VUOSIKATSAUS 2013 SAMMAKKOKANGAS OY. Alueellinen jätehuolto yhteinen asiamme

VUOSIKATSAUS 2013 SAMMAKKOKANGAS OY Alueellinen jätehuolto yhteinen asiamme

2

3 VUOSIKATSAUS 2013 SISÄLTÖ 1 YHTIÖ 4 1.1 Yhtiö lyhyesti 4 1.2 Toimitusjohtajan katsaus 5 1.3 Strategia 6 1.4 Hallinto ja johtaminen 6 1.5 Kehityshankkeet ja rakentaminen 7 1.6 Lajittelujärjestelmä, keräys ja kuljetus 9 2 PALVELUT 10 2.1 Toimipisteet 10 2.2 Jätteenvastaanotto 11 2.3 Käsittely ja hyödyntäminen 12 2.4 Neuvonta 14 3 YMPÄRISTÖVASTUU 15 3.1 Sammakkokankaan jätekeskuksen kuormitus 15 4 SOSIAALINEN VASTUU 18 4.1 Henkilökunta 18 4.2 Viestintä ja vuorovaikutus 18 5 TALOUDELLINEN VASTUU 19 6 TILINPÄÄTÖS 2013 20 Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma Tase 31.12.2013 Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen liitetietoja Tilipäätöksen allekirjoitus Tilintarkastuskertomus Sammakkokangas Oy PL 13, 43101 SAARIJÄRVI Käyntiosoite: Paavonaukio 3 B, Saarijärvi 044 4685 502, 044 4685 508 info@sammakkokangas.fi www.sammakkokangas.fi Y-tunnus 1857139-7

4 1 YHTIÖ 1.1 Yhtiö lyhyesti Sammakkokangas Oy on vuonna 2003 perustettu seitsemän kunnan omistama osakeyhtiö, joka hoitaa osakaskunnissa syntyvien yhdyskuntajätteiden vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistehtävät sekä jätehuollon kehittämis- ja neuvontatehtäviä. Yhtiö tarjoaa jätteiden käsittelypalveluita myös alueen elinkeinoelämälle sekä lähikunnille. Sammakkokangas Oy:n omistus jakautuu alla olevan taulukon mukaisesti. Kunta omistusosuus % Kannonkoski 4,92 Karstula 14,52 Kinnula 5,99 Kivijärvi 4,55 Pihtipudas 14,77 Saarijärvi 32,87 Viitasaari 22,38 Sammakkokangas Oy vastaa yhteistyö- ja osakassopimuksen mukaisesti, että sen toimialueella suunnitellaan ja toteutetaan taloudellinen, tehokas ja tasapuolinen jätehuoltojärjestelmä. Yhtiö vastaa, että jätehuollon toteutus vastaa lainvelvoitteita ja valtakunnallisia tavoitteita. Jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty Saarijärvelle, Sammakkokankaan jätekeskukseen, joka on yhtiön ainoa jätteenkäsittelyalue. Jätteitä otetaan vastaan myös muissa kunnissa sijaitsevilla jäteasemilla ja ekopisteissä. Sammakkokangas Oy:n toimialueella on käytössä osin kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä ja osin kiinteistön haltijan kilpailuttama järjestelmä. Kaikkien osakuntien alueella on lietehuollossa kiinteistön haltijan järjestelmä. Saarijärven, Karstulan, Kannonkosken, Kivijärven ja Kinnulan alueella on muussa jätehuollossa kunnan järjestämä kuljetusjärjestelmä. Lisätietoja www.sammakkokangas.fi Toimialueen asukasmäärä oli vuoden 2013 lopussa 30 308. Yhtiön täyden palvelun osakaskuntia ovat Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi ja Kinnula. Kunnat ovat siirtäneet Sammakkokangas Oy:n hoidettavaksi kaikki jätehuollon lakisääteiset palvelutehtävät. Viitasaari ja Pihtipudas ovat yhtiön osakkaita ja ovat sopineet yhtiön perustamisvaiheessa ainoastaan jätteen loppusijoituspalvelun ostamisesta yhtiöltä. Vuonna 2012 kaikki Sammakkokangas Oy:n osakaskunnat sopivat sekajätteen polttopalveluyhteistyöstä. Sammakkokangas Oy:stä tuli joulukuussa 2012 Riikinvoima Oy:n osakas.

5 1.2 Toimitusjohtajan katsaus Yhtiön kymmenes toimintavuosi oli varsin työntäyteinen. Merkittäviä toimia olivat mm. konehallin rakentaminen jätekeskukseen ja sekajätteen polttoon toimittamisen aloittaminen alkuvuodesta 2013. Vuonna 2013 järjestettiin keräyskampanjat keväällä. Myös metallinkeräyskampanja ajoittui kevääseen. Sammakkokangas Oy on jatkanut yhteistyötä Riikinvoima Oy:ssä tulevaisuuden polttoratkaisujen osalta ja tehtiin SammakkoNewstiedotuslehden 5. numero, joka jaettiin kaikkiin talouksiin sekä mökkiläisille. Sammakkokangas Oy osallistui ensimmäisen kerran valtakunnalliseen tuikkujahtiin ja yhtiö sai oman maskotin, joka nimettiin Herra Loikaksi. Konehalli rakennettiin jätekeskukseen Sammakkokankaan jätekeskukseen rakennettiin reilun 200 m 2 konehalli. Hallissa on oma murskepohjainen osa kaatopaikkajyrälle sekä halliosat pyöräkoneelle ja muulle kalustolle. Hallin toiseen päähän rakennettiin paikka kaluston pesemiselle. Tilat soveltuvat myös tulitöiden tekemiseen. Sekajätettä polttoon Viimeistään vuoden 2016 alkuun mennessä Suomessa on oltava ratkaistuna missä syntypaikkalajiteltu sekajäte keskitetysti poltetaan ja syntyvä energia hyödynnetään, unohtamatta jätteiden muuta lajittelun ja hyötykäytön tehostamista ja kehittämistä. Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto, joka astuu voimaan 1.1.2016 velvoittaa selkeää muutosta jätehuollon rakenteessa valtakunnallisesti. Sammakkokangas Oy aloitti toimittamaan osan sekajätteestä keskitettyyn polttoon vuoden 2013 alkupuolella. Yhteistyökumppanina toimi Kuusakoski Oy, jonka kautta toimitettiin liki 2000 tn sekajätettä poltettavaksi Oulun Laanilan voimalaitokseen täyden palvelun kuntien alueelta. Tämän yhteistyö on tuonut edistystä toimintaa sekä kokemusta siitä mitä sekajätteen siirtokuormaaminen vaatii ja millaisia rakenteita tulisi jätekeskukseen rakentaa, jotta lastaaminen sujuisi mahdollisimman hyvin. Laitoksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 alkupuoliskolla. Laitos tulee olemaan leijutekniikkaan perustuvaa jätteenpolttolaitos. Riikinvoima Oy:n osakkaita ovat: Jätekukko Oy, Puhas Oy, Savonlinnan jätehuolto Oy, Keski-Savon jätehuoltoyhtymä, Ylä-Savon jätehuolto Oy, Metsäsairila Oy ja Sammakkokangas Oy sekä Varkauden aluelämpö Oy. Sammakkokangas Oy:n omistus yhtiöstä on 3,64 %. Vuonna 2013 Riikinvoima Oy:ssä mukana olevat jäteyhtiöt tekivät yhdessä myös hyötyjätehuollon kehittämisprojektin, jossa pohdittiin mm. konkreettisia toimia lajittelun parantamiseksi. Tästä jatketaan Vuonna 2014 jatketaan Riikinvoima Oy:n eteenpäin viemässä jätteenpolttolaitoshankkeessa, kehitetään yhteistyötä Sammakkokangas Oy:n osakaskuntien sekä jätelautakunnan kanssa. Jätekeskuksessa suljetaan loppuun vanha loppusijoitusalue ja aloitetaan jätteen siirtokuormauksen suunnittelu. Yhtiö viettää myös juhlavuotta. Yhtiö on toiminut ja kehittänyt alueen jätehuoltoa jo kymmenen vuoden ajan. Juhlavuosi tulee näkymään erilaisin tapahtumin. Outi Ruuska Toimitusjohtaja Sammakkokangas Oy Yhteistyö Sammakkokangas Oy lähti vuoden 2012 alussa mukaan Itä-Suomen ekovoimalaitoshankkeeseen. Mukana hankkeessa on ollut kunnallisia jäteyhtiöitä ja Varkauden aluelämpö Oy. Joulukuussa 2012 perustettiin Riikinvoima Oy. Vuonna 2013 Sammakkokangas Oy on jatkanut tässä yhteistyöhankkeessa.

