Kirje OKM/16/691/2016 03.11.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Ajankohtaista liikuntatoimen kentässä Liikunnasta vastaaville viranhaltijoille, liikuntalautakunnille ja kunnanhallituksille 1. Liikunnan vastuualueen johtajan tervehdys 2. Valtion aluehallinnon uudistukset ja niiden vaikutukset liikunnan toimialalla 3. Erityisliikunnan koordinoinnin muutokset terveiset VAU ry:stä 4. Liikuntapaikkarakentamisessa ajankohtaista 5. Liikunnan kehittämisavustus kotouttamiseen 6. Yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa painopisteenä harrastamisen hinta 7. Seuraverkko kokoaa suomalaisen seuratiedon 8. Seuratoiminnan kehittämistuki (seuratuki) haettavissa 9. Liikunnan edistäminen kunnissa TEAviisari 2016 on julkaistu 1. Liikunnan vastuualueen johtajan tervehdys Hyvä ajankohtaiskirjeemme vastaanottaja, Olen Tiina Kivisaari ja aloitin opetus- ja kulttuuriministeriössä liikunnan vastuualueen johtajana lokakuun alussa. Sekä liikunta-alan että valtionhallinnon kokemusta minulla on aiemmasta työhistoriastani. Tänne ministeriöön siirryin Suomen Paralympiakomitean pääsihteerin tehtävistä. Omalta osaltani olen vasta työni alussa, mutta meillä on parhaillaan mittava määrä erilaisia uudistamis- ja kehittämishankkeita menossa niin valtioneuvoston tasolla, oman ministeriömme kuin liikunnan vastuualueenkin tasolla. Tämän kirjeen mukana muutama ajankohtaisin asia tiedoksenne loppuvuoden toimintaan liittyen, ensi vuoden puolella sitten vähän enemmän ajatuksiani liikuntapolitiikasta.
OKM/16/691/2016 2 (8) Meitä kaikkia työllistää esimerkiksi tulevat aluehallinnon tasoiset uudistukset, joihin lausumisaika alkaa olla päättymässä. Tähän työhön liittyen meillä on aluehallintovirastojen kanssa parhaillaan käynnissä informaatio-ohjausta ja koulutusta aiheella Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintatyö. Tapaamisiin eri yhteyksissä lähiviikkoina ja kuukausina! Tiina Kivisaari, johtaja 2. Valtion aluehallinnon uudistukset ja niiden vaikutukset liikunnan toimialalla Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille 1.1.2019. Kunnan rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä korostuu, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien tehtäväksi sote- ja maakuntauudistuksen myötä. Tulevaisuudessa kunnat vastaavat edelleen osaamisen ja sivistyksen edistämisestä sekä liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista. Lisäksi kunnan vastuulla on huolehtia nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta. Kunnan vastuulle jäävät tehtävät vaikuttavat merkittävästi asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen ja osallisuuteen sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. Maakunnat vastaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sosiaali- ja terveyspalveluissa ja tukevat kuntia asiantuntemuksellaan. Tässä Tulevaisuuden kunta- työssä opetus- ja kulttuuriministeriö on osaltaan tukemassa kuntia. Aluehallintovirastojen järjestämissä syksyn koulutustilaisuuksissa liikunnan vastuualue on mukana yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa. Jo toteutuneissa tilaisuuksissa osallistuminen on ollut aktiivista ja vuorovaikutus koetaan molemmin puolin merkitykselliseksi. Aveista valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto LUOVA Samanaikaisesti maakuntahallintouudistuksen kanssa