Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke



Samankaltaiset tiedostot
Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Varma kaukolämpö, monipuolinen maakaasu. Ympäristöystävällistä lämpöä nykyaikaisimmalla tekniikalla

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari Toimitusjohtaja Reijo Hutri

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (7)

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT

NOKIANVIRRAN ENERGIA OY

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Riikinvoiman ajankohtaiset

VUOSIKERTOMUS

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016

Energiaa ja elinvoimaa

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä Joensuun kaukolämpö hiilineutraaliksi 2020 luvulla

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2018

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI

Energiaa ja elinvoimaa

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Bioenergiaratkaisut. Unicon-kattilalaitokset puhtaan energian tuotantoon

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Lähienergialiiton kevätkokous

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa

Ekovoimalaitoshankkeen tilanne ja projektin/toiminnan jatko

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (7)

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

BioForest-yhtymä HANKE

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke. EnergyVarkaus Seminaari

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Kemijärvi. Heikki Nivala Boreal Bioref Oy

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Päästövaikutukset energiantuotannossa

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KUIVAN LAATUHAKKEEN

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Savilahden alueen energiatehokas kaukojäähdytys. Reima Lassila

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Tampereen ratikka. Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Oulun Energia YVA-hanke. Yleisötilaisuus

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Katumantie 2 asemakaavamuutos, kaavaselostuksen liite 2. Hämeenlinnan kaupunki, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Transkriptio:

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke

Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojekti 1. Biolämpökeskus 2 x 15 MW + LTO puuhake (turve) 2. Imatran pääkaukolämpöverkot Vuoksenniska, Sienimäki ja Imatrankoski Mansikkala yhdistämään siirtojohdolla 3. Biolämpökeskusinvestointi Rajapatsaalle ja Immolaan Tavoiteaikataulu: Rakentaminen alkaa kevät 2014 Ensimmäiset koeajot v 2015 lopussa ja laitokset tuotannossa heti v 2016 alussa

Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojekti

Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojektin taustat ja tavoitteet 1. Imatralla tarvitaan edullisempi, kustannustehokkaampi ja ympäristöystävällisempi polttoaine ja tuotantomuoto korvaamaan maakaasuun pohjautuvaa kaukolämmön peruskuorman tuotantoa 2. Perustuotantovaihtoehtojen vertailuissa oma biokattilalaitos osoittautui kokonaistaloudellisesti kannattavammaksi sekä toteuttamiskelpoisemmaksi vaihtoehdoksi. Vertailussa huomioitiin myös toiminnan itsenäisyys sekä tarve tuottaa ja toimittaa lämpöä kaikissa olosuhteissa luotettavasti ja kustannustehokkaasti. 3. Hanke tukee täysin EU:n ja Suomen energia ja ympäristöpoliittista strategiaa ja tavoitteita (20 20 20): Biolämpökeskuksen uusituvalla hiilineutraalilla bioenergialla korvataan fossiilista maakaasua keskimäärin 160 GWh vuodessa. Tämä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä (hiilidioksidi) vuodessa 25 000 37 000 tonnia. Energiatehokkuuden parantaminen lämmön talteenotto savukaasuista 4. Kuluttajahintojen alentaminen tulevaisuudessa on mahdollista vain siirtymällä maakaasusta biopolttoaineisiin.

Projektin taustaa ja periaatteita 1(2) Kiinteän polttoaineen lämpökeskuksella korvataan maakaasukäyttöisiä lämpökeskuksia. Lämpökeskuksesta käytetään nimitystä Imatran Biolämpökeskus Lämpökeskuksella tuotetaan n. 90 % yhdistettävän Imatrankoski, Mansikkala, Vuoksenniska ja Sienimäki kaukolämpöverkon lämmöntarpeesta. Loput 10 % lämmöstä tuotetaan nykyisissä maakaasulämpökeskuksissa, jotka jäävät huippu ja varakäyttöön. Biolämpökeskuksen nimellisteho on 30 MW (2 x 15 MW)

Projektin taustaa ja periaatteita 2(2) Molemmat kattilat varustetaan savukaasujen lämmöntalteenottopesurijärjestelmällä (LTO) Biolämpökeskus on toiminnassa ympäri vuoden. Maakaasulämpökeskuksia tarvitaan vain talven huippupakkasilla ja mahdollisissa häiriötilanteissa. Biolämpökeskuksen polttoaineet Pääpolttoaineena erilaiset puujakeet Polttoaineet pyritään saamaan Imatran alueelta.. Kattilat suunnitellaan niin, että niissä voidaan polttaa myös turvetta. Jätettä ei polteta.

LÄMPÖKESKUSTONTTI JA ASEMAPIIRROS Lämpökeskustontin sijainti 1(5)

LÄMPÖKESKUSTONTTI JA ASEMAPIIRROS 2(5) Lämpökeskuksen havainnekuva

LÄMPÖKESKUSTONTTI JA ASEMAPIIRROS 3(5) 30/01/2015

LÄMPÖKESKUSTONTTI JA ASEMAPIIRROS 4(5) POHJOISEEN

LÄMPÖKESKUSTONTTI JA ASEMAPIIRROS 4(5) ITÄÄN

YLEISAIKATAULU JA KESKEISET URAKAT 1(4) YLEISAIKATAULU 1. Projektin aloitus elokuu 2013 2. Kaavamuutosprosessi syksy 2013 maaliskuu 2014 3. Ympäristölupaprosessi syksy 2013 tammikuu 2014 huhtikuu 2014 4. Maarakennustyöt alkavat (MRU1) kesäkuu 2014 5. Lämpökeskusurakoitsijan (KVR) elokuu 2014 6. Perustustyöt alkavat (MRU2) tammi helmikuu 2015

