1(6) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi (*). Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Tämä on kyselyn tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Käsittelyssä voidaan esimerkiksi työstää lausuntoa tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään sähköiseen kyselyyn. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: https://www.webropolsurveys.com/s/f0200094c1f5828f.par. Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, puh. 02951 63382, liisa-maria.voipio-pulkki@stm.fi (rakenteiden uudistus) Hallitusneuvos Anne Koskela, puh 02951 63384, anne.koskela@stm.fi (terveydenhuolto, päivystysasetus) Hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila, puh 02951 63406, lotta.hameen-anttila@stm.fi (sosiaalihuolto) Lääkintöneuvos Timo Keistinen, puh 0295 163 385, timo.keistinen@stm.fi (terveydenhuolto, päivystysasetus, keskittäminen) Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, puh 0295 163995, lasse.ilkka@stm.fi (ensihoito) Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Osastosihteeri Hang Pham, puh 0295 163569, hang.pham@stm.fi
2(6) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Inarin sosiaali- ja terveyslautakunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Mari Palolahti 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Etunimi Mari Sukunimi Palolahti Sähköposti mari.palolahti@inari.fi 4. Onko vastaaja* Kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue Muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin Valtion viranomainen Järjestö Joku muu KYSYMYKSET 5. Esityksen tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen palveluja tarjoavassa ja hoitavassa yksikössä ja asiakas- ja potilasturvallisuus. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua. Esityksen mukaan sairaala- ja päivystysverkkoa tiivistettäisi vastaamaan väestön tarpeeseen valtakunnallisesti koordinoidusti ja yhtenäisin perustein. Onko uudistus tarpeellinen? 6. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Erikoissairaanhoidon ja erityisesti ensihoidon kustannukset kasvavat kovaa vauhtia. Tärkeää on keskittää erityisosaamista vaativat alueet isompiin yksiköihin. Yhdenvertainen saatavuus on Inarin näkökulmasta hieman haastava käsite, kun lähin erikoissairaanhoidon päivystyspiste on Ivalosta 290 km päässä ja Utsjoelta ja Sevettijärveltä lähes 500 km päässä. Näin ollen vahvaa lähiosaamista tarvitaan Ivalossa niin kiireellisessä vastaanottotoiminnassa kuin ympärivuorokautisessa päivystystoiminnassa yhdenvertaisten palvelujen ja asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Lain sisällössä tulee huomioida kustannusten kasvun hillitseminen. Jos palvelujen yhdenvertainen saatavuus tarkoittaa esim. sitä, että sosiaalipäivystyksen tulee olla työpaikkapäivystystä kaikilla alueilla, kustannukset kasvavat. Päivystysjärjestelyissä tulee voida huomioida alueen väestömäärä, harva asutus,
3(6) sosiaalipäivystyksen todellinen tarve ja mahdollisuus vastata tarpeeseen myös etu- ja takapäivystyksen keinoin. Erillistä päivystyssosiaalityön osaamista ei tarvita, vaan oleellista on riittävän laaja kunnallisen sosiaalityön osaaminen, alueellinen tuntemus ja kulttuuriosaaminen. Sosiaalityön tarpeen esille tulo hoitavassa yksikössä ei välttämättä tarkoita päivystyksellisen sosiaalityön tarvetta. 7. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa ensihoitopalvelun järjestämisestä (39 ), ensihoitopalvelun sisällöstä (40 ) ja ensihoitokeskuksesta (46 ). Ovatko ehdotetut säännökset tarkoituksenmukaisia? 8. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Ensihoidon kustannukset ovat melkein nelinkertaistuneet viime vuosina Inarin osalta. On epätodennäköistä, että Oulusta käsin osattaisiin koordinoida harvaan asutun kaukaisen kunnan potilassiirtoja tarkoituksenmukaisemmin ja kustannustehokkaammin. Toiminta on mielekkäämpää järjestää maakunnallisella sote -alueella. Kotiin vietäviä palveluita on lisättävä, mutta on huomioitava Lapin pitkät etäisyydet. Tärkeää on selvittää potilasvirta-analyysin avulla, mikä osa potilaista on ensihoidon hoidettavissa kohteessa ja mikä osa potilaista tarvitsee lääkärin arviota. Digitalisaation tuomia mahdollisuuksia on hyödynnettävä. Ensihoidon tehtävien määrittelyssä on huomioitava yhteistyö sosiaalipäivystyksen kanssa. Mm. kotiin annettavien palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa on sosiaalipäivystykselliset tehtävät huomioitava. Koska ensihoito on alueellisesti kattavin lähipalvelu, on lakiin kirjattava ensihoidon mahdollisuus antaa virka-apua sosiaalipäivystykselle. 9. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (45 ) 10. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Keskittäminen on välttämätöntä väestöpohja huomioiden. Erikoissairaanhoidon vaativat toimenpiteet ja osaaminen kuuluvat ehdottomasti 5 yliopistosairaalaan. Lääketieteellisestä näkökulmasta 12 ympärivuorokautista laajan päivystyksen yksikköä on riittävä määrä. 11. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa kiireellisestä hoidosta (50 )
4(6) Ei Ei kantaa 12. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Säännös on pääosin tarkoituksenmukainen. Kunta voi säännöksen mukaan järjestää ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen silloin, kun palvelujen saavutettavuus ja päivystyspisteiden väliset etäisyydet sitä edellyttävät ja STM on myöntänyt päivystyksen järjestämiseen luvan, eikä väestön tarvitsemia palveluja voida riittävästi turvata ensihoitopalvelun avulla. Päivystystä toteuttavissa yksiköissä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Lapin sairaanhoitopiirin alueella Inarissa on edelleen pystyttävä järjestämään ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä saavutettavuuden ja päivystysyksiköiden etäisyyksien takia. Esityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön myöntämästä poikkeusluvasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Asetuksessa tulee säätää, että myönnettävä poikkeuslupa on voimassa toistaiseksi. Tulevat sote -maakunnat vastaavat aikanaan päivystyspisteiden sijoittelusta, voimavaroista ja osaamisesta. Suun terveydenhuollon osalta esitys on tarkoituksenmukainen ja esim. Lapin maakunnan alueella tulee olla vain yksi päivystysyksikkö Lapin keskussairaalassa. Yöpäivystys tulee järjestää yliopistollisten sairaanhoitopiirien toimesta. Kiireellinen psykososiaalinen tuki tulee käsittää ensisijaisesti terveydenhuollon toimialaan (mielenterveystyö/psykiatria) kuuluvaksi. Sosiaalipäivystystä tarvitaan kun on kyse kiireellisestä ja välttämättömästä sosiaalityön viranomaistehtävästä. Tällöinkin tulee pohtia, onko sosiaalityöntekijän fyysinen läsnäolo välttämätöntä, esim. henkilön turvaan vieminen tai majoituksen järjestäminen. Sosiaalipalvelujen kiireellisyysluokituksen sisältö on määriteltävä. Sosiaalipäivystyksen tulee tehdä yhteistyötä terveydenhuollon päivystyksen kanssa, mutta vaatimusta sen toimimisesta fyysisesti samassa yhteydessä terveydenhuollon päivystysyksikön ja kiireellisen vastaanottotoiminnan kanssa ei tule sisällyttää asetukseen. 13. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa sosiaalihuollon tarpeen arvioinnista (53 a ) 14. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Sosiaalihuoltolain 35 säädellään yhteydenotosta sosiaalihuoltoon. Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen terveydenhuollon ammattihenkilö on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, on hänen ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluita tai henkilön antaessa suostumuksen otettava yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Säännösten yhdenmukaisuus
5(6) on olennaista. Nykyinen sosiaalihuollon säännös velvoittaa terveydenhuollon ammattihenkilöstöä jo toimimaan lain edellyttämällä tavalla sekä kiireellisissä että kiireettömissä hoidon tarpeen arvioinneissa. Olennaista on kiireellisyysluokituksen sisällön määrittäminen - mikä on kiireellistä ja välttämätöntä sosiaalipalvelua ja mikä kiireetöntä sosiaalipalvelua. Terveydenhuollossa esiin tuleva sosiaalihuollon tarve ei automaattisesti tarkoita sosiaalipäivystyksen tarvetta. Lain toimeenpano edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen parempaa koordinointia, toimivia yhteistyökäytäntöjä sekä digitalisaation hyödyntämistä. Esim. päivystystoiminnan viranomaisyhteistyössä on voitava käyttää digitalisaation keinoin etäkonsultaatiota. 15. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sosiaalihuoltolaissa sosiaalipäivystyksestä (29 ) 16. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Jo nykyinen sosiaalihuoltolain 29 turvaa sen, että sosiaalipäivystys järjestetään ympärivuorokautisesti kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi. Erillisiä muita säännöksiä ei tässä vaiheessa tarvita. Mahdolliset päällekkäisyydet tulee poistaa. Psykososiaalinen tuki ja kriisityö tulee järjestää terveydenhuollon kautta, jota sosiaalipäivystys täydentää, mikäli asiakkaan palveluntarve sitä edellyttää. Sosiaali- ja terveydenhuollon ympärivuorokautista yhteispäivystystä koskevat säännökset eivät voi edellyttää sosiaalipäivystyksen järjestämistä jatkossakaan fyysisesti laajan ympärivuorokautisten päivystysyksiköiden tai perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystysten yhteydessä. Eri päivystyksien toimintaa tulee edelleen kehittää ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden alueellisten viranomaisten kanssa ja luoda toimivia yhteistyökäytäntöjä. Säännösten tulee mahdollistaa myös sosiaalipäivystyksen ja ensihoidon yhteistyön lisääminen ja parantaminen, koska ensihoito toimii lähipalveluna kaikilla alueilla. Digitalisaation kautta tulevat mahdollisuudet tulee voida hyödyntää mahdollisimman hyvin. Oleellista on rajata sosiaalipäivystys kiireellisiin ja välttämättömiin sosiaalipalveluihin. Säännöksissä on huomioitava maakuntien erilaiset toimintaympäristöt, niiden erityisolosuhteet ja palvelutarpeet. Esim. Lapin maakunnan alueella tulee olla yhteinen etupäivystys ja alueelliset takapäivystykset pitkien etäisyyksien takia. 17. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sosiaalihuoltolaissa sosiaalipalvelujen järjestämisestä muiden palvelujen yhteydessä (33 a )
6(6) 18. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Vaativien sosiaalipalvelujen keskittämisen edellytysten tulee olla samankaltaiset kuin vaativan erikoissairaanhoidon keskittämisen edellytykset. Sosiaalipäivystyksen kiireellinen ja välttämätön sosiaalipalvelu ei edellytä keskittämistä tai muiden palvelujen fyysisessä yhteydessä järjestämistä. 19. Vapaamuotoisia huomioita esityksestä Sosiaali- ja terveysministeriön luonnos ja esitys ovat pääasiassa tarkoituksenmukaisia. Luonnoksen mukaan matka-aika lähimpään laajaan päivystysyksikköön tulisi olla 50 prosentilla väestöstä alle 30 minuuttia ja 80 prosentilla väestöstä alle 50 min. Inarin kunta jää selvästi siihen 20 prosenttiin, jolla tavoite ei toteudu. Luonnoksessa esitetään, että lähes koko väestö saavuttaa 24/7 yhteispäivystävän sairaalan alle 2 tunnissa. Tämä on mahdollista vain, jos ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys jatkuu Inarin terveyskeskuksessa. Sama on huomioitava ensihoidon tavoiteajoissa. Luonnoksen mukaan on tarpeen joissain terveyskeskuksissa järjestää perusterveydenhuollon päivystystä, jos palvelujen saavutettavuus ja päivystyspisteiden väliset erot sitä edellyttävät. Tämä tarve on Inarin kunnassa, sillä matkaa Ivalon kuntakeskuksesta Lapin keskussairaalaan on 290 km ja Utsjoelta ja Sevettijärveltä matkaa tulee 500 km. Luonnoksessa tulisi vahvemmin huomioida digitalisaation tuomat mahdollisuudet etäpalveluihin. Taloudelliset säästöt lienevät yliarvioituja. Ensihoidon uudistaminen tuskin tuottaa säästöjä. On mahdoton yhtälö, että harvaanasutulla alueella samanaikaisesti pystyttäisiin säästämään sekä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidosta, päivystystoiminnasta että ensihoidosta. Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon säästöt ja hoitoaikojen lyheneminen on erittäin toivottavaa, mutta samalla joudutaan lisäämään lähipalveluja ja kotiin vietäviä palveluja. Hätäkeskustoimintaa ja sen keskittämistä on syytä tarkastella. Huolta herättää, jos myös ensihoitokeskukset keskitetään yliopistosairaaloiden yhteyteen. Sairaanhoitopiiriin keskitetty ensihoitokeskus tuntee kohtuudella alueen ominaispiirteet ja etäisyydet. Ensihoitokeskusten tulee olla maakunnallisia. Inarin terveyskeskus saa STM:n poikkeusluvalla jatkaa ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä 1.6.2017 saakka. Kunnassa ja Lapin sairaanhoitopiirissä