RISKIEN ARVIOINTI KAIVOKSIIN JA SYVIIN KALLIOTILOIHIN

RISKIEN ARVIOINTI KAIVOKSIIN JA SYVIIN KALLIOTILOIHIN Pekka Särkkä Jukka Pukkila Panu Kaukinen Antti Sjöblom Pertti Huovinen Jaakko Kilponen Raija Urpelainen Sanna Westerberg Erkki Reinikka Riitta-Liisa Lappeteläinen TOTEUTUS RAHOITUS TEKNILLINEN KORKEAKOULU TYÖSUOJELURAHASTO NORDKALK Oyj Abp Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos Eerikinkatu 2 Tytyri, 08100 Lohja Kalliorakentaminen 00100 HELSINKI www.nordkalk.com PL 6200 www.tsr.fi 02015 TKK www.tkk.fi STM Työsuojeluosasto POLAR MINING Oy PL 536 35300 Orivesi 33101 TAMPERE www.dragon-mining.com.au www.stm.fi POSIVA Oy PYHÄSALMI MINE Oy 27160 Olkiluoto 86801 Pyhäsalmi www.posiva.fi www.inmetmining.com Espoo 31.1.2008 Tutkimus on tehty Työsuojelurahaston tuella

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos Kalliorakentaminen Tutkimusraportti Research report TKK-D26 RISKIEN ARVIOINTI KAIVOKSIIN JA SYVIIN KALLIOTILOIHIN Loppuraportti Pekka Särkkä Jukka Pukkila Panu Kaukinen Antti Sjöblom Riitta-Liisa Lappeteläinen Pertti Huovinen Jaakko Kilponen Raija Urpelainen Sanna Westerberg Erkki Reinikka Teknillinen korkeakoulu, kalliorakentaminen Teknillinen korkeakoulu, kalliorakentaminen Teknillinen korkeakoulu, kalliorakentaminen Teknillinen korkeakoulu, kalliorakentaminen Työsuojelurahasto Posiva Oy Polar Mining Oy Pyhäsalmi Mine Oy Nordkalk Oyj Abp Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto Teknillinen korkeakoulu Kalliorakentaminen PL 6200 02015 TKK Puhelin: 09 451 2803 Telefax: 09 451 2812 Espoo 31.1.2008 2

ESIPUHE Uutta teknologiaa otetaan jatkuvasti käyttöön kaivannaisteollisuudessa. Tämä merkitsee mm. erilaisten kommunikaatiosysteemeiden, automaattisten koneiden sekä automaattisten laitteiden käyttöä yhdessä uusien tuotantomenetelmien kanssa. Koneiden, laitteiden ja menetelmien käyttö poikkeaa usein perinteisistä työtavoista. Turvallisuusriskejä ei aina tunneta, koska ne saattavat poiketa lajeiltaan aiemmin havaituista. Erityisesti inhimillisten tekijöiden vaikutus työturvallisuuteen ja työntekijöiden turvalliseen käyttäytymiseen on huonosti tunnettua. Nyt toteutettu hanke Riskien arviointi kaivoksiin ja syviin kalliotiloihin on Työsuojelurahaston kehittämishanke, jonka pohjana ovat Teknillisen korkeakoulun kalliotekniikan laboratorion vuosina 2002-2006 tekemät kehittämishankkeet Riskien arviointi louhintalaitteille ja louhimoille ja Riskikartoituksen avulla toimintatapojen ja turvallisuuden kehittämiseen avolouhoksilla. Kaivosten ja maanalaisten tilojen toimintaprosessit, työmenetelmät sekä niiden ja ympäristön työturvallisuusriskit poikkeavat kuitenkin maanpäällisten louhosten käytännöistä siinä määrin, että aiempien hankkeiden tulokset eivät olleet suoraan sovellettavissa. Suomen kaivannaisteollisuudessa toimi vuonna 2006 yhdeksän maanalaista kaivosta. Koska kaikkien näiden analysointi ei rajallisten resurssien vuoksi ollut mahdollista, päätettiin hankkeessa keskittyä erityyppisten ja -kokoisten kaivosten, Pyhäsalmen, Tytyrin ja Oriveden, turvallisuuteen vaikuttavien vaarojen (riskien) tunnistamiseen, suuruuden, niiden todennäköisyyden ja seurauksien määrittämiseen, merkittävyydestä päättämiseen sekä tarvittavien toimenpiteiden valitsemiseen vaarojen minimoimiseksi tai poistamiseksi. Muiden syvien maanalaisten tilojen erityisongelmia analysoitiin Posiva Oy:n ONKALO:n, joka on ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen maanalainen kallioperäntutkimustila, kautta. Riskien kartoittamisessa keskityttiin työpaikalla esiintyviin vaaratekijöihin, jotka vaikuttivat työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin työssään. Tutkimus rajattiin maanalaisissa tiloissa tehtäviin töihin. Tähän katsottiin kuuluvaksi rakennus- ja ylläpitotyöt, poraus, räjäytystyöt, koneellinen lujitus, huoltotyöt, louheen lastaus ja rikotus, käsin tehtävät lujitustyöt, kuljetukset ja muut tehtävät. Hanke toteutettiin joulukuun 2006 ja tammikuun 2008 välisenä aikana. Hankkeen toteuttajana oli Teknillisen korkeakoulun Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen kalliorakentamisen laboratorio yhdessä Pyhäsalmi Mine Oy:n, Nordkalk Oyj Abp:n, Polar Mining Oy:n ja Posiva Oy:n kanssa. Hankkeen rahoittajina ovat toimineet Työsuojelurahasto, Pyhäsalmi Mine Oy, Nordkalk Oyj Abp, Polar Mining Oy ja Posiva Oy sekä Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto. Tutkimuksen vastuullisena johtajana on toiminut professori Pekka Särkkä, koordinaattorina TkT Jukka Pukkila ja tutkimusapulaisina DI Panu Kaukinen ja tekn.yo. Antti Sjöblom, kaikki Teknillisestä korkeakoulusta. Espoossa 31.1.2008 Pekka Särkkä 3