6 1.3 Strategia Sammakkokangas Oy:n tehtävänä ja tavoitteena on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntiensa puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lakisääteistä toimintaa tuetaan markkinaehtoisella toiminnalla. Yhtiö pyrkii toiminnassaan monipuolisten ja laadukkaiden jätehuollon palveluiden tarjoamiseen alueen kotitalouksille ja vapaa-ajan asukkaille sekä omistajakunnille ja alueen elinkeinoelämälle. Yhtiö panostaa jätehuolto-osaamiseen ja kehittää alueen jätehuoltoa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Yhtiö pyrkii korkeaan jätteen hyödyntämisasteeseen, ympäristöhaittojen vähentämiseen ja osaltaan parantamaan toiminta-alueensa viihtyvyyttä. Yhtiö panostaa henkilökuntaan, työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Työympäristössä tavoitellaan terveellisyyttä ja turvallisuutta. Sammakkokangas Oy on palveleva, helposti lähestyttävä, tasapuolinen, tehokas sekä vastuullinen yritys. Yhtiössä luodaan vuosittain tavoitteet seuraavan vuoden toiminnalle. Yhtiö on luonut myös pitkän tähtäimen suunnitelmia. Liiketoimintasuunnitelma päivitettiin loppu vuodesta 2013. Toiminnalle asetettuja tavoitteita seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Yhtiö osallistuu omalta osaltaan niin alueelliseen jätehuollon kehittämistyöhön kuin myös valtakunnalliseen. 1.4 Hallinto ja johtaminen Yhtiön osakepääoma jakautuu 35 368 osakkeeseen, joilla on yhtenäinen oikeus osinkoihin ja varoihin. Osakkeet jakautuvat osakkaiden kesken kohdassa 1.1 esitetyn taulukon mukaisesti. Osakkeita rasittaa yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke. Yhtiökokous kokoontui vuonna 2013 kerran varsinaiseen ja kerran ylimääräiseen yhtiökokoukseen. Sammakkokangas Oy:n hallituksessa on yksi jäsen jokaisesta osakaskunnasta ja hänellä henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen toimikausi on neljä vuotta. Hallitus kokoontui vuonna 2013 yhteensä yhdeksän kertaa. Yhtiön hallituskausi päättyi vuoden 2013 varsinaiseen yhtiökokoukseen, jossa uusi hallitus nimettiin. Hallituksen kokoonpano 23.5.2013 saakka Saarijärvi Erkki Hakanen Viitasaari Raimo Strandman pj. Pihtipudas Ari Kahilainen Karstula Arja Lahti vpj. Kinnula Kalevi Kinnunen Kannonkoski Maarit Autio Kivijärvi Seppo Sekki Hallituksen kokoonpano 23.5.2013 alkaen Saarijärvi Vesa Ronkainen vpj. Viitasaari Raimo Strandman pj. Pihtipudas Ari Kahilainen Karstula Toivo Poikonen Kinnula Markku Toikkanen Kannonkoski Maarit Autio Kivijärvi Erkki Leppänen Tehtävä Sammakkokangas Oy huolehtii laadukkaasti osakaskuntiensa lakisääteisistä jätehuollon palvelutehtävistä sekä muiden asiakkaidensa yhtiölle toimittamien jätteiden käsittelystä. Tavoite Sammakkokangas Oy on merkittävä ja monipuolinen, koko pohjoista Keski-Suomea palveleva jätehuoltopalveluja tarjoava alueen kuntien omistama jätehuoltoyhtiö. Toimitusjohtaja FM, Ins.(amk) Outi Ruuska Tilintarkastajat HTM, JHTT Jarmo Jäspi ja Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab päävastuullisena tilintarkastajana JHTT Erkka Ollila

7 1.5 Kehityshankkeet ja rakentaminen Vuoden 2013 isoimpia toiminnan kehittämiseen liittyvä kehittämishanke oli polttolaitosyhteistyö Riikinvoima Oy:ssä. Riikinvoima Oy perustettiin vuoden 2012 lopussa, joten vuosi 2013 oli sen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Riikinvoima Oy:n tavoitteena on rakentaa leijutekniikkaan perustuva jätteenpolttolaitos Leppävirralle Riikinnevan jätekeskuksen viereen. Riikivoiman osakkaita ovat Jätekukko Oy, Puhas Oy, Savonlinnan jätehuolto Oy, Metsäsairila Oy, Ylä-Savon jätehuolto Oy, Keski-Savon jätehuollon liikelaitoskuntayhtymä, Varkauden aluelämpö Oy ja Sammakkokangas Oy. Suurimmat osakkaat ovat Jätekukko Oy ja Varkauden aluelämpö Oy. Sammakkokangas Oy:n osuus on 3,64 %. Sammakkokangas Oy on halunnut yhteistyöhön mukaan lähtemisellä varmistaa sekajätteen polttopalvelun pitkälle tulevaisuuteen. 1.1.2016 astuu voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että loppusijoituksen määrä tippuu noin 20 30 %. Kotitalouksien ja siihen rinnastettavan muun jätteen osalta tämä tarkoittaa jätteen toimittamista keskitettyyn polttoon. Sammakkokangas Oy on varannut Riikinvoiman laitoksesta 6000 tn vuosikiintiön. Tulevaisuudessa syntypaikkalajiteltu sekajäte kulkee Sammakkokangas Oy:n kautta Riikinvoiman laitokseen poltettavaksi. Sekajätteen energiahyödyntäminen vaatii jätteiden syntypaikkalajitteluun panostamista. Asiakkaisiin kohdistuvaan neuvontaa ja opastamiseen tulee panostaa tulevaisuudessa entistä enemmän. Lisäksi tulee miettiä keräämisen tehostamiseen liittyviä uusia ratkaisuja. Sammakkokangas Oy oli mukana Riikinvoiman muiden jäteyhtiöiden yhteisessä jätteen lajittelun kehittämishankkeessa vuoden 2013 aikana. Sammakkokangas Oy aloitti neuvontamateriaalin uudistamistyön vuoden 2013 loppu puolella. Myös jäteneuvonta tilaisuuksien aineistoja ja sisältöjä on uusittu. Keväällä 2013 aloitettiin sekajätteen toimittaminen polttoon. Hieman alle 2000 tn sekajätettä kulki Kuusakoski Oy:n kautta Oulun Laanilan jätteenpolttolaitokseen. Vuonna 2013 aloitettiin myös lietehuollon kehittäminen jätelautakunnan kanssa yhteistyössä. Jätelautakunta päätti säilyttää kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen lietehuollossa. Jätelautakunnan tulee kuitenkin koota jätelain mukaan rekisteri kiinteistökohtaisista lietepalveluista ja pitää se ajan tasalla. Lieterekisteri kootaan osaksi olemassa olevaa jätehuollon rekisteriä. Rakentamishankkeita oli vuonna 2013 kaksi. Jätekeskuksen alueen suotovesien käsittelyjärjestelmää saneerattiin alku syksystä ja samalla koko järjestelmä huollettiin. Olemassa olevaan suotovesialtaaseen tulee kaksi runkolinjaa, toinen biokentältä ja toinen jätetäyttöalueelta. Molemmille linjoille asennettiin rauhoituskaivot, joiden tarkoituksena on vähentää kiintoaineen päätymistä altaaseen ja sieltä maasuodattimelle. Samalla myös lähtöpään ojaa padotettiin. Syksyllä aloitettiin myös konehallin rakentaminen jätekeskukseen. Halli valmistui joulukuussa. Halli mahdollistaa kaluston huollon säältä suojassa sekä niiden puhtaanapidon. Hallin toisessa päässä on niin sanottu pesuhalli. Halli on kooltaan noin 200 m 2 ja se rakennettiin entisen pressuhallin paikalle. Joulukuussa käynnistettiin vanhan jätetäytön sulkemisen suunnittelu FCG Oy:n kanssa Jätekeskus tasausaltaalta jätepenkkaan päin kuvattuna.

