Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Fingrid Oyj, Läkkisepäntie 21, Helsinki Asiakaskeskustelu 18.8.2014
2 Asialista klo 9.30 Aamukahvi ja tutustuminen 10.00 Fingridin ajatuksia loistehoperiaatteista ja loistehoreservistä 10.45 Ryhmäkeskustelujen alustus 11.00 Lounas 12.00 Keskustelu ryhmissä - tuotantolaitoksen loistehon toiminnalliset vaateet/antti - tuotantoa ja kulutusta sisältävän liittymispisteen loistehon hallinta/jarno - suur- ja keskitejännitekaapeloinnin huomiointi loistehon hallinnassa/niklas 13.30 Kahvi 14.00 Keskustelujen purku - miten loistehon hallinta tulisi toteuttaa järkevästi 15.00 Johtopäätökset ja loppuyhteenveto 16.00 Tilaisuus päättyy
3 Kantaverkkotariffi 2016 aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin käsittelystä Energiavirasto Kantaverkkopalvelun ehtojen vahvistaminen Kevät 2014 Kevät 2015 1.1.2016 Toimintaympäristö Strategia Organisointi 2013 Strategiset valinnat Tariffirakenteen vaihtoehtoja Maksukomponentit Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Tariffirakenteen valinta Tarvittavat sopimusmuutokset Sopimusluonnos Syksy 2014 Kantaverkon nimeäminen Tariffi 2016 verkkopäivässä Kantaverkkosopimus 2016-2019 Syksy 2015 Uusi sopimuskausi 1.1.2016 Uudet sopimukset voimaan Neuvottelukunta 18.3 Strategiset valinnat Evästykset tariffirakenteelle Neuvottelukunta 19.5 Tariffirakennevaihtoehdot Vaikutukset tyyppiasiakkaille Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Neuvottelukunta 28.8 Tariffirakenne ja maksukomponentit Asiakaskeskustelut tariffirakenne sopimusmuutokset Neuvottelukunta Kantaverkkopalvelun ehdot Asiakaskeskustelut sopimusehtomuutokset allekirjoitukset
4 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Loissähkö- ja loistehoreserviperiaatteet tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2014 loppuun mennessä Loissähkön hinnoittelu samoin kuluvan vuoden aikana Käyttöönotto vuonna 2016 alkavan kantaverkkosopimuskauden yhteydessä 1.1.2016 18.8.2014 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet
5 Loissähkö ja loistehoreservi - nykykäytäntö Loissähkö mitataan liittymispisteittäin, mutta loistehon käytön seuranta tapahtuu ensisijaisesti alueittain loissähkörajojen ylittyessä kantaverkon käyttöä häiritsevästä ylityksestä neuvotellaan Fingridillä on oikeus laskuttaa ylityksen aiheuttanutta liittymispisteen haltijaa. Loissähkörajojen ylityksestä laskutetaan 3 000 /MVAr loissähköikkunan ylittävältä osalta sekä loisenergiasta 10 /MVArh Fingrid suorittaa Asiakkaalle korvauksen loistehoreserveistä kantaverkkoon liittyneiden yli 10 MVA generaattoreiden osalta Korvaus suoritetaan tuotetun pätöenergian vuotuisen nettotuotannon perusteella Korvauksen perustana oleva yksikköhinta on 400 kv liitettyjen generaattoreiden osalta 2,4 snt / MWh sekä 220 ja 110 kv liitettyjen generaattoreiden osalta 1,2 snt / MWh
6 Loisseurantaikkuna ja sen määräytyminen nykyisin Loisseurantaikkunan suuruus määräytyy liittymispisteen ottoenergian ja huipun käyttöajan perusteella ottaen huomioon liittymispisteen takainen tuotanto lisäämällä 10 % suurimman laitoksen nimellistehosta tai 2,5 % nettotuotannosta 5000 tunnin käyttöajalla ja valiten näistä suurempi: Ensisijaisesti seurataan loisaluetta Loiskuva esittää seuranta-alueen tai liittymispisteen loisenergian käytön suhdetta pätöenergiaan. Jokainen sininen piste vastaa yhden tunnin (P,Q)-mittausparia. Qs-raja tarkoittaa loissähkön ottoa ja Qs1 antoa.