ABSTRACT Risk Assessment for Underground Mines and Deep Underground Spaces is a development project of The Finnish Work Environment Fund and is based on the earlier risk assessment projects that were carried out during 2002-2003 and 2005-2006. The earlier projects Risk Assessment for Drilling Equipment and Stone Quarries and Development of Safety and Course of Action by Risk Assessment in Open Pit Mines concentrated on building-stone quarries and open pit mining, whereas this project discusses occupational safety in underground workings. This paper covers risk assessment and safety analysis for several underground mines and rock excavation works of underground nuclear waste disposal space. It was implemented by the Laboratory of Rock Engineering of Helsinki University of Technology. The research sites of this work were Pyhäsalmi Mine of Inmet Mining Corporation, Tytyri Mine of Nordkalk Oyj Abp, Orivesi Mine of Polar Mining Corporation and ONKALO of Posiva Oy, which is an underground rock characterisation facility for final disposal of spent nuclear fuel. The objectives of this work were to develop work safety of the employees and the sites as well as to obtain knowledge of hazards in underground mining and excavation process. In order to attain these objectives, The Risk Assessment at Workplace method was developed more suitable for assessing the risks in underground mining as well as in rock excavation work. The first phase of risk assessment, hazard identification was carried out using a method in which the workers identified hazards in their own work by using printed forms prepared for this project. In the second phase of the risk assessment, risks were identified and their magnitudes were derived from most significant hazards by two parameters - probability and consequences. Proposals for actions to either reduce the magnitude or to eliminate the risk were developed during meetings with the representatives of the company management, industrial safety organization, occupational health care and workers themselves as well as the risk assessment team of the Helsinki University of Technology. The project was funded by the participating companies, The Finnish Work Environment Fund and The Department for Occupational Safety and Health of The Ministry of Social Affairs and Health. The total funding equalled 80 000 and was divided as follows: Inmet Mining Corporation, Pyhäsalmi Mine Oy 10 000 Nordkalk Oyj Abp, Tytyri Mine 10 000 Polar Mining Oy, Orivesi Mine 5 000 Posiva Oy 10 000 Ministry of Social Affairs and Health 10 000 The Finnish Work Environment Fund 35 000 This project provides tools for systematic risk management in Finnish underground workings and it is at the discretion of each participating company to effectively utilise the results of the project. However, the results and actions described in this paper should not be directly applied in other underground workings as such without careful planning and discussion due to the different characteristics of each underground worksite. 4

RISKIEN ARVIOINTI KAIVOKSIIN JA SYVIIN KALLIOTILOIHIN ESIPUHE ABSTRACT SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3 ABSTRACT... 4 RISKIEN ARVIOINTI KAIVOKSIIN JA SYVIIN KALLIOTILOIHIN... 5 1. JOHDANTO... 7 1.1. Hankkeen tausta... 7 1.2. Hankkeen tavoitteet ja rajaukset... 8 2. RISKIEN ARVIOINTI... 9 2.1. Riskien arvioinnin periaatteet... 9 2.1.1. Arvioinnin suunnittelu... 9 2.1.2. Vaarojen tunnistaminen... 10 2.1.3. Riskin suuruuden määrittäminen... 10 2.1.4. Riskin merkittävyydestä päättäminen... 11 2.1.5. Toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen... 12 2.1.6. Seuranta ja palaute... 12 2.2. Tutkimusmenetelmä... 13 2.2.1. Tausta... 13 2.2.2. Riskien arviointi työpaikalla menetelmän erityispiirteet... 13 2.2.3. Menetelmän kehitystarve... 14 2.2.4. Työtehtäväryhmät... 14 3. HANKKEEN KOHTEET... 17 3.1. ONKALO, Posiva Oy... 17 3.1.1. Johdanto... 17 3.1.2. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus... 17 3.1.3. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen toteutus... 18 3.1.4. Maanalaisen tutkimustilan, ONKALOn, louhinta ja tutkimukset... 19 3.1.5. Posivan ja ONKALO-projektin organisaatiot... 20 3.2. Oriveden kaivos, Polar Mining Oy... 22 3.2.1. Johdanto... 22 3.2.2. Historia... 23 3.2.3. Geologia... 24 3.2.4. Toiminta Kuteman puolella... 24 3.2.5. Toiminta Sarvisuon puolella... 25 3.2.6. Rikastus... 26 3.3. Pyhäsalmen kaivos, Pyhäsalmi Mine Oy... 28 3.3.1. Johdanto... 28 3.3.2. Historiaa... 28 3.3.3. Geologia... 29 3.3.4. Toiminta kaivoksessa... 30 3.3.5. Rikastus... 31 3.3.6. Kunnossapito... 31 3.3.7. Suojelu... 32 5

3.3.8. Organisaatio... 32 3.4. Tytyrin kaivos, Nordkalk Oyj Abp... 33 3.4.1. Johdanto... 33 3.4.2. Toiminta kaivoksessa... 34 3.4.3. Organisaatio... 35 4. VAAROJEN TUNNISTAMINEN... 37 4.1. Toteuttaminen... 37 4.2. Vastauksien jakautuminen... 37 4.3. Tulokset... 38 4.4. Tulosten analysointi... 49 5. RISKIN SUURUUDEN MÄÄRITTÄMINEN JA TOIMENPITEIDEN VALINTA... 51 5.1. Toteuttaminen... 51 5.1.1. ONKALO... 51 5.1.2. Oriveden kaivos... 51 5.1.3. Pyhäsalmen kaivos... 52 5.1.4. Tytyrin kaivos... 52 5.2. Tunnistettujen vaarojen valinta jatkokäsittelyyn... 52 5.3. Tulokset... 54 5.3.1. ONKALO... 54 5.3.2. Oriveden kaivos... 56 5.3.3. Pyhäsalmen kaivos... 59 5.3.4. Tytyrin kaivos... 62 5.4. Merkittävimpien riskien vertailu... 65 6. HANKKEEN SEURANTARYHMÄN NÄKEMYKSIÄ TUTKIMUKSESTA... 70 6.1. Pyhäsalmi Mine Oy, Raija Urpelainen... 70 6.2. Nordkalk Oyj Abp, Tytyrin kaivos, Sanna Westerberg... 71 6.3. Polar Mining Oy, Oriveden kaivos, Jaakko Kilponen... 72 6.4. Posiva Oy, ONKALO työmaa, Pertti Huovinen... 75 6.5. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto, Erkki Reinikka... 75 7. HANKKEEN KUSTANNUKSET... 78 8. YHTEENVETO... 79 9. SUMMARY... 81 10. VIITTEET... 83 11. LIITTEET... 84 LIITE 1: Vaarojen tunnistamislomakkeet (työtehtäväryhmät) 85 LIITE 2: Vaarojen tunnistamislomake (henkinen kuormittuminen)... 89 LIITE 3: ONKALOn työtehtäväryhmäkohtaiset vaarojen tunnistamistulokset.. 90 LIITE 4: Oriveden kaivoksen työtehtäväryhmäkohtaiset vaarojen tunnistamistulokset.. 93 LIITE 5: Pyhäsalmen kaivoksen työtehtäväryhmäkohtaiset vaarojen tunnistamistulokset... 96 LIITE 6: Tytyrin kaivoksen työtehtäväryhmäkohtaiset vaarojen tunnistamistulokset... 99 LIITE 7: Kaivosten ja Posiva Oy:n ONKALO työmaan tapaturmataajuudet (maanalainen osuus).. 102 LIITE 8: Kaivosten ja Posiva Oy:n ONKALO työmaan tapaturmataajuudet (koko laitosalue)..104 6

