Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLINTYÖSTÖ Tiivistelmä Tässä kortissa kuvataan metallin lastuavia työstömenetelmiä, joissa käytetään lastuamisnesteitä. Tällaisia märkiä työstömenetelmiä ovat mm. sorvaaminen, jyrsiminen, hionta, poraus, avarrus ja NC-koneistus (NC = numeric control, nykyisin tietokoneen avulla ohjattuja). Metallin kuivahionnasta on oma tietokortti. Koneistustyössä altistutaan pääasiassa lastuamisnesteiden käyttöliuoksille. Lastuamisnesteet ovat ilmassa aerosolina, jota muodostuu työstön aikana. Terveyshaittoja voivat aiheuttaa paitsi nestetiivisteiden aineosat myös käyttönesteisiin työstön yhteydessä joutuneet raskasmetallit ja muut epäpuhtaudet tai nesteissä kasvavat mikrobit ja endotoksiinit. Leikkuunestettä joutuu iholle roiskeina ja käsiteltäessä märkiä kappaleita. Työntekijöillä on todettu erilaisia ihottumia, joita ovat aiheuttaneet eniten lastuamisnesteiden antimikrobiset aineet, metallit ja etanoliamiinit. Hengitystieoireita voi ilmetä jo huomattavasti HTP-arvoja pienemmissä pitoisuuksissa. Työilman epäpuhtauksien määrään vaikuttavat monet tekijät, kuten lastuamisnesteen ikä ja laatu, koneiden kotelointi ja kohdepoistot, työstötapa, työstettävän kappaleen koko ja muoto, kierrosnopeudet, yhden kappaleen työstöön käytettävä aika sekä paineilman käyttö puhdistukseen. Työtehtävän kuvaus Metallin lastuavaa työtä tekevät konepajoissa mm. koneistajat, koneenasettajat ja NC- koneenkäyttäjät tai konekohtaisilla ammattinimikkeillä esimerkiksi aarporaajat ja sorvaajat. He valmistavat työpiirustusten mukaisia koneiden osia ja muita kappaleita metalliaihioista lastuavilla työstömenetelmillä. Joskus he tekevät myös ei-lastuavaa työstöä kuten leikkausta, puristusta ja taivutusta. Koneistaja käyttää useita koneita ja vastaa usein tuotteen tai sen osan valmistuksesta kokonaisuudessaan. Koneistaja valitsee oikeat työkalut, työstöarvot ja työstöjärjestyksen, viimeistelee kappaleet sekä valvoo, että ne ovat laatuvaatimusten mukaisia. Koneistaja voi valmistaa yksittäiskappaleita tai pieniä sarjoja käsikäyttöisillä koneilla. Suuret sarjat valmistetaan NC-työstökoneilla tai tietokoneohjatuissa CNC-työstökeskuksissa. 1/10
Metallintyöstössä käytettävät kemikaalit Lastuamis- eli leikkuunesteitä käytetään metallikappaleita työstettäessä. Niiden tehtävänä on voitelu, jäähdyttäminen ja metallihiukkasten kuljetus pois työstökohdasta. Lastuamisnesteiden koostumus vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan ja myös muuttuu käytön aikana. Lastuamisnestetiivisteet laimennetaan vedellä 10-prosenttiseksi käyttönesteeksi, joka kiertää työstökoneessa tai -keskuksessa. Laimentamattomia leikkuuöljyjä käytetään raskaissa työstöissä, jossa käytetään pieniä kierrosnopeuksia eikä tarvita erityisen tehokasta jäähdytystä. Öljyperustaiset lastuamisnesteet sisältävät voitelevaa mineraali-, kasvi- tai eläinöljyä. Nestetiivisteissä on paljon, jopa 40 %, lisäaineita, mutta ei lainkaan synteettisiä voiteluaineita. Kasviöljypohjaisia tuotteita on kehitetty lähinnä ympäristönsuojelusyistä. Synteettiset lastuamisnestetiivisteet ovat täysin öljyttömiä seoksia. Voitelevina aineosina on yleensä synteettisiä rasvahappoja. Korkean saippua- ja lisäainepitoisuutensa takia synteettiset lastuamisnesteet ovat voimakkaasti ihoa ärsyttäviä. Puolisynteettiset lastuamisnestetiivisteet sisältävät sekä öljyä että synteettisiä voiteluaineita ja paljon lisäaineita. Lastuamisöljyjä (leikkuuöljyjä) käytetään