Suomen valimoteollisuus Paavo Tennilä Valaminen kuuluu vanhimpiin metallituotteiden valmistusmenetelmiin. Sen suosio perustuu ennen muuta siihen, että valaminen on lyhin tie sulasta metallista muotokappaleeksi. Valaminen on myös luonnollinen valmistustapa. Kuvasta voitaneen vetää seuraava johtopäätös: Jos hitsaaminen olisi parempi valmistustapa kuin valaminen, niin tottapahan munatkin olisivat hitsattuja. Valaminen on myös hyvin nykyaikainen valmistustapa. Valaminen on ollut kierrätystä jo silloin, kun sanaa kierrätys ei ollut vielä keksittykään. Aikojen saatossa kirkonkelloista on valettu tykkejä ja tykeistä kirkonkelloja aina poliittisen tilanteen mukaan. Nykyään romuautoista erotellaan rautametallit ja kevytmetallit kiertoon. Romumetallien uusiokäytössä valimoteollisuuden merkitys on huomattava. Suomen valimoteollisuus Suomen rauta ja teräsvalimojen tuotanto on ollut 120.000 tonnin luokkaa viime vuosina. Taso on sama, joka saavutettiin jo ennen 1990 luvun alun suurta lamaa. Näyttää siltä, että tätä tasoa on vaikea ylittää ilman huomattavia investointeja. Lama on vielä hyvässä muistissa ja investoinnit varovaisia. Suuren laman aiheuttajia oli kaksi, idänkaupan romahtaminen ja pankkien hulvaton rahan jakaminen. Helsingin Sanomat ehti laman syvimmillään ollessa ennustaa jo koko Suomen valimoteollisuuden kuolemaa. Toisin on kuitenkin käynyt. Metallivalujen (alumiini, messingit, pronssit, sinkki ja magnesium) vuosituotanto ylitti vuonna 1997 reippaasti lamaa edeltäneen tason ja nousi 10.000 tonnin tasolle. Metallivalujen tuotannossa tapahtui Suomessa lievä notkahdus vuonna 1999 kuten rauta ja teräsvalun tuotannossakin. Sama notkahdus esiintyi muissakin Euroopan maissa. Suomen valimoteollisuus 1
Metalliteollisuuden Keskusliiton, MET:in Valimoiden toimialaryhmään kuuluu 35 jäsenvalimoa. Niiden yhteinen liikevaihto on 1,8 miljardin markan luokkaa. Kartta on piirretty vuoden 1997 liikevaihtojen mukaan. Suurimpia valimoja kartalla ovat Metso Paper Oy Rautpohjan valimo, Componenta Pietarsaari sekä Metso Minerals Lokomo Steels Oy. Lokomon valimo on Pohjoismaiden suurin teräsvalimo. Componenta Oyj on Pohjoismaiden johtava valutuotteiden valmistaja. Konsernin Valukomponentitryhmään kuuluu neljä valimoa Suomessa ja yksi Ruotsissa sekä neljä koneistamoa. Componentan liikevaihto oli 1,34 mrd mk vuonna 2000. Tampereen seudulle on keskittynyt peräti seitsemän MET:in jäsenvalimoa, Abloy, Johnson Metall, Keskipakovalu, Lokomo Steels, Novacast, Peiron Kangasalan valimo sekä TP Tools. On ennustettu, että valimoteollisuus soveltuisi tulevaisuudessa paremmin kehitysmaihin kuin teollisuusmaihin. Tosiasiat eivät puolla tällaista näkemystä. Mitalisijoja rauta ja teräsvalun valmistuksessa asukasta kohti pitivät Länsi Euroopassa vuonna 1999 hallussaan sellaiset ʺkehitysmaatʺ kuten Saksa, 43,3 kg/asukas, Ranska, 35,3 kg/asukas ja Ruotsi 28,6 kg/asukas. Pieni ja sisukas Suomi oli hyvissä asemissa, 21,1 kg/asukas, ja oli jättänyt mm. sellaisen vanhan teollisuusmaan kuin Iso Britannian, joka vielä kymmenkunta