1. JOHDANTO 1.1. Hankkeen tausta Riskien arviointi kaivoksiin ja syviin kalliotiloihin on Teknillisen korkeakoulun kalliorakentamisen laboratorion toteuttama kolmas Työsuojelurahaston kehittämishanke, joka keskittyy kaivos- ja louhintatyön riskien arviointiin työturvallisuusnäkökulmasta. Ensimmäinen hanke, Riskien arviointi louhintalaitteille ja louhimoille, toteutettiin vuosina 2002 2003 Palin Granit Oy:n tarvekivilouhoksilla. Osana tätä hanketta oli myös Miika Kalliokarin vuonna 2003 tekemä diplomityö Riskiarviointi tarvekiviporalaitteille. Vuosina 2005 2006 toteutettiin toinen kehittämishanke Riskikartoituksen avulla toimintatapojen ja turvallisuuden kehittämiseen avolouhoksilla, jossa keskityttiin edustavimmilla avolouhoksilla, Kemphos Oy:n Siilinjärven kaivoksella ja Nordkalk Oyj Abp:n Paraisten kaivoksella, tehtävään työhön. Näiden kahden avolouhoksen työntekijöiden lisäksi arvioitiin työturvallisuusnäkökulmasta Siilinjärven avolouhoksella urakoivan E. Hartikainen Oy:n toimintaa. Tämän kolmannen kehityshankkeen tutkimusalueeksi valittiin maanalainen kaivos- ja louhintatyö, jonka kohteina ovat Pyhäsalmi Mine Oy:n Pyhäsalmen kaivos, Nordkalk Oyj Abp:n Tytyrin kaivos, Polar Mining Oy:n Oriveden kaivos ja Posiva Oy:n ONKALO, joka on ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen maanalainen kallioperäntutkimustila. Työn tilaajina ja osaltaan rahoittajina olivat nämä yritykset, joiden lisäksi rahoittajina olivat yhtä suurella osuudella Työsuojelurahasto sekä omalla osuudellaan Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto. Hankkeen rahoitus oli yhteensä 80 000 ja se jakautui seuraavasti: Pyhäsalmi Mine Oy 10 000 Nordkalk Oyj Abp 10 000 Polar Mining Oy 5 000 Posiva Oy 10 000 STM, Työsuojeluosasto 10 000 Työsuojelurahasto 35 000 Hanke toteutettiin 1.12.2006 1.2.2008 välisenä aikana. Kehittämishankkeen organisaatioon valittiin kohteiden vastuuhenkilöiksi: Pyhäsalmen kaivos: Ilpo Mäkinen Tytyrin kaivos: Sanna Westerberg Oriveden kaivos: Unto Lappalainen Olkiluodon tutkimustyömaa: Keijo Kankaanpää Jokaisesta kohteesta valittiin työntekijöiden edustaja ja työsuojeluvaltuutettu tai vastaava sekä muodostettiin seurantaryhmä. Koko hankkeen seurantaryhmään valittiin seuraavat henkilöt: Riitta-Liisa Lappeteläinen, Työsuojelurahasto, valvoja Raija Urpelainen, Pyhäsalmi Mine Oy Sanna Westerberg, Nordkalk Oyj Abp 7

Jaakko Kilponen, Polar Mining Oy Pertti Huovinen, Posiva Oy Erkki Reinikka, Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Pekka Särkkä, TKK kalliorakentaminen, puheenjohtaja Hankkeen toteuttajina TKK:n kalliorakentamisen laboratoriosta olivat TkT Jukka Pukkila, DI Panu Kaukinen ja tekn. yo Antti Sjöblom. Panu Kaukinen teki hankkeen yhteydessä diplomityönsä Maanalaisen kaivos- ja louhintatyön riskien arviointi, jossa keskityttiin hankkeessa toteutetun tutkimuksen tekemiseen. 1.2. Hankkeen tavoitteet ja rajaukset Ensisijaisena tavoitteena hankkeessa oli arvioida työpaikalla esiintyviä vaaratekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin työssä ja kehittää näitä alueita edistäviä toimenpiteitä, joita hankkeen yritykset voivat resurssiensa mukaisesti toteuttaa. Toissijaisena tavoitteena oli lisätä yleistä tietämystä maanalaiseen kaivos- ja louhintatyöhön liittyvistä vaaroista. Tätä toteutettiin hankkeen aikana esittelemällä hankkeen tuloksia tutkimuskohteissa työntekijöille ja kirjoittamalla hankkeesta tämä loppuraportti. Käytännössä ensisijaiset tavoitteet voitiin jakaa kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin eri työvaiheissa ilmenevät vaaratekijät neljältä osa-alueelta - fysikaaliset vaaratekijät, tapaturmavaarat, ergonomia sekä kemialliset ja biologiset vaaratekijät, joiden lisäksi tunnistettiin erikseen maanalaiseen kaivos- ja louhintatyöhön liittyvä henkinen kuormittuminen. Toisessa vaiheessa muodostettiin eniten tunnistetuista vaaratekijöistä riskejä niiden esiintymisen ja haitallisuuden perusteella ja määritettiin siten riskeille suuruus. Näille riskeille määritettiin toimenpiteitä, joilla riskejä voidaan poistaa tai niiden suuruutta pienentää. Vaikka maanalaiseen kaivos- ja louhintaympäristöön kuuluu paljon myös maanpäällä tehtäviä töitä, rajattiin tämä tutkimus siten, että keskityttiin nimenomaan maanalaiseen kaivos- ja louhintatyöhön. Näillä tarkoitetaan kaikkia niitä maanalaisia töitä, jotka kuuluvat louhintaprosessiin, ylläpitoon ja tutkimukseen. Kaikkiaan tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 151 henkilöä ja toiseen vaiheeseen 34 henkilöä valituissa neljässä kohteessa. 8

