PÄÄTTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ METSÄALAN ARVOKETJUJEN MAHDOLLISUUKSISTA



Samankaltaiset tiedostot
Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Low-Carbon Finland Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Me olemme Metsä Fibre

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Vähähiilinen puukerrostalo

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Kun toimeen tartutaan

saatavuus energiantuotantoon

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems

Biotalouden kansainväliset kytkennät

Aikajana. Thule. ENVIMAT Jäte IO EF Envimat scen SURE 2012-

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Energian tuotanto ja käyttö

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Puun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu

Riittääkö Venäjällä puuta uusille investoinneille?

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kiina China. Japani Japan

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen Keski-Suomen liitto

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Jätehuollon vaikutusten arviointi CIRCWASTEalueilla ja edelläkävijäkunnissa

Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio. Ulla Heinonen Gaia Consulting

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävä bioenergia EU:ssa. Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly


Globaali luonnonvarojen käyttö; Politiikan muutoksia luvassa

Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

Kotimainen biodieseltuotanto ja kansallinen kasvihuonekaasutase

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan?

Kohti kestävän kulutuksen mallintamista onko Suomen ekologinen jalanjälki numeroa liian suuri?

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Vertailuun sisältyvät maat

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry?

Transkriptio:

PÄÄTTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ METSÄALAN ARVOKETJUJEN MAHDOLLISUUKSISTA Eeva Hellström Päättäjien Metsäakatemia Suomen Metsäyhdistys ry. E.Hellström 2

KURSSILLA KOMMENTOITUA: Ihannemetsäsektori on kuin horisontti maan ja taivaan välinen näennäinen viiva, joka etääntyy koko ajan kun sitä lähestyy. E.Hellström 3 Ydinmetsä Ekometsä Ilometsä Innometsä Älymetsä Kotimetsä Biometsä Uusmetsä E.Hellström 4

GLOBALISAATIO Sellukestit keskittyvät. Prosessihommat menevät sinne, missäsellupuu levenee merkittävästi nopeammin kuin yli viisikymppisen selluliitti. PUUENERGIA Suomen sisäinen voima on voimassa, kasvavassa energiassa. Itsekin liikun eläkkeellä bioenergialla. Tämä on lupaus. Ei vuodesta, vaan tulevaisuudesta. OSAAMINEN Metsäala pyörittäämerkittävää tutkimustyötä, jonka sydän on Viikkiin perustettu VIT, Viikki Institute of Technology; sen rinnalla jenkkien maineikas MIT vaikuttaa teknologian terminaalihoidolta. ILMASTO Ilmastonmuutoksen rajuus sai jopa Yhdysvaltojen hallinnon myöntämään ympäristölliset tosiasiat, kun puoli Louisianaa katosi Atlantiksen tavoin kevään 2010 suurtulvissa. ÄLYTUOTTEET Kaupoissa on myyty Glorian irtonumeroa, jonka sivulla on maailman ensimmäinen animoitu lehtimainoskuva. DIPLOMATIA Metsädiplomatia kuuluu vahvuuksiimme. Asiantunteva ja kokonaisuuksia hallitseva metsäala on kysytty vaikuttaja erilaisissa kansainvälisissä E.Hellström 5 neuvotteluprosesseissa. Uusmetsä UUSIUTUVAT LUONNONVARAT PUU YMPÄRISTÖBUUMISSA Eurooppalainen metsäteollisuus mielletään uusiutuvaa raaka-ainetta tarkasti hyödyntäväksi ja ympäristötietoisten kuluttajien muuttuvia tarpeita palvelevaksi välttämättömäksi teollisuuden alaksi. Uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen ja hinnannousu ovat muuttaneet ihmisten tuotanto- ja kulutustapoja sekä siirtäneet kulutuksen painopistettä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. VIHREÄ KULTA Siirrymme vähitellen öljypohjaisesta taloudesta biopohjaiseen talouteen. Tämä luo uusia mahdollisuuksia meille, joilla on hallussamme vihreä kulta. E.Hellström 6

Puu on uusiutuva luonnonvara. Hauki on kala. E.Hellström 7 Hauki on kala. Kotimainen Vähärasvainen Helppo pyytää Luonnossa kasvanut Isoruotoinen Asuu kaikissa vesissä Jne. Puu on luonnonvara. Uusiutuva Kotimainen Kasvava resurssi Sitoo hiiltä Kaunis Helppo työstää Monipuolinen Kierrätettävä Jne. Puu on erinomainen tulevaisuuden raaka-aine, mutta tulevaisuus pitää tehdä! Tutkimuksessa politiikassa - viestinnässä - bisneksessä E.Hellström 8

