätevesien maaperäkäsittely ja puhdistetunkin jäteveden maahan johtaminen on perusteltua kieltää pohjavesialueilla. Vähäiset pesuvedet voidaan kuitenkin johtaa maahan puhdistamattomina perustuen ympäristönsuojelulain 155 :n, mikäli niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Suurin osa talousjäteveden ravinnekuormituksesta on käymäläperäistä. Rantaalueilla käymälävesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan saattaisi esimerkiksi runsaan sadannan tai tulvan aikana aiheuttaa vastaavanlaista rehevöitymistä ja veden hygieenisen laadun heikkenemistä kuin johdettaessa käymälävettä suoraan vesistöön. Talousjätevesien vesistöä pilaava vaikutus mahdollisissa suunnitteluvirhe-, käyttöhäiriö- tai huollon laiminlyöntitilanteissa on suurin ranta-alueilla, joten vesien suojelemiseksi on perusteltua kieltää käymälävesien maaperäkäsittely näillä alueilla. Kun harmaat vedet puhdistetaan tiukennetun tason mukaisesti, niiden maaperäkäsittelystä ei katsota aiheutuvan ympäristön pilaantumista. Vesistöjen pilaantumisen estämiseksi jätevesien käsittelyjärjestelmät tulee rakentaa sellaisille paikoille rantavyöhykkeellä, että kerran 50 vuodessa toistuvan tulvakorkeudenkin aikana puhdistuslaitteisto toimii normaalisti eivätkä tulvavedet pääse jätevesien käsittelylaitteistoihin tai jätevedet tulvavesien mukana vesistöön. Wc-vesien maahan imeyttäminen on kielletty taajaan rakennetuilla alueilla sen takaamiseksi, ettei toimintahäiriötilanteissakaan aiheudu naapureille jätevesien käsittelystä haju- tms. haittaa.
5 (12) 7 Poikkeaminen talousjätevesien käsittelymääräyksistä Poikkeamisen ehdot on määritelty ympäristönsuojelulain (527/2014) 157 :ssä. Talousjätevesien käsittelyä koskevista vaatimuksista voidaan poiketa, jos ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on kiinteistön käyttö huomioon ottaen pidettävä vähäisenä verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen ja käsittelyjärjestelmän parantamiseksi edellytetyt toimet korkeiden kustannusten tai teknisen vaativuuden vuoksi kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Arvioitaessa toimien kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon: 1) kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella; 2) kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät; 3) kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste. Poikkeuksen käsittelee hakemuksesta kunnan toimivaltainen viranomainen. Poikkeus myönnetään hakijalle enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. 8 Vähäisten jätevesien käsittely Ympäristönsuojelulain 155 :n mukainen jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus ei koske harmaita jätevesiä silloin, kun niiden määrä on vähäinen ja niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vähäiset harmaat vedet saa johtaa puhdistamattomina maaperään imeytyskaivon tai kivipesän kautta. Harmaan jäteveden maahan johtaminen ei ole varsinaisesti jäteveden käsittelyä tai puhdistusta, vaan tarkoituksena on saada jätevesi imeytymään maaperään, jottei vesi keräänny lammikoiksi rakennusten läheisyyteen tai valu suoraan vesistöön. Yksinkertainen imeytysjärjestelmä on myös helppo tarvittaessa huoltaa ja puhdistaa. Olemassa olevan saunan vähäisten harmaiden vesien johtamisessa 10 metriä lähemmäs rantaviivaa on otettu huomioon se, että suuremman suojaetäisyyden järjestämisen kustannukset voisivat olla kohtuuttomat suhteessa kuormituksen vähäisyyteen. 9 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto Määräyksillä pyritään estämään pesuvesistä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Pykälässä tarkoitetuilla yleisillä alueilla saattaisi pesutoiminnasta aiheutua viihtyisyyden vähentymistä, joka voisi heikentää alueiden soveltumista virkistyskäyttöön.