uudistetaan aluehallintovirastojen toimintaa yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi. Viraston tehtäväalat olisivat sosiaali- ja terveydenhuolto, koulutus-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimi sekä varhaiskasvatus, ympäristöhallinto, pelastustoimi sekä työsuojeluhallinto. Opetus- ja kulttuuritoimen tehtävät muodostuvat aluehallintovirastojen koulutus-, varhaiskasvatus-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen ohjaus-, valvonta-, rahoitus- ja kehittämistehtävistä. Muutokset vaikuttavat erityisesti siihen, miten LUOVA-virasto jakaantuu alueellisiin toimipisteisiin (yksiköihin) ja miten liikunnan alueilla hoidettavat valtionhallinnon tehtävät tämän myötä organisoidaan. Sekä maakuntahallinnon että LUOVA-viraston valmisteluissa on edetty sen mukaan, että esimerkiksi alueelliset liikuntaneuvostot toimisivat edelleen liikunnan
OKM/16/691/2016 3 (8) asetuksessa annetuissa asiantuntijatehtävissä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston yksiköiden alueilla. Alueellisten liikuntaneuvostojen nimittäminen olisi (kuten tähänkin asti) maakuntien tehtävänä. Erityisesti olemme tarkastelleet valmistelutyössä sitä, miten maakunnan ja kunnan ns. rajapintaan liittyvä liikuntaneuvonta ja liikunnan palveluketju hoidetaan tulevaisuudessa. Olemme myös ilmaisseet tukemme ns. hyte-kertoimen mukaan ottamisesta kuntien valtionosuusjärjestelmään. Lisätietoja: ylitarkastaja Sari Virta, sari.virta@minedu.fi, p. 0295 3 30377 3. Erityisliikunnan koordinoinnin muutokset terveiset VAU ry:stä Valtakunnallista erityisliikunnan koordinointia on hiukan muutettu. Erityisliikunnan suunnittelija Kari Koivumäen jäätyä eläkkeelle erityisliikunnan kenttää uudistettiin valtionhallinnon tasolla siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön suunnittelijan Toni Piispasen toimenkuva on laajempi ja koskee yhdenvertaisuutta. Kuntien erityisliikunnan ohjaajien yhteisistä tapaamisista ja muusta koordinaatiosta vastaa Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, jossa työ kuuluu verkostokoordinaattori Tiina Siivoselle. Tiinan työparina toimii monelle kunnan erityisliikunnanohjaajalle tuttu Virpi Pennanen Soveltava Liikunta SoveLista. Kehittämistä ja toimintaa viedään eteenpäin yhteistyöllä samalla intohimolla kuin aiemminkin. Erityisliikunnanohjaajat ovat meille suomalaisille tuttu asia, mutta muualta Euroopasta samanlaista järjestelmää ei löydy. Yhtenä hienona asiana suomalaisessa mallissa on ollut yhteistyö ministeriöiden (OKM, STM), kuntien ja järjestöjen kanssa. Tätä yhteistyötä tulee jatkaa edelleenkin. Erityisliikunnan verkostotyön tueksi on asetettu neuvottelukunta, jonka kausi on 2016 2019. Neuvottelukunta toimii eri toimijoiden välisenä koordinaatio- ja yhteistyöelimenä. Neuvottelukunnan koollekutsujana toimii VAU ry. Neuvottelukunnan kokoonpano - Valtion liikuntaneuvosto, Toni Piispanen - Soveltava Liikunta SoveLi ry, Anne Taulu (toimivapaalla) - Liikuntatieteellinen Seura ry, Jari Kanerva (toimivapaalla) - Ikäinstituutti, Elina Karvinen - Kuntien edustaja, Esa Yletyinen, Espoo - Suomen Kuntaliiton edustaja, Kari Sjöholm Lisäksi neuvottelukunnan asiantuntijana toimii Sari Virta opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Erityisliikunnan toimijoiden puolesta toivon, että jatkamme samanlaista kehittämistyötä kuin tähänkin asti.