vuotta aikaisemmin oli Suomea edellä, jo kauaksi taakse. Suomen saavutus on merkittävä sen vuoksi, että omaa autoteollisuutta ei juuri ole. On myös väitetty, että valaminen edustaisi hyvin vanhoillista tekniikkaa. Tämäkään väite ei pidä paikkaansa. Tietotekniikasta on nykyisin valutuotannossa apua enemmän kuin monella muulla teollisuuden alalla. Valunsuunnittelussa komponentti voidaan valaa kuvaruudulla ennen lopullisen konstruktion ja valujärjestelmän lukkoon lyömistä. On todennäköistä, että Suomessa ollaan valun simuloinnissa sekä määrällisesti että laadullisesti aivan Euroopan eturivissä. Päättäjät ovat oivaltaneet, että Suomen teollisuus voi kilpailla nimenomaan ja vain teknisellä etevämmyydellä. Suomen valimoteollisuus 2
Euroopan valimoliittoon CAEF:iin kuuluu nykyisin 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Unkari. Rauta ja teräsvalun tuotanto CAEF:in jäsenmaissa ylitti 10 miljoonan tonnin määrän vuonna 1995. Muun maailman tilastoissa Kiina tuotti vuonna 1996 myös yli 10 miljoonaa valutonnia ja USA 11,7 miljoonaa tonnia. Saksa on jo pitkään ollut ylivoimainen ykkönen rauta ja teräsvalun tuotannossa CAEF:ssä 3,6 miljoonalla tonnilla, kuten tästä ja seuraavasta kuvasta näkyy. Hopealle sijoittuu Ranska 2,1 miljoonalla tonnilla ja pronssille Italia 1,5 miljoonalla tonnilla. Näiden miljoonakerholaisten jälkeen pistesijoille pääsevät Iso Britannia neljäntenä, Espanja viidentenä ja Puola kuudentena. Saksan ylivoimaisuus näkyy kuvasta selvästi. Suomen rauta ja teräsvalun tuotanto, joka notkahti hieman vuonna 1999, näyttää kovin vaatimattomalta suurten jäsenmaiden tuotantoihin verrattuna. Suomen sijoitus muuttuu ratkaisevasti, kun tuotanto suhteutetaan kunkin maan asukaslukuun. Kuva osoittaa, että Saksa säilyttää tässä vertailussa johtoasemansa tuloksella 43,3kg/asukas. Ranska on edelleen toisena tuloksella 35,3kg/asukas, mutta kolmanneksi kiilaa nyt Ruotsi tuloksella 28,6kg/asukas. Pistesijoille yltävät Italia, 25,9kg/asukas ja Itävalta, 22,5kg/asukas sekä pieni ja sisukas Suomi, 21,1kg/asukas. Espanja on aivan Suomen kintereillä ja on ohittanut monta maata ennen vuotta 1999. Suomi on puolestaan ohittanut viimeisten kymmenen vuoden aikana sellaisen vanhan teollisuusmaan kuin Iso Britannian. Britit yltivät vuonna 1999 ʺvainʺ tulokseen 16,1kg/asukas. Kuva esittää rauta ja teräsvalun tuotannon muutoksia CAEF:in jäsenmaissa vuosina 1993...1999. Tässä tilastossa Suomi sijoittuu peräti ensimmäiselle sijalle tuloksella 45,7 %. Espanja on vain hivenen jäljessä tuloksella 45,6 %. Kolmanneksi sijoittuva Norja jää melko vähän Suomesta ja Espanjasta jälkeen tuloksella 42,8 %. Suomen suuren kasvuluvun selittää se, että lama oli Suomessa 1990 luvun alussa huomattavasti syvempi kuin muissa CAEF:in jäsenmaissa. Itäviennin osuus romahti 25...30 prosentin tasolta muutamaan prosenttiin hyvin lyhyessä ajassa. Suomen poliittinen johto oli täysin kykenemätön hallitsemaan samaan aikaan tapahtunutta valuuttakaupan vapautumista sekä pankkien harjoittamaa hillitöntä hurjastelua. Suomen valimoteollisuus 3