YLEISAIKATAULU JA KESKEISET URAKAT 2(4) YLEISAIKATAULU 7. Perustukset valmiit laitenostoille ja toukokuu 201 rakennusrunkojen pystytykseen 8. Lämpökeskusurakoitsijan työmaa kesäkuu 2015 asennukset alkavat 9. Lämpökeskuksen testaukset, käyttöön joulukuu 2015 otto ja koekäyttö alkavat 7. Lämpökeskusurakan luovutus maaliskuu huhtikuu 2016 8. Ulkopuoliset viimeistely ja pihatyöt kesä 2016

YLEISAIKATAULU JA KESKEISET URAKAT 3(4) KESKEISET URAKAT 1. Maanrakennusurakka 1 (MRU1) Lämpökeskustoimittajasta riippumattomat maansiirtotyöt Alapihan viemäröintityöt Alapihan sähköistyksen kaapelisuojaputkityöt Puskurivarasto, putki ja jätekatos Tontilla olevien vesi ja viemäriputkien siirtotyöt Kesälahden Maansiirto Oy Urakka luovutettu Imatran Lämpö Oy:lle 6.10.2014

YLEISAIKATAULU JA KESKEISET URAKAT 4(4) KESKEISET URAKAT 2. Maanrakennus ja perustustyöurakka Maansiirtotyöt lämpökeskustoimintojen alueelta Perustustyöt lämpökeskustoimintojen alueelta Yläpihan viemäröintityöt Yläpihan sähköistyksen kaapelisuojaputkityöt 3. Lämpökeskusurakka Koko prosessi rakennuksineen KPA UNICON Oy Biograte arinatekniikka 4. Pieniä erillishankintoja ja töitä. 5. Polttoainesopimukset syy lokakuu 2014 KL SIIRTOJOHTO 1. Materiaalihankinta kevät kesä 2014 Logstor Finland Oy 2. Biolämpökeskus Vuoksenniska 2014 (hankinta & toteutus) Turun asennus ja luokkahitsarit Oy 3. Biolämpökeskus Mansikkala 2015 (hankinta & toteutus) Turun asennus ja luokkahitsarit Oy

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 1(2) VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN / YHTEENVETO 1. Biolämpökeskus edustaa parasta, vakiintunutta tekniikkaa. Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. 2. Biolämpökeskus alittaa määräysten mukaiset päästöpitoisuudet kaikkina vuodenaikoina. Savupiipun pituus on 50 m. Toiminnan vaikutukset ilman laatuun ovat vähäiset eikä niillä arvioida olevan terveysvaikutuksia. Vuosipäästöt, pelkkää puuta poltettaessa (t/a) Hiukkaset n. 9,4 t/a Rikkidioksidi SO2 n. 47 t/a Typenoksidit Nox n. 88 t/a 3. Biolämpökeskuksella ei synny viemäriin laskettavia jäähdytysvesiä. 4. Biolämpökeskuksen jätehuolto on määräysten mukainen 5. Polttoaineen käsittelystä ja varastoinnista ei aiheudu ympäristöön merkittäviä pölyhaittoja.

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 2(2) VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN / YHTEENVETO 6. Biolämpökeskuksen toiminnasta aiheutuvalla melulla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön. 7. Lämmityskaudella polttoainetta tuo keskimäärin 4 6 rekkaa päivässä ja tuhkaa kuljettaa pois keskimäärin 3 5 siirtolava autoa viikossa. Lämpökeskusliikenteestä ei aiheudu merkittävää haittaa ympäristöön. 8. Lämpökeskuksella ei ole haitallisia vaikutuksia maa ja kallioperään sekä pohjavesiin.

BIOLÄMPÖKESKUSINVESTOINTI RAJAPATSAALLE JA IMMOLAAN Imatran Lämpö Oy:n konserniohjauspyynnön mukaisesti Imatran kaupunginhallitus hyväksyi 8.9.2014 biolämpökeskusinvestoinnin laajentamisen koskemaan myös Rajapatsaan / Kanavakadun ja Immolan erilliskaukolämpöverkkojen nykyisten maakaasua polttavien kattilalaitosten korvaamista puuhaketta hyödyntävillä biolämpökeskuksilla. Taloudelliset tekijät ja huoltovarmuuden paraneminen, kun maakaasu korvataan kotimaisella biopolttoaineella Rajapatsaan ja Kanavakadun KL-verkot yhdistetään Rakentamisen erityisalojen EU-kynnysarvot alittava hanke KVR-urakkana perustuksilta ylöspäin Kaavoitus ja ympäristötekijöiden vaikutus aikatauluun huomioitu suunnittelussa Kaavan poikkamislupahakemus hyväksytty ELY-keskukessa Kattilalaitoksen päälaitteiden KVR-urakan tarjouskilpailun voitti Nakkila Boilers Oy Erillinen perustusurakka MRU3 Biolämpökeskukset käyttöönotettu ja tuotannossa tammikuun 2016 alkuun mennessä Koekäytettynä tammikuun 2016 lopussa

RAJAPATSAS/KANAVAKADUN BIOLÄMPÖKESKUS (4 MW) 1/(2)

RAJAPATSAS/KANAVAKADUN BIOLÄMPÖKESKUS(4 MW) 2/(2)

IMMOLAN BIOLÄMPÖKESKUS (1,5 MW) 1/(2) Vanha öljysäiliö ja järjestelmä puretaan.

IMMOLAN BIOLÄMPÖKESKUS (1,5 MW) 2/(2)

Virasojan Lämpökeskus 3D