8 Lokakuussa 2013 puhdistettiin tasausallas pohjalitteestä. Altaan puhdistus oli yksi osa suotovesien käsittelyjärjestelmän huoltoa ja saneerausta. Ennen tasausallasta asennettiin ns. rahoituskaivot, joiden tarkoituksena on kerätä kiintoainetta. Tavoitteena olisi, että näin mittavia altaan puhdistuksia tarvitsisi tehdä huomattavasti harvemmin. Vesien käsittelyn parantamisen yhteydessä padotettiin lähtöojaa. Syksyllä 2013 aloitettiin rakentamaan jätekeskukseen noin 200 m 2 konehallia. Hallia rakennettiin hyvin vaihtelevissa säissä. Konehalli valmistui joulukuun puolessa välissä, jolloin maa oli lumeton. Pääurakoitsijana toimi OK -Rakennus Petri Puttonen. Sähkötöistä vastasi Sähkö Vertanen Oy ja LVI-töistä Kotitek Oy. Hallin suunnitteli Arkitupa Oy ja arkkitehti toimi Wim Havinga.

9 1.6 Lajittelujärjestelmä, keräys ja kuljetus Jätteet lajitellaan toimialueella kuntien hyväksymien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Asukkaita neuvotaan tyhjennysvälien optimoinnissa ja välineiden hankinnassa. Omakoti- ja paritaloilla sekä alle viiden huoneiston rivitaloilla on kiinteistökohtainen keräys sekajätteelle (kaatopaikkajäte) ja taajama-alueilla myös biojätteelle. Vaihtoehtoisesti kiinteistö voi kompostoida biojätteensä itse. Haja-asutusalueella on kompostointivelvollisuus. Kiinteistöt voivat myös luoda ns. kimpan, jossa useamman kiinteistön jätteet kerätään samaan astiaan. Viisi tai enemmän huoneistoja käsittävät rivi- ja kerrostalot sekä liikekiinteistöt ovat velvollisia hankkimaan lisäksi omat keräysastiat pahville, lasille ja metallille. Pienkiinteistöt käyttävät sen sijaan ekopisteiden hyötyjäteastioita. Jätteenkuljetusreitistö kattaa käytännössä kaikki päätiet ja suuren osan ajokelpoisista sivuteistä, joiden varrella on asutusta. Vain pienimmät pistotiet eivät kuulu reitille ja niistä haettavista jätteistä joutuu kiinteistö maksamaan reitiltä poikkeamisesta lisämaksua, mikäli ei halua käyttää aluekeräyspistettä. Jätelautakunta käsitteli ja vahvisti jätereitin vuonna 2012 ennen kuljetusten kilpailuttamista. Kuljetukset kilpailutettiin loppu vuodesta 2012. Kinnulan alueella erillinen energiajätereitti lopetettiin vaiheittain vuoden 2013 loppuun mennessä kokonaan. Jäteastiamäärät täyden palvelun kuntien alueella 140 240 l 4298 sekajäteastiat 360 660 l 1322 sekajäteastiat 140 240 l 879 biojäteastiat Metalliastiat 432 Lasiastiat 383 Pahviastiat 504 Sammakkokangas Oy:n toimialueella Saarijärvellä, Karstulassa, Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Kinnulassa on kunnan järjestämä kuljetusjärjestelmä (pl lietehuolto). Saarijärven seudun jätelautakunta toimii jätehuollon viranomaisena ja se määrittelee kiinteistökohtaisesti tyhjennysvälit jäteastioille. Tyhjennysvälit määritellään astiakoon ja asukasmäärään perustuen. Reitityksen hoitaa yhtiö. Yhtiö hoitaa yhdyskuntajätteiden keräilyn ja kuljetuksen järjestämisen viidessä osakaskunnassa (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Keräilyn ja kuljetuksen piiriin kuuluvat yhdyskuntajätteet, hyötyjätteet (biojäte, metalli, lasi, pahvi) ja loppusijoitettavat sekajätteet. Jätekuljetukset hoidetaan yhteistyössä yksityisten kuljetusyritysten kanssa. Kolme kuljetusaluetta: Alue 1 Saarijärvi Alue 2 Karstula-Pylkönmäki Alue 3 Kinnula-Kivijärvi-Kannonkoski Kuljetukset kilpailutettiin syksyllä 2012 vuosiksi 2013-2015. Sopimuksessa on kahden vuoden optio. Kullakin alueella ajaa yksi pakkaava jäteauto, jolloin toiminta on mahdollisimman tehokasta. Yhtiöllä on sähköinen ajonohjausjärjestelmä (TCS). Kuljettaja noutaa internetin välityksellä päivän ajoreitin astiatyhjennyksineen ajoneuvon tietokoneelle. Kuljettaja kuittaa tyhjennyksen välittömästi, joten toimintaa voi seurata lähes reaaliaikaisesti toimistosta käsin. Reitille voi myös lisätä tyhjennyksiä tai muita ohjeita kesken päivän, jolloin toiminta on joustavaa. Myös ekopisteiden kunnossapito on reititetty samaan tapaan. Tuottajavastuun piirissä olevien jätteiden osalta tehdään yhteistyötä tuottajayhteisöjen kanssa. Yhtiö vastaa keräyspaikkojen kunnossapito (paperi) ja vastaanottopaikoista jäteasemilla ja jätekeskuksessa (sähkö- ja elektroniikkaromu, kyllästetty puu, autonrenkaat). Viitasaari ja Pihtipudas eivät ole siirtäneen jätehuollon järjestämistä yhtiölle vaan hoitavat sen itse. Näissä kunnissa on ns. sekajärjestelmä.