On todennäköistä, että Suomi putoaa lähivuosina rauta ja teräsvalun kasvutilastossa hyvin paljon, ellei huomattavia investointeja melko nopeasti tapahdu. Tämän pitäisi antaa päättäjille miettimisen aihetta. Lisätäkö kapasiteettia vai parantaako tuottavuutta vai tehdäkö kumpaakin. Kuva esittää rauta ja teräsvalun suoraa vientiä Suomesta vuosina 1983...2002. Suora vienti on noussut hurjaa vauhtia. Vuoden 1983 tasolta noin 8000 tonnia vienti nousi tasolle 35.000 tonnia eli lähes 4,5 kertaiseksi vuoteen 1998 mennessä. On mielenkiintoista verrata tätä ja toisena esitettyä kuvaa toisiinsa. Rauta ja teräsvalun suora vienti ylitti lamaa edeltäneen tason jo vuonna 1994 ja on sen jälkeen noussut ennen näkemättömiin määriin toisin kuin kokonaistuotanto. Kuvasta näkyy, mikä rauta ja teräsvalun suoran viennin osuus koko tuotannosta on CAEF:in jäsenmaissa. Portugali johtaa ylivoimaisesti osuudella 66,3 %. Mitalisijoille yltävät Norja ja Ranska. Pistesijoille pääsevät Espanja, Puola ja Suomi. Tässä taulukossa Suomi voittaa niin Saksan kuin Iso Britanniankin. Hämmästyttävin tämän taulukon tuloksista on Ruotsin rauta ja teräsvalun viennin osuus, perin vaatimattomat 6 %. Jokohan suomalaiset myyntimiehet vihdoinkin ovat päässeet tasolle, jolla ruotsalaiset puhelimien ja separaattoreiden kauppiaat olivat jo noin 80 vuotta sitten? Kuva esittää työn tuottavuuksia CAEF:in jäsenmaiden rauta ja teräsvalimoissa. On kieltämättä suuri yllätys, että tilastoa johtaa Ranska. Ranska on tuloksella 83,5kg/työntekijä lyönyt jopa Saksan, joka ylsi tulokseen 78,7kg/työntekijä. Lienee syytä, että me suomalaiset muutamme käsityksiämme ranskalaisista työntekijöistä. Mielikuvamme punaviiniä nautiskelevasta boheemista näyttää olevan karkeasti virheellinen ainakin valimohenkilöstön suhteen. Viennin osuudessa Suomi voitti rakkaan länsinaapurinsa jopa yli nelinkertaisesti. Työn tuottavuudessa Suomi kärsii Ruotsille kirvelevän tappion. Ruotsi on pronssimitalisijalla eikä Suomi yllä edes pistesijoille. Laiha lohdutus on, että viiden maan rykelmässä viimeiselle pistesijalle yltäneen Itävallan ja sitä seuraavien Alankomaiden, Espanjan, Sveitsin ja Suomen väliset erot ovat Suomen valimoteollisuus 4
varsin pieniä. Kuitenkin mm. Ranskan, Ruotsin ja Espanjan sijoitusten Suomeen verrattuna pitäisi antaa vakavaa pohtimisen aihetta suomalaisille valimohenkilöille kaikilla organisaatioiden tasoilla. Kuva esittää pallografiittivaluraudan osuutta rautavalujen kokonaistuotannosta CAEF:in jäsenmaissa vuonna 1999. Tätä suhdelukua voidaan pitää eräänlaisena teknisen edistyksellisyyden mittapuuna sanan vanhassa epäpoliittisessa merkityksessä. Mitalisijoilla ovat nyt Itävalta, Sveitsi ja Norja. Pistesijoille yltävät Hollanti, Espanja ja Ranska. Suomen seitsemäs sija on hyvin tyydyttävä. On melko hämmästyttävää, että Saksa ja Ruotsi ovat tässä tilastossa melkoisesti Suomea jäljessä. Edellä esitettyjen tilastojen valossa Suomen rauta ja teräsvalimoille voi antaa yleisarvosanan hyvä. Siihen oikeuttavat myös monet suomalaiset rauta ja teräsvalua