PÄÄTÖS Nro 40/07/2 Dnro ISY-2007-Y-41 Annettu julkipanon jälkeen 25.4.2007 HAKIJA Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ASIA Lylykosken pohjapadon muuttaminen harjan rakenteen ja veneväylän osalta, Ilomantsi HAKEMUS Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on 7.2.2007 ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa pyytänyt lupaa Lylykosken pohjapadon muuttamiseen. Sijainti Lylykosken pohjapato sijaitsee Koitajoessa Ilomantsin kunnan Sonkajan kylässä, noin 16 km kirkonkylästä luoteeseen. Vuonna 1979 rakennetun pohjapadon avulla ehkäistään yläpuolisten vedenkorkeuksien haitallista alenemista, joka on aiheutunut vesistötoimikunnan 31.5.1955 antaman luvan perusteella vuonna 1956 tehdystä Lylykosken perkauksesta. Nykyinen pato ja sitä koskeva lupapäätös Itä-Suomen vesioikeus on antanut 11.10.1976 vesihallitukselle luvan Lylykosken pohjapadon rakentamiseen päätöksellä nro 85/Va/76. Uiton loputtua vuonna 1976 Koitajoessa vesioikeus on muuttanut lupapäätöstä padon uittorakenteiden osalta 16.11.1978 annetulla päätöksellä nro 84/Va/78.
2 Voimassa olevassa lupapäätöksessä Lylykosken pato on määrätty rakennettavaksi hakemukseen sisältyvän suunnitelmapiirustuksen mukaisesti seuraavien mittojen mukaisesti: - Pohjapadon harjan korkeus on tasolla NN + 143,68 m (= N 60 +143,82 m), harjan leveys on 5,0 m ja sivuluiskien kaltevuus 1:2. - Uittoaukko sijaitsee myötävirtaan katsoen padon oikeassa reunassa; sen leveys korkeudella NN + 143,00 m (= N 60 +143,14 m) on 4,0 m ja sivuluiskien kaltevuus 1:2. - Sen pato-osan, joka sijaitsee myötävirtaan katsottuna aukon oikealla puolella, harjan korkeus on NN + 144,70 m (= N 60 + 144,84 m), harjan leveys on 5,0 m ja luiskien kaltevuus 1:2. Lylykosken pohjapato on rakennettu vuonna 1979. Kivistä ja lohkareista rakennetulla padolla on pituutta noin 100 m. Padon uittoaukko toimii nykyään vene- ja kanoottiliikenneaukkona. Mittausten mukaan padon pohjan nykyinen leveys on noin 30 m. Korkeustason N 60 +143,50 m yläpuolella padon leveys on 8-10 m. Padon harjan korkeus on N 60 +143,75-143,85 m ja vesiliikenneaukon kohdalla N 60 +142,91-143,47 m. Rakentamisen jälkeen patoa on jouduttu korjaamaan ajoittain. Veden virtaus ja jäät ovat siirtäneet padon pintaosien kiviaineksia niin, että padon harja ei ole aina ollut lupapäätöksen mukaisessa korkeudessa. Lisäksi vene- ja kanoottiliikenneaukkoon vierineitä kiviä on jouduttu poistamaan. Viimeksi patoa on kunnostettu vuonna 1997. Muutokset padon pintaosissa ovat jatkuneet tämän jälkeenkin. Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on muuttaa pohjapadon rakennetta siten, että padon harja pysyy paremmin suunnitellussa korkeudessa. Tarkoitus ei ole muuttaa padon yläpuolisia vedenkorkeuksia eikä veden purkautumista padon yli. Samalla padossa oleva vene- ja kanoottiliikenneaukko muutetaan niin sanotuksi monitoimikanavaksi, joka on helpommin veneellä ajettava ja joka toimii myös kalatienä. Vesistötiedot ja vesistön käyttö Lylykoski kuuluu Koitajoen vesistöalueeseen. Lylykosken yläpuolisen valuma-alueen suuruus on 4 290 km 2 ja järvisyys 8,4 %. Suurimmat yläpuoliset järvet ovat Mekrijär-
