Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n jäsenlehti 3/2009
Varsinais-Suomen Viro-keskus ry - Perustettu 1994 - Henkilö-, yhdistys-, kunta- sekä yritysjäseniä keväällä 2008 yli 250 - Edistämme Varsinais-Suomen ja Viron yhteistyötä, lisäämme Viro-tietoutta ja Viron kielen tuntemusta sekä tuemme jäsentemme keskinäistä yhteistyötä. Puheenjohtaja: Armas Lahoniitty Sihteeri: Reino Lemmetyinen Toiminnanjohtaja: Satu Rautuma Tiedotussihteeri: Aila Grönholm Os. Vanha Suurtori 3 (Brinkkalan piharakennus, 2. krs.) P. +358 2 250 3359 www.viro-keskus.fi sähköposti: toimisto@viro-keskus.fi Kunniakonsulaatti Varsinais-Suomen Viro-keskus ry tekee yhteistyötä Turun Viron kunniakonsulaatin kanssa. Kunniakonsulin, Turun yliopiston rehtori Keijo Virtasen toimistossa luovutetaan Viron kansalaisille heidän Virosta tilaamansa passit. Kunniakonsuli toimii Turun yliopiston päärakennuksessa p. +358 2 333 6122 (sihteeri Eeva Salminen) p. +358 2 333 6101 (Kunniakonsuli Keijo Virtanen) e-mail: rehtori@utu.fi Toimitusneuvosto Virk 3/09: Armas Lahoniitty, puheenjohtaja Aila Grönholm Johanna Aaltonen Jussi Nurmi Satu Rautuma Julkaisija: Varsinais-Suomen Viro-keskus ry Ulkoasu ja toteutus: Repro-Seppo/Konturo
Kuluva vuosi on koetellut voimakkaasti Suomen ja Viron kansantalouksia. Maailman finanssikriisi on syönyt maittemme bruttokansantuotetta kovalla kädellä. Tuhannet työpaikat ovat jo kadonneet ja ekonomistit ennustavat että työttömyys on huipussaan vuoden kuluttua. Tilanne on näkynyt myös täällä Varsinais- Suomessa. Rakennus- ja metallialalla työpaikat ovat vähentyneet. Tarvitaan uutta puhtia Toisaalta myös positiivista kehitystä maittemme välillä on nähtävissä. Laivaliikenne on edelleen pysynyt vahvana ja Turun ja Tallinnan välille on saatu uusi lentoyhteys lokakuun alusta lukien. Toivomme sille menestystä. Myös Kulttuuripääkaupunkihankkeet kaupunkiemme välillä ovat edenneet. Me tarvitsemme nyt uusia ideoita ja aktiivisia toimia Suomenlahden yli tapahtuvien kehityksen vauhdittamiseksi. Yhteisten innovatiivisten hankkeiden luomisessa on oltu hitaita. Central Baltic Interreg IV A EU-ohjelma on hyödyntämättä ja näihin tarkoitettuja varoja uhkaa jäädä kokonaan käyttämättä ideoiden ja omarahoitusosuuksien puutteen vuoksi. Samaan aikaan täällä Varsinais-Suomessa on tuhansia korkeasti koulutettuja ihmisiä työttömyyskortistossa. Nyt olisi korkea aika panna hihat heilumaan. Samoin Suomi voisi lähteä tukemaan Euroopan Unionissa sitä että Baltia maat erityisesti Viro hyväksyttäisiin euro alueeseen välittömästi vaikka kriteerit eivät kokonaan täytykään. Viron kansantalous on niin pieni että se ei horjuta Unionin vakautta kun suurimpien maiden poikkeamista sopimuksista on siedetty jo vuosia. Viron liittyminen euroon olisi hyväksi sekä Virolle että Suomelle. Varsinais-Suomen Virokeskus on edelleen lisännyt jäsenmääräänsä ja toiminnan monipuolisuus on kehittynyt. Järjestön talous vaatii kuitenkin edelleen sitä että myös sellaiset tilaisuudet, joilla voimme vahvistaa talouttamme onnistuu. Siksi toivon että kaikki osallistuvat konserttiemme, ruokailtojemme ja muiden lippujen myyntiin. Armas Lahoniitty puheenjohtaja 3