10 2 PALVELUT 2.1 Toimipisteet Sammakkokangas Oy:n toimisto sijaitsee Saarijärven keskustassa ja se palvelee asiakkaita arkisin kello 9 15 välillä. Yhtiön toimistossa työskentelee asiakaspalvelussa kaksi palveluneuvojaa ja palvelupäällikkö. Toimistossa hoidetaan asiakkaiden neuvonta, laskutus, jätereititys, sähköinen ajonohjaus sekä reskontran hoito. Jätehuollon toiminnan ydin sijaitsee Sammakkokankaan jätekeskus Saarijärvellä Kannonkoskelle johtavan tien varressa. varsin kattava. Astioiden koko ja määrä vaihtelee eri pisteissä. Ekopisteiden huoltokäynnit on reititetty sähköiseen ajonohjausjärjestelmään normaalien astiatyhjennysten tapaan. Ekopisteiden kunnossapito siirrettiin v. 2010 kokonaisuudessaan omille työntekijöille. Näin jatkettiin myös vuonna 2012. Ekopisteiden sijainti ja niissä kerättävät jätteet löytyy osoitteesta: ttp://www.kierratys.info/index.php Joka kunnassa on jäteasema, johon voi tuoda: vaaralliset jätteet, hyötyjätteitä, sähkölaiteromua sekä pieniä loppusijoitettavaa sekajätettä. Jäteasemien käyttö on jatkuvasti lisääntynyt. Vuonna 2008 asiakaskäyntejä on noin 1200. Vuonna 2012 käyntejä oli jo liki 2000. Kiireisintä aikaa olivat toukokuun kampanjaviikot ja kesäkuukaudet. Talviaikaan on selvästi hiljaisempaa. Kuntakohtaista pienjäteasema on tärkeä osa kuntalaisia lähellä olevaa jätehuoltopalvelua. Pienjäteasemat ja niiden aukioloajat: Kannonkoski Mannilantie, to klo 14-17 Karstula Lampisuon vanha kaatopaikka, ma ja to klo 14-17 Kinnula Muholan vanha kaatopaikka, ke klo 14-17 Kivijärvi Puuniemen teollisuusalue, ti klo 14-17 Saarijärvi, Pylkönmäki Timpersuntin teollisuusalue, ti klo 14-17 Yhtiön ekopisteistä osa on peristeisiä katoksia ja osa nykyaikaisia syväkeräyspisteit. Sammakkokangas Oy:n palveluksessa oli vuonna 2013 neljä vakituista jätehuoltotyöntekijää. Lisäksi kesäaikana oli kaksi määräaikaista työntekijää. Syksyllä 2013 yhtiössä aloitti oppisopimuskoulutuksen yksi henkilö. Hänen on tarkoitus valmistua keväällä 2015 ympäristönhoitajaksi Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksesta (POKE). Jätehuoltotyöntekijöiden työhön kuuluu työtehtävät jätekeskuksessa, jäteasemilla ja ekopisteissä. Hiljaisina talvikuukausina joulu helmikuussa jäteasemat ovat olleet jo parin vuoden ajan harvemmin auki. Karstula on auki vain maanantaisin ja muuta asemat vain viikoilla 51, 2 ja 6. Viikosta 10 alkaen asemat ovat olleet auki normaalisti viikoittain. Yhtiön toiminta-alueella on yhteensä 87 ekopistettä. Ekopisteissä kerätään pääasiassa hyötyjätteitä ja haja-asutusalueella myös sekajätettä. Lisäksi yhtiöllä on vain kesällä käytössä olevia sekajätepisteitä mökkiläisille. Sekajätepisteiden käyttö on tarkoitettu niille kiinteistöille, jotka maksavat niiden käytöstä vuosimaksua. Suurin osa käyttäjistä on kesäasukkaita. Ekopisteverkosto on valtakunnallisesti Yhtiöllä on kaksi pakettiautoa, joilla hoidetaan ekopisteiden ja jäteasemien kunnossapitotöitä.

11 2.2 Sammakkokankaan jätekeskus Kaikki jätekeskukseen tulevat ja sieltä lähtevät ajoneuvot punnitaan autovaa alla. Pientuojien jäteerät punnitaan yhtenä eränä, ja kukin hyötyjätelava punnitaan tyhjennyksen yhteydessä, jolloin saadaan jätekohtaiset painot. Toimistorakennuksessa tapahtuu jätteiden kirjaaminen ja jätteen tuojien opastus. Jätekuormat pyritään tarkastamaan jo tässä yhteydessä ennen ohjaamista jätepenkalle tai lajittelukentälle. Jätteen pientuojille on lajittelukenttä, jossa jätteet lajitellaan eri lavoille (lasi, metalli, puhdas puu, käsitelty puu, kyllästetty puu ja loppusijoitettava jäte) ja puhdas pahvi pikakonttiin. Kentällä sijaitsevat myös sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottokontit, joihin lajitellaan eri tuottajayhteisöjen vastuulle kuuluva SER, sekä vaarallisten jätteiden kontit. Lajittelukentältä hyötyjätteet siirretään välivarastoon ja loppusijoitettava jäte jätetäyttöön. SER- ja vaaralliset jätteet lähtevät suoraan muualla käsiteltäviksi. Välivarastointikentällä varastoidaan lajittelukentältä tulevan hyötyjätteen lisäksi myös tiili- ja betonijätettä sekä puujätettä. Sieltä hyötyjätteet toimitetaan joko sellaisenaan tai murskattuna maanrakennusaineeksi, polttoon yms. hyötykäyttöön. Puujäte murskataan kompostin seosaineeksi. Tulevaisuudessa yhtiö aikoo panostaa puujätteen keräykseen entistä enemmän. Biojäte kompostoidaan aumoissa asfaltoidulla kentällä. Biojätettä tulee viikoittain ja kompostiaumat rakennetaan mahdollisimman pian jätteen tulon jälkeen. Seosaineina käytetään rahkaturvetta ja kuoriketta sekä haketettua oksasilppua ja puujätettä. Aumoja käännetään säännöllisesti ja 3-4 kuukauden kuluttua kompostimassa siirretään suurempaan kasaan jälkikypsymään. Kompostimulta käytetään jätetäyttöalueella välipeittomateriaalina ja maisemointiin. Biokentältä valuvat vedet on viemäröity alueen pohjoispäässä sijaitsevaan suotovesien tasausaltaaseen. Kompostointikenttää laajennettiin kesällä 2012. Vanhan, vuonna 1986 käyttöön otetun jätteiden loppusijoitusalueen täyttö loppui lokakuussa 2007, jolloin siirryttiin uudelle alueelle. Vanhan alueen muotoilu ja esipeitto tehtiin kesällä 2008 ja varsinainen sulkemisen piti alkuperäisen suunnitelman mukaan tapahtua vuosina 2011 ja 2012. Suunnitelma on hieman muuttunut ja alue suljetaan loppuun kesällä 2014. Sulkemisen suunnittelu käynnistettiin FCG Oy:n kanssa 2013 loppupuolella. Uusi, EU-määräykset täyttävä alue otettiin käyttöön lokakuussa 2007. Jätetäyttöön sijoitetaan pääasiassa yhdyskunta-, rakennus- ja teollisuusjätettä. Jätteen tiivistämiseen käytetään omaa TANAkaatopaikkajyrää. Kesällä 2009 valmistui noin 0,5 ha:n välipohja-alue osin vanhan jätetäytön päälle. Kesällä 2010 rakennettiin lisäksi uusi, n. 1,2 ha laajuinen laajennusalue. Vuonna 2011 tehtiin vielä pieni kaista välipohjaa, jonka jälkeen laajennus tuli kokonaan valmiiksi. Energiahyödynnyksen takia näyttäisi, että tulevaisuudessa alue riittää huomattavasti pidemmäksi aikaa kuin on alun perin arveltu. Tällä hetkellä arvioidaan, että loppusijoitusaluetta ei tarvitse enää rakentaa. Loppusijoitusalueen viereen on raivattu n. 1,5 ha:n laajuinen maapohjainen kenttä, jossa varastoidaan väliaikaisesti maamassoja, kuitusavea, vuorivillapurua, betonimursketta, rengasmursketta yms. materiaaleja, joita käytetään alueen rakenteissa. Mikäli tarvitaan, alue voidaan myöhemmin rakentaa loppusijoitusalueeksi. Kahteen lietealtaaseen vastaanotetaan lähinnä hiekanerotuskaivojen, rasvakaivojen ym. lietteitä. Varsinaisia jätevesilietteitä sinne ei sijoiteta. Lietteiden kiintoaine tiivistyy altaiden pohjalle ja neste valuu suodatinhiekkakerroksen läpi suotovesien tasausaltaaseen. Altaiden täyttyessä ne tyhjennetään ja kiintoaines sijoitetaan jätetäyttöön. Uudelta loppusijoitusalueelta, lietealtaista ja biokentältä on ns. väkevät vedet viemäröity n. 4000 m3:n tasausaltaaseen.