Terveisin Riikka Juntunen, toiminnanjohtaja VAU ry OKM/16/691/2016 4 (8) Lisätiedot ja yhteystiedot: verkostokoordinaattori Tiina Siivonen, tiina.siivonen@vammaisurheilu.fi toiminnanjohtaja Riikka Juntunen, riikka.juntunen@vammaisurheilu.fi 4. Liikuntapaikkarakentamisessa ajankohtaista Liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeet sekä hanke-esitykset liikuntapaikkojen valtakunnallista rahoitussuunnitelmaa varten sekä vuoden 2017 liikuntapaikkarakentamisen avustushakemukset että hakemukset liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan vuosiksi 2018 2021 tulee toimittaa ao. aluehallintovirastoon viimeistään 31.12.2016 mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on parhaillaan uusimassa verkkosivuilta löytyviä liikuntapaikkarakentamisen hakemuslomakkeita ja hakuohjeita, jotka päivitetään verkkosivuille lähiviikkoina. Lisäksi verkkosivuilta löytyy linkki liikuntapaikkarakentamista palveleviin liikuntapaikkajulkaisusarjan oppaisiin sekä meneillään oleviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Lisätietoja: ylitarkastaja Mauri Peltovuori, mauri.peltovuori@minedu.fi, p. 0295 3 30250 5. Liikunnan kehittämisavustus kotouttamiseen Kunnilla ja vastaanottokeskustoiminnan järjestäjillä on mahdollisuus hakea kehittämisavustusta kotouttamiseen liikunnan avulla. Haku tapahtuu aluehallintovirastoista ja se päättyy 16.12.2016. Avustamisessa painopiste on naisten ja tyttöjen sekä vaikeimmin tavoitettavien maahanmuuttajaryhmien tavoittamisessa liikuntatoiminnan pariin. Asiasta tarkemmin verkkosivuilla http://www.minedu.fi/opm/liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/index.html Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Satu Heikkinen, satu.heikkinen@minedu.fi, p. 0295 3 30102 6. Yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa painopisteenä harrastamisen hinta Liikuntaharrastamisen kustannusten alentamista selvittänyt Leena Harkimon työryhmä luovutti esityksensä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle kesällä. Työryhmä pitää
OKM/16/691/2016 5 (8) tärkeänä, että kunnat, koulut, järjestöt ja seurat tekevät entistä läheisempää yhteistyötä ja luovat lapsille monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. - Jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen ja liikunnan iloon. Harrastaminen yhdessä muiden lasten kanssa on myös parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Tarvitaan uusia toimia, jotta harrastamisen kustannuksia saadaan alennettua, sillä kustannukset ovat vuosien aikana nousseet. Ne ovat monille perheille iso menoerä, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Työryhmä pitää keskeisinä harrastamisen hintaan vaikuttavina tekijöinä talkootyön ja vapaaehtoistoiminnan verottomuutta, kuntien maksuttomia liikuntatiloja lapsille ja nuorille sekä seuratoimijoiden selkeiden pelisääntöjen laatimista. Eri lajien kilpailujärjestelmiä, olosuhde- ja laatuvaatimuksia sekä lisenssikäytäntöjä on mahdollista kehittää kustannuksia kohtuullistaen. Harrastamisen kokonaiskustannukset koostuvat lukuisista yksittäisistä kulueristä, kuten jäsen-, lisenssi- ja turnausmaksuista, vaatetuksesta, välineistä ja matkustuskuluista. Eri liikuntamuotojen ja -tapojen kustannuksiin vaikuttaminen edellyttää työryhmän mukaan eri toimijoiden yhdensuuntaista politiikkaa ja toimenpiteitä. Vuonna 2015 voimaantullut liikuntalaki nostaa esille yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen. Julkisia varoja kohdennettaessa on huolehdittava siitä, että on olemassa mahdollisuuksia harrastaa myös vähäisillä kustannuksilla. Pienituloisten perheiden lasten ja nuorten harrastaminen tulisi varmistaa kohdentamalla harrastuskuluihin toimeentulotukea valtakunnallisesti yhdenmukaisin periaattein. Grahn-Laasosen mukaan kuntien vastuu lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä on suuri. Grahn-Laasonen rohkaisee kuntia avaamaan koulujen tilat seurojen käyttöön ja tarjoamaan liikuntatilat maksutta lasten ja nuorten seuratoiminnan käyttöön. Myös valtiolla on tässä kehitystyössä merkittävä rooli. Työryhmän muistio osoittaa, että lasten ja nuorten harrastetoimintaan kohdennettavien valtionavustusten vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta on tarpeen arvioida. - Liikuntalain mukaan kuntien tehtävänä on luoda hyvät olosuhteet liikkumiselle. Kuten työryhmän selvitys osoittaa, kunnat tukevat seuratoimintaa monin tavoin. Yli puolet Suomen kunnista ei tällä hetkellä peri lasten ja nuorten liikuntavuoroista lainkaan maksuja. Rohkaisen kaikkia kuntia toimimaan näin, toteaa Grahn-Laasonen. Työryhmä suosittaa, että lajiliittojen kilpailujärjestelmiä kehitetään turnausmuotoisiksi ja että etenkin pienten lasten osalta kilpailutapahtumat järjestettäisiin lähiseudulla. Lisenssikäytäntöjä uudistamalla voitaisiin kannustaa monilajiseen harrastamiseen. Seurojen tulisi lisätä matalan kynnyksen harrastemuotoista liikuntaa, johon voi osallistua esimerkiksi kaksi kertaa viikossa, jolloin kustannukset eivät muodostu esteeksi harrastaa.