laimentamattomana. Vedettömillä mineraali-, eläin- tai kasviöljypohjaisilla lastuamisöljyillä on hyvä voitelukyky, mutta ne kestävät huonosti korkeita lämpötiloja ja paineita. Bakteerit ja homesienit kavavat huonosti lastuamisöljyissä, ja siksi niissä ei tarvita yleensä antimikrobisia aineita. Lastuamisöljyt voivat sisältää pieniä määriä myös muita lisäaineita. Metallintyöstönesteiden lisäaineet Tiivisteet saattavat sisältää paljon erilaisia lisäaineita (ks. alla oleva taulukko). Antimikrobiset aineet eli biosidit voivat olla lastuamisnestetiivisteessä aineosana tai niitä lisätään käyttönesteiden joukkoon nesteiden, nestesäiliöiden ja putkistojen huollon yhteydessä tai sen jälkeen kun nesteiden pilaantuminen on havaittu analyysien tai hajun perusteella. 2/10
Lastuamisnestetiivisteiden ja leikkuuöljyjen koostumus Aineosa ja pitoisuus tiivisteessä Mineraaliöljy, kasvisöljy lastuamisöljyissä 100 % öljyperustaisissa 30 85 % puolisynteettisissä 5 30 % Etanoliamiinit, aminoboraatit 5 40 % Biosidit 0 2 % formaldehydi tai formaldehydin vapauttaja (mm. triatsiini-, bismorfoliini-, metyleenibisoksatsolidiiniyhdiste), isotiatsolinoniyhdiste tai jodopropynyylibutyylikarbamaatti (IPBC) ym. Emulgaattorit, pinta-aktiiviset aineet 5 20 % Paineenkestolisäaineet 0 10 % Hitsautumisenestoaineet 0 20 % Vaahdonestoaineet 0 0,05 % Hajusteet Käyttötarkoitus tuotteessa voiteluaine ruosteenestoaine, ph:n säätäjä, hapettumisen estoaine estävät bakteeri- ja homesienikasvustoa muodostavat emulsion ja parantavat öljyn ja veden sekoittumista lisäävät voitelukalvon paineenkestävyyttä estävät työkalujen hitsautumisen työstettävään kappaleeseen, alentaa työstölämpötilaa estävät vaahdonmuodostumista peittävät muiden aineosien pahaa hajua Monia lastuamisnestetiivisteissä esiintyviä herkistäviä aineita ei ole luokiteltu vaarallisiksi ja joidenkin vaarallisiksi luokiteltujen aineosien pitoisuus on niin pieni, ettei niitä tarvitse ilmoittaa käyttöturvallisuustiedotteessa. Siksi tiedotteissa on usein varsin vähän tietoa tuotesisällöstä. Koneistustyössä käytetään pääasiassa laimennettuja lastuamisnesteitä, joissa tiivisteiden pitoisuus on yleensä n. 5-10 %. Näin ollen aineosien pitoisuus käyttöliuoksessa on alle kymmenesosa tiivisteessä olevasta. Aineosan pitoisuus saattaa olla huomattavasti tätä korkeampi, esimerkiksi veden haihtumisen seurauksena tai silloin kun on lisätty biosidilisäainetta käyttöliuokseen, joka on pilaantunut. Työstettäviä metalleja ovat valurauta, teräs, ruostumaton ja haponkestävä teräs, alumiini ja muut metalliseokset. 3/10
Työhygieenisissä selvityksissä todetut merkittävimmät kemialliset altisteet Altiste (CAS numero) R-lausekkeet HTP 2007 (8 h) Tyypillinen altistumistaso 1 ) epäorgaaninen pöly 10 mg/m 3 alle 1-2 mg/m 3 öljysumu 5 mg/m 3 0,1-0,2 mg/m 3 (suurimmat 0,6 mg/m 3 ) formaldehydi R:23/24/25-34-40-0,37 mg/m 3 0,05 mg/m 3 (50-00-0) 43 (kattoarvo) (suurimmat 0,15 mg/m 3 2-aminoetanoli 20/21/22-34 2,5 mg/m 3 yhteispitoisuus keskim. (141--43-5) (iho) 0,02 mg/m 3 dietanoliamiini R:22-38-41-48/22 2 mg/m³ (suurimmat 0,13 (111-42-2) (iho) mg/m 3 ) morfoliini R:10-20/21/22-34 36 mg/m 3 (110-91-8) (iho) endotoksiinit (200 EU/m 3 ) * 20 EU/m 3 (suurimmat 290 EU/m 3 ) kromimetalli 0,5 mg/m 3 < 1 % HTP (7440-47-3) ja kromi(ii,iii)yhdisteet nikkelimetalli 40-43 1 mg/m 3 < 1 % HTP (7440-02-0) Altistumisen tekninen torjunta Työstökoneiden kotelointi ja varustaminen kohdepoistoilla. Lastuamisnesteiden laadun seuranta ja uusiminen sekä laitteiden puhdistaminen. * Suomessa ei HTP-arvoa, Alankomaiden työhygieeninen raja-arvo 200 EU/m 3. 