7 Mikä muuttunut toimintaympäristössä? Lähtökohdat ja perusteet tarkennuksille Tuotanto-, myynti- ja verkkotoiminta ovat eriytyneet aiempaa selkeämmin omiksi liiketoiminnoiksi Nykyinen "yhteisvastuullinen" loistehoalue tuottaa vaikeuksia loistehon vastuissa ja hallinnassa (kuka vastaa poikkeamasta?) Loistehoreservin maksuperustetta vaikea perustella selkeästi Jakeluverkkojen kaapelointitarve kasvaa (säävarma verkko) ja lisää loistehontuotantoa jakeluverkoissa Erityisesti ongelmana on jännitetason ylläpito keskeytystilanteissa ja voimalaitosten verkosta poissaolon aikana (mm. kesäajat) Asiakkaiden ilmoitukset kompensoinnin vioista ja keskeytyksistä ja niistä sopiminen osin sattumanvaraista Usealla jakeluverkkoyhtiöillä tariffissaan loistehokomponentti suurasiakkailleen
8 Tarkennuksia loisteho- ja loistehoreserviperiaatteisiin? Loisteho on tekninen tekijä ja loistehon taloudellisella ohjauksella on pyrittävä käyttöteknisesti ja verkon siirtokyvyn kannalta järkevään toimintatapaan Loisteho mitatattaisiin ja laskutettaisiin liittymispisteittäin Loistehoikkuna määritettäisiin vuosienergian ja käyttöajan perusteella Liittymispistekohtaiselle loistehoikkunalle kohtuullinen minimikoko (1 MVAr?) Fingrid maksaisi sopimastaan loistehosta asiakkaalle loistehon hinnoittelun mukaisesti esim. keskeytystilanteessa Liittymispisteiden jaottelu kolmeen ryhmään kulutuspiste tuotantopiste kulutus- ja tuotantopiste Erikoiskohteet mietittävä VR:n suodatinparistot (veturit) Loistehoreservi olisi velvoitepohjainen Tuotantopiste Kulutuspiste Kulutus- ja tuotantopiste Jakeluverkko Tuotanto Kulutus
9 Loistehomenettely liittymispisteessä Kulutuspiste toiminta ja rajat loistehoikkunan mukaisesti Tuotantopiste FG antaa vakiojännitteen säätöarvon ja U/Q-diagrammin eli loistehostatiikan raamit jännitetieto kantaverkkoon liittyviltä voimalaitoksilta Kulutus- ja tuotantopiste (sekapiste) lähtökohtaisesti tulkitaan kulutuspisteeksi puolet loistehoreservikapasiteetista voi käyttää paikallisesti, säätötapana vakiojännitesäätö tuotannon tai kompensoinnin poissaolo (huollot, viat, revisiot jne.)