2. RISKIEN ARVIOINTI 2.1. Riskien arvioinnin periaatteet Riskien arviointi toteutetaan tyypillisesti kuvan 1 kulkukaavion mukaisesti. Määritelmän mukaisesti arviointiprosessin osia ovat arvioinnin suunnittelu, vaarojen tunnistaminen, riskien suuruuden määrittäminen ja riskien merkityksen arviointi, joiden lisäksi yritysten riskien hallintaan sisältyy välittömien ja ei välittömien toimenpiteiden valinta sekä toteuttaminen siihen liittyvän seurannan ja palautteen lisäksi. Tässä hankkeessa TKK:n toteuttama riskien arviointi laajennettiin toimenpiteiden valintaan saakka, jonka pohjalta yritykset toteuttavat omaa riskien hallintapolitiikkaansa resurssiensa mukaisesti. Arvioinnin suunnittelu Vaarojen tunnistaminen Välittömät toimenpiteet Riskin suuruuden määrittäminen Seuraukset Todennäköisyys Seuranta ja palaute Riskin merkittävyydestä päättäminen Toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen Kuva 1. Kaaviossa on väritettynä riskien arviointiprosessi riskienhallintaprosessista /6/ 2.1.1. Arvioinnin suunnittelu Johdon sitoutuminen on edellytys onnistuneeseen riskien arviointiin. Tällä tarkoitetaan muodollisen hyväksymisen lisäksi resursseja arvioinnin suorittamiseen, ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamiseen sekä riskienhallintaan liittyvään jatkumoon. Tehokas riskien arvioinnin suunnittelu edellyttää työryhmää, joka organisoi ja suunnittelee varsinaisen riskien arvioinnin. Työryhmä voi olla työsuojelu- tai yt-toimikunta tai erillinen riskien arviointiryhmä, jossa on edustajia arvioitavista henkilöstöryhmistä PATperiaatteen mukaisesti (Kuva 2). Tällä ei tarkoiteta, että kaikki työryhmän jäsenet osallistuisivat työhön samanaikaisesti samansuuruisin panoksin, vaan sitä että eri osapuolet saadaan sitoutumaan tavoitteeseen ja osallistumaan arviointiin silloin, kun arviointi osapuolia koskee. Työntekijöiden edustajat, joilla on riittävä kokemus arvioitavasta työtehtävästä, voidaan ottaa mukaan arviointiryhmään työtehtäväkohtaisesti. Asiantuntijoiden käyttö on kuitenkin edellytyksenä sellaisissa arviointikohteissa, joista työryhmällä ei ole riittävää tuntemusta. Tehokkaassa arviointiryhmässä on 3-5 jäsentä ja sen vetäjä toimii yhteyshenkilönä yrityksen johdon ja henkilöstön välillä /8/. 9

Päättäjät Ylin johto Linja organisaatio Konsultit Työsuojeluorganisaatio Viranomaiset Ulkopuoliset Omat Työterveyshuolto Tutkimuslaitokset asiantuntijat asiantuntijat Riskien arviointiryhmä Työntekijät Kuva 2. PAT-periaatteen mukaan arviointiin osallistuu ja sitoutuu päättäjiä (P), asiantuntijoita (A) ja työntekijöitä (T) yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi /8/ Arviointiryhmän on suunnitteluvaiheessa tutustuttava riskien arvioinnin yleisiin periaatteisiin ja yrityksessä aikaisemmin tehtyyn turvallisuustyöhön sekä siihen liittyvään aineistoon. Arviointi kannattaa jakaa kohteittain työtehtävien, työpisteiden, osastojen, prosessin osien tai rakennusten mukaisesti selkeällä rajauksella, joka ei kuitenkaan jaa arvioinnin kohteita liian yksityiskohtaisesti. Alkuvaiheessa kannattaa valita yleistasoisesti tarkasteleva arviointimenetelmä, jonka pohjalta osataan kohdentaa tarkempia menetelmiä tarvittaviin kohteisiin /4/. 2.1.2. Vaarojen tunnistaminen Vaarojen tunnistamisessa pyritään tunnistamaan ja dokumentoimaan kaikki työhön ja työolosuhteisiin liittyvät vaaratekijät ja turvallisuuspuutteet, joita työntekijöihin kohdistuu säännöllisissä ja epäsäännöllisissä töissä ja niihin liittyvissä poikkeusjärjestelyissä. Vaarojen tunnistamisessa on suositeltavaa edetä johdonmukaisesti perehtymällä ensin aikaisemmin dokumentoituihin vaaratilanteisiin, jonka jälkeen tutustutaan työkohteisiin ja työmenetelmiin seuraamalla ja haastattelemalla työntekijöitä. Tarkastuslistoilla, joihin on kerätty vaaratekijöitä aihealueittain, saadaan parannettua vaarojen tunnistamisvaiheen kattavuutta /8/. On suositeltavaa ottaa tähän vaiheeseen työntekijöiden edustus mukaan /1/. Tunnistetut vaaratekijät on ilmoitettava työnantajalle, jotta tarvittaessa voidaan ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin. 2.1.3. Riskin suuruuden määrittäminen Kun vaarojen tunnistaminen on suoritettu, määritetään riskin suuruus. Riskin suuruuden perusteella voidaan priorisoida toimenpiteet ja niiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Näin saadaan tehokkaasti poistettua tai minimoitua kaikkein kiireisimmin 10

toimenpiteitä edellyttävät riskit. Riskin R suuruus määritetään yleisesti esiintymisen todennäköisyyden p ja seurausten vakavuuden C funktiona /1/: R = f(p, C). Riskien esiintymisen todennäköisyyttä ja seurausten vakavuutta voidaan esittää erilaisin tunnusluvuin. Tässä esitetään Riskien arviointi työpaikalla työkirjan /8/ mukaiset kolmiportaiset taulukot (Taulukot 1 ja 2). Taulukko 1. Kriteerit seurausten vakavuuden määrittämiseen /8/ Ohjeellisia seurausten vakavuuden tunnusmerkkejä 1 Vähäiset Tapahtuma aiheuttaa ohimenevän sairauden tai haitan, joka ei edellytä ensiapuasemalla käyntiä. Aiheuttaa korkeintaan 3 päivän poissaolon. Esimerkiksi päänsärky tai mustelma. 2 Haitalliset Tapahtuma aiheuttaa suurempia tai pitkäkestoisempia seurauksia tai pitkäkestoisia vaikutukseltaan lieviä haittoja. Edellyttää käyntiä ensiapuasemalla. Aiheuttaa 3-30 päivän poissaolon. Esimerkiksi viiltohaavat tai lievät palovammat. 3 Vakavat Tapahtuma aiheuttaa pysyviä ja palautumattomia vahinkoja. Edellyttää sairaalahoitoa ja aiheuttaa yli 30 päivän poissaolon. Esimerkiksi vakavat työperäiset sairaudet, pysyvä työkyvyttömyys tai kuolema. Taulukko 2. Kriteerit tapahtuman esiintymisen todennäköisyyden määrittämiseen /8/ Ohjeellisia tapahtuman esiintymisen todennäköisyyden tunnusmerkkejä 1 Epätodennäköinen Tapahtuma, joka esiintyy harvoin ja epäsäännöllisesti. Esimerkiksi työkoneessa tapahtunut häiriö aiheuttaa vaarallisen tilanteen. 2 Mahdollinen Tapahtuma, joka esiintyy toistuvasti, mutta ei kuitenkaan säännöllisesti. Esimerkiksi purkulaitteen huollon aikana tavarat joudutaan nostelemaan hihnalta käsin. 3 Todennäköinen Tapahtuma, joka esiintyy usein ja säännöllisesti. Esimerkiksi säännöllinen trukkiliikenne aiheuttaa tapaturman vaaran Riskin suuruus voidaan määrittää yleisesti käytettyyn riskitaulukkoon /2/ ja määrittää näille Riskien arviointi työpaikalla työkirjan /8/ mukaisesti riskin suuruusarvot 1 5 (Taulukko 3). Taulukko 3. Riskitaulukko /2/ /8/ Toimenpideraja on merkitty mustalla rajauksella Todennäköisyys Seuraukset Vähäiset Haitalliset Vakavat Epätodennäköinen 1 Merkityksetön riski 2 Vähäinen riski 3 Kohtalainen riski Mahdollinen 2 Vähäinen riski 3 Kohtalainen riski 4 Merkittävä riski Todennäköinen 3 Kohtalainen riski 4 Merkittävä riski 5 Sietämätön riski 2.1.4. Riskin merkittävyydestä päättäminen Tyypillisesti vaarojen tunnistamisvaiheessa vaaroja tunnistetaan runsaasti. Vaikka tavoitteena on poistaa tai minimoida kaikkia havaittuja riskejä, on suurimpien riskien torjuminen priorisoitava. Toimenpiderajat (Taulukko 3) on yleisesti määritelty 11