vi, Ilomantsinjärvi ja Nuorajärvi. Lylykosken alapuolinen Koitajoki laskee Varaslammen ja Pamilon voimalaitoksen kautta Jäsykseen ja edelleen Pielisjokeen. 3 Pohjapadon rakentamisen jälkeen jaksolla 1980-2004 havaitut Lylykosken yläpuoliset vedenkorkeudet (N 60 ) ovat: - HW (ylivedenkorkeus) 145,62 m - MHW (keskiylivedenkorkeus) 145,02 m - MW (keskivedenkorkeus) 144,35 m - MNW(keskialivedenkorkeus) 143,99 m - NW (alivedenkorkeus) 143,84 m. Lylykosken virtaamat (m 3 /s) ovat olleet jaksolla 1936-2004: - HQ (ylivirtaama) 191 m 3 /s, - MHQ (keskiylivirtaama) 119 m 3 /s, - MQ (keskivirtaama) 46 m 3 /s, - MNQ (keskialivirtaama) 15,5 m 3 /s - NQ (alivirtaama) 5 m 3 /s. Koitajoella on merkitystä virkistyskäytölle ja kalastukselle. Kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Vesiliikenne on pääasiassa huvi- ja kalastusveneilyä sekä kanooteilla liikkumista. Jokialueen kasvillisuutta ja linnustoa ei ole selvitetty erikseen, koska hanke ei vaikuta vedenkorkeuksiin tai virtaamiin eikä hankkeella ole vaikutusta alueen luonnonoloihin. Pamilo Oy säännöstelee Koiteretta ja Koitajokea voimatalouden tarpeisiin vesioikeuden 31.7.1978 antaman päätöksen n:o 60/Va/78 nojalla. Koitajoen vesistössä on harjoitettu uittoa viimeksi vuonna 1976. Koitajokea koskeva uittosääntö on kumottu 31.7.1978 vesioikeuden päätöksellä n:o 60/Va/78. Suojelualueet Lylykoskelta noin 1,5 km ylävirtaan alkaa Koitajoen molemmin puolin sijaitseva Ke-
4 sonsuon - Palokankaan - Selkäkankaan - Syväysjoen Natura-alue. Koitajoen eteläpuolella sijaitseva Kesonsuo on Pohjois-Karjalan merkittävin luonnontilainen keidassuo. Muita Natura-alueita ovat Mekrijärven länsipuolella sijaitseva Korvinsuo - Palolamminsuo, Nuorajärven pohjoispuolella sijaitseva Puohtiinsuo sekä Nuorajärven - Muokonjärven länsi- ja eteläpuolella sijaitseva Petkeljärvi - Putkelanharju. Lylykosken alapuolella sijaitsee Koitajokeen rajautuva Viitasuon Natura-alue. Rakentamissuunnitelma Veneliikenneaukon muuttaminen Lylykosken pohjapadossa myötävirtaan katsottuna padon oikeassa reunassa sijaitseva vesiliikenneaukko korvataan moottoriveneellä ajamisen mahdollistavalla teräsbetonisella monitoimikanavalla. Kanava toimii kaikissa virtaustilanteissa myös kalatienä. Myös soutuveneet ja kanootit voidaan vetää kanavaa pitkin pohjapadon ohi. Teräsbetonikanavan pituus on 15 m ja pituuskaltevuus 1:20. Kanavan pohjan yläosan korkeus on N 60 +143,18 m ja alaosan korkeus N 60 +142,54 m. Kanavan leveys on 3,0 m ja vapaan aukon leveys 2,6 m. Koko rakenteen leveys on 4,1 m. Kanavan rakenne perustetaan nykyisen pohjapadon rungon varaan vähintään 300 mm paksun ja hyvin tiivistetyn murskesorapatjan välityksellä. Kanava liitetään pohjapatoon vesitiiviin seinämän (betonielementti tai teräspontti) avulla, joka ulotetaan 1,95 m:n päähän kanavan sivuseinistä ja 1,2 m alaspäin kanavan pohjasta. Teräsbetonista tehtävän kourun sisään asennetaan pohjaan ja seiniin tukeutuvista teräslevyistä tehtävät virtauslamellit eli siivekkeet, joilla kanavan vesisyvyys ja virtausnopeus saadaan kulkemiselle sopiviksi. Virtauslamellien korkeus kanavan pohjasta on 22,5 cm ja väli 50 cm. Lamellit asetetaan kanavan