BIOKAASULAITOKSEN HANKESUUNNITELMA

Samankaltaiset tiedostot
Kokkolan biokaasulaitos

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

AVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT. Asiakaskohtaiset, korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisut sekä uusiin että saneerauskohteisiin.

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Etelä-Savossa. Mikkeli Erkki Karppanen

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Joutsan seudun biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos

Harri Heiskanen

Kuivamädätyslaitos/BioGTS

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Johtava biokaasuteknologian asiantuntija

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit Erkki Kalmari

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi!

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet Juha Luostarinen

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

Kaksilinjainen biolaitos Markkinavuoropuhelu , Tampere

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet

Maatalouden kuivamädätyslaitos Juha Luostarinen Metener Oy

Biobisnestä Pirkanmaalle

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus Jari Kangasniemi

Biokaasua yritysten kuljetuksiin ja energian tuotantoon Oulun alueella

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi!

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys

Biokaasun jakelu Suomessa

Kuitiantie PARAINEN VASTINE TUKESIN JA VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN LAUSUNTOIHIN

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

Kannattavaa biobisnestä

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Biokaasuseminaari

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

MÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

PIELISEN KARJALAN BIOENERGIAVERKOSTOT JA -VIRRAT -HANKE

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

3 0, Etelä-Sucrnen aluehallintovirasto Hämeenlinna. Asiat:

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan

Mädätteen käyttö maataloudessa

AGERAGAS INNOVATION OY. Material Week Kannus

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala

Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle

Kymenlaaksolaista jätehuoltoa vuodesta 1997

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

KOMPOSTOINTIPROSESSIT LIITE 1 MAJASAAREN JÄTEKESKUS YMPÄRISTÖLUPA- HAKEMUKSEN TÄYDENNYS

Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä. Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum

Siipikarjanlannasta biokaasua

Alueellinen biokiertomalli ravinnekierrätyksen tehostamiseksi - BioKierto. Biokaasutapaaminen Saarioinen, Sahalahti

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ. Christoph Gareis, HSY

Case Harjun Voima. Harjun Voima työnimi hankkeelle Hankkeen osapuolet Haminan Energia Oy ja Harjun Oppimiskeskus Oy. Olavi Kemppi 23.4.

Lapinjärven biokaasulaitoksen toteutettavuusselvitys. Henri Karjalainen Toni Taavitsainen

TEHOLANTA-hankkeen kuulumiset Löytyykö toimivia biokaasuratkaisuja siipikarjatiloille?

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON. Riina Känkänen SKTY Turku

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

Biokaasuliiketoiminta, maa- ja biokaasu liikennepolttoaineena, kuljetusten lisääntyminen. Ari Suomilammi Kuopio

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Biohajoavista jätteistä valmistettuihin maanparannusaineisiin liittyvä lainsäädäntö

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Transkriptio:

Vastaanottaja Kymenlaakson Jäte Oy Asiakirjatyyppi Hankesuunnitelma Päivämäärä 5.7.2016 Biokaasulaitoksen hankinta BIOKAASULAITOKSEN HANKESUUNNITELMA

SISÄLTÖ 1. Hankekuvaus 3 2. Laajuus 3 3. Käsiteltävät jätteet ja niiden ominaisuudet 4 4. Biokaasulaitoksen tekniset ja toiminnalliset vaatimukset 4 4.1 Jätteiden vastaanotto ja esikäsittely 4 4.2 Biokaasureaktorit ja prosessin hallinta 5 4.3 Tuotteiden varastointi ja jälkikäsittely 5 4.3.1 Rejektit 5 4.3.2 Mädäte 5 4.3.3 Hajujen hallinta 5 4.4 Rakennusten ja piha-alueiden tekniset vaatimukset 5 4.5 Räjähdys- ja tulipaloriskin hallinta 6 4.6 Automaatio 6 4.7 Optiona tarjottavat työt 6 4.7.1 Mikroturbiini 6 4.7.2 Kaasunjalostus 6 4.7.3 Jalostetun kaasun varastointi- ja tankkausasema 6 4.7.4 Lisäreaktorikapasiteetti liikennekaasun tuotantoa varten 6