Äänestysprosentti nousi Virossa pidettiin kunnallisvaalit 18. lokakuuta. Suomessakin niihin suuntautui normaalia suurempi kiinnostus sen vuoksi että erityisesti Tallinnassa rakennettiin vahvaa keskustapuolueen johtajan Edgar Savisaaren vastaista rintamaa. Vaalien lopputulos oli se että keskustan asema ja samalla Savisaaren asema Tallinnassa vahvistui. Koko maata ajatellen vaaleissa tapahtui kaksi suurta muutosta: keskustan kannatus kasvoi vuoden 2005 paikallisvaaleista 25,48 prosentista 31,5 prosenttiin ja Eestimaa rahvaliit putosi 12.47 prosentista 1,9 prosenttiin. Suurin hallituspuolue Eesti Reformierakond säilyi entisellään pudoten 16,91 prosentin kannatuksellaan ja Sotsiaaldemokraatlik Erakond nousi 6,43:sta 7,50 prosenttiin. Keskusta menestyi erityisesti Tallinnassa Jos tulosta verrataan edellisiin eduskuntavaaleihin reformipuolueen pudotus oli melkoinen eli 28 prosentista n. 17:ta. Mutta vaaleja ei sellaisenaan voi verrata. Riigikogun vaaleissa ei kansalaisuutta vailla olevilla venäläisillä ole äänioikeutta kuten kunnallisvaaleissa. Suuri osa näistä Tallinnassa ja Narvassa asuvista venäläisistä äänesti keskustaa. Narvassa keskusta sai yli 70 prosenttia äänistä. Tallinnassa keskusta sai suoraan enemmistön eli 53, 5 prosenttia, jossa lisäystä on peräti 12 prosenttiyksikköä. Se merkitsi 44 paikkaa 79 valtuutetusta.reformipuolue oli kakkosena yli 16 prosentilla, Isänmaan ja Res Publikan liitto sai yli 15 prosenttia ja sosiaalidemokraatit n. 10 prosenttia. Tartossa reformipuolue säilytti suurimman puolueen asemansa vaikka menettivätkin 2 paikkaa ja saivat nyt 17. Nyt ääniosuus oli n. 31 prosenttia. Toiseksi tuli Isänmaan ja Res Publikan liitto 23, 5 prosentin kannatuksella ja 13 paikalla. Kolmantena keskusta 17,4 prosentilla ja 9 paikalla eli yksi lisää. Sosialidemokraatit olivat neljäntenä 15,9 prosentilla, siinä oli lisäystä siten että paikat 49 jäsenisessä valtuustossa lisääntyivät kahdella. Tämän lisäksi Rahvaliit menetti puolet paikoistaan ja sai kaksi. Aktiivisuus ja nettiäänestyksen suosio nousi Äänestysprosentti oli koko maassa 60,6 prosenttia jossa oli huima nousu, yli 13 prosenttiyksikköä. Toinen mielenkiintoinen asia oli nettiäänestyksen suosio. Peräti 15,76 prosenttia 662.816 äänestäneestä käytti nettiä. Nettiäänestyksen suosio on kasvanut nopeasti Viron vaaleissa. Kunnallisvaalien tuloksella ei liene suurta vaikutusta Viron valtakunnan politiikkaan. Tärkeämpi merkitys on sillä miten talous kehittyy ja miten työttömyys lisääntyy seuraavan vuoden aikana. Pystyykö nykyinen hallituskoalitio muuttamaan talouden suuntaa kansalaisia tyydyttävään suuntaan. Armas Lahoniitty 4
Masu koventaa balttilaista arkea Virolaisilla on oma uudissanansa nykyiselle lamalle, taantumalle. Kansanedustaja Hannes Astok käytti Turussa hiljan alustaessaan talouskurimuksesta pehmeän tuntuista sanaa masu. Masu eli lama vaikeuttaa lähiaikoina kuitenkin aiempaakin tuntuvammin virolaisten elämää. Irtisanoimisaallot ovat lähikuukausina ennätysmäisiä. -Teollisuustuotantomme on laskenut peräti 26 prosenttia uudessa, erittäin avoimessa taloudessamme. Tietyt yritykset kuolevat, esimerkkinä vaikkapa Narvan tekstiilit. Ja bussikuskit, rakennusmiehet ja hoitoammattilaiset karkaavat Tallinnasta Helsinkiin. Liettuassa vauhti on ollut vielä lujempaa. Siellä työväestä suuri osa on lähtenyt ulkomaille ja maaseutu on Liettuassa tyhjentynyt muista paitsi vanhuksista, murehti Astok naapuriaankin. Hannes Astok -Kovenevaan taloustilanteeseen menoa ohjaa halumme päästä euroalueeksi. Halu merkitsee