pohjalle ja seinille tehtäviin uriin pohjaa vasten 50 asteen kulmaan. Lamellit ovat normaalia pinnoittamatonta rakenneterästä. Kanavan yläreunaan seinien sisäpuolelle asennetaan teräsrakenteiset ja puutäytteiset johteet suojaamaan lamelleja ja veneitä sekä pitämään lamelleja paikoillaan. Johteet kiinnitetään kanavan seiniin siten, että jään tai muiden voimien aiheuttaessa kanavaan liian suuren törmäysvoiman, kiinnityspultit katkeavat eivätkä kanavan seinämät vaurioidu. Kanavan pohjalle asetetaan 0,45 m leveä teräslevy veneiden pitämi-
5 seksi kanavan keskellä. Kanavan vierialue verhoillaan suurilla kivillä ja lohkareilla. Tulva-aikoina kanavasta näkyvät vain teräksiset merkkipaalut. Verhous ulotetaan niin pitkälle sivuille, että vesi virtaa kanavan yli hallitusti kiviverhousta pitkin alaveteen. Kanavan alaosassa rakenteen alapuoliset syöpymät estetään pohjalaatan viereisellä tiiviillä seinämällä. Kanavan yläosassa syöpymät estetään rungon alitse yhtenäisenä asennettavan suodatinkankaan kiviverhouksella. Veneiden ja kanoottien ylävirtaan vetoa varten kanavan rannan puoleinen reuna muotoillaan ja tasataan 0,5 m:n leveydeltä tasoon N 60 +144,60 m Tämä reuna täyttöineen liittyy rannan laiturirakenteeseen ja on kuivilla suurimman osan ajasta. Kanavan huoltoa ja korjausta varten kanavan yläosaan tehdään settiurat, johon voidaan tarvittaessa asentaa teräsvahvistetut puusetit. Jäätymisen ja routavaurioiden estämiseksi venekanava pidetään auki myös talvella. Monitoimikanavan paikka merkitään molemmista päistään sivuseinämien päälle pultattavilla teräksisillä merkkipaaluilla, jotka voidaan tarvittaessa poistaa. Kanavan sijainti osoitetaan asiamukaisilla padon ala- ja yläpuolille asetettavilla vesiliikennemerkeillä. Padon harjan muuttaminen Pohjapadon harjalle asennetaan harjan kulumisen vähentämiseksi pituussuuntainen harjapalkki. Tasaisen harjapalkin myötä padon yläpuoliset vedenkorkeudet ja purkautuminen pysyvät nykyistä varmemmin padon rakentamisluvan mukaisina. Teräsbetonielementeistä rakennettavan palkin korkeus ja leveys on 0,6 m sekä pituus 85 m. Palkin yläreuna asetetaan tasoon N 60 +143,78 m. Palkin vierustat täytetään kivillä (# 100-200 mm). Harjapalkki ei näy padosta ulospäin. Pohjapato korjataan niin, että padon harjan kiveyksen korkeus harjapalkin molemmilla puolilla 2 m:n leveydeltä tulee tasoon N 60 +143,70-143,75 m. Harjapalkin kummallakin puolella korkeuden N 60 +143,78 m yläpuolella olevat kohoumat poistetaan. Muutoin vanhaa patoa ei muu-
6 teta. Töiden toteuttaminen ja työaika Pohjapadon kunnostustyöt ja monitoimikanavan rakentaminen toteutetaan mahdollisimman alhaisen vedenkorkeuden aikaan kesällä tai talvella. Harjapalkin asentamisen todennäköisin työaika on kevättalvi, jolloin Koitereen vedenkorkeus on selvästi padon harjan alapuolella. Monitoimikanavan rakentamista varten tehdään työalueen ympärille moreenista työpato, jonka suojassa monitoimikanava rakennetaan kuivatyönä. Työpenkereen harjan leveys on noin 4 m ja korkeus noin 0,5 m työaikaisen vedenpinnan yläpuolella. Penkereen päälle asennetaan suodatinkangas ja noin 0,5 m paksu kiviverhous (# 50-200 mm). Monitoimikanavan