6 (12) Pestäessä autoja, veneitä tai esimerkiksi maatalouskoneita satunnaisesti vedellä tai mietoja pesuaineita käyttäen yksityisillä asumiskäytössä tai maatalouskäytössä olevilla kiinteistöillä, pesuvesien ja haitta-aineiden määrä on yleensä vähäinen. Ympäristön pilaantumisen välttämiseksi pesuvesiä ei kuitenkaan tule imeyttää maaperään pohjavesialueella tai päästää vesistöön. Ammattimaisessa toiminnassa voi olla käytössä liuotinpesuaineita ja jätevesimäärät voivat olla suuria, jolloin pesuvedet eivät sovellu johdettaviksi viemäriin ilman esikäsittelyä öljyn- ja hiekanerotuskaivoissa. Ammattimaiseksi katsottua toimintaa jätevesien muodostuksen ja laadun näkökulmasta voi olla niin ansiotoiminnan tunnusmerkit täyttävä toiminta kuin muu usein toistuva useiden autojen peseminen. Viemäriverkoston toiminnan kannalta on tarpeen, että jätevedet esikäsitellään ennen viemäriin johtamista asianmukaisesti mitoitetuissa öljyn- ja hiekanerotuskaivoissa. 10 Mattojen ja muiden tekstiilien pesu Matoista irtoaa veteen mm. pesuaineita, ravinteita, hiekkaa, orgaanista ainetta ja bakteereja, joten määräyksellä ehkäistään vesistön kuormitusta. Esimerkiksi laiturilla pesu on määräyksen vastaista. 3. PINTAVESIEN- JA POHJAVESIEN SUOJELU 11 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen Pysäköintialueilta, kaduilta ja muilta vastaavilta alueilta poistettu lumi sisältää ympäristölle haitallisia, likaavia aineita ja roskia. Lumen sulaessa haitta- ja likaaineet vapautuvat sulavesien mukana ympäristöön ja etenkin pohjavesi- tai rantaalueilla niistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Toiminnanharjoittaja vastaa ympäristöhaittojen ehkäisystä. 12 Hevosten pito Rakentamalla riittävän väljästi, saadaan samalla huomioitua ympäristön pilaantumista ehkäisevät suojaetäisyydet ja vältetään naapureille aiheutuvaa haittaa. Erityisesti taajaan asutuilla alueilla on myös yleisen viihtyvyyden säilymiseksi tarpeen suunnitella hevosten pitoon tarkoitetun rakennuksen ja siihen liittyvien toimintojen sijoituspaikat huolellisesti. Ulkotarhoilla ja ratsastuskentillä tarkoitetaan hevosten ja ponien ympärivuotisesti käyttämiä, yleensä kasvipeitteettömiä jaloittelualueita. Kasvipeitteettömien jaloittelualueiden pinta jauhautuu usein ajan mittaan liian hienoksi ja siihen sekoittuvat jätökset aiheuttavat ravinne- ja bakteeripäästöjä ympäristöön. Ulkotarhojen siistinä pitäminen ja pintamaiden uusiminen vähentävät vesistökuormitusta ja mahdollista haittaa naapureille. Uusittaessa pintamaita poistetun maan saa sulan maan aikana levittää peltomaille. Ulkotarhojen ja ratsastuskenttien ym. suojaetäisyydet perustuvat kirjallisuuteen (mm.
7 (12) Ympäristöministeriö: Hevostallien ympäristönsuojeluohje) sekä Jämsän kaupungin rakennusjärjestyksen (kaupunginvaltuusto 26.1.2009, voimaan 1.1.2009) määräyksiin. Näiden määräysten lisäksi hevosten pidossa tulee huomioida mitä eläinsuojelulaissa, ympäristönsuojelulaissa sekä terveydensuojelulaissa määrätään. 13 Lannan, lietteen, virtsan ja säilörehun puristenesteiden levitys pohjavesi- ja rantaalueilla Typpilannoitteiden ja lannan levitystä säädellään valtioneuvoston asetuksessa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014). Peltoviljelyyn liittyviä pohjavedelle mahdollista riskiä aikaansaavia toimintoja ovat mm. lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö. Pohjavesien kannalta typpilannoitteiden käyttö voi olla ongelmallista ja yleisin maatalouden aiheuttama pohjavesihaitta on nitraattipitoisuuden nousu. Lannoituksen seurauksena myös pohjaveden happipitoisuus voi laskea, orgaanisen aineen määrä kasvaa ja fosforin, kloridien, veden kovuuden, sähkönjohtavuuden ja kokonaissuolapitoisuuden arvot kohota. Ympäristönsuojelulaki kieltää aiheuttamasta pohjaveden pilaantumisen vaaraa, joten lannan, lietteen, virtsan ja puristenesteiden levitys on perusteltua kieltää pohjavesialueilla. Hyvään maatalouskäytäntöön kuuluu suosituksena, että kotieläinten lanta levitetään siten, ettei lantaa tai sen sisältämiä ravinteita pääse valumaan vesistöön tai ojaan. Ravinteiden vesiin pääsyä voidaan vähentää jättämällä vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille suojavyöhykkeitä, joita ei lannoiteta. Vesistöjen rannoilla riittävän levyisen suojakaistan maaperä ja kasvillisuus pidättävät ravinteita ja bakteereita huuhtoutumasta vesistöön. Ympäristönsuojelumääräyksillä voidaan määrätä vesien tilan parantamista koskevista toimista, jotka ovat vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisen vesienhoitosuunnitelman mukaan tarpeellisia. Lisäksi lain vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004, muutos 272/2011) 28 :ssä velvoitetaan viranomaiset ottamaan soveltuvin osin toiminnassaan huomioon valtioneuvoston hyväksymät vesienhoito-ohjelmat. Valtioneuvosto hyväksyi Kymijoen-Suomenlahden ja Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat 3.12.2015. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmassa on mm. esitetty yhdeksi vesiensuojelulliseksi tavoitteeksi maatalouden osalta lisätä suojavyöhykkeiden määrää selvästi. Määräyksellä suojavyöhykkeestä pyritään estämään vesistöjen rehevöitymistä ja edistämään vesienhoito-ohjelmien tavoitteiden toteutumista. 14 Metsänhoidossa käytettävien kemikaalien käyttö pohjavesialueilla Pohjavesialueilla on kielletty kemiallisten torjunta-aineiden käyttö metsänhoidossa. Metsiä voidaan näillä alueilla lannoittaa vain ns. terveyslannoituksena, jolloin hoidetaan maan kuntoa sekä estetään ja korjataan ravinneperäisiä puuston
8 (12) kasvuhäiriöitä. Rajoitukset ovat tarpeen, koska torjunta-aineet ja lannoitteet saattavat kulkeutua pohjaveteen ja vaarantaa sen laadun. 4. KEMIKAALIT JA JÄTTEET 15 Yleiset määräykset vaarallisten nestemäisten kemikaalien varastoinnista Määräykset eivät koske kotitalouksissa säilytettäviä vähäisiä määriä tavanomaisesti käytettäviä kemikaaleja eikä rehuntuotannon säilöntäaineiden tai viljelylannoitteiden tilapäistä varastointia peltolohkoilla. Määräyksillä ehkäistään vaarallisten kemikaalien huolimattomasta varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvaa maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Kemikaaleja ei saa päästä viemäriin, sillä ne voivat heikentää jätevedenpuhdistamon toimintaa. Ilkivallan ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi kemikaalit tulee varastoida aidatussa tai lukitussa tilassa taikka ulkopuolisten pääsy varastointipaikalle tulee muutoin estää. Säiliöiden merkinnällä estetään kemikaalien sekoittumisesta aiheutuvia vaaratilanteita ja helpotetaan puhdistamista vuototilanteissa. Yksivaippaiset säiliöt ovat riski maaperälle ja pohjavedelle. Kun käyttöön otettavat yksivaippaiset säiliöt sijoitetaan tiiviille ja kemikaaleja kestävälle alustalle tai suojaaltaaseen, mahdolliset vuodot voidaan havaita hyvissä ajoin ja siten voidaan estää kemikaalien pääsy maaperään. Tankkauspaikkojen suojaaminen ehkäisee vuotoja maaperään ja pohjaveteen. Tankkauspaikoilla tarkoitetaan muita kuin kauppa- ja teollisuusministeriön vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla antaman päätöksen (415/1998) mukaisia jakeluasemia. Tiivis, kantava ja kemikaaleja kestävä pinnoite voi olla esimerkiksi tarkoitukseen sopiva betoni-/asfalttipinnoite tai suojakalvo, jonka päällä on tiivistetty hiekkakerros, joilta mahdolliset vuodot voidaan helposti havaita ja kerätä talteen. Valvonnan kannalta on tärkeää, että ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa saada tietoa mm. kiinteistön vaarallisten nestemäisten kemikaalien säiliöiden määräaikaistarkastuksista, uusien säiliöiden asentamisesta sekä vanhojen säiliöiden poistamisesta. Määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 16 ja 17 :iin maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellosta ja 202 :n 3 momentin 1 kohtaan toimista, rajoituksista ja rakennelmista, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia. 16 Erityiset määräykset kemikaalien varastoinnista pohjavesialueella Pohjavesialueilla on maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi noudatettava erityistä varovaisuutta kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä, koska vahingon seuraukset voivat olla ympäristön ja sen käyttökelpoisuuden
9 (12) kannalta erittäin haitallisia. Pohjavesialueilla on pohjaveden suojelemiseksi tarpeen estää vahingot ennakolta ja antaa muita alueita tiukempia määräyksiä kemikaalisäiliöiden suojamekanismeista, joilla estetään kemikaalin pääsy maaperään onnettomuustilanteissa. Esimerkiksi katoksellinen suoja-allas ja kaksoisvaipparakenne vähentävät merkittävästi pohjavedelle aiheutuvaa pilaantumisen riskiä. Ylitäytön estolaitteet ehkäisevät täyttövaiheessa tapahtuvia öljyvahinkoja. Uusien maanalaisten öljy-, kemikaali- ja polttoaine säiliöiden sijoittaminen pohjavesialueille on kielletty pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi. Määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 17 :n pohjaveden pilaamiskiellosta ja 202 :n 3 momentin 1 kohtaan toimista, rajoituksista ja rakennelmista, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia 17 Kemikaalisäiliötarkastukset Maanalaisen säiliön kunnosta ei saada luotettavaa tietoa muuten kuin tarkastuksen yhteydessä. Vuotavista säiliöistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Tarkastuksilla taataan se, että säiliön kunnon heikkeneminen havaitaan ajoissa ja ennaltaehkäistään ympäristön pilaantumisriskiä. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 344/83 öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista koskee vain pohjavesialueella sijaitsevia maanalaisia öljysäiliöitä. Koska huonokuntoiset maanalaiset kemikaalisäiliöt voivat rikkoutuessaan aiheuttaa pohjaveden ja maaperän pilaantumista, on kuitenkin perusteltua edellyttää, että säiliöt tarkastutetaan tietyin määräajoin, riippumatta siitä, sijaitseeko se pohjavesialueella vai sen ulkopuolella. Pohjavesialueella sijaitsevan maanalaisen öljysäiliön määräaikaistarkastuksen suorittajalla tulee olla valtioneuvoston asetuksen maakaasu-, nestekaasu-, ja öljylämmityslaitteistojen asennus- ja huoltotoimintaa sekä maanalaisten öljysäiliöiden tarkastusta harjoittavien hyväksymisestä (558/2012) mukainen pätevyys. Muilla alueilla sijaitsevien säiliöiden tarkastuksen suorittajalle ei ole lainsäädännössä asetettu tarkempia vaatimuksia, mutta tarkastuksen laadun varmistamiseksi määräaikaistarkastusten suorittajalta edellytetään asetuksen mukainen pätevyys. Todistukset tarkastuksista on säilytettävä valvontaa varten ja esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä. Jämsän kaupungin jätehuoltomääräyksissä löytyy määräykset maanalaisen öljysäiliön käytöstä poistamiseen. 18 Kuivakäymälät Huonosti perustetusta tai hoidetusta kuivakäymälästä, tai sen jätteen kompostoinnista saattaa aiheutua merkittävää lähiympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, sekä haju- tai viihtyisyyshaittaa naapureille, joten käymälän rakenteille ja
10 (12) hoidolle on annettu vaatimuksia. Jos käymälän valumia ympäristöön ei estetä, ravinteista voi seurata vesistön rehevöitymistä tai maaperän ja pohjaveden likaantumista. Asianmukainen kompostori on esimerkiksi umpinainen lämpökompostori. Perussääntönä on, että käymäläjätettä kompostoidaan vähintään yksi vuosi ennen hyödyntämistä. 5. ILMANSUOJELU Taajamien ilmassa olevat hiukkaset ovat liikenteen, energiantuotannon, pienpolton ja teollisuuden hiukkaspäästöjä, katupölyä, erilaisesta rakennustoiminnasta syntyvää pölyä sekä kaasumaisista yhdisteistä muodostuvia hiukkasia. Ilmassa leijuva pöly heikentää ilmanlaatua, karkeajakoinen pöly ärsyttää silmiä, ja pienet hengitettävät hiukkaset kulkeutuvat keuhkorakkuloihin asti ja saattavat lisätä mm. hengitystietulehduksia. Erityisen haitallisia hiukkaset ovat allergisille ja astmaa sairastaville. Suuremmat hiukkaset likaavat ja voivat merkittävästi haitata viihtyisyyttä. Jos pölyhaittoja ei pystytä kokonaisuudessaan ehkäisemään, ne on pidettävä mahdollisimman pieninä. Ympäristönsuojelulain 144 :ssä säädetään, että kunnan on käytettävissä olevin keinoin turvattava hyvä ilmanlaatu alueellaan. 19 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy Pienpolton päästöt voivat aiheuttaa valtaosan asuinalueen kaikista hiukkas- ja hiilivetypäästöistä. Savukaasujen mukana ympäristöön joutuu nokea ja hajua sekä terveydelle haitallisia yhdisteitä, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista ja viihtyisyyshaittoja. Määräyksessä on asetettu velvoite käyttää ja huoltaa kiinteistöjen lämmityskattiloita ja tulipesiä siten, ettei poltosta aiheudu haittaa ympäristölle. Kun lämmityskattilat ja tulipesät ovat kunnossa ja polttaminen niissä tehdään oikein, ovat poltosta aiheutuvat pienhiukkasten, hiilivetyjen ja muiden terveydelle haitallisten yhdisteiden päästöt vähäisiä. 20 Kulkuväylien ja pihojen kunnossa- ja puhtaanapitotyöt Liikenteen ja tuulen nostattaman katupölyn sisältämät terveydelle ja viihtyvyydelle haitalliset hiukkaset huonontavat ilmanlaatua. Poistotoimenpiteistä ei saa aiheutua pölyn ilmaan leviämistä ja siten haitan pahenemista. 21 Rakennusten kunnostus- ja puhtaanapitotöistä aiheutuvien päästöjen torjunta Toiminnassa syntyy runsaasti pölyä, joten määräyksellä estetään huomattavaa paikallista pölyhaittaa pois lukien merkitykseltään vähäiset ja syrjäisissä kohteissa suoritettavat työt.