10 Liittymispistekohtaisen loistehoikkunan määrittäminen Loistehoalueryhmistä luovuttaisiin Loistehoikkuna määriteltäisiin liittymispistekohtaisesti Loistehoikkunan muoto säilyisi entisenä Q s = 0,16 x P otto Q s1 = 0,25 x Q s Loistehoikkunalle minimiraja Q smin >1 MVAr Q s = maksimi loisteho verkosta Q smin = W otto /t k x 0,16 + 0,1 x S P otto = verkosta otettu pätöteho N Q smin = loistehoikkunan minimiarvo Q s1 = maksimi verkkoon syötetty loisteho t k = käyttöaika prosessiteollisuus 7000 h muu kulutus 5000 h W otto = verkosta otettu vuosienergia S N = liittymispisteen takainen suurin generaattori
11 Loistehoreservi olisi velvoitepohjainen Voimalaitosten järjestelmäteknisissä vaatimuksissa (VJV) edellytetään vakiojännitesäätöä ja loistehoreservikapasiteetin ylläpitoa tuotantokoneiston täyttäessä VJV:n ehdot loistehoreservi ei edellytä lisäinvestointeja loistehoreservin aktivoituessa generaattorissa ja muuntajassa syntyy lyhytaikaisesti lisähäviöitä (yleensä enintään 15 min) Korvausperustetta vaikea osoittaa loistehoreservin aiheuttamat lisäkustannukset pieniä kaikki tuotanto osallistuu loistehoreserviin, mutta aktivoinnin osuutta on vaikea määrittää (riippuu paikallisesta jännitteestä) tuotettu energia on virheellinen korvausperuste, keskeistä on verkossa olo Jakeluverkkoon liitetty tuotanto voisi käyttää puolet loistehokapasiteetistaan alueellisesti tuottaja ja jakeluverkon haltija sopivat loistehotasapainon ylläpidosta keskinäisessä sopimuksessaan Kantaverkkoon erikseen pyydetystä loistehosta maksettaisiin loistehosta sovitaan kantaverkkosopimuksessa jakeluverkon kanssa
12 Hinnoitteluperuste loistehotariffille Hahmotelmaa Loistehon otto, rinnakkaiskondensaattori kondensaattorin koko 10 MVAr, 100 k 110 kv kytkinkenttä, hinta 500 k käyttö ja kunnossapito 5 k /a vuotuinen käyttöaika 2000 h Loistehon anto, rinnakkaisreaktori reaktorin koko 30 MVAr / 10 MVAr, 500 k / 300 k 110 kv kytkinkenttä, hinta 500 k käyttö ja kunnossapito 15 k /a vuotuinen käyttöaika 2000 h Taloudelliset lähtökohdat pitoaika 25 a ja laskentakorko 6 % häviöhinta 50 /MWh
13 Loistehon hinnoittelu Hahmotelmaa Nykyinen sopimuskausi loissähkötariffi: loisteho: 3000 /MVAr,kk; loisenergia:10 /MVArh soveltaminen: neuvottelu ensin, jos ylitys enintään 10 h/kk, ei laskutusta hintaperuste 110 kv RC-paristo, 10 Mvar(?) + kenttä, lyhyt käyttöaika Uusi loistehon hinnoitteluajatus loistehon otto: xxx /MVAr,kk + x /MVArh hintaperuste: 10 MVAr RC + 110 kv kenttä, yhteishinta noin 600 k 25 a, 6 % antaa vuosikustannukseksi 50 k häviöt (RC, 0,02 % + verkko) + k + kp 5 k /a loistehon siirto verkossa xx k /a + verkkohäviöt xx k /a loistehon anto xxx /MVAr,kk + x /MVArh hintaperuste: 30/10 MVAr reaktori + 110 kv kenttä, yhteishinta noin 1000 k 25 a, 6 % antaa vuosikustannukseksi 90/70 k häviöt (RE, 0,2 % + verkko) + k + kp 15 k /a loistehon siirto verkossa xx k /a + verkkohäviöt xx k /a
14 Loistehon laskutusesimerkki "Pyöreillä" suurluokka-arvoilla laskettuna Loistehon esimerkkihinnoittelu loistehon otto: 1000 /MVAr,kk loisenergia: 5 /MVArh Liittymispisteen loistehoikkuna kantaverkosta ottoteho: 100 MW veloitukseton loisteho: 16 MVAr Loistehon laskutus esimerkkinä mitattu loisteho kahden tunnin ajan: 26 Mvar laskutettava osuus: (26-16) MVAr = 10 MVAr, 2 h "laskun" suuruus: 10100 10 MVAr x 1000 /MVAr,kk = 10 000 2 h x 10 MVAr x 5 /MVAr = 100