seuraavasti riskin suuruus 1-2, ei edellytä toimenpiteitä, mutta riskin suuruus 3-5 edellyttää (Taulukko 4) /8/. Taulukko 4. Riskin suuruuden perusteella jaoteltu toimenpidetaulukko /3/, /2/ Riski Toimenpiteet ja aikajänne I Merkityksetön Ei tarvita toimenpiteitä eikä kirjaamisasiakirjoja. II Vähäinen Ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ei tarvita. Pitäisi kuitenkin harkita kustannusvaikutus -suhteeltaan parempia ratkaisuja tai parannuksia, jotka eivät aiheuta lisäkustannuksia. Tarvitaan seurantaa, jolla varmistetaan, että riski pysyy hallinnassa. III Kohtalainen Riskin pienentämiseksi on ryhdyttävä toimiin, mutta ennaltaehkäisyn kustannukset on mitoitettava ja rajattava tarkasti. Toimenpiteet on toteutettava määrätyn ajan kuluessa. Jos kohtuulliseen riskiin liittyy erittäin haitallisia seurauksia, lisäarviointi voi olla tarpeen haitan todennäköisyyden toteamiseksi, jonka perusteella tehokkaampien valvontatoimenpiteiden tarve voidaan määritellä. IV Merkittävä Työtä ei pidä aloittaa ennen kuin riskiä on pienennetty. Riskin pienentämiseen voidaan joutua osoittamaan huomattavia resursseja. Jos riski liittyy meneillään olevaan työhön, ongelma pitäisi korjata lyhyemmässä aikataulussa kuin kohtuullisten riskien ollessa kyseessä. V Sietämätön Työtä ei pidä aloittaa eikä jatkaa, ennen kuin riskiä on pienennetty. Jos riskin pienentäminen ei ole mahdollista edes rajoittamattomilla resursseilla, työn täytyy olla pysyvästi kielletty. 2.1.5. Toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen Toimenpiteiden valinnan periaatteiden mukaan riskejä pitää pyrkiä ennakoimaan, poistamaan, vähentämään tai korvaamaan vähemmän haitallisilla tekijöillä. Kun toimenpiderajan ylittäneille riskeille ryhdytään valitsemaan suojaustoimenpiteitä ja suojausteknisiä toimenpiteitä, on niiden valinnassa huomioitava turvallisuustason nousun määrä ja vaikutusten laajuus. Toteuttamisen suhteen on arvioitava siihen liittyvä tärkeyden ja vaikeuden suhde, tarvittava aika ja työmäärä, kustannustehokkuus, mahdollinen muutosvastarinta, tekniikan tuomat mahdollisuudet sekä vaikutukset työn sujuvuuteen, toimintavarmuuteen, henkilöstöön ja asiakassuhteisiin. Tilannekohtaisesti on myös päätettävä sisäisten ja ulkoisten resurssien käytöstä. Erikseen on verrattava tavoitteita lainsäädännön, sidosryhmien tai yrityksien asettamiin tavoitteisiin /8/. Toimenpiteiden toteuttaminen on yrityksen sisäistä riskienhallintaa, jossa riskien arviointi on työkaluna. Jotta toteuttaminen on tuloksellista ja onnistunutta, kannattaa eri toimenpiteille laatia aikataulu, varata resurssit ja päättää toteuttamisen vastuukysymyksistä. Jäännösriski on arvioitava erikseen toimenpiteitä suunnitellessa ja niiden toteutumisen jälkeen. Vasta kun toimenpiteitä on toteutettu, on riskien arviointiprosessilla ollut arvoa. Tämän vuoksi kannattaa toteutetut toimenpiteet dokumentoida, jotta voidaan selkeästi nähdä prosessin tuoma hyöty. 2.1.6. Seuranta ja palaute Työpaikan riskitasojen, resurssien ja työolosuhteiden muutoksien mukaan määräytyy riskien arvioinnin uusintatarve /8/. Säännöllisesti tehty arviointi sopii paremmin toisiin työpaikkoihin kuin niihin, joissa muutokset tapahtuvat epäsäännöllisemmin. Tärkeintä 12