sisältävät menestystuotteet. Suomalaisten on kuitenkin syytä seurata jatkuvasti ja tarkasti tilannetta muissa CAEF:n maissa. Laakereilla lepäämiseen ei ole varaa. Kuva esittää metallivalun tuotannon ja viennin kehitystä Suomessa vuosina 1984...2002. Metallivalun tuotanto on ollut 10.000 tonnin ennätystasolla vuosina 1997...1999. Lamaa edeltänyt noin 9000 vuositonnin taso on selvästi ylitetty toisin kuin rauta ja teräsvalun tuotannossa. Metallivalun suoran viennin osuus oli vuosina 1997 ja 1998 parhaimmillaan noin 35 % ja siten jonkin verran suurempi kuin rauta ja teräsvalun suora vienti, joka oli hiukan alle 30 % vuonna 1999. Tämä ja seuraava kuva esittävät metallivalun tuotantoja CAEF:in jäsenmaissa. Vuosina 1998 ja 1999 rikottiin 2,4 miljoonan tonnin raja. Mitalisijoja metallivalun tuotannossa pitävät hallussaan samat maat kuin rauta ja teräsvalussakin. Rauta ja teräsvalun tuotannossa vuonna 1999 pronssille yltänyt Italia on metallivalussa kamppaillut hyvin tasaväkisesti Saksan kanssa johtopaikasta jo vuodesta 1993 saakka, kuten kuvasta näkyy. Vuonna 1999 Italia oli suurin ja kaunein 820.000 tonnin tuotannolla Saksan 777.000 tonnia vastaan. Suomen valimoteollisuus 5
Ranska oli selvä kolmonen 344.000 tonnilla. Suomen tuotanto 10.000 tonnia oli noin 1,2% johtavan Italian tuotantomäärästä. Rauta ja teräsvalussa vastaava suhde Suomen ja johtavan Saksan välillä oli noin 3,1%. Metallivalun volyymi ei toistaiseksi ole Suomessa kovin kehuttava. Toisin kuin rautaja teräsvalussa hyppivät Unkari, Norja ja Portugali tässä nenälle. Metallivalun tuotannon kasvu on ollut CAEF:in jäsenmaissa selvästi nopeampaa kuin rauta ja teräsvalun kasvu. Kuva esittää metallivalun kasvuprosentteja CAEF:in jäsenmaissa vuosina 1995...1999. Unkari voi ylpeillä uskomattoman suurella kasvuluvulla 332,1% neljän vuoden aikana. Selityksenä on, että saksalainen auto ja elektroniikkateollisuus ovat investoineet kovasti Unkariin perustamalla uusia suuria alihankintatehtaita. Norjan kasvuluku 171.0 % on myös poikkeuksellisen suuri. Pronssisijalle yltäneen Puolan kasvuprosentti 55,0 % on sekin suuri, mutta ei sentään poikkeuksellinen. Suomi pääsee tässä tilastossa viimeiselle pistesijalle kuudenneksi Portugalin ja Itävallan jälkeen kasvuprosentilla 28,2 %. Todettakoon, että Suomi oli vuoden vuonna 1997 vastaavassa neljän vuoden tarkastelussa toisena Norjan jälkeen prosenttien oltua silloin Norjalla 56,3 % ja Suomella 53,8%. Nyt Norja näyttää kirineen jo ison kaulan Suomeen nähden. Kuvassa verrataan metallivalun sekä rauta ja teräsvalun tuotantomääriä toisiinsa CAEF:in jäsenmaissa. Pisimmälle kehittynyt maa on tässä suhteessa Italia. Metallivalun tonnimäärän suhde rauta ja teräsvalun vastaavaan on niin suuri kuin 54,9%. Kärkikolmikon seuraavatkin maat yltävät yli 50 prosenttiin, Unkari 51,0% ja Itävalta 50.9%. Tässä tilastossa Suomi on CAEF:in hännän huippu tuloksella 9,2%. Laadullisesti suomalainen metallivalu ansaitsee varmasti arvosanan hyvä, kuten rauta ja teräsvalukin. Suomalainen metallivalu kelpaa elektroniikka ja autoteollisuuden vaativiin kohteisiin. Sen sijaan metallivalun volyymi on huolestuttavan alhainen. Tämä merkitsee sitä, että Suomessa pitäisi satsata metallivalun kehittämiseen etenkin määrällisesti paljon Suomen valimoteollisuus 6