1) Suuronen ym. Työterveyslaitos 2005. Metallintyöstönesteet pilaantuvat käytön aikana vuotoöljyistä, kappaleiden metallihiukkasista sekä ympäristön pölyistä ja epäpuhtauksista. Käytetyt lastuamisnesteet sisältävät usein myös työstökoneista ja -kappaleista liuenneita herkistäviä metalleja, kuten nikkeliä, kromia ja kobolttia. Lastuamisnesteiden alkuperäiset aineosat, kuten formaldehydinvapauttajat, voivat muuttua käytön aikana. Lastuamisnesteemulsiot voivat myös saastua mikrobeista, kuten bakteereista ja homesienistä. Bakteeritoiminnan seurauksena nesteisiin vapautuu terveydelle haitallisia endotoksiineja, jotka ovat gram-negatiivisten bakteerien soluseinän osia. Työilman epäpuhtauksien määrään vaikuttavat monet tekijät, kuten lastuamisnesteen ikä ja laatu, koneiden kotelointi ja kohdepoistot, työstötapa, työstettävän kappaleen koko ja muoto, kierrosnopeudet, yhden kappaleen työstöön käytettävä aika sekä paineilman käyttö puhdistukseen. Uusimmat koneet ovat koteloituja, mutta vanhempia suuria koneita on usein vaikea koteloida täysin. Nesteiden käyttöajat ovat joillakin työpaikoilla hyvin pitkiä. Joskus lastuamisnestettä ei vaihdeta ollenkaan, vaan tarvittaessa lisätään vain uutta lastuamisnestetiivistettä, vettä tai lisäainetta entisen sekaan. Lastuamisnesteet pääsevät hengitysilmaan lähinnä aerosolina, jota muodostuu työstön aikana. Koteloiduilla koneilla ilman endotoksiinipitoisuudet ovat selvästi pienempiä kuin avonaisilla koneilla. Avonaisilla koneilla ilman endotoksiinipitoisuudet saattavat nousta hyvin korkeiksi, jos työstössä syntyy lastuamisnestesumua. Altistuminen saattaa tapahtua koteloinnista huolimatta, jos koteloa avataan usein ja nopeasti työstön loputtua tai kun käytetään paineilmaa kappaleiden pudistukseen. 4/10
Vaikka endotoksiinipitoisuus ilmassa on usein pieni, se saattaa olla työstökoneen lastuamisnesteessä hyvin korkea silloin, kun siinä kasvaa gram-negatiivisia bakteereja. Käyttönesteen saastumiseen vaikuttaa nesteen koostumuksen lisäksi mm. nesteen vaihtoväli, koneen riittämätön puhdistaminen nesteen vaihdon yhteydessä ja nesteeseen joutuvat epäpuhtaudet Lastuamisnesteiden ilmapitoisuuksille ei ole HTP-arvoa. Altistumista voidaan arvioida esimerkiksi formaldehydin, dietanoliamiinin, endotoksiinien ja öljysumun avulla. Valtaosa työntekijöistä altistuu näiden aineiden HTP-arvoja pienemmille pitoisuuksille. Koneistushallien ilmassa on todettu formaldehydin ja etanoliamiinien lisäksi pieniä pitoisuuksia muita herkistäviä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eli VOC-yhdisteitä, kuten typpi- ja terpeeniyhdisteitä, glyoksaalia ja muita aldehydeja. Ilmanäytteistä löydettiin myös ärsyttäviä fenoleja, heksaanihappoja ja alkoholieettereitä (Suuronen ym. 2005). Etenkin pienemmissä konepajoissa koneistajien työtiloissa voidaan tehdä samanaikaisesti polttoleikkausta, hitsausta, pintakäsittelyä ja muita metallitöitä. Fosforia runsaasti sisältävän valuraudan työstössä voi muodostua fosfiinia. Jos valuraudan työstössä havaitaan hajua (valkosipulin tai kalan haju) tai työntekijöillä on fosfiinin mahdollisesti aiheuttamia oireita, kuten yskää, pahoinvointia, polttavaa tunnetta rinnassa, on mahdollinen altistuminen aina selvitettävä. Asioita, joihin työpaikalla tulee kiinnittää huomiota Ovatko koneet koteloituja ja onko