voimakkaiden säästöjen tekemistä, korostaa Astok. Miten ihmiset voivat? -Työttömyys on äkkiä ponnahtanut virallisten lukujenkin mukaan 3,5:stä 11,4:ään. Todellisuudessa työttömyys lienee 13,5 prosentin luokkaa. -Uusi työsopimusmalli (voimaan 1. kesäkuuta) vie kohti nopeampia irtisanomisaikoja. Ennen irtisanominen oli vaikeaa, nyt pelätään jo irtisanomisten vauhdin kiihtymistä, totesi Astok. Mitä on tehty? -Budjetista leikattu 12 prosenttia, 12 mrd kruunua...valtion metsät myyty. Eläkerahoja ei kuitenkaan leikata. Melkeinpä kaikesta muusta leikataan. Tammikuussa raportti taloudesta ja Viron eurokelpoisuudesta on määrä saada valmiiksi. EU hyväksyy euroalueemme mahdollisesti vielä ennen Juhannusta. Seurauksena on mm. hintojen aleneminen. tiivistää Astok. Tätä kirjoitettaessa Viron kunnallisvaalit vielä käymättä. Lokakuun lopussa odotetaan kuitenkin tapahtuvan muutoksia. Savisaari ja keskusta hallinnut tähän asti Tallinnaa yksinään venäläisten tuella. Nyt kaikki muutkin pyrkimässä vakavammin vallanjakoon. Kuinka suuria tai pieniä muutoksia tulee, se nähdään pian. Muutoksia joka tapauksessa, povaavat asiantuntijat. Jussi Nurmi 5
Viron osallistuminen Oslon Euroviisuihin 2010 epävarmaa Pääseekö Viro osallistumaan Euroviisuihin ensi vuonna? Tämä polttava kysymys on ollut esillä tänä syksynä Virossa. Talouden taantuman vuoksi Viron yleisradioyhtiön ERR:n budjettia leikataan ja ERR:n ohjelmistoa joudutaan karsimaan. Tämän seurauksena Euroviisuihin osallistuminen on vaakalaudalla. Mahdollisen poisjäännin seurauksena laulukilpailua ei myöskään lähetettäisi Viron televisiossa. Tämä tulisi olemaan kova pala virolaisille, sillä Euroviisujen suosio on kova ja Moskovan finaalilähetystä seurasi lähes joka kolmas virolainen. ERR:n mukaan kuluja on pakko saada pienennettyä ainakin seitsemän prosenttia eli n. 28 miljoonaa kruunua (n.1,8 miljoonaa euroa). ERR:n johdon mukaan tähän tavoitteeseen pääseminen vaatii ohjelmiston karsimista ja luultavasti myös työntekijöiden palkkojen vähentämistä. Johdon täytyy siis tehdä päätös siitä, mitä tuon 28 miljoonan kanssa tehdään, käytetään- kö se euroviisuihin vai ei. ERR:n Margus Allikmaa totesi Postimees-lehden haastattelussa, että kaikki haluaisivat osallistua laulukilpailuun, mutta toisaalta hänen mukaansa talouden kannalta helpoin vaihtoehto olisi jäädä pois Euroviisuista. Katsojien mielenkiinto euroviisuja kohtaan on suuri ja katsojaluvut ovat nousseet vuosien mittaan, mutta Allikmaan mukaan ei tapahdu mitään mullistavaa, jos Viro jää yhden kerran pois kilpailusta. Tulevana vuotena on myös luvassa tärkeitä kansanvälisiä urheilukilpailuja, esimerkiksi olympialaiset ja jalkapallon MM-kisat, jotka halutaan välittää television katsojille. ERR:n täytyy tehdä ratkaisu Euroviisujen suhteen lähiviikkoina, joten nähtäväksi jää, kuullanko virolaista musiikkia Oslossa vai ei. Satu Rautuma, Mairika Mäsak Lähde: www.postimees.ee Räätälöidyt ryhmämatkat! Baltiaan... Pietariin... Eurooppaan! Retket, opastukset, eri alojen tutustumiskohteet, historialiset paikat Kiertomatkat bussilla ja lentäen Kulttuurimatkat: teatterit, konsertit, taidemuseot Turun Matkatori Oy Yliopistonkatu 26 B, 4. krs, 20100 Turku (Kestilänkulma) Puh. (02) 412 0300, Fax. (02) 412 0310, www.matkatori.com 6