12 Tasausaltaan vedet ohjataan maasuodatuskentälle, jossa kaksivaiheisella maasuodatuksella puhdistetaan vedestä kiintoaines sekä valtaosa ravinteista ja muista epäpuhtauksista. Maasuodatuskenttä otettiin käyttöön syksyllä 2006. Kesä 2012 oli erittäin sateinen ja se aiheutti haasteita suotovesien käsittelyyn. Erityisesti biokentältä huuhtoutuu viemäriin kiintoainetta. Järjestelmää saneerattiin ja huollettiin syksyllä 2013. 2.3 Käsittely ja hyödyntäminen Sammakkokankaan jätekeskuksessa vastaanotettiin 22 650 tn jätettä vuonna 2013. Jätekeskuksessa vastaanotetut jätteiden kokonaismäärät ovat pysyneet melko tasaisina eri vuosien välillä. Vuosien välillä on kuitenkin vaihtelua eri jakeiden välillä. Vuonna 2013 rakennus- ja purkujätteitä sekä lievästi saastuneita maita vastaanotettiin selvästi edellisvuotta enemmän. Viereisen sivun diagrammiin on kerätty kolmen viimeisimmän vuoden vastaanottomääriä Sammakkokankaan jätekeskuksen osalta. Sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) osalta yhtiöllä on sopimukset tuottajayhteisöjen kanssa SER:n vastaanottamisesta Sammakkokankaan jätekeskuksessa ja kuntien jäteasemilla. Kaikkiaan SERiä toimitettiin v. 2013 edelleen käsiteltäväksi 210 tonnia. Tämä oli noin 50 tn vähemmän kuin edellisvuonna. Jäteasemilla sähkölaiteromusta kerättiin 85 tn. Vuonna 2013 järjestettiin toukokuussa perinteiset tehokeräyskampanjat pääasiassa vaarallisille jätteille ja puutarhajätteille, mutta samalla otettiin vastaan myös muita jätteitä. Jäteasemat ja jätekeskus olivat tehostetusti auki. Vaarallisten jätteiden noutosopimus yhtiöllä oli vuonna 2013 Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa. Eniten kertyy maali- ja öljyjätettä sekä akkuja. Yhteensä vaarallisia jätteitä vastaanotettiin ja toimitettiin eteenpäin noin 45 tn. Määrä on vuosien varrella vaihdellut 35 65 tn välillä. Kuusakoski Oy:n kanssa järjestettiin metallijätteiden tehokeräys kesän alussa. Jokaisessa kunnassa oli muutamia metallinkeräyspaikkoja jäteasemien lisäksi. Keräyspisteisiin sai tuoda metalliromua ja autonrenkaita reilun kolmen viikon ajan. Kuusakoski Oy huolehti alueiden siivouksesta keräyksen päätyttyä. Metallijätteiden määrissä on suuria eroja vuosien välillä. Metallipakkausten määrä on kuitenkin säilynyt melko tasaisena. Syy vaihteluihin raskaamman metalliromun osalta on selkeä. Metallin keräilijöitä on valtakunnallisesti paljon. Sammakkokankaan toimialueeltakin ohjautuu metallia eri reittejä hyödynnykseen. Jätekeskukseen metallia tuotiin selkeästi edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2013 metallia vastaanotettiin jätekeskuksessa noin 170 tn, kun edellisenä vuonna määrä oli hieman yli 200 tn. Jäteasemilla vastaanotettiin lisäksi noin 80 tn metallia. Puujätteen keräystä tehostettiin vuonna 2013. Keräyspuun määrä kasvoi edellisvuodesta. Puujätettä kerättiin yhteensä liki 700 tn. Puujätteen noudosta ja hyödyntämisestä vastasi Kuusakoski Oy. Jätekeskuksen lisäksi metallia kertyi jäteasemilta ja keräyskampanjoista. Metallipakkauksien määrä on mukana jätekeskuksen metalli määrissä. Metalli kerättiin yhtiön kaikissa toimipisteissä yhteensä 247 tn. Jäteasemien ja jätekeskuksen lisäksi yhtiön toimialueelta ohjautui suoraan hyödynnykseen paperia 693 tn ja pahvia 180 tn. Vaatteiden osalta yhtiöllä on yhteistyökuvio UFF:n kanssa (Ulandshjälp från Folk til Folk i Finland rf), mikä alkoi 2012 vuoden lopulla. Vaatteita kerättiin vuonna 2013 yhteensä noin 30 tn. Vaatekeräyslaatikoita on täyden palvelun kunnissa yhteensä viisi.

13 Yhdyskuntajätteen selkeästi pienemmän määrän selittää sekajätteen polttoon laittamisen lisääntyminen. Taloustaantumasta huolimatta korjausrakentaminen on alueella pysynyt hyvänä, joka selittää rakennusjätemäärässä pienen nousun. Teollisuusjätteen määrä on laskenut tasaisesti. Tähän suurimpana syynä lienee yritysten taloudelliset haasteet. Vuonna 2013 sekajätteen toimittaminen polttoon kasvoi selkeästi. Yhtiö aloitti keväällä yhteistyön Kuusakoski Oy:n kanssa. Biojätteen määrä kasvoi hieman. Viitasaari ja Pihtipudas aloittivat biojätteen toimittamisen syyskesällä. Lietteen määrä väheni. Tähän syynä ovat muutokset lietteen kosteudessa. Vuonna 2013 Äänekoskelta vastaanotettu liete oli huomattavasti kuivempaa, koska lietteen kuivauslaitteisto saneerattiin.