15 Ryhmäkeskustelut Aihe 1: Tuotantolaitoksen loistehon toiminnalliset vaateet Antti Kuusela käytännössä tarvittavat toimenpiteet, ohjeet, säätöarvot Aihe 2: Tuotantoa ja kulutusta sisältävän liittymispisteen loistehon hallinta Jarno Sederlund mitkä ovat käytännön toimenpiteet verkonhaltijan ja tuotantolaitoksen välillä, tuotannon poissaolon huomiointi miten tuotanto huomioidaan kantaverkon liittymispisteessä Aihe 3: Suur- ja keskitejännitekaapeloinnin huomiointi loistehon hallinnassa Niklas Löf miten ja missä loisteho tulisi kompensoida, loistehon siirron vaikutus
16 Ryhmäkeskustelu 1 Tuotantolaitoksen loistehon toiminnalliset vaateet Johdattelevat kysymykset Käydyn keskustelun yhteenveto ja jatkokehittämisessä huomioon otettavat seikat 18.8.2014 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet
17 Johdattelevat kysymykset Onko ajatellut ohjearvot riittävät, lisäksi muita tarpeita tai ohjeita? FG antaa vakiojännitteen säätöarvon ja U/Q-diagrammin eli loistehostatiikan raamit jännitetieto kantaverkkoon liittyviltä voimalaitoksilta Onko ohjearvot toteutettavissa laitoksella? vakiojännitesäätö, väliottokytkin, muuntosuhde loistehostatiikan asettelu, rajat tieto, taito Voimalaitosliityntä kantaverkkoon tai alueverkkoon liittyvän tuottajan näkökulmasta? Miten asiasta tulisi sopia ja miten hallinnoidaan jatkossa? Tuulivoiman erityispiirteet?
Onko ajatellut ohjearvot riittävät, lisäksi muita tarpeita tai ohjeita? Esitetty periaate on lähtökohta suurempien voimalaitosten säädölle seuranta periaatteet on määriteltävä erikseen, mahdollisesti pitkän aikavälin valvonta U:n ja Q:n suhteen Voimalaitokset ajavat 0 Mvar keskiarvona, niin että kompensoidaan blokkimuuntaja ja ajetaan sovittua referenssiä Loistehoikkunaa ei voida asettaa tuotannolle, sillä se sotii VJV:n määrittämään kapasiteettia ja periaatteita vastaan Toisaalta, mikäli liittymispiste on kaukana (tuulivoimatapaus) täytyy siirtoreitin häviöt kompensoida liittymispisteessä Tuotantolaitoksen liittymispiste voi vaihdella verkon jakorajan mukaan, tämä tulee huomioida periaatteiden määrittelyssä.
Onko ohjearvot toteutettavissa voimalaitoksella? Asiantuntija tarvitaan erikseen muuttamaan säätäjän ohje- ja asetusarvoja. Säätöjen muuttaminen on hankalaa ja vaaditaan tyypillisesti ulkopuolista apua esim. voimalaitoksen toimittajan edustaja.
Voimalaitosliityntä kantaverkkoon tai alueverkkoon liittyvän tuotannon näkökulmasta. Tuotannon näkökulmasta halutaan kompensoida lähtökohtaisesti vain blokkimuuntajan loishäviöt, loput kapasiteetista jäävät Fingridin käyttöön loisreserviin tämän myötä korvausta odotetaan reservistä Verkon näkökulmasta, halutaan että loisteho mitataan erikseen verkon ja voimalaitoksen osalta. Vältetään eturistiriita loistehon säädössä. Tuotannon ja kulutuksen mittaus erikseen voi olla haastavaa maaseudulla, mikäli tuotanto on laajasti hajautunut ratkaisee sekapisteen ongelman. Loistehoikkuna tulee laskea vain kulutuksen mukaan pieni verkko ja suuri voimalaitos johtaa kohtuuttoman pieneen ikkunaan tilanne on tasapuolinen riippumatta verkkoon liittyneestä tuotannosta ja käyttöajasta
Tuulivoiman erityispiirteet ja sopiminen Mitkä säännöt sovelletaan eri jännitetason voimalaitoksille? FG:n esittämä periaate ei välttämättä sovellu alemmille jänniteportaille. Tuulivoimalaitosten liityntäjohdon tai verkon loistehon kompensointiratkaisuna on loistehon kompensointi liityntäpisteessä liittyvän tuottajan lukuun. Miten kustannukset jaetaan kompensointilaitteiden osalta, kun voimalaitoksen liityntä vaatii kompensointia aiheuttamisperiaate? loistehotariffi?