Reino Lemmetyinen 70 v Tarton kaupunki päätti muistaa Viro-keskuksen sihteeri Reino Lemmetyistä hänen 70-vuotispäivän juhlallisuuksissaan Tartossa. Alla on lehdistötiedote, jonka kaupunki julkaisi juhlallisuuksien aikana. Kaupunki antaa kunnianosoituksena Reino Lemmetyiselle Tartu-mitalin Tarton kaupunki päätti palkita pian 70 vuotta täyttävän Reino Lemmetyisen palveluksistaan Tarton ja Turun kaupunkien välisten suhteiden kehittämiseksi sekä hänen panoksestaan Tartu Rahvaülikoolin kehittymisessä. Reino Lemmetyinen on lisännyt aikuiskoulutuksen suosioita sekä toiminut aktiivisesti vapaan sivistystyön puolesta. Hän on ollut rakentamassa Tarton ja Turun kaupunkien välistä koulutus- ja kulttuurisiltaa jo 15 vuoden ajan sekä ollut tärkeä tekijä kaupunkienvälisten yhteistyö- ja ystävyyssuhteiden luomisessa. Lemmetyisen aloitteesta ja hänen tuellaan on toteutettu monia Viro-Suomi -yhteistyöhankkeita: hänen aloitteestaan on perustettu Turun kaupungin infopiste Tartoon sekä Varsinnais-Suomen Virokeskus Turkuun. Lemmetyinen on antanut mittaamattoman arvokkaan panoksensa myös Tarton Rahvaülikoolin kehityksessä. Hän on ollut Rahvaülikoolin tukija, tukihenkilö ja pitkäaikainen yhteistyökumppani vuodesta 1994 saakka. Mitalia luovuttamassa Tarton kaupunginjohtaja Urmas Kruuse. 7
Reino Lemmetyistä voidaankin kutsua Tartu Rahvaülikoolin kummisedäksi. Lemmetyinen on työskennellyt Suomessa arvostettuna kouluttaja yli 25 vuoden ajan. Viimeisen 15 vuoden aikana hän on esitellyt Pohjoismaisen vapaan sivistystyön periaatteita ja perinteitä sekä avartanut vapaan sivistystyön ajatusmaailmaa, mikä keskittyy ennen kaikkea yksilön yleiseen kehitykseen ja yleisen toimeentulon ja osaamisen kasvattamiseen. Hän on toiminut aikuiskoulutuksen neuvonantajana ja tukijana Virossa ja Tartossa. Hän on tukenut Tartu Rahvaülikoolin kehitystä niin ideoidensa ja ajatustensa avulla, kuin myös taloudellisin keinoin. Yhdeksänkymmentäluvun loppupuolella, joka oli Virossa taloudellisesti vaikeaa aikaa, Reino Lemmetyinen tarjosi Rahvaülikoolille humanitääristä apua: hän hankki Suomesta opetukseen tarvittavia välineitä sekä kalusteita luokkiin. Hänen johdollaan ja suomalaisten kollegoiden tuella ja avulla remontoitiin Rahvaülikoolin ensimmäiset omat tilat osoitteessa Pepleri 4 ja varustettiin sen luokat nykyaikaisilla opetuskalusteilla. Kun Tartu Rahvaülikooli laajeni uusiin tiloihin Vaksali 7:ssä, luokkien kalustus saatiin Reino Lemmetyisen avulla jälleen Suomesta. Hän on ollut vapaaehtoisesti koulun tukihenkilönä kaikkien näiden vuosien aikana. Hänen toimintansa on tuonut merkittävää hyötyä Tartolle, Tartu Rahvaülikoolille ja koko Viron aikuiskoulutukselle. Tartu-mitali halutaan luovuttaa Lemmetyiselle 15. elokuuta hänen viettäessään 70-vuotispäiväänsä Tartossa. Varsinais-Suomen Viro-keskuksen jäsenlehti, neljästi vuodessa! 8
Teise teenistuses - Palveluksessanne www.turkutouring.fi 9
Turku ja Tallinna rakentavat lasten ja nuorten hyvinvointikumppanuutta Aktiivinen elämäntapa, osallistuminen ja osallisuus, tunne ryhmään kuulumisesta ja vaikuttamisesta sekä yhteisöllinen toiminta ovat merkittäviä hyvinvoinnin rakennuspalikoita. Turun ja Tallinnan kaupunkien Safe and Active Schoolday A WellBeing Partnership -hankkeella luodaan työkaluja ja toimintamalleja yllämainittujen asioiden edistämiseksi. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan Unionin Central Baltic INTERREG IV A Programme 2007 2013 -ohjelmasta. Se on sekä määrältään että kestoltaan kansallisestikin vertaillen ainutlaatuinen kehittämispanostus. Reilun kolmen vuoden (2009 2012) aikana voidaan satsata 1,42 miljoonaa euroa lasten ja nuorten hyvinvointityön konkreettisiin välineisiin ja toimintatapoihin sekä uudenlaisen hyvinvointikumppanuuden rakentamiseen. Hankkeen kokonaisrahoituksesta 1,13 miljoonaa euroa saadaan EU:lta. Vajaa 300 000 euroa on kaupunkien omaa panostusta lasten ja nuorten ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön. Tavoitteena konkreettinen toiminta koulujen tasolla Hankkeen keskiössä ovat molempien kaupunkien perusopetuksen koulut. Turusta mukana ovat kaikki koulut, Tallinnasta mukaan lähtee tässä vaiheessa 45 koulua. Koulujen kautta tavoitetaan koko lasten ja nuorten kohderyhmä ja heidän perheensä. Safe and Active Schoolday -hanke on ankkuroitu kaupunkien opetustoimiin, mutta vaatii ympärilleen laajaa yhteistyötä niin molempien kaupunkien eri hallintokuntien, kolmannen sektorin, seurakunnan, yhteisöjen, liittojen, säätiöiden kuin yksityisen sektorinkin kanssa. Hankkeen ensisijainen tavoite on tuottaa konkreettisia työkaluja edistämään koulupäivän aikaista aktiivisuutta ja osallistumista sekä rakentaa pohjaa lasten ja nuorten aktiiviselle ja turvalliselle iltapäivälle. Oleellista on lasten ja nuorten sekä perheiden osallistaminen prosessiin sen alusta lähtien. Käytännössä tämä voi olla vaikkapa välituntitoiminnan aktivoimista, oppilasaktivaattoritoimintaa, iltapäiviin ajoittuvaa harrastetoimintaa tai koulupihojen kunnostamista koulujen ja perheiden yhteistoimintana. Tavoitteena on innovatiivinen prosessi, joka molemmissa kaupungeissa tuottaa jatkuvasti uusia ideoita toimivista työkaluista. Tämän toteutumiseksi tarvitaan aktiivista osallistumista yksittäisten koulujen tasolla. Tavoitteena on, että joka koulussa on muutaman opettajan ja rehtorin muodostama tiimi asioiden edistämiseksi. Lasten, nuorten ja perheiden osallistuminen koulun tasolla on tärkeää. Lisäksi tarvitaan laajaa vuoropuhelua ja ideoiden synnyttämistä koulujen välillä, jotta voidaan tuot- 10
taa kaikkia kouluja palvelevia työkaluja. Tarvitaan koulujen välistä vuorovaikutusta kaupunkien välillä, jotta voimme oppia toistemme toimintatavoista. Lisäksi tarvitaan molempien kaupunkien tuki ja ohjaus prosessille ohjausryhmän ja erilaisten työryhmien muodossa. Tarvitaan uudenlaista hyvinvointikumppanuuden mallia Konkreettisen, koulujen kautta kanavoitavan hyvinvointityön rinnalla vähintään yhtä tärkeä haaste on synnyttää uudenlaisen lasten ja nuorten hyvinvointikumppanuuden mallia. Toiminnan tueksi tarvitaan paljon toimijoita ja resursseja. Siksi on oleellista käynnistää prosessi, jossa määritellään kumppanuuden keskeisiä toimijoita, heidän roolejaan ja vastuitaan, toiminnan edellytyksiä ja reunaehtoja sekä yhtenäisiä toimintatapoja. Nykyisiä lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen rakenteita tulee arvioida, ja sen pohjalta luoda pohjaa laajemmalle yhteistyölle ja yhtenäisille toimintakäytännöille perustuvaan toimintaan. Anu Oittinen Ilmoittaudu mukaan kumppanuuteen, kommentoi, ideoi ja kysy: Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä Anu Oittinen Turun kaupunki, Opetuspalvelukeskus PL 362, Käsityöläiskatu 10 20101 Turku puh. 050 407 1530 anu.oittinen@turku.fi www.turku.fi/aktiivinenjaturvallinenkoulupaiva Safe and Active Schoolday -hankkeella etsitään yhteistä aktivoivaa tekemistä. Kuva: Anu Oittinen 11