14 2.4 Neuvonta Jäteneuvontaa yhtiö on järjestänyt niin puhelinpalveluna kuin erilaisissa tilaisuuksissa. Puhelimitse tapahtuva jäteneuvonta on keväisin ja kesäisin vilkkainta. Yritysten jäteneuvonnan tarve on lisääntynyt viime vuosina selvästi. Yhtiö on tehnyt tarvittaessa jätekartoituksia yrityksille, jossa on katsottu kohde kohtaisesti jätehuoltopalvelun tarve ja sopiva toteutustapa. Jätekeskuksessa käy vuosittain parisen kymmentä ryhmää, joiden koot vaihtelevat. Pienimillään ryhmä on noin 10 henkeä ja suurimmillaan noin 50. Opiskelijat ja koululaiset ovat yleisimmät vierailijaryhmiä. Lisäksi yhtiö järjestää maksutonta jäteneuvontaa tilauksesta. Tässäkin oppilaitokset ja koulut ovat aktiivisimpia. Jonkin verran myös järjestöissä ja talonyhtiöissä, yrityksissä ja kunnan kohteissa pidetään myös neuvontatilaisuuksia. Tällaisia neuvonta tilaisuuksia on 20-50 vuodessa ja niiden sisältä suunnitellaan kohde ryhmän toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Jäteneuvontatilaisuuksien järjestäminen on palvelupäällikön ja osin myös toimitusjohtajan tehtäviä. Yhtiö panostamaan jäteneuvontaan ja pyrkii tuomaan siihen aina jotakin uutta. Vuosittain ilmestyy yhtiön asiakaslehti SammakkoNews. Lehti jaetaan kerran vuodessa jokaiseen kotitalouteen sekä postitetaan mökkiläisille. Lehteen kerätään mahdollisimman monipuolisesti jätehuollon ajankohtaisia asioita. Lehti on myös luettavissa sähköisessä muo- dossa yhtiön nettisivuilta. Vuonna 2013 SammakkoNews ilmestyi viidennen kerran. Yhtiön nettisivut ovat tärkeä viestinnän väline. Sivuja päivitetään yhtiön toimesta kuukausittain. Etusivulle kerätään ajankohtaisimmat uutiset. Lisäksi yhtiö pyrkii näkymään tasaisin väliajoin paikallislehdissä. Yhtiö järjesti ensimmäisen kerran peruskoululaisille suunnatun tuikkujahdin. Kilpailun tavoitteena oli aktivoida koululaisia tarkkailemaan kulutus. ja lajittelutottumuksiaan. Tarkoitus ei ollut lisätä tuikkujen kulutusta, vaan kannustaa luovuuteen ja verkostoitumiseen käytettyjen tuikkukuorten etsinnässä. Kisa oli leikkimielinen ja sen tarkoitus on lisätä luokkien yhteishenkeä. Voittajaksi tuli Saarijärven Herajärven koulun 1 B luokka, joka keräsi 317 tuikkua per oppilas. Palkinnoksi luokka sai toiminnallisen päivän Piispalassa. Yhtiön jäteneuvonnan sanansaattajaksi on hankittu maskotti. Maskotti on nimetty lapsille suunnatun nimikilpailun myötä Herra Loikaksi. Tarkoituksena on, että Herra Loikka seikkailisi erilaisissa materiaaleissa opastamassa ja olisi näin kiinteä osa yhtiön jäteneuvontaa. Maskotti on otettu jo nyt hyvin vastaan ja se on saanut paljon positiivista ihailua osakseen. Maaliskuussa 2013 yhtiö osallistui Saarijärven monitoimihallissa pidettyihin Yhdessä Enemmän messuille yhteisellä osastolla jätelautakunnan kanssa. Osaston pääteemana oli jätteiden lajittelu ja erityisesti metalli, jonka lajitteluun tulisi entisestään kiinnittää huomiota. Metalli polttoon menevän sekajätteen joukossa pitäisi saada mahdollisimman vähäiseksi.

15 3 YMPÄRISTÖVASTUU Kaatopaikkakaasut ja likaiset suotovedet ovat jätehuollon merkittävimmät ympäristöhaitat. Ympäristön suojarakenteiden sekä vesienkäsittely sekä kaatopaikkakaasujen seuranta ovat Sammakkokangas Oy:lle tärkeä ympäristönäkökohta. Alueen ympäristökuormitusta seurataan säännöllisesti ja järjestelmiä huolletaan säännöllisesti. Tämä on kiinteä osa yhtiön toimintaa. Sammakkokankaan jätekeskus alueella on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa, johon tulee määrä ajoin hakea lupaehtojen päivitystä. Lupa on tällä hetkellä Aluehallintovirastossa käsiteltävänä. Jätekeskuksen ympäristönluvan mukaiset velvoitetarkkailunäytteet ottaa Ympäristöntutkimuskeskus Jyväskylästä. He laativat myös ns. velvoitetarkkailuraportin. Yhtiö on halunnut ostaa palvelun puolueettomalta taholta, koska jätehuoltoalaan liittyy usein paljon ympäristön pilaamiseen liittyvää epäilyä. 3.1 Sammakkokankaan jätekeskuksen kuormitus Sammakkokankaan jätekeskus sijaitsee noin 12 km Saarijärven keskustasta pohjoiseen keskellä metsätalouskäytössä olevaa metsäaluetta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 2 km:n päässä. Vastaava etäisyys on myös lähimpiin viljelyskäytössä oleviin peltoihin. Väestön määrä jätekeskuksen lähialueilla on erittäin vähäinen. Viiden kilometrin säteellä jätekeskuksesta asuu vain alle 10 asukasta. Lähin yleinen tie kulkee noin 50 metrin etäisyydellä alueen rajasta ja noin 300 metrin etäisyydellä uudesta jätetäyttöalueesta. Jätekeskuksen aiheuttamat potentiaaliset välittömät ympäristövaikutukset kohdistuvat lähinnä pohja- ja pintavesiin sekä ilmaan. Välillisiä vaikutuksia ovat mm. jätteiden kuljetuksen polttoainepäästöt. Ympäristöluvan mukaisen velvoitetarkkailun on tehnyt vuoden 2013 osalta Jyväskylän Ympäristöntutkimuskeskus. Myös näytteidenotto on ulkoistettu heille. Vaikutukset veteen Vesistöalueellisesti Sammakkokankaan jätekeskus sijoittuu Viitasaaren ja Saarijärven reittien rajalle siten, että alueen pohjoisosa kuuluu Viitasaaren reitin ja eteläosa Saarijärven reitin valumaalueeseen. Pääosa vesistä virtaa vedenjakajan pohjoispuolella suo-ojia pitkin noin kilometrin päässä koillisessa sijaitsevaan Horonjärveen ja pieni osa vedenjakajan eteläpuolella noin 300 metrin päässä sijaitsevaan Sammakkolampeen. Sammakkokankaan jätekeskus on rakennettu ja ojitettu siten, että se sijoittuu kokonaisuudessaan pohjoiselle valumaalueelle. Lähin pohjavesialue on jätekeskuksesta noin 2,5 km kaakkoon. Alueen sade- ja suotovedet kerätään kahteen altaaseen. Laimeat vedet, jotka tulevat mm. toimistorakennuksen ympärillä olevilta asfaltoiduilta alueilta sekä lajittelu- ja välivarastointikentiltä, on viemäröity vanhaan tasausaltaaseen, kuten myös vanhan jätetäytön alueelta tulevat suotovedet. Tasausallas toimii saostusaltaana ja eräänlaisena juurakkopuhdistamona (tiheä osmankäämikasvusto) ja ylivuotoputken kautta kulkeva vesi ohjataan suoojastoon. Tämä kuormitus on vähentynyt, kun vanha jätetäyttö on suljettu. Väkevät vedet, jotka tulevat uudelta jätetäyttöalueelta, biokentältä ja lietealtaista, ohjataan kaksinkertaisella tiivisasfaltilla päällystettyyn tasausaltaaseen. Sieltä vesi pumpataan kaksinkertaisen maasuodattimen kautta ympärysojaan. Jätekeskuksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan sekä alueen pohjavedestä että ympäröivistä lammista ja järvistä kahdesti vuodessa otettavilla näytteillä. Kaikkiaan näytteistä tehdään useita satoja analyysejä. Vuoden sademäärä alueella oli 639 mm/m 2 (Tikkakosken lentokenttä). Vanhan jätetäytön sekä lajittelu- ja välivarastointikentän alueelle (yht. n. 4 ha) satoi siten noin 25 500 m 3 vettä. Tästä vesimäärästä osa haihtui, osa imeytyi jätepenkkaan ja osa valui pintavaluntana ympäröiviin ojiin tai viemäreihin ja sitä kautta vanhaan tasausaltaaseen. Altaasta poisvaluneen veden määrästä ei ole arviota. Vuosi 2013 oli siis verrattain sateinen. Uudelle jätetäyttöalueelle, biokentälle ja lietealtaiden alueelle (n. 1,7 ha) sataneesta vesimäärästä, n. 10 800 m 3, valtaosa johdettiin asfaltoituun tasausaltaaseen. Altaasta vesi on pumpattu maasuodattimelle ja sitä kautta ympärysojaan. Suotovesien