työsuojelun kannalta on kaikissa työpaikoissa riittävä panostus ja jatkuvuus riskienhallinnassa. Palautteen antaminen työntekijöille tehdystä riskien arvioinnista on asianmukaista. Tällä tavoin koko henkilöstölle pystytään osoittamaan riskienhallinnan merkitystä heidän omaan työhön sekä myötävaikuttamaan työturvallisuustyöhön liittyviin asenteisiin. 2.2. Tutkimusmenetelmä 2.2.1. Tausta Aiemmin Teknillisen korkeakoulun kalliorakentamisen laboratorion toteuttamissa hankkeissa, Riskien arviointi louhintalaitteille ja louhimoille /12/ sekä Riskikartoituksen avulla toimintatapojen ja turvallisuuden kehittämiseen avolouhoksilla /13/, käytettiin tutkimusmenetelmänä Riskien arviointi työpaikalla /7/,/8/. Näiden kokemuksien pohjalta se valittiin tutkimusmenetelmäksi myös hankkeeseen Riskien arviointi kaivoksiin ja syviin kalliotiloihin tietyin muokkauksin. 2.2.2. Riskien arviointi työpaikalla menetelmän erityispiirteet Tämä menetelmä, jonka käyttötarkoitus on työssä esiintyvien terveys- ja turvallisuusriskien arviointi, perustuu edellä kuvatun riskien arvioinnin periaatteisiin ja kulkuun. Se soveltuu toimialasta riippumatta parhaiten pienten ja keskisuurten yritysten tai suurten yritysten yksikkö- tai osastotason riskien arviointiin. Sen erityispiirteenä ovat työkirjan sisältämät tarkistuslistat, joita voi käyttää sellaisenaan tai muokata tarpeiden mukaan vaarojen tunnistamisessa, jotta ne vastaavat paremmin tutkittavaa työtä. Nämä tarkistuslistat, joita voidaan käyttää myös kyselylomakkeina työntekijöille, ovat jaettuna viiteen riskilajiin ja ne ovat edelleen jaoteltu 16 20 vaaratekijään tai vaaratilanteeseen. Jokaiseen näistä vaaratekijästä vaarojen tunnistamisen suorittajan tulee merkitä rasti vaihtoehtoihin: a) aiheuttaa vaaraa tai haittaa, b) ei vaaraa tai haittaa tai c) ei tietoa, joiden lisäksi on mahdollista kirjata lisätietoja. Riskilajit ovat: /8/ Fysikaaliset vaaratekijät, joilla tarkoitetaan melun, lämpötilan, ilmanvaihdon, valaistuksen, tärinän ja säteilyn aiheuttamia vaaratekijöitä Tapaturmavaarat, joilla tarkoitetaan työympäristön, esineiden ja aineiden sekä henkilön toiminnan aiheuttamia vaaratekijöitä Ergonomia, joka jakautuu työpisteen, työasennon, ruumiillisen kuormituksen, työvälineiden ja menetelmien sekä työn muunneltavuudesta aiheutuviin vaaratekijöihin Kemialliset ja biologiset vaaratekijät, joilla tarkoitetaan työssä esiintyvien altisteiden, kemikaalien käytön, tuli- ja räjähdysvaaran sekä biologisten vaarojen aiheuttamia vaaratekijöitä Henkinen kuormittuminen, joka jakautuu työn sisällön sekä organisoinnin ja toimintatapojen aiheuttamiin vaaratekijöihin 13

Työntekijöiden täyttämistä kyselylomakkeista voidaan tehdä työtehtäväkohtainen profiili, josta voidaan nähdä tunnistettujen vaaratekijöiden jakautuminen riskilajeihin sekä yksittäisten vaaratekijöiden tunnistamismäärät. Näistä jälkimmäisen perusteella voidaan ensisijaisesti valita eniten tunnistettuja vaaratekijöitä jatkokäsittelyyn, jos ei ole kapasiteettia käsitellä kaikkia tunnistettuja vaaratekijöitä. Jatkokäsittelyllä tarkoitetaan riskin merkittävyydestä päättämistä, riskin suuruuden määrittämistä sekä toimenpiteiden valintaa. TKK:n toteuttamissa aikaisemmissa riskien arviointihankkeissa tarkastuslistoja nimenomaan käytettiin kyselylomakkeina. 2.2.3. Menetelmän kehitystarve Uudeksi ongelma-alueeksi ilmeni riskien arvioinnin näkökulmasta maanalaisia kaivos- ja louhintatöitä tekevien työntekijöiden monipuolisempi työnkuva. Kun avolouhoksissa työntekijät tekevät tyypillisesti yhtä työtehtävää, kuten esimerkiksi louhosporausta tai louhospanostusta, maanalaisissa kaivos- ja louhintatyössä työntekijät saattavat tehdä näitä molempia tai vieläkin useampaa työtehtävää. Jos Riskien arviointi työpaikalla tutkimusmenetelmän /7/,/8/ tarkistuslistoja olisi käytetty sellaisenaan kyselylomakkeina maanalaiseen kaivos- ja louhintatyöhön siten, että jokainen työntekijä olisi vastannut kertaalleen kyselykaavakkeiden viiteen vaaraosaalueeseen, olisi ongelmana ollut se, että niistä ei olisi ilmennyt eri työtehtävissä ilmenevät ominaiset riskit. Tuloksena olisi saatu kokonaisuudessaan maanalaisessa kaivos- ja louhintatyössä tunnistettujen vaarojen jakauma, jonka pohjalta olisi sinänsä ollut mahdollista edetä riskien arvioinnissa, mutta tavoitteena oli mahdollisuus päästä arvioimaan riskejä paremmin kohdennettuina eri työtehtäviin. Toisena vaihtoehtona olisi ollut se, että jokainen työntekijä olisi vastannut jokaiseen tekemäänsä työtehtävää kohti erillisiin kyselylomakkeisiin. Tässä ongelmaksi olisi muodostunut maanalaisessa kaivos- ja louhintatyössä tehtävien työtehtävien määrä. Niitä listattiin hankkeessa yli 50, jolloin kaikkien näiden työtehtävien erillinen käsittely olisi ensinäkin ylittänyt hankkeessa käytettävät resurssit, mnkä lisäksi näistä työtehtävistä ei olisi saatu riittäviä otoksia tilastollisiin jakaumiin, jonka pohjalta eniten tunnistetut vaarat olisi saatu priorisoidusti jatkokäsittelyyn. Tämä olisi pahimmillaan johtanut tilanteeseen, jossa olisi riskeiksi täytynyt arvioida kaikki tunnistetut vaarat kaikista eri työtehtävistä. Jos jokaisesta työtehtävästä olisi tunnistettu esimerkiksi 10 % kyselylomakkeissa eritellyistä vaaroista, olisi se johtanut yli 500 riskin arviointiin, kun tunnistettavia vaaroja on kyselylomakkeissa yhteensä 102. 2.2.4. Työtehtäväryhmät Lähestymistavaksi hankkeeseen edellä esitetyn ongelmakentän ratkaisemiseksi otettiin työtehtäväryhmien (Taulukko 5) muodostaminen. Näitä työtehtäväryhmiä muodostettiin yhdeksän, joihin kuuluvilla työtehtävillä oli selkeästi toisiaan muistuttavia ominaispiirteitä. Esimerkiksi työtehtäväryhmään poraus kuuluu kaikki maanalaisessa kaivos- ja louhintatyössä tehtävät poraustyöt kuten peränporaus, pitkäreikäporaus, erilaisten pulttireikien poraus, kairaus ja täysprofiilinousunajo. 14