nykyistä enemmän. Jos toimeen tartutaan entistä vakavammin metallivalussa, ei rauta ja teräsvalun kehitysponnisteluja silti pidä vähentää. Suomalaiset valun käyttäjät ja käyttökohteet Kuka sitten käyttää valuja Suomessa? Tekniikan Maailma julkaisi vuonna 1997 laajan ja ansiokkaan esittelyn suomalaisista menestystuotteista. Suomalainen valimomies havaitsi artikkelia lukiessaan suurella mielihyvällä, että hyvin monissa menestystuotteissa valetuilla komponenteilla on tärkeä osa. Suomalaisen teollisuuden ykköstavaramerkki on tietenkin Nokia. Nokian liikevaihto oli 180,6 mrd mk vuonna 2000 ja kasvua kolmessa vuodessa huikeat 243 %. Nokia liikevaihto ohittanee vuoden tai kahden sisällä Oy Suomi Ab:n vuosibudjetin. Kommunikaattorien rungot ovat magnesiumista valettuja. Niitä valaa Kuusakoski konserniin kuuluva Jyskän Metalli. Ympäri maailmaa rakennetaan televerkkojen tukiasemia. Tukiasemien runkoja valaa Suomen suurin metallivalimo, niin ikään Kuusakoski konserniin kuuluva Laihian Metalli. Kuusakoski konserni on tunnettu myös kierrätysmetallien jalostuksesta. Konsernin liikevaihto oli 1,8 mrd mk vuonna 1999. Metso Paper Oy, entinen Valmet Oy on kartonki ja paperikoneiden markkinajohtaja maailmassa. Suomen valimoteollisuus 7
Metso Paperilla on hallussaan myös paperin valmistuksen maailmanennätys, 100,9km/h 24 tunnin ajossa. Metso konsernin liikevaihto oli 21,9 mrd mk vuonna 2000. Suuren paperikoneen massa on noin 5000 tonnia. Siihen sisältyy noin 1700 tonnia suuria huippuluokan rautavaluosia, kuva 4, joita valaa Metso Paper Oy Rautpohjan valimo. Pienempiä rauta ja teräsvaluosia valavat monet suomalaiset valimot, mm. Peiron Oy. Wärtsilän nimi ei suinkaan kadonnut Suomen teollisuuden taivaalta telakkakriisin myötä. Wärtsilä on maailman johtava keskinopeiden voimalaitosja laivadieseleiden valmistaja. Niiden teho vaihtelee välillä 3...35 megawattia eli noin 4.100...47.600hv. Kuvasta näkyy, mitä suurella dieselmoottorilla nykyisin tarkoitetaan. Wärtsilän liikevaihto oli 16,1 mrd mk vuonna 2000. Wärtsilä on Suomen suurimpia valunkäyttäjiä. Suurimmat Suomessa valettavat dieselmoottorien rungot ovat massaltaan noin 70 tonnia. Niitä valaa Metso Paper Oy Rautpohjan valimo. Wärtsilä moottorin kyljessä näkyy harmaita harkkomaisia valuosia. Niiden sisällä on kanavistoja, jotka korvaavat aikaisemmin moottorin sivuilla kulkeneet erilliset putket. Näitä osia valaa mm. Kuusakoskikonserniin kuuluva Lopen Metallivalimo. Suomen valimoteollisuus 8