22 Ryhmäkeskustelu 2 Tuotantoa ja kulutusta sisältävän liittymispisteen loistehon hallinta Johdattelevat kysymykset Käydyn keskustelun yhteenveto ja jatkokehittämisessä huomioon otettavat seikat 18.8.2014 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet
23 Johdattelevat kysymykset Lähtökohtaisesti kulutuspiste kantaverkon kannalta? Mitkä ovat käytännön toimenpiteet verkonhaltijan ja tuotantolaitoksen välillä loistehoikkunan määritys ja minimikoko kantaverkon rinnakkainen verkko, miten loiset tulkittava, netotus? raideliikenteen suodatinparistojen huomiointi Verkkoliityntä alueverkkoon liittyvän tuottajan näkökulmasta? voiko liittyvä verkko ja siihen liittyvän tuotanto eriyttää toisistaan, ts. "siivota" liittyvän verkon mittauksista tuotanto pois? sopimussuhde tuottaja alueverkko Fingrid Kesketystilanteiden loistehon hallinta verkkokeskeytykset tuotannon keskeytykset tai laitoksen ajo vain osan vuotta
24 Lähtökohtaisesti kulutuspiste kantaverkon kannalta? jv-yhtiöt tarkastelisi enemmän loisikkunaa kulutuksen kautta, joka on ennustettavissa jollakin tavalla tuotannon vaikutus tulisi pystyä "erottelemaan". Esim. tuulivoima, joka vaihtelee voimakkaasti helpottaisi vastuunjakoa. liittymispisteen luonne voi vaihdella ajan saatossa, esim. alueelle tulee suuri voimalaitos => miten tämä voidaan huomioida pitkäjänteisesti? esim. nyt liitynnässä 2 x 16 MVA kulutusta palvelevaa muuntajaa ja jatkossa 200 MW tuulivoimaa (ei stabiilia tuotantoa) jos paljon kulutusta ja tuotantoa, niin ikkuna kapenee voisiko ikkunan koko laskea kantaverkosta oton sijasta ja suhteuttaa vastaavalla tasolle. Suurimmat ongelmat on "sekapisteet" tavoitteena verkonkin kannalta, että voimalaitos säätää jännitettä (ei RISTIINAJOA)
25 Mitkä ovat käytännön toimenpiteet verkonhaltijan ja tuotantolaitoksen välillä loistehoikkunan määritys ja minimikoko (1 MVAr hyvä perusminimi) yleinen tavoite, että tuotanto ja verkko erotettaisiin myös loissähkön osalta, jolloin selkeämmin todennettavissa asia. Voimalaitos ajaisi jännitesäätöä ja sen vaikutus siivottaisiin pois Selvitettävä auttaisiko generaattorin loismittaus erottelussa voimalaitoksilta saatavissa jo nyt loismittatukset, tuleeko jännite myös mitata? Saako tämän avulla selkeästi eroteltua voimalaitoksen vaikutuksen? kantaverkon rinnakkainen verkko, miten loiset tulkittava, netotus? rinnakkaisessa verkossa ei liittymispistekohtainen tarkastelu päde (tällöin alueellinen tarkastelu tulisi tai vastaava niin, että läpimenevät loiset vähennetään pois). Rinnakkaiset verkot säädettävä jännitteeltään tasan, ettei turhaa loissähkön siirtoa raideliikenteen suodatinparistojen huomiointi nyt Qs1-arvosta vähennetään junasyöttöasemien suodatinkondensaattorien nimellinen loisteho ja jatkossakin tulisi huomioida poikkeuksena, koska ei mahdollisuutta teknistaloudellisesti ratkaista jos ei helpotuksia ja liittyvän verkon vastuulla, niin tulisiko olla tariffi. Nyt vaikutus yleensä hetkellinen ja päälle sähkönlaatusyistä muuttaako uudet veturit tilannetta, koska ovat invertterikäyttöisiä (eli ongelma poistumassa)? Nyt ei juuri ongelma, lähinnä venäläiset veturit vaikuttaa. Miten käsitellään kun raidekilpailu avautuu? Mites metrot (tasasähkö)