Viitekehys LUONNONVARAT Vesi Öljy Tuuli Hiekka RautaKaasu?? Puu Jäte DRAIVERIT: Ilmastonmuutos Väestönkasvu Globalisaatio Talouskasvu Teknologia Ymp.vaikutukset Kulutustavat Kv. tasa-arvo Jne.? Kemia Energia Maaseudun ARGUMENTIT Kehitt. Rakentaminen Metsäsektori Niukkuus, tehokkuus, elinkaari, riippuvuus, Irtikytkentä, Sektoripolitiikat Ympäristöpolitiikka Politiikan viitekehys Kilpailukyky & Kestävä kehitys SEKTORIT Luonnonvarapolitiikka Ilmastopolitiikka E.Hellström 10? POLITIIKKA

Luonnonvarat Energia Materiaalit Uusiutumaton Fossiiliset polttoaineet Mineraalit, metallit Uusiutuva Biopolttoaineet Biomateriaalit Ympäristöresurssit Tila Ilma, vesi, virrat (tuuli, maalämpö, jne.) Maa Uusiutuva Voidaan korvata luonnollisella ekologisella kierrolla tai kestävillä käsittelytavoilla Käyttö kestävää vain silloin kuin uusiutumiskyky säilytetään! Uusiutumaton Uusiutumiskierto on erittäin pitkä Käytännössä rajallinen ja peruuttamaton E.Hellström 11 Domestic material consumption (EU-15, 1990-2001) Fossile fuels Metals, minerals Biofuels Biomass E.Hellström 12 Source: Eurostat

Total consumption of major natural resources (EU-15) Fossile fuels Metals, minerals Biofuels Biomass E.Hellström 13 Source: Eurostat World energy trends and projections Quadrillion btu 300 250 200 150 History Fossile fuels Metals, minerals Projection Oil Coal Gas Biofuels Biomass 100 Renewable 50 Nuclear 0 1980 1990 2003 E.Hellström 14 Source: EIA 2010 2020 2030

Energy trends in Europe Fossile fuels Metals, minerals Biofuels Biomass E.Hellström 15 Source: EEA Consumption of wood products in selected countries m3 / capita 1,2 1 Fossile fuels Metals, minerals Biofuels Biomass 0,8 0,6 Early 1990 s 0,4 0,2 0 Finland Sweden Norway Denmark Germany The Baltics Poland Russia SOURCE: Baltic 21 F05 project

Utilisation of different construction materials in Europe Fossile fuels Metals, minerals Biofuels Biomass Steel Concrete Wood Plastics Other?? E.Hellström 17 Epätasapaino energia- ja materiaalintuotannon edistämisen välillä Tieto Politiikka E.Hellström 18

Tutkimus-politiikka -vuoropuhelu Tutkijat Poliitikot Samanmielisyys Kestävä politiikka Erimielisyys Liian paljon toimintaa Present situation Sekasorto Liian vähän toimintaa E.Hellström 19 Puu on uusiutuva luonnonvara Tutkijat Poliitikot Samanmielisyys Yhteinen unelma Erimielisyys Riittämätön toimintaa Liian paljon tieto! Present situation E.Hellström 20

Luonnonvara-argumentit Ilmasto Niukkuus elinkaari Riippuvuus Ympäristö Päästöt Jäte Maaseudun Kehitt. Tuotantoprosessi Materiaalitehokkuus Jalanjäljet Varovaisuus Kustannukset Luonnonvaran alkuperä Kilpailukyky Kestävä kehitys Riippuvuus Niukkuus Tehokkuus Vaikutukset E.Hellström 21 Exports, imports and domestic consumption of non-renewables Dependency Scarcity Efficiency Impacts Fossile fuels (EU-25) Metal ores (EU-15) E.Hellström 22 Source: EEA

Forest products production / consumption in Europe (32 EEA member countries) Dependency Scarcity Efficiency Impacts Paper and paperboard Panels Sawnwood Roundwood Woodpulp Source: EFI Trends in Real Prices of Nonrenewable Natural Resources (1870 1998) Oil Dependency Scarcity Aluminium Efficiency Impacts Gas Copper Coal Nickel Absolute scarcity Note: Iron Prices deflated by the vs. relative scarcity Consumer Price Index E.Hellström 24 SOURCE: Stephen Brown & Daniel Wolk, 2000

Development of growing stock in forests Dependency Scarcity Efficiency Impacts Source: EFI Decoupling in Europe (EU-15) Index (1990=100) Decoupling = Decoupling Decreased = dependence of GDP Decreased on resource dependence consumption of GDP on resource consumption Dependency Scarcity GDP Efficiency Impacts Energy consumption Material consumption Environmentally weighted material consumption Emissions of greenhouse gases E.Hellström Source: EEA 26