OKM/16/691/2016 6 (8) Vapaaehtoistoiminta on edelleen keskeinen voimavara harrastamisen kustannusten alentamisessa. Työryhmän mukaan vapaaehtoistoiminnan houkuttelevuutta tulee lisätä purkamalla tarpeetonta sääntelyä. Tietoisuutta työttömien mahdollisuudesta tehdä vapaaehtoistyötä työttömyysturvaa menettämättä on lisättävä. http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2016/harrastaminen.html?lang=fi Lisätietoja: - ylitarkastaja Sari Virta, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 3 30377 - pääsihteeri Minna Paajanen, valtion liikuntaneuvosto, p. 0295 3 30239 7. Seuraverkko kokoaa suomalaisen seuratiedon Seuratoiminta on suomalaisen liikunnan ja urheilun kulmakivi. Seurojen tärkein tehtävä on edistää liikunnallista elämäntapaa sekä kilpa- ja huippu-urheilua. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukemassa seuratiedon kokoamiseksi luotua Seuraverkko-tietojärjestelmää. Seuraverkosta on tarkoitus luoda ikään kuin Lipas nro 2, suomalaisen seuratiedon pankki. Seuraverkko on työkalu, jolla seuratietoa yhtenäistetään ja sen käsittelyä helpotetaan. Seuraverkko tarjoaa kunnalle työkalun oman avustusprosessinsa helpottamiseen ja seuratiedon ajan tasalla pitämiseen. Seuraverkossa seurat voivat jatkuvasti ylläpitää tietojaan, täyttää kunnan avustushakemukseen tarvittavat tiedot ja lähettää hakemuksensa kuntaan. Kunnat voivat helposti muokata oman tarpeensa mukaisen avustuslomakkeen, käsitellä ja vetää yhteen seuroilta saatuja tietoja oman avustusprosessinsa vaatimalla tavalla. Seuraverkosta tarkemmin liitteenä olevassa esitteessä. Lisätietoja: Seuraverkko-info omaan kuntaasi: Hanna Pitkänen, hanna.pitkanen@seuraverkko.fi, p. 040 900 0838
OKM/16/691/2016 7 (8) 8. Seuratoiminnan kehittämistuki (seuratuki) seurojen haettavissa Seuratoiminnan kehittämistuki (seuratuki) on avustusmuoto urheilu- ja liikuntaseurojen toiminnan kehittämiseen. Seuratuki on tarkoitettu valtionavustukseksi silloin, kun seura haluaa kehittää lasten ja nuorten matalan harrastuskynnyksen toimintaa, kokeilla innovatiivisia uusia juttuja, lisätä toimintaan monipuolisuutta uusien lajien kautta tai kehittää lajitoiminnan sisällä harrastustoimintaa. Seuratuen avulla voidaan myös vahvistaa toiminnan laatua ja yhteisöllisyyttä, sekä tukea vapaaehtoistyötä. Seuratuen avulla edistetään monimuotoisen liikunnan kansalaistoiminnan toteutumista. Seuratukea haetaan sähköisesti Seuraverkossa www.seuraverkko.fi. Haku avataan 11.11.2016 ja haku päättyy 16.12.2016 Hakuohjeet löytyvät ministeriön verkkosivuilta ja myös Seuraverkosta. http://www.minedu.fi/opm/liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/avustukset_seuratoiminna n_kehittamiseen.html?lang=fi Lisätietoja: ylitarkastaja Sari Virta, sari.virta@minedu.fi, p. 0295 3 30377 9 Liikunnan edistäminen kunnissa