rakentamisen todennäköisin työaika on loppukesä tai syksy. Virtaaman ohjaamiseksi työn aikana pohjapadon ohi tehdään padon vastakkaiseen reunaan lähelle rantaa tilapäinen virtausaukko, jonka pohjan korkeus on noin 10 metrin pituudelta N 60 +143,00 m. Töiden valmistuttua työpenger poistetaan ylävirran puolella tasoon N 60 +143,00 m ja alavirran puolella tasoon N 60 +142,40 m. Lopuksi varmistetaan harauksin, että veneväylälle ei jää mainittujen tasojen yläpuolelle ulottuvia massoja tai kiviä. Padon vastakkaisen reunan työnaikainen virtausaukko täytetään lohkareilla ja kivillä niin, että harjan leveys on vähintään 5 m ja luiskat muun patopenkereen mukaiset. Vesistötarkkailu Muutostyön aikaisten vesistövaikutusten selvittämiseksi jokiosuudelta otetaan vesinäytteet kerran ennen rakentamisen aloittamista, kerran rakentamisen aikana ja kerran työn valmistuttua. Rakentamisen jälkeiset näytteet otetaan 2-3 viikkoa töiden valmistuttua. Näytteenoton yhteydessä määritetään veden näkösyvyys ja lämpötila. Näytteet otetaan 1 m pinnan alapuolelta ja niistä määritetään: - hapen määrä ja kyllästysaste
7 - ph - sähkönjohtavuus - väriluku - sameus - kiintoaine - fosforipitoisuus (kokonaispitoisuus ja suodatetun näytteen pitoisuus). Vesinäytteet otetaan seuraavilta paikoilta: - pohjapadon yläpuoli (koordinaatit x = 3689408, y = 6968179) - pohjapadon alapuoli (maantiesillan alapuoli, x = 3688963, y = 6968176) - Koitajoki, Saivarvirta (x = 3688704, y = 6968467). Vesistövaikutusten tarkkailun tulokset toimitetaan Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle viimeistään kahden kuukauden kuluessa työn valmistumisesta. Hankkeen vaikutukset Padon muutoksen vaikutuksia Lylykosken yläpuolisiin Koitajoen vedenkorkeuksiin on arvioitu vertaamalla muutetun padon laskennallisia vedenkorkeuksia nykyisen padon aikana havaittuihin vedenkorkeuksiin (N 60 + m): Nykyinen Tuleva Muutos (1980-2004) HW (ylivedenkorkeus) 145,62 145,62 ± 0 cm MHW (keskiylivedenkorkeus) 145,02 145,02 ± 0 cm MW (keskivedenkorkeus) 144,35 144,36 + 1 cm MNW (keskialivedenkorkeus) 143,99 144,01 + 2 cm NW (alivedenkorkeus) 143,84 143,91 + 7 cm Arvioitu noin +1 cm:n suuruinen keskivedenkorkeuden muutos on käytännössä laskenta- ja havaintotarkkuuden rajoissa. Alimpien vedenkorkeuksien nousu sijoittuu sille padon purkautumisvyöhykkeelle, jolla Lylykosken vedenkorkeuteen vaikuttaa merkittävästi Varaslammen säännöstelty vedenkorkeus. Huomioon ottaen säännöstelyn vaikutus vedenkorkeuksiin voidaan todeta, että vedenkorkeudet ja virtaamat Lylykos-
8 kella eivät muutu merkityksellisesti nykyisestä padon muutoksen seurauksena. Muutetun pohjapadon purkautuminen vastaa alivirtaamia lukuun ottamatta alkuperäisessä lupahakemuksessa esitettyä purkautumista. Hankkeella ei ole pysyvää vaikutusta vedenlaatuun. Työn aikana saattaa ilmetä alapuolisessa vesistössä lyhytaikaista veden samentumista, millä ei kuitenkaan arvioida olevan merkitystä vesiluonnolle, kalastukselle tai vesistön muulle käytölle. Hankkeella ei arvioida olevan haitallista vaikutusta kalastoon. Monitoimikanava toimii kalatienä myös alimpien virtaamien aikana, joten kalojen liikkumismahdollisuuksien voidaan olettaa jopa paranevan nykyisestä. Työalue on suppea ja toimenpiteet rajattuja. Rakentamisen tai padon muutoksen ei arvioida vaikututtavan haitallisesti jokiosuuden kasvillisuuteen tai linnustoon. Padon muutoksella ei ole vaikutusta Natura-alueisiin. Hankkeella ei ole vaikutusta ranta-alueille, rantarakenteille, voimataloudelle eikä kalastukselle. Uitto on loppunut jo aiemmin, eikä alueella ole vedenhankintaan liittyvää käyttöä. Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia vesistön muulle käytölle. Monitoimikanavan ansiosta veneily ja kanootilla liikkuminen Lylykosken pohjapadon ohi tulee nykyistä turvallisemmiksi. Koitajoen virkistyskäytölle hankkeella on suotuisa vaikutus. Oikeus rakentamisessa tarvittaviin alueisiin Vesioikeus on myöntänyt 11.10.1976 annetutulla lupapäätöksellä hakijalle pysyvän käyttöoikeuden patoa ja sen rantoihin kiinnittämistä varten tarvittaviin vesi- ja rantaalueisiin. Patoon esitetyt muutokset eivät muuta olennaisesti patorakennetta ja sen tarvitsemaa aluetta. Monitoimikanavan kohdalla rakenteen harja tosin leviää kokonaisuudessaan noin 15 m leveäksi. Levennys sijoittuu kuitenkin aikaisemman lupapäätöksen mukaiselle käyttöoikeusalueelle. Tornator Oy on antanut hakijalle luvan omistamansa tilan Lylykoski RN:o 49:27 maa-
9 alueen käyttöön padon muutostöiden aikana. Vahingot Keskivedenkorkeus ei muutu merkityksellisesti, ja padon muutoksella ei saateta maaaluetta vesialueeksi. Padon yläpuoliset tulvavedenkorkeudet eivät muutu lainkaan. Padon muutoksella ei vaikuteta yläpuoliseen kuivatustilanteeseen, joten padon muuttamisesta ei aiheudu maa- tai metsätaloudelle korvattavia vahinkoja. Muutetusta rakenteesta ei aiheudu haittaa muillekaan rantakiinteistöille. TIEDOKSIANTO JA MUISTUTUKSET Hakemus on annettu tiedoksi vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti kuuluttamalla. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet on tullut toimittaa ympäristölupavirastoon kirjallisesti viimeistään 26.3.2007. Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on esittänyt kannanottonaan, että luvan myöntämiselle ei ole estettä yleisen kalatalousedun kannalta. Padon korjaaminen on tarpeen. Korjattu veneliikenneaukko toimii entistä tehokkaammin kalojen vaellusta helpottavana rakenteena ja palvelee paremmin Koitajoella liikkuvia kalastajia. Hankkeen toteuttamisesta aiheutuvat väliaikaiset haitat jäänevät vähäisiksi ja merkityksettömiksi saavutettavaan hyötyyn verrattuna. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle luvan Lylykosken pohjapadon rakenteen ja veneaukon muuttamiseen Ilomantsin kunnassa. Itä-Suomen vesioikeuden 11.10.1976 antaman lupapäätöksen nro 85/Va/76 mukaista Lylykosken pohjapatoa saadaan muuttaa tämän päätöksen lupamääräyksissä sanotulla tavalla. Padon muuttamisesta ei aiheudu ennalta arvioiden vesilain mukaan korvattavia vahinkoja, haittoja tai edunmenetyksiä. Ennakoimattomien edunmenetysten varalta anne-