niissä kohdepoistot? Toimiiko kohdepoisto tehokkaasti? Jos kotelointia tai kohdepoistoa ei koneissa ole, onko niissä roiskesuojat? Onko työtilassa koneellinen ilmanvaihto? Tuntuuko ilmanvaihto riittävältä? Onko työpaikalla ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaaliluettelo? Onko työnantaja tehnyt työpaikan riskinarvioinnin ja onko se kirjallisesti saatavilla? Onko ihon ja hengitysteiden suojauksesta huolehdittu kaikkien altistavien työvaiheiden aikana? Ovatko suojaimet soveltuvia kyseessä oleville altisteille ja suojausteholtaan riittäviä? Onko suojainten säilytykselle asianmukaiset tilat? Onko muiden lähietäisyydellä työskentelevien työntekijöiden altistumisen mahdollisuus huomioitu? Ovatko jätteiden säilytystavat, varastointi ja hävitys asianmukaisia? Onko työpaikan yleisestä järjestyksestä ja siisteydestä huolehdittu? Onko ympäristölainsäädäntö otettu huomioon? Onko työntekijöiden koulutuksesta/opastuksesta huolehdittu? Onko työntekijöille annettu tietoa kemikaalivaaroista? Onko työntekijöille annettu ohjeet, miten leikkuunesteen laatua (bakteerikasvua) seurataan? Onko työntekijöiden alkuterveystarkastus tehty (ks. kohta "Terveystarkastukset")? Tiedostetaanko, että yskä ja hengenahdistus voivat olla astman alkuoireita? Onko lisääntymisikäisiä naistyöntekijöitä (raskaana olevat: työ voi olla fyysisesti liian raskasta, altistumista raskauden aikana lisääntymisvaarallisille tai syöpävaarallisille aineille ei sallita)? 5/10
Esiintyykö työntekijöillä työhön liittyviä oireita, kuten ihottuma- tai hengitystieoireita? Onko työpaikan ensiapuvalmiudesta huolehdittu? Kemikaalialtistumisen arviointi Työntekijöiden altistumisen arviointi aloitetaan selvittämällä työtehtävät, työolosuhteet ja käytetyt kemikaalit ja tutustumalle niiden käyttöturvallisuustiedotteisiin. Koneistajien altistumista ja mahdollisia oireita selvitettäessä kannattaa aluksi tutkia lastuamisnesteen laatu, esimerkiksi sen puhtaus mikrobi- ja endotoksiinimäärityksin. Useimmilla altisteilla merkittävin altistumisreitti on iho. Uusi ihoaltistumista kuvaava, käyttökelpoinen altistumismittaus on etanoliamiinien tutkiminen käsihuuhdenäyttein. Tarvittaessa voidaan tehdä altistumismittauksia työilmasta (esim. etanoliamiinit, aldehydit, pöly ja endotoksiinit). Fosfiinin esiintymistä valuraudan työstössä voidaan selvittää osoitinputkimittauksin. Mittaustarpeen arvioinnista saa lisätietoa Työterveyslaitokselta. Raskaana olevien työntekijöiden työn vaarat ja altistuminen on arvioitava tapauskohtaisesti. Katso tarkemmat ohjeet kirjasta "Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa", erityisesti osio syöpävaaralliset aineet. Nuoria (alle 18 vuotta) työntekijöitä ei saa käyttää töihin, jotka voivat aiheuttaa hänelle terveyshaittaa (ks. laki 998/1993 nuorista työntekijöistä ja siihen liittyvä asetus 508/1986). Terveyshaittaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon mm. suojainten käyttö. Ennen työn aloittamista on työnantajan tai oppilaitoksen tehtävä ilmoitus työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle. Merkityksellisimmät kemikaalien aiheuttamat terveyshaitat Lastuamisnesteet aiheuttavat käyttäjilleen ihottumia, sekä ärsytyskosketusihottumaa että allergista kosketusihottumaa. Lastuamisnesteaerosoli voi aiheuttaa astmaa, jonka oireisiin kuuluvat hengenahdistus, yskä ja hengityksen vinkuminen. Lastuamisnesteaerosoli voi aiheuttaa myös työperäistä nuhaa. Monet lastuamisnesteet voivat