1. HANKEKUVAUS Hankinnan laajuus ja minimivaatimukset ovat esitetty tässä asiakirjassa. Hankinta koskee kuivamädätysperiaatteella toimivaa biokaasulaitosta, joka tulee sijoittumaan Keltakankaan jätekeskukseen. Siinä käsitellään puutarha- ja haravointijätettä, vihermassaa ja rasvakaivosakkoja sekä kuivalantaa. Hankinnan ensimmäisessä vaiheessa mitoitusperusteena on yhteensä 5 000 t/a käsittelykapasiteetti. Biokaasulaitoksen laajentamismahdollisuus 20000 t/a asti on huomioitava suunnittelussa. Laitoksessa muodostuvat biokaasut johdetaan alueella sijaitsevalla mikroturbiinilaitokselle hyödynnettäväksi, jossa myös tuotetaan biokaasulaitoksen tarvitsemaa prosessilämpöä. Prosessilämmön saannin turvaamiseksi tässä rakennusurakassa toteutetaan myös oma kaasukattila lämmön tuottamiseksi. Biokaasulaitoksella on varattu alue, jonka sijainti ja rakenteet ovat esitetty liitteissä 5 ja 6. Tarjoukseen sisältyy optiona myös seuraavat kokonaisuudet (osatarjoukset ovat hyväksyttäviä): liikennekaasun jalostus-, paineistus- ja jakeluasema (kapasiteetti 60-80 m 3 /h raakakaasua, sijaintipaikka määritetään myöhemmin) sähköteholtaan 100-150 kwe mikroturbiini(t) sijoitettavaksi nykyisen mikroturbiinilaitoksen yhteyteen, jossa uusille mikroturbiineille on tilavaraus Tarvittaessa kompressoritehon lisäys mikroturbiinille, tarjoajan tulee varmistaa lisäkompressoreiden tarve. Tarvittaessa kaasun esikäsittely kaasukattilalle johdettavalle kaasulle 2. LAAJUUS Kuivamädätyslaitoksen hankintaan sisältyy sen käytön ja ylläpidon mahdollistavat tilat ja laitteet mm. seuraavasti (kuitenkin laitostoimittajan tarkentavan suunnittelun mukaan tähän voi ehdottaa tarvittavia muutoksia): Tarvittaessa syötteiden vastaanottotila ja esikäsittelylaitteet Kuivamädätysreaktori(t) Rejektivesien hallinta ja viemäröinti nykyiseen vesienkäsittelyjärjestelmään Riittävä kaasuvarasto Prosessinhallintajärjestelmät (nesteiden kierrätys, ja tarvittava instrumentointi mädätysprosessin hallitsemiseksi) sekä automaatio- ja valvomojärjestelmä ja järjestelmän etäkäyttö Kaasukattila ja lämmönsiirtojärjestelmät, teholtaan riittävät prosessin hallintaan Tarvittavat mittaukset (kaasujen määrä ja ominaisuudet: metaani, hiilidioksidi ja happi; reaktoreiden lämpötilamittaukset; rejektivesien määrämittaus) sekä mittausyhteet esim. rikkivetypitoisuuden mittaamiseen Tekniset ratkaisut kaasujen johtamiseksi mikroturbiinilaitokselle ja mikroturbiineilla tuotetun lämmön hyödyntämiseksi mädätysprosessissa. Reaktoreista muodostuvan kaasun vedenerotus (kaivolla tms.) siten, että kaasut voidaan johtaa mikroturbiinilaitokselle tai lämpökattilaan KVR-urakkana toteutettavassa hankinnassa urakoitsijan vastuulla on rakennusluvan edellyttämien asiakirjojen laatiminen sekä muiden tarvittavien lupien (esim. ATEX, Tukes) hankkiminen. Tarjoaja tulee käydä perehtymässä laitoksen sijaintipaikkaan sekä sen yhteensovitettavuuteen nykyisiin järjestelmiin.