Nuorten elämä Kuressaaressa Kuressaarta voidaan pitää Saarenmaan pääkaupunkina, missä asuu yli 4100 7-26 -vuotiasta nuorta. Kaupungissa toimii kaksi lukiota ja kaksi peruskoulua, mikä antaa nuorille hyvän tasoista koulutusta. Koulupäivän jälkeen nuorille on tarjolla erilaisia aktiviteetteja. Osallistua voi mm. musiikin, taiteen ja urheilukoulun opetukseen. Lisäksi on vielä Saarenmaan taidestudio, tanssistudio Semiir, Kuressaaren lukion vieressä harrastuskoulu Inspira ja pienempiä kerhoja ja yhdistyksiä. Kuressaaren Nuorten Harrastuskeskus on kaupungin nuorisotyön alainen virasto, jossa on monenlaisia mahdollisuuksia harrastaa erilaisia lajeja. Keskus tekee nuorisotyötä kahdessa eri nuorisokeskuksessa, kymmenessä eri harrastuskerhossa ja projektissa. Nuorille on tarjolla informaatiota, työ- ja lomaleirejä, kansainvälistä nuorisovaihtoa ja erilaisia nuorisotöitä jne. Nuorisokeskuksessa on mahdollista pelata tietokone- ja tv pelejä, biljardia, pöytätennistä, kuunnella musiikkia, katsoa videoelokuvia, tehdä käsitöitä, käyttää internetiä ja tavata ystäviä. Siellä voi myös miettiä uusia tapahtumia ja nuoret saavat siihen opastusta. He voivat myös lainata rullaluistimia, skeitata, pyöräillä erilaista ratoja pitkin tai pelata koripalloa. Kuressaaren Nuortenkeskus on yksi harvoista paikoista, jossa voi käydä tekniikkakerhossa. Todella suosittu on jo yli 20 vuotta toiminut autorata. Ampumakerho on ainoa paikka Saarenmaalla, missä voi harjoittaa ampumaurheilua. Ampumakerhon nais- ja miesjoukkue osallistuu Viron mestaruuskilpailuihin ja järjestää suositun kilpailun Saarenmaan Sügis syksyisin. Traditioksi on muodostunut jokavuotinen Tammisaaren ja Kuressaaren välinen ystävyysampumatapahtuma. - kaikki painotuotteet, suunnittelusta toteutukseen! 12
Pienoismallikerhossa pojat rakentavat lennokkeja ja venepienoismalleja. Vuonna 2009 syyskuussa aloitti robottikerho, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuden kehittää elektroniikan taitoja. Tekniikkakerhon syntyminen Kuressaareen on Tallinnan teknillisen yliopiston ansiota. Vuodesta 2004 alkaen harrastuskeskus on järjestänyt suosittua oppilasleiriä, jonka tavoitteena on tarjota kesäisin 13 ikävuodesta alkaen mahdollisuutta tehdä työtä ja tienata rahaa. Lisäksi sen avulla voi tavata uusia ystäviä ja viettää yhteistä laatuaikaa uusien tuttavien kanssa. Harrastuskeskus järjesti toista vuotta peräkkäin Kuressaaressa projektin Nuorisokeskus muuttaa uimarantaan. Nuorisokeskus suljettiin neljäksi päiväksi ja toiminta siirtyi uimarannalle, tarjoten lapsille ja nuorille tapahtumia. Lisäksi oli mahdollista lainata rullaluistimia ja polkupyöriä. Ohjelmassa oli myös kasvomaalausta, kaulakorujen valmistusta, rumpujen soittoa, tiimipelejä ja illalla disko jne. Rannassa vieraili perheitä ja turisteja monesta eri Euroopan maasta. Erilaisia toimintoja järjestettiin myös kehitysvammaisille lapsille ja nuorille. 13