Metso konserniin kuuluva Metso Minerals, entinen Nordberg, omaa sukua Lokomo, lienee lähitulevaisuudessa maailman ylivoimaisesti suurin kivenmurskainten valmistaja. Suomalaista laivanrakennusteollisuutta parhaimmillaan edustaa norjalaisen Kvaernerin omistuksessa oleva Masa Yards. Masa Yards teki 1990 luvun lopulla merkittävän potkurikeksinnön yhdessä ABB:n kanssa. Sähkömoottorista voimansa saavaa Azipod potkuria voidaan kääntää 360o. Tämä helpottaa ratkaisevasti suurien laivojen liikuttelua ahtailla satama alueilla. Kuvan potkurin teho on 14 megawattia, mikä vastaa sataa suuren henkilöauton 140kW:n eli 190hv:n moottoria. Azipodpotkurin on oltava erittäin kevyt. Lokomo Steels on kehittänyt tällaisiin tarkoituksiin soveltuvan korroosionkestävän tyhjövaluteräksen, Arclok 1000, jonka murtolujuus on yli 1000MPa ja myötöraja vähintään 9 0 0 M P a. EU on jo hyväksynyt Metso Mineralsin ja ruotsalaisen Svedalan fuusion. USA:n kilpailuviraston hyväksyntää odotetaan vielä tätä kirjoitettaessa maaliskuussa 2001. Kivenmurskaimissa on paljon teräsvaluosia. Suomen valimoteollisuus 9
Metso Valve Manufacturing Oy tunnettiin ennen Metso konserniin liittämistä nimellä Neles. Se kuuluu maailman johtaviin venttiilien ja säätölaitteiden toimittajiin. Kuva esittää 30 tuuman varoventtiiliä, joita öljyjätti Shell sijoitti Pohjanmeren pohjaan 1980 luvulla. Varoventtiilien rungot, joiden massa oli 13,5 tonnia, valoi Lokomo Steels. Strömbergin sähkömoottorituotannon perinteitä vaalii nykyisin ABB Motors. ABB Motors käytti esim. vuoden 1997 aikana 6600 tonnia suomalaista valua eli noin 30 tonnia vuoden jokaisena työpäivänä. Valajina olivat mm. Componentan valimot ja Leinovalu Oy. ABB:n suomalaisten yhtiöiden liikevaihto oli 7,9 mrd mk vuonna 1999. ABB robottien osia valaa Metso Paper Oy Rautpohjan valimo. Suomen valimoteollisuus 10
Valtra traktorit kuuluvat nykyisin Partek konserniin, jonka liikevaihto oli 10,7 mrd mk vuonna 1999. Valtra traktorien markkinaosuus kotimaassa on 50%. Maailmantilastossa ne ovat neljännellä sijalla. Niitä näkee mm. Eurosportin traktorikilpailuissa. Vuosituotannosta menee 80% vientiin. Metso Paper Oy Rautpohjan valimo valaa monia Valtra traktorien osia. Nokia konsernin keskityttyä aikoinaan elektroniikkaan yhtiöitettiin Nokian renkaat itsenäiseksi. Hakkapeliitta tuotemerkki viittaa suomalaisten kestävyyteen 30 vuotisessa sodassa 1618...1648. Nokian renkaiden liikevaihto oli 2,4 mrd mk vuonna 2000. Ei liene yleisesti tiedossa, että autonrenkaiden muotit ovat valettuja. Erittäin vaativan valutekniikan kehittämiseen on osallistunut Tampereen teknillinen korkeakoulu. Suomalaisen matkailijan mielestä ulkomaiden hotellien kylpyhuoneissa on usein alkeellisen näköisiä vesikalusteita. Oras Yhtiöt, joiden liikevaihto oli 662 mmk vuonna 1999, ovat eräs Euroopan johtavista hananvalmistajista ja varmasti yksi pisimmälle kehittyneistä. Kylpyhuonekalusteiden rungot valetaan pienpainevaluna messingistä ja kromataan. Autoteollisuus on suomalaisen valimoteollisuuden tärkeä asiakas. Componentan valimot toimittavat rautavaluja raskaalle ajoneuvoteollisuudelle. Laihian Metalli taas valaa kevytmetalliosia mm. Saabin huippumalleihin. Suomen valimoteollisuus 11