on vahva tahtotila jatkaa päivystystoimintaa edelleen. Inarin terveyskeskus ja Lapin sairaanhoitopiiri ovat tehneet erillissopimuksen päivystysajan perusterveydenhuollon puhelinkonsultaatioista, jotka on keskitetty koko sairaanhoitopiirin alueelta Inarin terveyskeskukseen. Sairaanhoitopiirin kunnat ovat olleet kyselyjen mukaan järjestelyyn erittäin tyytyväisiä, samoin alueen ensihoito. Valvira ja Lapin aluehallintovirasto tekivät 11.3.2016 ohjaus- ja arviointikäynnin Inarin kunnan sosiaalija terveydenhuollon päivystystoimintaan liittyen. Valvontaviranomaisten arvion mukaan Inarin terveyskeskuksessa toteutettava päivystystoiminta on vaativaa, mutta laadukkaasti toteutettua, ja nykyinen henkilökunta on motivoitunut kehittämään päivystyspalveluja edelleen. Myös puhelinpäivystys toteutuu hyvin. Päivystyksien järjestämisessä ja yhteensovittamisessa tulee huomioida riittävästi alueelliset eroavaisuudet ja erityispiirteet sekä ymmärtää sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon työn luonne ja
7(6) vaatimukset. Lapin erityisolosuhteet luovat poikkeuksellisen suuren haasteen järjestää erityisesti kattava sosiaalipäivystys virka-ajan ulkopuolella sekä sovittaa se yhteen ensihoidon, terveydenhuollon päivystyksen, hätäkeskuksen, poliisin että muiden toimijoiden toimintaan siten, että näistä muodostuu väestön palvelutarpeen turvaamiseksi toimiva kokonaisuus hallituksen linjausten edellyttämällä tavalla kustannustehokkaasti. Lapin erityisolosuhteet huomioiden (alueen väestöpohja, kuntakeskusten pitkät etäisyydet, työn luonne ja sosiaalipäivystyksen yhteydenottojen määrä) on perusteltua säilyttää ainakin alkuvaiheessa osittain alueellinen sosiaalipäivystys varallaolojärjestelmänä virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen osalta, jotta välimatkat eivät muodosta esteeksi sosiaalipäivystystyön tekemiselle. Virka-ajan ulkopuolinen, virkatyönä tehtävä keskitetty etupäivystys on mahdollista järjestää maakunnallisesti koko Lapin alueella. Sosiaalipäivystyksen kehittäminen ja koordinointi tulee keskittää. Virka-aikaista sosiaalipäivystystä on vaikea erottaa muusta virka-aikaisesta sosiaalityöstä. Se tulee järjestää jatkossakin lähipalveluna. Lähipalveluna toteutettuna varmistetaan työntekijän riittävä alueellinen sekä palvelujärjestelmän tuntemus. Riittävät resurssit sosiaalityön peruspalveluissa tulee turvata. Riittävät panostukset virka-aikaiseen työhön vähentävät virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen tarvetta. Digitalisaation kautta tulevat mahdollisuudet on hyödynnettävä tehokkaasti. Ensihoidon, poliisin sekä tarvittaessa muiden alueellisten viranomaisten tulisi olla mahdollista ottaa yhteyttä sosiaalipäivystäjään tarvittaessa erilaisia palvelukanavia hyödyntäen. Tilanteissa, joissa se on tarkoituksenmukaista, tulisi päivystävän sosiaalityöntekijän olla mahdollista arvioida asiakkaan palvelutarpeita uutta teknologiaa hyödyntäen ja viranomaisyhteistyössä (esim. virtuaalisesti). Viranomaisyhteistyö on mahdollistettava lainsäädännöllä. Esimerkiksi joissain tilanteissa poliisin tai ensihoidon on voitava kuljettaa sosiaalihuollon tarpeessa olevaa asiakasta turvaan ilman, että sosiaalityöntekijä on fyysisesti paikan päällä. Poliisin antama virka-apu on välttämätöntä päivystyksen toteuttamisessa jo työturvallisuuden takaajana huomioiden työn luonne. Koko maakunnan tasolla poliisin antama virka-apu ei aina toteudu. Kuntalaisten yhteydenotot sosiaalipäivystykseen tulee tapahtua edelleen hätäkeskuksen kautta. Sosiaalipäivystys tulee järjestää jatkossakin ympärivuorokautisesti kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi, ei matalan kynnyksen palveluna. Matalan kynnyksen valtakunnallisia puhelinpalveluita tulee kehittää tarvittaessa. Terveydenhuollon päivystyksen, sosiaalipäivystyksen, ensihoidon ja erikoissairaanhoidon uudistaminen tarkoituksenmukaisella tavalla tulee tapahtua osana sote -uudistusta. Maakunnalla tulee olla mahdollisuus järjestää palvelut taloudellisesti huomioiden kuntalaisten palvelutarpeet ja Lapin erityisolosuhteet. 20. Vapaamuotoiset huomionne liitteenä olevasta luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. ks. edellinen kohta