Kymmenen nuorta osallistui myös kansainväliseen nuorisovaihtoprojektiin Espanjassa, yhdessä samanikäisten puolalaisten ja irlantilaisten nuorten kanssa. Päämääränä on pyrkiä siihen, että nuorten elämä Kuressaaressa olisi erilaista; että olisi mahdollisuuksia tehdä sellaista mistä nuoret hyötyisivät ja että siitä olisi heille hyötyä. Eniten Kuressaaren nuoret tarvitsevat nykyaikaista nuorisokeskusta, mikä mahdollistaisi nuoria tekemään niitä asioita, jotka eivät nyt ole mahdollisia. Yksi isoimmista ongelmista on liian pieni liikuntasali, jossa voisi järjestää nuorisodiskoja ja bändiharjoituksia. Ehkä joskus nämäkin unelmat täyttyvät. Aare Martinson Kuressaaren Nuorisokeskuksen johtaja. Suom. Mairika Mäsak 14
Noorte elust Kuressaares Kuressaaret võib pidada Saaremaa pealinnaks, kus elab üle 4100 noore vanuses 7 kuni 26 eluaastat. Linnas töötab kaks gümnaasiumit ja kaks põhikooli, mis annavad heal tasemel kooliharidust. Koolivälise aja sisustamiseks on Kuressaare noortel mitmekesised võimalused. Saab osaleda kohaliku omavalitsuse hallatavates muusika-, kunsti- ja spordikooli õppes. Lisaks tegutsevad erahuvikool Saaremaa Kunstistuudio, tantsustuudio Semiir, Kuressaare Gümnaasiumi juures huvikool Inspira ja rida väiksemaid klubisid ja huviringe. Kuressaare Noorte Huvikeskus on linna noorsootööd teostav asutus, kus on mitmekülgsed harivad ajaveetmise võimalused erinevate huvidega noortele. Keskus pakub avatud noorsootöö teenust kahes avatud noortekeskustes, kümnes erinevas huviringis ja projektides osalemist, noortele suunatud infot, töö- ja puhkelaagreid, rahvusvahelisi noorsoovahetusi, erinoorsootööd jne. Avatud noortekeskuses on võimalik mängida arvuti-, laua ja TV-mänge, piljardit, lauatennist, kuulata muusikat, vaadata videofilme, meisterdada vabaringides, kohtuda sõpradega, algatada ise üritusi ja olla nende läbiviija, kasutada internetti. Saab laenutada rulluiske, sõita rulaga ja teha jalgratta vigursõitu, mängida korvpalli. Kuressaare Noorte Huvikeskus on väheseid kohti Kuressaares, kus noored saavad käia tehnikaringides. Väga populaarne on 15
üle 20 a tegutsenud autoring. Laskmisring on ainuke koht Saaremaal, kus saab tegeleda laskespordiga. Laskeringi nais- ja meeskond osaleb Eesti meistrivõistlustel ja korraldab populaarset võistlust Saaremaa Sügis. Traditsiooniks on saanud iga-aastased Tammisaari Kuressaare sõpruskohtumised laskmises. Mudeliringis ehitavad poisid lennuki- ja paadimudeleid. 2009. a. sügisel alustas tegevust robootikaring, et pakkuda noortele võimalust rahuldada oma elektroonikahuvi. Tehnikaringide tegevus saab teoks tänu heale koostööle Tallinna Tehnikaülikooli Kuressaare Kolledžiga, Kaitseliidu Saaremaa Malevaga ja paljude lastevanematega. Alates 2004. a. korraldab huvikeskus Eestis taas populaarseks muutunud õpilasmalevat, mille eesmärgiks on pakkuda suvisel vabal ajal noortele alates 13. eluaastast võimalust töötada ja teenida taskuraha, aga saada ka uusi sõpru ja veeta ühiselt ja huvitavalt oma vaba aega. Tänavu teist aastat korraldas huvikeskus Kuressaare noortele projekti Noortekeskus kolib suveks randa. Sulgesime oma avatud keskused ja korraldasime neljal päeval nädalas supelrannas lastele ja noortele üritusi. Lisaks võimalusele laenutada rulluiske ja jalgrattaid toimusid õpitoad (näomaalingud, pärlehete valmistamine, meisterdamine, trummimäng jne), võistlusmängud, peoõhtud. Rannanoortekat külastati tervete peredena ja külaliste hulgas oli turiste mitmetest Euroopa riikidest. Eraldi tegevused toimusid puuetega noortele. 16