3. KÄSITELTÄVÄT JÄTTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET Käsiteltävät jätteet ovat: Haravointi- ja puutarhajätteet, vihermassat Rasvanerotuskaivojen jätteet Hevosen kuivalanta Lisäksi koeluontoisesti laitoksella voidaan käsitellä seuraavia jätteitä: Mekaanisen lajittelun seula-alite Kymenlaakson Jäte Oy:n laitokselta Erilliskerättyä biojätettä Jätevesien käsittelyn lietteitä Taulukko 1. Jätteiden ominaisuudet suuntaa-antavasti. TS (%) VS (%) VS/TS (%) Metaanipotentiaali m 3 /t ww m 3 /t VS m 3 /t TS Haravointi- ja 25-50 17-35 70-80 25-35 130-200 100-150 puutarhajätteet, vihermassat Rasvanerotuskaivojäte 5-10 6-8 80-90 40-60 600-800 500-700 Hevosen kuivalanta 30-40 25-40 70-80 15-25 60-80 50-80 Jätteet voivat sisältää epäpuhtauksina tiiltä, laudankappaleita, kiviä, muoveja sekä muita haravointi- ja puutarhajätteisiin kuulumattomia materiaaleja, joiden partikkelikoko voi olla 200-600 mm suuruusluokkaa. Näiden kappaleiden mukanaolo on huomioitava prosessin suunnittelussa. Jätteiden käsittely edellyttää pitkää viipymää (laboratoriokokeissa on käytetty 21-60 d viipymää), sillä jätteet ovat osittain heikosti biohajoavia. Käsittelykokeessa haravointijätteistä ja vihermassoista tehdyn seoksen kuiva-ainepitoisuus oli noin 50 %, orgaanisen aineksen osuus oli n. 35 % kuiva-aineesta ja metaanipotentiaali 32 m 3 /t ww 60 d:n aikana. Stabiilissa metaanivaiheessa metaanipitoisuudet olivat 65-75 %. Hajoamisen alkuvaiheessa todettiin yli 5 000 ppm rikkivetypitoisuuksia, mitkä laskivat metaanivaiheen saavuttamisen jälkeen 100-200 ppm:n tasolle. Urakoitsija voi tehdä omalla kustannuksella lisätutkimuksia käsiteltävistä jätteistä. 4. BIOKAASULAITOKSEN TEKNISET JA TOIMINNALLISET VAATIMUKSET 4.1 Jätteiden vastaanotto ja esikäsittely Käsiteltävät materiaalit on mahdollista syöttää tilaajan puolesta suoraan esikäsittelyyn tai reaktoreihin ilman erillistä vastaanottotilaa tai rakennusta. Eri jätteitä ja materiaaleja on voitava käsitellä samassa reaktorissa. Jätteiden vastaanotto ja tarvittava esikäsittely on mitoitettava siten, että niillä voidaan saavuttaa 5 000 t/a käsittelymäärä. Prosessia syötetään pyöräkuormaajalla. Osallistumisilmoituksessa on kuvattava miten kotitalousperäinen biojäte tulisi esikäsitellä, jotta siitä pystyttäisiin mädättämään tarjotussa biokaasuprosessissa.

4.2 Biokaasureaktorit ja prosessin hallinta Mädätysreaktorit tulee toteuttaa seuraavien vaatimusten mukaan: Kaasuntuotannon tulee olla jatkuvaa, mikä edellyttää vähintään kahta reaktoria, mikäli tarjottava laitos toimii panosperiaatteella. Materiaalien alhaisen biohajoavuuden takia viipymä on oltava riittävä, jotta valtaosa metaanipotentiaalista saadaan tuotettua. Reaktorit ja niiden käyttö on mitoitettava vähintään 5 000 t/a jätemäärällä. Jäte syötetään reaktoreihin saapumiskosteudessaan ilman laimennosvettä, rejektivettä ja mikrobilähteitä voidaan käyttää prosessin käynnistämisessä ja yläpitämisessä. Lämpötilan hallinnan joko meso- tai termofiilisellä lämpötila-alueella Reaktorit tulee toteuttaa tarvittavin prosessin hallintamittauksin, kuten lämpötila ja pinnankorkeusmittauksin, ph-mittauksien ja kaasujen ominaisuusmittauksin. Työturvallisuus (ATEX-direktiviin vaatimukset) 4.3 Tuotteiden varastointi ja jälkikäsittely 4.3.1 Rejektit Käsiteltävät jätteet voivat sisältää epäpuhtauksia (arviolta 1-2 %), jotka voidaan poistaa ennen käsittelyä esimerkiksi seulomalla. Rejektivesi ohjataan jätekeskuksen vesienkäsittelyjärjestelmään. Sille on oltava oma määrämittaus ja mahdollisuus näytteenottoon sekä pumppaamiseksi erilliseen varastointisäiliöön hyötykäyttöä varten. 4.3.2 Mädäte Mädätysjäännös siirretään pyöräkuormaajalla biokaasulaitokselta jälkikäsittelyhalliin tai käsittelykentälle. Jälkikäsittelyyn siirrettävä mädätteen tulee täyttää seuraavat vaatimukset (toimeenpanoasetus (EU) N:o 142/2011): Salmonellaa (0 kpl/25 g, 5/5 näytteistä) Lopputuotteen E. coli- bakteerimäärä oltava <1000 pmy/g (näytteiden määrän ollessa 5, sallitaan yhden näytteen bakteerimäärän olevan <5000 pmy/g) 4.3.3 Hajujen hallinta Laitos tulee toteuttaa siten, että merkittäviä hajupäästöjä ei prosessista muodostu. Hajupäästöjen käsittelyn tavoitteet voivat tarkentua käsiteltävänä olevassa ympäristöluvassa. 4.4 Rakennusten ja piha-alueiden tekniset vaatimukset Urakoitsija voi ehdottaa tarkoituksenmukaisinta perustamistapaa. Tilat ja laitteistot tulee olla helposti huollettavissa ja huoltotarve on ilmoitettava tarjouksessa. Tilojen ja reaktoreiden lämmitys/jäähdytys ja viemäröinti on järjestettävä ympärivuotisen käytön mahdollistamiseksi.