aiheuttaa myös silmien ja hengitysteiden ärsytystä. Lastuamisnesteet eivät aiheuta merkittävää syöpävaaraa, koska PAH-yhdisteiden ja nitrosoamiinien, joita voi muodostua nitriittien ja etanoliamiinien reaktiotuotteina, pitoisuudet ovat alhaisia, ja koska altistuminen on vähentynyt viime vuosikymmeninä työhygieenisten parannusten myötä. Lastuamisnesteille altistuvilla työntekijöillä esiintyviä terveyshaittoja voivat aiheuttaa paitsi nestetiivisteiden aineosat, myös käyttönesteisiin työstön yhteydessä joutuneet raskasmetallit ja muut epäpuhtaudet tai nesteissä kasvavat mikrobit ja endotoksiinit. Tärkeimmät kohde-elimet ovat iho ja hengitystiet. Iho altistuu työstössä syntyville nesteroiskeille ja märkien kappaleiden käsittelystä nesteelle. Hengitysteitse työntekijät 6/10
altistuvat ilmaan vapautuvalle leikkuunesteaerosolille, jolle voivat altistua myös samassa tilassa työskentelevät. Hengitystieoireita voi esiintyä jo huomattavasti HTP-arvoja pienemmissä pitoisuuksissa. Epidemiologisten tutkimusten mukaan erilaiset hengitysteiden ärsytysoireet ovat yleisiä lastuamisnesteaerosoleille altistuneilla työntekijöillä, mutta ammattiastma- tai ammattinuhakriteerit täyttävät tapaukset ovat harvinaisia. Lastuamisnesteiden aiheuttamia hengitystieallergioita on ilmoitettu Suomen Työperäisten sairauksien rekisteriin viimeisten kymmenen vuoden aikana yhteensä alle kymmenen tapausta. Niiden aiheuttajina olivat mm. etanoliamiinit ja endotoksiinit. Ulkomaisissa epidemiologisissa tutkimuksissa metallintyöstäjillä on todettu myös allergista alveoliittia, mutta Suomessa se on hyvin harvinainen. Jos valuraudan työstössä muodostuu fosfiinia, työntekijät voivat kokea voimakkaita oireita, esimerkiksi yskää, pahoinvointia, polttavaa tunnetta rinnassa, liikkeiden koordinaation puutetta, kouristuksia ym. Oireiden syyt ja mahdollinen fosfiinin muodostus on aina selvitettävä. Työperäisiä sairauksia metallintyöstötehtävissä Metallintyöstäjien yleisimpiä ammattitauteja ovat meluvammat, ihotaudit ja rasitussairaudet. Ihottumista pääosa on ärsytyskosketusihottumia, aiheuttajina mm. metallisirut, likainen työ, öljyt, lastuamisnesteet ja puhdistusaineet. Noin 40 % ihottumista on allergisia kosketusihottumia, joita ovat viime vuosina aiheuttaneet eniten lastuamisnesteiden antimikrobiset aineet (mm. formaldehydi ja isotiatsolinoniyhdisteet), metallit (koboltti, nikkeli ja kromi) ja etanoliamiinit. Astmoja on todettu eniten metallipölyjen aiheuttamina, harvinaisesti etanoliamiinien aiheuttamina. Metallin työstäjien työnkuva voi vaihdella paljon, ja siksi heillä on todettu muiden työtehtävien aiheuttamana epoksi-ihottumaa. Osa sairauksista voi olla peräisin muista lähiympäristön töistä. Suositeltavat keinot altistumisen vähentämiseksi KONEET - koneet tulisi koteloida ja varustaa tehokkailla kohdepoistoilla (jos tämä ei ole mahdollista, varusta koneet ainakin roiskesuojilla) - kohdepoistojen tehokkaan toiminnan tarkastamiselle tulee nimittää vastuuhenkilö - suositeltavaa on johtaa poistoilma suoraan ulos (leikkuunesteaerosolissa on monia haitallisia aineosia, joita kierrätysjärjestelmien suodattimet eivät välttämättä poista riittävän tehokkaasti). LASTUAMISNESTEIDEN LAADUNTARKKAILU - nimetään vastuuhenkilö, joka koulutetaan nesteiden kunnon ja laadun säännölliseen tarkkailuun - nesteiden käyttöaikoja tulisi monilla työpaikoilla lyhentää - tehdyt kokeet ja havainnot tarvittavat muutokset ja korjaukset kirjataan - nestelaimennokset ja biosidien lisäykset ohjeiden mukaan 7/10