16 käsittelyjärjestelmää saneerattiin ja järjestelmälle tehtiin mittava huolto syksyllä 2013. Tätä käsiteltiin vuosikatsauksen kappaleessa 1.5. Pohjavedet Vanhan jätetäytön sisäinen vesi on varsin ravinnepitoista typpipitoisuuden ollessa satoja ja milligrammoja litrassa. Myös rautaa, klorideja ja bakteereja on vedessä runsaasti. Kuitenkin jo jätetäyttöalueesta muutaman kymmenen metrin päässä olevissa pisteissä pitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät. Noin 150 metrin päässä olevassa kaivossa pitoisuudet ovat jo puhtaan alueen vertailukaivon luokkaa. Pintavedet Kahden tarkkailussa olevan järven, Horonjärven ja Sammakkolammen, veden laatu on pysynyt koko tarkkailujakson (vuodesta 1986) ajan melko vakiona. Molempien järvien hygieeninen tila oli uimavesiluokituksen mukaan hyvä. Tasausaltaan käyttöönoton jälkeen ovat Horonjärveen laskevan ojan ravinnepitoisuudet kuitenkin nousseet, johtuen maasuodattimelta tulevan veden ravinteikkuudesta. Vesi vastaa puhdistettua yhdyskuntajätevettä, joten sillä ei ole vaikutuksia Horonjärven vedenlaatuun. Vesien puhdistus Sammakkokankaan jätekeskuksen väkevät valumaja suotovedet puhdistetaan maasuodattimella. Toimintavuoden aikana otettiin näytteet suodattimelle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Ympäristöluvan ehtojen mukaan käytettävän puhdistusjärjestelmän tulee täyttää biologisen hapenkulutuksen (BOD7) osalta 90 %:n reduktio ja kokonaistypen osalta 50 %:n reduktio. Vuonna 2013 tutkimuskertojen ainepitoisuuksista arvioituna maasuodattimen reduktio oli typelle 48, 59 ja 43 % ja biologiselle hapenkulutukselle 81, 95 ja 94 %. Syksyllä tehtyjen uudistuksien vaikutuksia vesien käsittelyyn ei ole vielä pystytty arvioimaan, koska seurantajakso on ollut liian lyhyt. Vaikutukset ilmaan Jätetäytössä syntyvää kaasua on seurattu kahdeksan vuoden ajan. Kaasun pitoisuudet ovat vaihdelleet huomattavasti vuosittain. Metaanipitoisuus on ollut 10-50 % ja hiilidioksidipitoisuus 18-39 %. Tehtyjen laskelmien mukaan vanhan jätetäytön kaasunmuodostus on kuitenkin sen verran alhaista, ettei sen hyödyntäminen ole taloudellisesti kannattavaa. Sulkemisen yhteydessä rakennetaan jätetäyttöön keräyslasia hyödyntäen kaasunkeräyskanavia. Kaasu johdetaan maasuodattimille, joissa maaperämikrobit hajottavat ilmaston kannalta haitallisemman metaanin vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi. Näin pyritään minimoimaan Sammakkokankaan jätekeskuksen vaikutusta ilmastomuutokseen. Uudelle jätetäyttöalueelle on tehty jo alusta alkaen keräyslasista kaksi kaasunkeräyskaivoa ja kolmas kaivo on tehty välipohja-alueelle. Haju ja pöly Kaatopaikka-alueella syntyy aina jonkin verran hajuja mm. jätetäytön hapettomissa olosuhteissa sekä biojätteen kompostoinnissa. Täyttöalueen hajuja pyritään estämään tiivistämällä jätemassa mahdollisimman tiiviiksi ja peittämällä avoimet alueet säännöllisesti. Biojätteen kompostoinnissa syntyviä hajuja pyritään vähentämään riittävällä seosaineen käytöllä ja aumojen säännöllisellä kääntämisellä, jolloin hajoaminen tapahtuu hapellisissa oloissa eikä mätänemisessä syntyviä pahanhajuisia yhdisteitä pääse syntymään. Täysin näitä ei kuitenkaan voida välttää. Jatkossa kompostoitaessa jäte konteissa tulevat tehokkaamman prosessin myötä epämiellyttävät hajut selvästi vähenemään. Melu ja haittaeläimet Jätekeskus sijaitsee kaukana vakituisesta asutuksesta, joten sen toiminnasta ei juuri aiheudu meluhaittoja. Suurin haitta lienee rekkaliikenne, joka saattaa häiritä Kannonkoskentien varressa asuvia ihmisiä. Jätekeskus on avoinna vain päiväaikaan, ja vakioautot voivat tuoda jätettä klo 6.00-22.00 välisenä aikana, joten yöaikaan ei jätekeskuksesta johtuvaa liikennemelua aiheudu. Keskimäärin jätekeskuksessa käy päivittäin 10-15 raskasta ajoneuvoa.

17 Haittaeläimiksi voidaan katsoa jätekeskuksen alueella vierailevat linnut (lokit, varislinnut) ja nisäkkäät. Lokkien määrää on arvioitu satunnaisesti, ja runsaimmillaan niiden määrät ovat huhtikuussa ja loppukesällä. Enimmillään jätekeskuksessa on muutamia satoja harmaa- ja naurulokkeja sekä joitain kymmeniä selkä- ja kalalokkeja. Talviaikaan jätekeskuksessa partioi toista sataa korppia sekä muutamia kymmeniä variksia, harakoita ja naakkoja. Lintujen määrää jätekeskuksessa pyritään edelleen vähentämään tehostamalla biojätteen kompostointia ja jätepenkan hoitoa, sillä satunnaisen ampumisen hyöty on monissa tutkimuksissa osoitettu olemattomaksi. Metsästys on jätekeskuksen alueella kielletty. Nisäkkäistä rotta on yleisin kaatopaikoilla tavattava haittaeläin. Välipohjan rakentamisen yhteydessä havaittiin muutaman kerran jätetäyttöalueen reunassa yksittäisiä yksilöitä, jotka lienevät tulleet jätekuormien mukana. Jätekeskuksessa on 21 kpl vesivanerista valmistettua laatikkoa, joissa on jyrsijäntorjuntaan tarkoitettuja syöttejä. Syöttien avulla seurataan rottien määrää ja varmistetaan, etteivät ne pääse lisääntymään. Alueella on havaittu myös satunnaisesti kettuja ja supikoiria, joita paikallinen metsästysseura pyytä loukuilla. Kaiken kaikkiaan haittaeläinten esiintyminen alueella on varsin hyvin hallinnassa eikä mainittavia haittoja ole tiedossa. Torjuntatyö on ulkoistettu. Vuonna 2013 sähkön kulutus Sammakkokankaan jätekeskuksessa kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Sähköä kului 110 624 kwh. Tämä selittyy loppu vuodesta käyttöön otettu konehallia, jota lämmitettiin jo rakentamisvaiheessa sähköllä. Tulevaisuudessa on tarkoitus miettiä jätekeskuksen rakennusten lämmitykseen muita ratkaisuja kuin suora sähkö. Vedenkulutus on jätekeskuksessa suhteellisen pientä, sillä käytännössä sitä kuluu vain toimiston käyttövetenä. Käymälävedet menevät pullokaivoon, joka tyhjennetään säännöllisesti. Harmaat vedet menevät laimeiden vesien mukana tasausaltaaseen. Käyttövesi saadaan suoraan Sammakkolammesta, joten sen käyttömäärällä ei ole juuri merkitystä ympäristön kannalta. Polttoainetta kuluu lähinnä jyrän ja pyöräkoneen käytössä. Kulutus on kasvanut voimakkaasti jätemäärien kasvun myötä. Myös ekopisteiden kunnossapito aiheuttaa lisää polttoaineiden kulutusta ja sitä kautta päästöjä, mutta em. toiminta on kuitenkin välttämätöntä, jotta ekopisteet pysyvät siistinä. Poikkeamat ja riskitilanteet Sammakkokankaan jätekeskuksessa ei ole sattunut vuoden 2013 aikana vakavia onnettomuus- tai häiriötilanteita. Mainittavaa on jätekeskuksen jätepenkalla syttynyt tulipalo kesäkuussa. Palon syttymissyy jäi epäselväksi. Sähkön, veden ja polttoaineen kulutus Sähköä kuluu pääasiassa jätekeskuksen toimistotilan ja autovaa an lämmitykseen sekä alueen valaistukseen ja vesien pumppaamiseen. Sähkön toimittajana toimii Vakka-Suomen Sähkö. Jätekeskus kuuluu Vattenfallin jakeluverkkoon. Suotovesien käsittelyjärjestelmän saneerauksen ja huollon yhteydessä jouduttiin ylijuoksuttamaan parin päivän aikana jätevettä puhdistamatta suoraan luontoon. Tähän juoksutukseen kysyttiin ELY - keskuksen suostumus.