11 (12) 6. MELUN JA TÄRINÄN TORJUNTA ULKOTILOISSA 22 Ympäristönsuojelulain 118 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta poikkeaminen Ympäristönsuojelulain 118 :n 2 momentin mukaan meluilmoitusta ei tarvitse tehdä ympäristölupaa edellyttävästä toiminnasta, yksityishenkilön talouteen liittyvästä toiminnasta, puolustusvoimien toiminnasta eikä sellaisesta tilapäisestä toiminnasta, josta kunta on antanut ympäristönsuojelumääräykset 202 :n nojalla ja määrännyt, ettei ilmoitusvelvollisuutta ole. Melun ja tärinän erityinen häiritsevyys tarkoittaa, että ne ovat huomattavia, melutasoltaan taustamelua suurempia. Myös melun kesto, toistuvuus ja vuorokauden aika vaikuttavat häiritsevyyteen. Ympäristönsuojelumääräyksellä pyritään kohdistamaan ilmoitusmenettely merkityksellistä haittaa aiheuttaviin tapahtumiin ja töihin. Näin rajataan tiettyjen merkitykseltään vähäisten, lyhytkestoisten, lähtökohtaisesti ilmoitusvelvollisten toimintojen ilmoitusvelvollisuutta, ja samalla rajoitetaan niiden toiminta-aikoja. Kohdassa 1 tarkoitettuja toimintoja ovat mm. toritapahtumat, kesäjuhlat, markkinat, tivoli, sirkus, ilotulitus, kesäteatteri yms. tapahtumat. Kohdassa 2 tarkoitettuja toimintoja ovat mm. tietyömaat, rakennusten purkutyömaat, vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen yms. Kohdassa 3 tarkoitettua toimintaa on mm. moottoriurheilukilpailu tai harjoitusajo. Moottoriurheilun osalta edellytetään lisäksi toiminta-alueen riittävää eristämistä ulkopuoliselta yleisöltä turvallisuussyistä. Toiminnanharjoittajan tulee lisäksi huolehtia, että mahdolliset muut toiminnan järjestämiseen tarvittavat luvat ovat kunnossa. 7. MUUT MÄÄRÄYKSET 23 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Ympäristösuojelulain 202 :n 2 momentin 6 kohdan mukaan ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi annettava määräys voi koskea tarpeellisten tietojen antamista valvontaa varten. Ympäristönsuojelulain 172 oikeuttaa viranomaisen tiedonsaannin valvontaa ja ympäristönsuojelulain täytäntöönpanoa varten. 24 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeuksen ympäristönsuojelumääräyksestä ympäristönsuojelulain 202 :n 4 momentin mukaisesti, mikäli poikkeamisen arvioidaan olevan perusteltua kyseisessä yksittäistapauksessa. Haja-asutusalueen jätevesihuoltoa koskevassa poikkeamisessa noudatetaan ympäristönsuojelulain 157 :ää.
12 (12) 25 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä Säännösviittauksella selvennetään ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen seuraamuksia. Valvontaviranomainen voi kieltää ympäristönsuojelumääräysten vastaisen toiminnan tai määrätä täyttämään velvoitteet. 8. VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 26 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Kaupunginvaltuuston päätös määräysten hyväksymisestä annetaan tiedoksi ja määräysten voimaantulosta kuulutetaan ympäristönsuojelulain 203 :n edellyttämällä tavalla.