- työstökoneet ja nestesäiliöt pidetään puhtaina (ei roskia!) - koneisiin asennetaan suotonauhat tai muut öljysuodattimet - paras menetelmä lastuamisnesteen laadun seurantaan on nesteen endotoksiinipitoisuuden mittaaminen NESTESÄILIÖIDEN TÄYTTÖ JA PUHDISTUS - kone ja koko kiertojärjestelmä puhdistetaan perusteellisesti nesteen vaihdon yhteydessä - käytetään lastuamisnestetoimittajan suosittamaa puhdistustapaa - nesteet sekoitetaan puhtaassa säiliössä ja laimennetaan puhtaalla vedellä - lastuamisnesteen väkevyys tarkistetaan refraktometrilla - jos nestesäiliössä on voimakas haju tai siinä kasvaa mikrobeja, neste pitää vaihtaa - suojakäsineitä käytetään aina, kun puhdistetaan konetta ja järjestelmää ja kun käsitellään laimentamattomia nesteitä. TYÖSTÄMINEN - työntekijät perehdytetään koneisiin, työmenetelmiin ja lastuamisnesteiden oikeaan käyttöön - kohdistetaan lastuamisneste hyvin jäähdytettävään kohteeseen (ei sumua tai roiskeita työilmaan) - noudatetaan työohjeita ja käytetään kaikkia tarvittavia turvalaitteita - odotetaan hetki työstön lopettamisen jälkeen ennen kuin koneen ovet avataan (sumu ehtii laskeutua) - roskien ja lastujen keräämiseen imuri, ei paineilmaa - tiiviiden suojakäsineiden käyttö, kun joudutaan tekemisiin nesteiden tai märkien kappaleiden kanssa Henkilönsuojaimet Suojaava vaatetus esim. kosteutta läpäisemätön esiliina työvaiheissa, joissa vaatteet likaantuvat nesteistä (suotonauhan vaihto, huoltotyöt). Vaihda työvaatteet riittävän usein puhtaisiin ja aina, kun ne ovat kostuneet lastuamisnesteistä. Lastuamisnesteiltä suojaavat kumi- tai muovikäsineet (esim. nitriilikumi) tai kokonaan tai osittain pinnoitetut käsineet aina kun käsitellään väkeviä lastuamisnesteitä puhdistetaan konetta tai järjestelmää kädet kostuvat työstön tai kappaleen siirron aikana ja jos työntekijällä on ihottumaa tai iho ärtyy työssä Vuorittomien muovi- ja kumikäsineiden alla voidaan käyttää ohuita puuvillakäsineitä vähentämään käsien hiostumista ja ihoärsytystä. Käsineiden on oltava riittävän pitkät. Lastuamisnesteitä läpäisevät käsineet, esimerkiksi nahkakäsineet, voivat lisätä altistumista ja ihottumavaaraa. Pienten käsivammojen ehkäisemiseksi tulee käyttää käsineitä, jotka suojaavat mekaanisilta vaaroilta tai kuumuudelta. Yleensä metallintyöstössä on aina käytettävä turvajalkineita. Työkohdekohtaisesti on harkittava, tarvitaanko jalkineissa naulaanastumissuojaavuutta. 8/10
Hengityksensuojaimia on käytettävä tarvittaessa. Pölyisimmissä työstö- ja huoltotöissä on suositeltavaa käyttää esim. puolinaamaria, joka on varustettu A2P3-yhdistelmäsuodattimella Silmiensuojaimia on käytettävä työtehtävissä, joissa on vaara saada silmiin lastuamisnesteroiskeita, lastuja tai muuta epäpuhtautta. Suositeltavaa on, että silmälaseja käyttäville henkilöille hankitaan suojalasit omilla silmien vaatimilla linssivahvuuksilla. Hengityksensuojaimena voi käyttää tarvittaessa, esim. pölyisimmissä työstö- ja huoltotöissä yhdistelmäsuojainta, esim. A2P3-suodattimella varustettua. Henkilönsuojaimet on huollettava säännöllisesti ja niiden suodattimet ja suojakäsineet on vaihdettava uusiin riittävän usein. Likaantumisen välttämiseksi suojaimet tulee säilyttää erillään niille varatuissa tiloissa. Henkilönsuojainten hankkiminen sekä niiden käytön opastaminen ja valvonta kuuluu työnantajan lakisääteisiin velvollisuuksiin. Lisätietoa kullekin tuotteelle soveltuvista