18 4 SOSIAALINEN VASTUU Yhtiön päämääränä on työkykyinen henkilöstö. Työkyky tarkoittaa henkilöstön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa, osaamista, myönteistä asennoitumista ja hyvää työmotivaatiota, vastuiden ja tavoitteiden selkeyttä, johtamista ja vuorovaikutusta. Työturvallisuutta seurataan säännöllisesti tehtävillä työmaakierroksilla. Työterveyshuoltopalvelut yhtiö on jo useamman vuoden ostanut palveluna Perusturvaliikelaitos Saarikalta, jonka kanssa luodaan muutamaksi vuodeksi kerrallaan selkeä toimintasuunnitelma ja sen toteutumista seurataan. Osana tätä arviointia ovat työterveyshuollon toimipistekäynnit, jossa arvioidaan työturvallisuutta kattavasti. Yhtiö saa näiden käyntien yhteydessä selkeitä neuvoja siitä miten toimintaa tulisi parantaa ja kehittää. vietettiin Jyväskylän Paviljongissa hyvän ruuan ja Stand up -esityksen merkeissä. Yhtiö tukee henkilökunnan fyysistä hyvin vointia liikuntaseteleillä sekä maksamalla puolet kuntosalikortin kuluista. Tapaturmien vuoksi henkilökunnalla ei ollut vuonna 2013 poissaoloja. Sairauslomien määrä nousee suureksi, jos huomioon otetaan yksi pitkäaikainen sairauspoissaolo. Ilman tätä sairauspoissaolot ovat noin 4,5 pv/ htv. Henkilötyövuosia vuonna 2013 oli 9,2. Nämä ovat edellisvuoden tasolla. Riskien ja vaarojen arviointi on yhtiöllä tehty, mutta se vaatii päivittämistä ja täydentämistä. Olemassa oleva on hieman liian suppea. Kattava riskien ja vaarojen arviointi yhtiössä tehdään vuonna 2014. 4.1 Henkilökunta Henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua säännöllisesti alan koulutukseen. Koulutuksia valitaan tarpeen mukaan. Yhtiössä järjestetään myös sisäistä koulutusta lähinnä muutos tilanteissa. Keskimääräin jokaisella työntekijällä on mahdollisuus osallistua vähintään kerran vuodessa noin kaksi päiväiseen koulutukseen. Tilanteen mukaan koulutuspäiviä voi olla enemmänkin. Keväisin ja syksyisin järjestetään henkilökunnalle yhteistä virkistystoimintaa, jolla halutaan osaltaan edistää työkykyä ja kohottaa yhteishenkeä. Vuonna 2013 yhtiön henkilökunta teki tutustumiskäynnin Pohjanmaalle. Vierailulla käytiin tutustumassa Millespakkaan ja Lakeuden Etapin jätekeskuksiin. Vierailujen teemana oli mm. tutustua siirtokuormaukseen. Etapin vierailulla kuultiin myös heidän sakoja umpikaivolietehuollosta. Reissu oli kaksi päiväinen ja Sammakkokankaan väki yöpyi Vaasassa, jossa vietettiin mukava yhteinen ilta nauttien mm. hyvästä ruuasta. Vaasassa kävimme tutustumassa ennen kotimatkalle lähtöä West Energyn jätteenpolttolaitokseen. Lisäksi syksyllä järjestettiin yhteinen virkistysiltapäivä. Ohjelmassa oli leikkimielistä kisailua sekä grillailua ja saunomista. Pikkujoulut 4.2 Sisäinen viestintä ja vuorovaikutus Yhtiöllä on toimipisteitä useassa eri paikassa. Tämä tekee yhtiön sisäisestä viestinnästä toisinaan haastavaa. Puhelimen välityksellä tapahtuvan kommunikoinnin lisäksi sähköposti on päivittäisessä käytössä. Sähköistä viestintää on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa. Huoltoautoihin asennettiin edelliseltä kuljetuskaudelta jääneet ajoneuvotietokoneet. Tämä mahdollistaa toimiston ja huoltoauton välisin kommunikoinnin ajo-ohjausjärjestelmän kautta. Jätekeskuksessa pidetään viikoittain ns. viikkopalaveri, missä katsotaan tulevan viikon työt ja muut ajankohtaiset asiat. Tämän palaverin pitämisestä vastaan pääasiassa palvelupäällikkö. Toimitusjohtaja osallistuu tarpeen mukaan. Toimistolla kommunikointi on tiivistä ja päivittäistä. Vähintään kerran kuussa toimistolla pidetään palaveri, jossa katsotaan ajankohtaisia asioita ja tulevia töitä. Usein palaveriin osallistuu myös lautakunnan esittelijä. Sisäinen viestintä on toisinaan haastavaa vaikka henkilökunta ei ole kovin suuri. Viestintää tulee kiinnittää huomiota ja sitä tulee myös kehittää. Monesti väärinymmärrykset syntyvät tiedon puutteesta.

19 5 TALOUDELLINEN VASTUU Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla tulee kattaa sekä kunnalle että kunnan omistamalle yhtiölle kuten Sammakkokangas Oy:lle kunnan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun perusteista Saarijärven seudun jätelautakunnan hyväksymässä jätetaksassa. Kunnan jätemaksun läpinäkyvyyden varmistamiseksi jätelaissa säädetään, että kunnan tulee tiedottaa vuosittain kunnan asukkaille ja muille jätepalvelujen käyttäjille jätemaksun ja mahdollisen perusmaksun kertymästä sekä siitä, mihin kertymää on käytetty. Talouden tunnuslukuja 2012 2013 Kokonaisliikevaihto /asukas 87 89 Ostettujen palveluiden osuus liikevaihdosta % 51 49 Henkilöstökulut liikevaihdosta % 15 14 Jäteveron osuus liikevaihdosta % 16 13 Poistojen osuus liikevaihdosta % 13 11 Liikevaihdon jakauma 2013 Liiketoiminnan kulut 2013

20 6 TILINPÄÄTÖS 2013 Hallituksen toimintakertomus