Laitosalueen liikennealueet mitoitetaan kuorma-autoliikenteelle, laitos rakennetaan asfaltoidulle käsittelykentälle. Rakennustyön aiheuttamat vauriot pintarakenteille tulee korjata ja pintavesien viemäröinti tulee liittää olemassa olevaan sadevesiviemäriin. 4.5 Räjähdys- ja tulipaloriskin hallinta Rakennusmateriaaleissa, laite- ja sähkölaitevalinnoissa sekä käytössä on huomioitava räjähdysja tulipalon syttymisriski. Suunnittelussa ja laitoksen käytössä on noudatettava voimassa olevia lakeja ja määräyksiä. Räjähdysvaaralliset tilat toteutetaan ATEX-luokitusten mukaisesti ja niistä laaditaan räjähdyssuojausasiakirjat. Näissä tiloissa ilman metaanipitoisuutta on seurattava (LELanturein) ja mittauksilla on oltava hälytykset. Kaikessa suunnittelussa on huomioitava räjähdysvaarallisten kaasujen hallinnan varotoimet. 4.6 Automaatio Laitteistot ja mittaukset tulee olla automatisoidut ja ohjattavissa valvomo-ohjelmiston kautta vähintään seuraavasti: Prosessiolosuhteiden jatkuvatoimiset mittaukset (lämpötilamittaukset, kaasun määrä- ja laatumittaukset, pinnantasomittaukset sekä muut prosessinhallintamittaukset) sekä mittaustulosten arkistointi vähintään viiden vuoden ajalta Ohjausparametrit tulee näkyä valvomo-ohjelmistosta Valvomossa tulee esittää prosessikaavio prosessivaiheittain Tarvittavat mittaukset ja hälytysjärjestelmät ja valvomo-ohjelmisto ovat kuvattava tarjouksessa. 4.7 Optiona tarjottavat työt 4.7.1 Mikroturbiini Mikroturbiini(t), sähköteholtaan 100 150 kwe on sijoitettava nykyisen mikroturbiinilaitoksen yhteyteen, jossa sille on tilavaraus. 4.7.2 Kaasunjalostus Kuivamädätyslaitoksen kanssa samalle alueelle sijoitettavan kaasunjalostuslaitoksen on sovelluttava noin 60-80 m 3 /h kaasuvirtaamalle (käsittelemätöntä kaasua). Jalostuksella tuotetaan korkean metaanipitoisuuden omaavaa kaasua liikennekaasuksi, jonka ominaisuudet ovat seuraavat: Metaanipitoisuus vähintään 95 % Rikkivetypitoisuus alle 10 ppm Siloksaanit alle 5 mg/nm 3 Vesikastepiste kesä/talvi (0 C/5 C) 4.7.3 Jalostetun kaasun varastointi- ja tankkausasema Jalostetun kaasun varastointi- ja tankkausasema sijoitetaan myöhemmin esitettävälle alueelle. Varastointi- ja tankkausaseman tulee täyttää seuraavat vaatimukset: Kaasun paineistus 200-300 bariin Tankkausaseman varastotilavuuden (vesitilavuutena) vähintään 3,6 m 3 Yksi henkilöauton tankkauspistooli ja raskaan kaluston tankkauspistooli Pankkikorteilla toimiva maksupääte 4.7.4 Lisäreaktorikapasiteetti liikennekaasun tuotantoa varten laitoksen skaalaus 10000 tonnin vuotuiselle käsittelymäärälle