Kerrottakoon lopuksi tosikertomus siitä, miten suomalainen valimotekniikka heilutti supervaltojen suhteita 1980 luvun puolivälissä. Neuvostoliiton ydinsukellusvene oli uponnut Norjan rannikolle kuuden kilometrin syvyyteen. Neuvostoliittolaiset halusivat päästä tutkimaan tilannetta, mutta heillä ei ollut siihen kykenevää alusta. Kanadalainen yhtiö, joka oli toimittanut Neuvostoliittoon kahteen kilometriin asti sukeltavan aluksen, oli tehnyt konkurssin. Neuvostoliitosta käännyttiin silloisen Rauma Repolan puoleen, joka oli toimittanut itänaapurille jo yli tuhat erilaista alusta toisen maailmansodan jälkeen. Neuvostoliiton tiedeakatemian merentutkimuslaitokselle haluttiin tilata kaksi sukellusalusta, jotka pystyisivät sukeltamaan kuuden kilometrin syvyyteen saakka. Rauma Repola Oy Lokomon tehtaat saivat tehtäväkseen alusten rakentamisen vuonna 1983. USA:n tiedustelupalvelu oli hyvin selvillä tilanteesta, mutta suhtautui tilanteeseen aivan rauhallisesti. USA:ssa uskottiin nimittäin, että sukellusaluksen ehkä tärkeintä osaa, miehistöpalloa ei pystyttäisi valamaan teräksestä, kuten Lokomon tarkoitus oli. Amerikkalaiset tekniikan asiantuntijat vakuuttivat poliitikoille, että tällaiset pallot voidaan valmistaa vain titaanista hitsaamalla. USA:ssa syntyi paniikki, kun tiedustelupalvelu sai vuonna 1986 selville, että Lokomon teräsvalimo pystyi sittenkin valamaan tällaisia palloja ultralujasta maraging tyyppisestä tyhjöteräksestä, jonka myötöraja on 1650MPa eli noin viisinkertainen tavanomaisiin yleisiin valuteräksiin verrattuna. Presidentti Mauno Koivisto kertoo syntyneestä ulkopoliittisesta kriisistä kirjassaan ʺHistorian tekijät, kaksi kauttaʺ. Syynä USA:n paniikkiin oli, että Neuvostoliiton pelättiin pääsevän käsiksi Altantin valtameren pohjaan upotettuihin USA:n tiedustelulaitteisiin. USA uhkasi panna Suomen vientilisenssit jäihin. USA:n Euroopan asioita hoitava apulaisulkoministeri Rozanne Ridgway, entinen USA:n Helsingin suurlähettiläs kävi Kultarannassa heinäkuussa 1986. Presidentti Koivisto kuvasi hänelle amerikkalaisten toimintaa kiristykseksi ja panttivankien ottamiseksi. Ridgway kehotti Koivistoa selvittämään asian kirjeellä varapresidentti Bushille ja käyttämään samoja sanoja. Kirjeessään varapresidentti Bushille 8.8.1986 presidentti Koivisto mainitsi: ʺRauma Repola on yksityinen yritys, joka käy kauppaa kaikilla mantereilla. Suomen hallituksella ei ole laillisia mah Suomen valimoteollisuus 12
dollisuuksia puuttua sen suunnitelmiin valmistaa ja myydä tuotteitaan. Kun Rauma Repola informoi minua, sanoin, että jos Suomen hallituksella olisi sananvaltaa tässä kysymyksessä mitä sillä ei ole, hallituksen tulisi rohkaista yhtiötä toimimaan hyvien kauppatapojen mukaisesti ja täyttämään sitoumuksensa.ʺ Valmiit alukset toimitettiin vuonna 1988. Silloin ei vielä yleisesti tiedetty koko kriisistä mitään. Lokomolla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa tiedotusvälineiden edustajat kysyivät valmistusta valvoneelta tohtori Zakalewitschiltä, käyttääkö Neuvostoliitto aluksia sotilaallisiin tarkoituksiin. Zakalewitsch vastasi: ʺJos me tänään käyttäisimme niitä sotilaallisiin tarkoituksiin, niin kyllä te sen huomenna tietäisitte.ʺ Suomen valimoteollisuus 13