suojainmateriaaleista löytyy käyttöturvallisuustiedotteista. Muut työympäristön vaaratekijät Melu, tärinä, hankalat työasennot, tapaturmavaarat, silmävauriot, liukkaat lattiat, joskus raskaat nostot. Terveystarkastukset Työterveyshuoltojen suorittamien terveystarkastusten tulee perustua arvioon altistumisen suuruudesta ja terveydellisestä merkityksestä. Jos altistuminen terveysvaaraa aiheuttaville aineille katsotaan merkittäväksi, tulee terveystarkastuksia tehdä niistä annettujen ohjeiden mukaisesti. Katso kirja Terveystarkastukset työterveyshuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos), josta tämän työtehtävän kohdalla ovat merkityksellisiä erityisesti osiot nikkeli, etanoliamiinit ja aldehydit kuten formaldehydi. Valtionneuvoston asetuksessa 1485/2001 on liitteenä esimerkkiluettelo aineista, joita käsiteltäessä terveystarkastuksia olisi harkittava. Huomioi, että hengitystieoireita, ihosairauksia tai keskushermosto-oireita voi kartoittaa työpaikalla oirekyselyin. Katso tarkemmat ohjeet Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjasta. Huomioitavaa Yllä oleva kuvaus työtehtävistä ja lista valmisteissa esiintyvistä altisteista on suuntaa antava. Työtehtävissä ja valmisteissa on saattanut tapahtua muutoksia, mitkä voivat vaikuttaa työntekijän altistukseen. Selvitä työpaikalla käytettävät valmisteet/kemikaalit ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet. Työntekijän työnkuvaan voi kuulua myös muita töitä, kuten hitsausta tai kuivahiontaa. Työosastolla saattaa työskennellä myös muita työntekijöitä, jotka voivat altistua metallintyöstön epäpuhtauksille. 9/10
Lisätietoa Työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Suuronen K., Tuomi T., Alanko K. ym.: Metallintyöstäjien työperäiset iho- ja hengitystiesairaudet. Työsuojelurahaston raportti 102118. Työterveyslaitos 2005. Linnainmaa M., Suuronen K.: Kirjassa: Kemikaalit ja työ. Luku 5.2. Leikkuunesteet. Työterveyslaitos Helsinki 2005. s. 237-9. Kemikaalikortit: dietanoliamiini, trietanoliamiini, morfoliini. http://www.ttl.fi/henkilonsuojaimet Luokitus ja merkinnät: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005). HTP-arvot 2007. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:4. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2007 (painossa). Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri (ASArekisteri), Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, 2004. Kemikaalialtistumisen biomonitorointi, Näytteenotto-ohje 2007-2008, Työterveyslaitos, 2007. Taskinen ym.; Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa, Työterveyslaitos, 2006. Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2005. Vainio ym.: Kemikaalit ja työ, Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä. Työterveyslaitos, 2005. Henkilönsuojaimet työssä. 4. uudistettu painos (5. painos tekeillä) Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2001 https://www.ttl.fi/extranet/metalli. Ekstranet on "Metallintyöstäjien työperäiset iho- ja hengitystiesairaudet" -tutkimushankkeen osallistujien, sidosryhmien ja tutkijoiden tiedonvälityspaikka, johon on koottu hankkeen etenemistä ja tutkimuksen tuloksia esittelevä aineisto. Sivujen käyttöoikeudet saa pyynnöstä Timo Tuomelta (timo.tuomi@ttl.fi). Palaute Tästä kortista voit lähettää palautetta tekijöille sähköpostilla osoitteeseen kamat@ttl.fi Tämä tietokortti on tehty Työsuojelurahaston tuella. Kortti tehty: 22.5.2006 Päivitetty: 31.5.2007 10/10