Taulukko 5. Työtehtäväryhmäjako ja niihin kuuluvat työtehtävät A Rakennus- ja ylläpitotyöt Rakennustyöt Tuuletukseen liittyvät työt Paineilma-, vesi- ja täyttölinjojen ylläpito / valvonta Poistovesilinjojen ylläpito / pumppaus Kuilutyöt Ajotien lanaus Ajotien rakentaminen ja kunnossapito Kaivuutyöt B Poraus Peränporaus Pitkäreikäporaus Vaijeripultitus, pelkkä poraus Muut pulttireiät Kairaus Nousunajo, täysprofiili C Räjäytystyöt Peränpanostus Pitkäreikäpanostus Rikotus räjäyttämällä Holvauksen purkaminen miinaamalla Muut räjäytystyöt D Koneellinen lujitus Ruiskubetonointi Vaijeripultitus, mekanisoitu Lyhytreikäpultitus Rusnaus, koneellinen Verkotus, koneellinen E Huoltotyöt Voimavirtasähkötyöt Heikkovirtasähkötyöt Mekaaninen kunnossapito, liikkuva Mekaaninen kunnossapito, kiinteä Poranteroitus Päivittäiset huollot / valvonta F Louheen lastaus, rikotus Louheenlastaus Kauko-ohjattu lastaus Rikotus, koneellinen Kasan kastelu G Käsintehtävät lujitustyöt Pulttireikien poraus, käsin Verkotus Pultin asennus/juotto Vaijeripultitus, aluslevyjen asennus Vaijeripultitus, käsin injektointi Rusnaus, käsin H Kuljetukset Tarvikkeiden kuljetus Räjähteiden ja kemikaalien kuljetus Henkilökuljetukset Muut kuljetukset Louheenkuljetus I Muut tehtävät Kaivosmittaus Geologinen kartoitus Palanäytteenotto Työnjohtotehtävät Kemikaalien käsittely Pelastuskaluston ylläpito Murskaamon työt 15

Kun työntekijät vastaavat vaarojen tunnistamislomakkeisiin liittäen työtehtävänsä työtehtäväryhmäjakoon, saadaan yhdeksälle työtehtäväryhmälle ominaiset vaarajakaumat ja paremmat edellytykset tilastolliseen käsittelyyn. Koska osa työntekijöistä tekee tutkimuskohteissa useampaa työtehtävää siten, että ne kuuluvat työtehtäväryhmäjaossa useampaan työtehtäväryhmään, tehtiin vaarojen tunnistamisvaiheeseen linjaus, jonka mukaan työntekijöiden tuli vastata työtehtäväryhmäkohtaisesti yhdestä kolmeen vaarojen tunnistamislomakkeeseen. Jos työntekijä tekee työtehtäväryhmään kuuluvaa työtä vähintään yhtenä päivänä viikosta tai muuten yhteenlaskettuna 20 % työajasta, on hänen vastattava tämän työn osalta vaarojen tunnistamislomakkeisiin. Jos esimerkiksi työntekijän pääasiallisiin työtehtäviin viikon aikana kuuluu 2 päivää pitkäreikäporausta, 2 päivää pitkäreikäpanostusta ja 1 päivä rakennustöitä, tulee hänen vastata ryhmiin: A Rakennus- ja ylläpitotyöt B Poraus C Räjäytystyöt (rakennustyöt) (pitkäreikäporaus) (pitkäreikäpanostus) Riskien arviointi työpaikalla menetelmän tarkistuslistat muokattiin nelisivuiseksi kyselylomakkeeksi (Liite 1), jossa tunnistettiin työtehtäväryhmäkohtaisesti vaaroja fysikaalisista vaaratekijöistä, tapaturmavaaroista, ergonomiasta sekä kemiallisista ja biologisista vaaratekijöistä. Vastaajakohtaisesti kysyttiin yksittäisellä lomakkeella (Liite 2) henkistä kuormittumista maanalaisessa kaivos- ja louhintatyössä, koska sen ei nähty olevan niin selkeästi sidoksissa työtehtäväryhmiin vaan ylipäätään maanalaisen työn luonteeseen. 16

3. HANKKEEN KOHTEET 3.1. ONKALO, Posiva Oy 3.1.1. Johdanto Ydinvoimayhtiöt Teollisuuden Voima Oy ja Fortum Power and Heat Oy perustivat vuonna 1995 Posiva Oy:n /11/. Posivan tehtävänä on huolehtia käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimuksista, loppusijoituslaitoksen rakentamisesta ja käytöstä sekä laitoksen sulkemisesta käytön jälkeen. Posiva Oy tekee yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten eri alojen asiantuntijaorganisaatioiden kanssa ja tilaa ydinjätehuoltoon liittyviä tutkimuksia yliopistoilta, korkeakouluilta, tutkimuslaitoksilta ja konsulttiyrityksiltä. Parhaillaan Posiva louhii Eurajoen Olkiluodossa mittavaa, puolen kilometrin syvyyteen ulottuvaa tutkimustunnelia, ONKALOa, (Kuva 3) josta saadaan yksityiskohtaista tietoa loppusijoituskallion olosuhteista ja ominaisuuksista. Kuva 3. Maanalainen tutkimustila ONKALO (keltaisella) ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilat (harmaalla) 3.1.2. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Suomen kahdessa ydinvoimalaitoksessa toimii yhteensä neljä reaktoriyksikköä, ja viides on rakenteilla. Ydinvoimalat käyttävät polttoaineenaan uraania, joka käytön aikana muuttuu radioaktiiviseksi. Radioaktiivisesta polttoainejätteestä on huolehdittava niin, ettei siitä aiheudu haittaa elolliselle luonnolle. Ydinenergialain mukaan vastuu ydinjätehuollosta kuuluu jätteen tuottajille eli voimayhtiöille. Ydinjätehuoltovelvollisten Teollisuuden Voima Oy:n ja Fortum Power and Heat Oy:n vastuu kattaa kaikki toimenpiteet aina siihen asti kunnes ydinjäte on pysyvästi 17