10 taan tuonnempana ohjaus. LUPAMÄÄRÄYKSET Suunnitelma 1. Pohjapadon harjalle asennetaan harjan pituussuuntainen teräsbetonipalkki, jonka yläpinnan korkeus on N 60 +143,78 m. Pohjapato korjataan niin, että padon harjan kiveyksen korkeus harjapalkin molemmilla puolilla on 2 m:n leveydeltä N 60 +143,70-143,75 m. 2. Padon vesiliikenneaukko (aikaisemmassa päätöksessä: uittoaukko) muutetaan teräsbetonirakenteiseksi kanavaksi, jonka rakenne on hakemuksen suunnitelmapiirustusten mukainen. Kanavarakenteen pituus on noin 15 ja pituuskaltevuus 1:20 ja vapaan aukon leveys on 2,6 m. Kanavan reuna muotoillaan ja tasataan veneiden ja kanoottien ylävirtaan vetoa varten 0,5 m:n leveydeltä. Rakentamistyöt 3. Rakentamistyöt on tehtävä siten, että vesistölle ja sen muulle käytölle aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. 4. Kanavarakenteen rakentamisen ajaksi vesistöön saadaan tehdä työalueen ympärille työpato sekä padon vastakkaiseen reunaan tilapäinen virtausaukko, jonka pohja on noin 10 metrin pituudelta korkeudessa N 60 +143,00 m. 5. Rakennustöiden valmistuttua rakennusjätteet on poistettava huolellisesti uomasta ja rakennuspaikka saatettava maisemallisesti asianmukaiseen kuntoon.
11 Tarkkailu 6. Luvan saajan on tarkkailtava rakentamistöiden vesistövaikutuksia hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Kunnossapito 7. Pohjapato ja vesiliikennekanava on pidettävä kunnossa niin, että kulkeminen padon ohi veneellä ja kanootilla on mahdollista ja turvallista. Rakentamisaika 8. Rakentamistyöt on tehtävä valmiiksi kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ilmoitukset 9. Rakentamistöiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava myös Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta Jos tähän päätökseen perustuvasta rakentamisesta aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. RATKAISUN PERUSTELUT Vesioikeuden antaman lupapäätöksen perusteella rakennetun Lylykosken pohjapadon harjan rakenteen muuttaminen on tarpeen padon kestävyyden parantamiseksi.
12 Padon vesiliikenneaukon muuttaminen kanavarakenteeksi helpottaa veneellä ja kanootilla kulkua padon ohi. Rakenne on suunniteltu toimimaan myös kalatienä. Padon muuttaminen ei tehtyjen laskelmien perusteella vaikuta padon yläpuolisiin vedenkorkeuksiin niin, että siitä aiheutuisi haitallista padotusta. Padon muuttaminen aiheuttaa vain vähäistä työnaikaista vesistön samenemisesta. Hanke ei loukkaa sanottavasti yleistä tai yksityistä etua. Patoa ja sen rantoihin kiinnittämistä varten on myönnetty pysyvä käyttöoikeus aikaisemmalla lupapäätöksellä. Maanomistaja on antanut suostumuksen maa-alueensa käyttöön padon muutostöiden aikana. Lupa padon harjan rakenteen ja vesiliikenneaukon muuttamiseen voidaan myöntää. Lainkohdat: vesilain 2 luvun 2 :n 1 momentti, 3 ja 6 :n 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 438 euroa. Maksu on 10 % pohjapadon, jolla padotetaan vesialuetta yli 4 km 2, lupamaksusta (4380 ). Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Viljo Mikkonen Antti Ylitalo Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Viljo Mikkonen (asian esittelijä) ja Antti Ylitalo. VM/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4955, 040 774 8067
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 25.5.2007 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.