TEAviisari 2016 on julkaistu THL keräsi liikuntajohtajilta tietoja siitä, miten liikunnan edistämistyötä johdetaan ja toteutetaan. Tiedot toimitti 271 kuntaa (91 %). Lisäksi tietoja kerättiin valtakunnallisesta liikunnan paikkatietojärjestelmästä, Tilastokeskuksen ja Aluehallintoviraston tiedoista. TEAviisari tiedonkeruu toteutetaan joka toinen vuosi ja liikunnan edistämisen osalta tietoa on kerätty vuodesta 2010 lähtien. Liikunta-aktiivisuutta seurataan, mutta tietoja voisi käyttää enemmän Kunnat ovat tehneet viime vuosina töitä kuntalaisten liikkumisen lisäämiseksi ja liikunnan edellytysten luomiseksi, esimerkiksi kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden seurannasta on tullut yleinen käytäntö. Kaksi kolmesta kunnasta seuraa lasten ja nuorten liikkumista vähintään kahden vuoden välein. Liikuntatottumuksia koskevaa tietoa voidaan käyttää esimerkiksi alueiden kaavoitussuunnittelussa. Kerättyjen tietojen hyödyntämisessä on tulosten mukaan parantamisen varaa. Liikuntaaktiivisuutta koskevia tietoja on esitelty luottamushenkilöille vain joka toisessa kunnassa. Informaatio-ohjaus kunnan sisällä ei siis riittävällä tavalla etene, tässä työssä on kehittämistä ja tähän myös opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää jatkossa huomiota. Liikuntavuorojen maksuttomuus on vähenemässä Liikunta- ja urheiluseuroilta perittävät harjoitusvuoromaksut kuntien liikuntapaikoilla ovat nousseet ja vaihtelevat liikuntapaikasta riippuen. Aikuisten vuoromaksut ovat yleistyneet
OKM/16/691/2016 8 (8) tasaisesti koko seuranta-aikana. Tänä vuonna myös lasten ja nuorten vuoromaksuissa on nähtävissä sama kehitys. Yli puolet Suomen kunnista ei tällä hetkellä peri lasten ja nuorten liikuntavuoroista koulujen liikuntasaleissa tai urheilu- ja pallokentillä lainkaan maksuja. Opetus- ja kulttuuriministeriö on aiemmin tänä vuonna esittänyt ratkaisuja liikunnan harrastamisen kustannusten alentamiseksi. Avaamalla koulujen tilat seurojen käyttöön ja tarjoamalla liikuntatilat maksutta lasten ja nuorten seuratoimintaan kunta voi osaltaan varmistaa, että on olemassa mahdollisuuksia harrastaa myös vähäisillä kustannuksilla. Oman kunnan tilanteen voit katsoa avoimessa ja maksuttomassa Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmässä eli TEAviisari-verkkopalvelussa. https://www.teaviisari.fi/teaviisari/fi/index Lisätietoja: Timo Ståhl Pia Hakamäki johtava asiantuntija THL erikoissuunnittelija THL puh. 029 524 7128 puh. 029 524 7403 etunimi.sukunimi@thl.fi etunimi.sukunimi@thl.fi Sari Virta ylitarkastaja OKM puh. 0295 3 30377 etunimi.sukunimi@minedu.fi Kulttuuriasiainneuvos Satu Heikkinen Ylitarkastaja Sari Virta Liitteet Jakelu Tiedoksi Seuraverkko esite 2016 liikunnan vastuualueen yhteystiedot Kunnat Kunnat (kaupungit) Aluehallintovirastot/liikuntatoimet