loppusijoitettu. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvät tehtävät voimayhtiöt ovat osoittaneet vuonna 1995 perustamalleen Posiva Oy:lle, joka käynnissä olevien tutkimusten ohella huolehtii tulevaisuudessa myös loppusijoituslaitoksen rakentamisesta ja käytöstä sekä laitoksen sulkemisesta käytön jälkeen. Maassamme tehtyjen päätösten mukaisesti kaikki Olkiluodon sekä Loviisan laitoksella nykyisin oleva ja vastaisuudessa kertyvä käytetty polttoaine valmistaudutaan loppusijoittamaan Eurajoen Olkiluodon kallioperään. Käytetyn polttoaineen loppusijoituksen valmistelut etenevät siten, että loppusijoituslaitoksen rakentamislupaa varten tarvittavat alustavat selvitykset ja suunnitelmat on esitettävä vuonna 2009. Lopulliset selvitykset ja suunnitelmat on varauduttava esittämään vuoden 2012 loppuun mennessä. Loppusijoitus on tarkoitus aloittaa vuonna 2020. 3.1.3. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen toteutus Käytetty ydinpolttoaine välivarastoidaan ydinvoimalaitosten yhteydessä sijaitseviin välivarastoihin kymmeniksi vuosiksi. Välivarastoista käytetty ydinpolttoaine kuljetetaan erikoissäiliöissä erikoiskuljetuksina kapselointilaitokseen. Siellä käytetyt ydinpolttoaineniput suljetaan massiivisiin, tiiviisiin metallisäiliöihin, jotka sijoitetaan pysyvästi kallioperään. Loppusijoituslaitoksen toiminta alkaa vuonna 2020. Laitoksen toimintaan kuuluu mm. ydinjätteen kuljetus, kapselointi, kapselien loppusijoittaminen, tunnelien täyttäminen, käytön aikainen rakentaminen ja valvonta. Loppusijoitustilojen rakentaminen etenee vaiheittain. Vuoteen 2020 mennessä rakennetaan valmiiksi vain pieni osa loppusijoitustunneleista. Tiloja laajennetaan sitä mukaa, kun loppusijoittaminen etenee. Samaan aikaan on siis käynnissä niin loppusijoitustoimintaa kuin louhintaakin, mutta eri tunneleissa. Tällä tapaa vaiheittain tiloja laajentaen edetään 2120-luvulle saakka, kunnes kaikki käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettu. Lopuksi kapselointilaitos ja muut rakennukset puretaan, mikäli niitä ei haluta ottaa muuhun jatkokäyttöön. Loppusijoitustunnelit, tekniset tilat, ajotunneli ja kuilut täytetään, ja maanpäälliset alueet maisemoidaan. 18

Kuva 4. Loppusijoituskapseli Kuva 5. ONKALOn suuaukko 3.1.4. Maanalaisen tutkimustilan, ONKALOn, louhinta ja tutkimukset ONKALOsta hankitaan tarkkaa tietoa loppusijoitustilojen yksityiskohtaista suunnittelua sekä turvallisuuden ja rakennusteknisten ratkaisujen arviointia varten. ONKALO mahdollistaa myös loppusijoitustekniikan testauksen aidoissa olosuhteissa. ONKALO ei ole tarkoitettu pelkästään tutkimustilaksi, vaan se on suunniteltu toimimaan kulkuväylänä loppusijoitustiloihin sitten kun ne rakennetaan. ONKALOn toteutus kestää 6 7 vuotta. Rakentaminen ajoittuu vuosille 2004 2010. Tutkimuksia tehdään louhinnan yhteydessä rakentamisen alusta lähtien. Rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 2004. ONKALO-vaiheen jälkeen 2010-luvulla aloitetaan kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen rakentaminen. ONKALOn päätutkimustasolle ( 420 m) louhitaan ajotunneli ja ilmanvaihtokuilu. Samanaikaisesti toteutetaan muita teknisiä töitä, mm. tunnelin suuaukkorakenteet, kaapelikourut, lattiarakenteet, putkitukset jne. Louhinnat tehdään poraus-räjäytysmenetelmällä. Ajotunneli louhitaan noin viiden metrin katkoissa. Katkoon porataan ensin reiät, jotka panostetaan. Kalliomassa räjäytetään ja louhe kuljetetaan pois. Kallioseinämät pestään ja irtokivet pudotetaan. Kallio tiivistetään tarvittavista kohdin esija jälki-injektoinnin avulla sekä rakenteellisin vesieristein. Kallion lujittamiseen käytetään juotettuja harjateräspultteja ja ruiskubetonia. Ilmanvaihtokuilussa voidaan käyttää myös valubetonia, joka toimii sekä vesieristeenä että kalliota lujittavana rakenteena. Käytettävien materiaalien lopullinen valinta tehdään esitutkimusten ja työnaikaisten tutkimusten perusteella. Maan pinnalle rakennetaan kuilurakennus, huolto- ja valvomorakennukset sekä väestönsuoja. Myös teitä sekä maanrakennus- ja sähkötöitä tehdään. 19

Louhinnan yhteydessä tehdään suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä tutkimuksia ajotunnelista käsin. Tulokset hyödynnetään välittömästi louhinta- ja rakennustöissä. Kallion pohjavesiolosuhteisiin ja loppusijoitustilojen sijoitteluun keskittyvät tutkimukset aloitetaan 200 300 metrin syvyydessä. Myöhemmin ajotunnelin ja ilmanvaihtokuilun louhimista jatketaan alemmalle tutkimustasolle ( 520 m). Ajotunnelin kokonaispituus on 5,5 km kaltevuudella 1:10 ja louhittavien tilojen kokonaistilavuus 330.000 m 3. Alemmalla tasolla tutkitaan kalliomekaanisia olosuhteita ja loppusijoitustilojen asemointiin vaikuttavia tekijöitä. Tähän vaiheeseen kuuluvat myös loppusijoituksen demonstroinnit, jotka kuten muutkin tutkimukset ja testaukset jatkuvat myös ONKALOn valmistumisen jälkeen vuosina 2010 2020. Olkiluodon maanalaiset kallioperätutkimukset tällä hetkellä laajentuvat. ONKALOn ensimmäinen tutkimusperä on valmistunut ja mahdollistaa pitkäaikaiset tutkimukset tunnelin rakentamista häiritsemättä. Ensimmäiset tutkimusperään suunnitellut työt tähtäävät ympäröivän kallioperän hydrologisten ja geokemiallisten olojen selvittämiseen. Tutkimusperiä tullaan ONKALOn edetessä rakentamaan useita ja niistä käsin pyritään lähivuosina muodostamaan myös ensimmäinen näkemys ONKALOa ympäröivän kallion soveltuvuudesta loppusijoitustunnelien ja -reikien sijoituspaikaksi. Kallioperätutkimukset jatkuvat myös maan päältä käsin. Vuoden aikana on kairattu kolme syvää kairareikää, joilla on selvitetty tutkimusalueen laitaosien kallion ominaisuuksia. Tulevina vuosina tutkimusaluetta on tarkoitus laajentaa erityisesti itäsuuntaan. 3.1.5. Posivan ja ONKALO-projektin organisaatiot Kuva 6. Posiva Oy:n organisaatiokaavio 20