Felling and paper collection rates in Europe Dependency Scarcity Efficiency Impacts (Annual fellings / NAI) The fibre used in European paper is 49 % recycled and 51 % virgin (CEPI) Sources: EFI, Finnish Forest Industries Federation Ecological footprints by region (2003) Dependency Scarcity Efficiency Impacts E.Hellström 28 Source: Global footprint network

Net change in land cover (% / year) Dependency Scarcity Efficiency Impacts E.Hellström Source: EEA 29 Greenhouse gas emissions and sinks (EU-25) Dependency Scarcity Efficiency Impacts E.Hellström Source: EEA 30

Miten estetään luonnonvaratornin kaatuminen? STRATEGIAT Jätehuolto Tuotanto- ja kulutusketjujen kokonaisvaikutukset Luonnonvaran määrä ja alkuperä??? ARGUMENTIT TYÖKALUT Päästöt Jätteet Terveys Kierrätys Elinkaari Materiaalivirta Jalanjälki Materiaali-intensiteetti Resurssien tehokkuus Irtikytkentä Terveys Uusiutuminen Riippuvuus Substituutio Dematerialisaatio Hiilen sidonta Terveys??? Tekniset standardit Kierrätysvaatimukset Raaka-aine- Verot Jne.??? E.Hellström 31 Politiikan kohdentuminen EU:ssa Uusisutumaton Uusiutuva Energia Fossiiliset polttoaineet Biopolttoaineet Substituutio Materiaalit Mineraalit, metallit Biomateriaalit???? EU Luonnonvarastrategia (12/2005) Tehokkuus Vaikutukset EU Kestävän kehit. strategia (06/2006) Kokonaiskäytön vähentäminen Kestävä käyttö E.Hellström 32

RRSF osanottajien näkemykset luonnonvara-argumenttien osuvuudesta Biopolttoaineet Biomateriaalit Kilpailu- Kyky Kestävä kehitys Resurssit Riippumattomuus (kotimaisuus) Fossiiliset polttoaineet Metallit, mineraalit Fossiiliset polttoaineet Metallit, mineraalit Riittävyys (ei niukkuutta) Prosessit Tehokkuus Fossiiliset polttoaineet Metallit, mineraalit Vaikutukset Fossiiliset polttoaineet Metallit, mineraalit Pääosin Positiivinen Epävarma Pääosin negatiivinen E.Hellström 33 Raja-aidat hämärtyvät: Tiedolle, innovaatioille ja rakenteille tilausta LUONNONVARAT Fossiiliset polttoaineet Mineraalit, metallit ARGUMENTIT??? Energia Materiaalit (puu, paperi) Biopolttoaineet Biomateriaalit Biopolttoaineet Biomateriaalit Biopolttoaineet Biomateriaalit Biopolttoaineet Biomateriaalit Biojalostamo SEKTORIT Kemia DRAIVERIT??? Politiikka A Politiikka B Politiikka A? Politiikka a+b Politiikka B Politiikka A Politiikka B POLITIIKKA E.Hellström 34

Luonnonvaraviestinnässä dialogi ja proaktiivinen ote tarpeen Laajamittaisen luonnonvarakeskustelun tarve kasvaa koko ajan Aloite globaalista luonnonvarapaneelista tehty (vrt. ilmastopaneeli) Metsäsektorille on elintärkeää kyetä vaikuttamaan globaaliin luonnonvarakeskusteluun Metsäosaaminen ei yksin tee metsäsektorista merkittävää vaikuttajaa luonnonvarakysymyksissä; metsäosaamisen tulee kytkeytyä osaksi laajempaa luonnonvaraosaaminen Valmistauduttava globaaliin tulevaisuuden haasteisiin kehittämällä kansallisella tasolla luonnonvaraosaamista, - dialogia ja yhteistyötä Metsäsektorin on nähtävä metsä puilta; on tunnettava kilpailevat raaka-aineet ja kumppanit sekä tiedostettava omat vahvuudet ja heikkoudet. Puu on uusiutuva luonnonvara ei riitä! Tulevaisuuden toimiala TULEVAISUUDEN TUOTTOJA Vuonna 2015 eurooppalainen metsäteollisuus on kutkuttavan dynaaminen ala, jopa kiusallisen kiinnostavaa. Vuonna 2015 Tuomiojakin miettii kuumeisesti, kehtaisiko sittenkin ostaa metsäteollisuuden osakkeita, sillä niillä olisi paras tuotto ja innovatiivinen maine. TULEVAISUUDEN TYÖTÄ Olemme töissä tulevaisuuden toimialalla! E.Hellström 36