Kümme noort osales rahvusvahelises noorsoovahetusprojektis Hispaanias koos eakaaslastega Poolast ja Iirimaalt. Püüame selle poole, et muuta noorte elu Kuressaares mitmekülgsemaks ja huvitavamaks, pakkuda võimalusi eneseharimiseks ja oma huvidega tegelemiseks. Hädasti oleks Kuressaare noortele vaja oma kaasaegset noortekeskust, mis võimaldaks ellu viia mitmeid seni kättesaamatuks jäänud ettevõtmisi nagu noortekohvik koos väikese saaliga noortepidudeks või harjutamisruumid noortebändidele. Ehk kunagi täituvad needki unistused. Aare Martinson Kuressaare Noorte Huvikeskuse juhataja 17
18
Tapahtumakalenteri 11.11. klo 17.30 TYÖVÄENOPISTON VIRO-AIHEINEN LUENTO (Kaskenkatu 5) Magaja kassi suhu ei jookse hiir 19.11. klo 18 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Yliopiston päärakennus (Tauno Nurmela- sali). Ennen kokousta avataan näyttely Lennart Meri ajatuksissamme päärakennuksen aulassa klo 16, jonka jälkeen seuraa Viroaiheinen, kaikille avoin luento. Lennart Meri-näyttely on esillä yliopistolla 19.11. 3.12. 26.11. klo 19 VIROLAISEN RUOAN ILTA OPETUSRAVINTOLA ALABAMASSA (Lemminkäisenkatu 18, Data City). Tervetuloa nauttimaan virolaisista herkuista! Liput 28 /kpl. 27.11. klo 19 TARTON YLIOPISTON SAKALA-KUORO TURUN AKATEMIATALON JUH- LASALISSA Liput ennakkoon 17/15 (opiskelijat, eläkeläiset, ryhmät), ovelta 22. Lippujen tiedustelu ja myynti: Viro-keskuksen toimisto (Vanha Suurtori 3), p.02 250 3359, toimisto@viro-keskus.fi 2.12. klo 17.30 TYÖVÄENOPISTON VIRO-AIHEINEN LUENTO Elina Aro luennoi aiheesta Viron vähemmistöt: ketä ovat setut, mulgit ja vanhauskoiset? LISÄKSI NELJÄNÄ VIIKONLOPPUNA JÄRJESTETÄÄN VANHAN SUURTORIN PERINTEISET JOULUMARKKINAT. Virosta saapuu jälleen käsityöläisiä myymään villa- keramiikka sekä puutuotteita. Tule tekemään ihastuttavia jouluostoksia! 28. 29.11. 4. 5.12. (poikkeuksellisesti pe-la) 12. 13.12. 19. 20.12. 19
OLUEN PANOA A.LE COqIN MALLIIN Timo Vehmas Brand Manager Restel Hotel Group Crowne Plaza - Holiday Inn - Ramada - Hotelli Seurahuone Cumulus Oy, Hämeentie 19, FI-00500 HELSINKI, FINLAND puh / tel +358-9-733 5842 GSM +358-50-330 4451 fax +358-9-733 5809 email timo.vehmas@restel.fi www.crowneplaza-helsinki.fi www.restel.fi/holidayinn www.restel.fi/ramada www.hotelliseurahuone.fi Crowne Plaza Helsinki - Finland's Leading Hotel 2008 20
Panimon luvalla kuvannut ja käyttöoikeuden saaneena Reino Lemmetyinen. Insinööritoimisto TURUN RAKENNUSSUUNNITTELU OY rakennuttamistehtävät kustannusarviot Randell-Yhtiöt Oy suunnittelutyöt rak.luvat ja valvonta Metsäkyläntie 66 puh. (02) 246 2750 20320 Turku fax (02) 246 1007 esko.randell@randell-yhtiot.fi GSM 0400 525 998 Metsäkyläntie 66, 20320 TURKU puh. (02) 246 2900 www.randell.yhtiot.fi 21
Elämäsi kokoisia koteja Miksi asuisit ahtaasti, kun voit hankkia kodin, jossa on kasvunvaraa vuosiksi eteenpäin? Tule sovittamaan ja tee löytöjä. 22
T Y Ö T S U J U M A A N HRV-palvelut on työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöpalveluihin erikoistunut maanlaajuinen asiantuntijaverkosto, joka tarjoaa yrityksille apua haasteellisissa henkilöstötilanteissa. Palvelumme yrityksille - haku- ja haastattelupalvelut - henkilöstövuokraus - soveltuvuuden arvioinnit - uudelleensijoittumisvalmennukset - työyhteisön kehittämisratkaisut HRV-Palvelut Turun työ- ja elinkeinotoimisto Linnankatu 50, PL 836, 20101 TURKU puh. 010 19 4391 faksi 010 60 43185 turku.hrv-palvelut@mol.fi Espoo, Jyväskylä, Kouvola, Lahti, Mikkeli, Oulu, Pori, Seinäjoki, Tampere, Vaasa 23