26 Verkkoliityntä alueverkkoon liittyvän tuottajan näkökulmasta? voiko liittyvä verkko ja siihen liittyvän tuotanto eriyttää toisistaan, ts. "siivota" liittyvän verkon mittauksista tuotanto pois? sopimussuhde tuottaja alueverkko Fingrid Kantaverkon velvoitteet tulee edellyttää eteenpäin jv-asiakkailta Ei sopimuksia jv-asiakkaan yli poikkeustilanteista (esim. liittymispiste pois huollon takia) jos voimalaitos tukee kanta/alueverkkoa => korvausperiaate mietittävä etukäteen (joko suoraan tuottajan kanssa tai FG liittyjä tuottaja). Ongelmana tiedonkulku, jos sopimus suoraan FG - tuottaja Kesketystilanteiden loistehon hallinta verkkokeskeytykset 1. Asiakaskohtainen seuranta-alue jatkossakin? Eli asiakkaan omat "lähiliittymispisteet" yhdeksi seurantaalueeksi = > helppo korvata liittymispiste keskeytystilanteessa 2. keskeytystilanteissa vaikutusalueella olevat eri asiakkaiden ikkunat yhdistetään yhdeksi alueeksi tuotannon keskeytykset tai laitoksen ajo vain osan vuotta jos alueverkot nojanneet voimalaitoksiin, niin seisokkitilanteissa täytyy löytyä pysyvä ratkaisu (johon tariffin tulisi ohjata), kantaverkon loismaksu tilapäinen tai pieniä hetkellisiä tilanteita varten. Sopimus tuottaja/jv-yhtiö?
27 Ryhmäkeskustelu 3 Suur- ja keskijännitekaapeloinnin huomiointi loistehon hallinnassa Johdattelevat kysymykset Käydyn keskustelun yhteenveto ja jatkokehittämisessä huomioon otettavat seikat 18.8.2014 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet
28 Johdattelevat kysymykset Missä loisteho tulisi kompensoida lähellä "syntypaikkaa"? Miten loistehon kompensointi on järkevää toteuttaa? keskitetty vai hajautettu loistehon vaihtelun vaikutus kompensointitarpeeseen kuorman mukaisesti (kondensaattorit ja reaktorit) kompensoinnin yksikkökoko Loistehon siirron vaikutus verkkohäviöt siirtokapasiteetin pieneneminen Vaikutus loistehoikkunaan mitä tulisi huomioida?
29 Missä loisteho tulisi kompensoida? Sähköteknisesti on järkevintä kompensoida siellä missä syntyy Puhtaasti taloudelliselta kannalta järkevin ratkaisu on kompensoida kootusti Miten loistehon kompensointi on järkevää toteuttaa? Pääsääntöisesti keskitetysti jakeluverkon sähköasemilla 20 kv puolella kiskossa, mutta sopivissa määrin myös hajautettuna. (Kaapeliverkkoon kiinteitä keloja ja "priimaus" sähköasemilla) Tietyissä paikoissa kootusti Fingridin toimesta (alueella sama toimija)? Kompensoinnin vaihtelun vaikutus kompensointitarpeeseen enemmän kausiluonteista (kesä/talvi) kuin vuorokausiluonteista. EV hinnasto ei kannusta kompensoimaan 110 kv puolella. 20 kv puolella lista taas liian suppea. Keskustelua tulisi käydä myös EV suuntaan. Kompensoinnin yksikkökoko sähköasemilla 20 kv puolella < 5 MVAr. Käyttämällä tahdistavia katkaisijoita ei tule kompensointilaitteiston kytkennöistä häiriöitä.
30 Loistehon siirron vaikutus Loistehon siirrosta aiheutuvat häviöt ei niinkään ongelma kun pysytään samalla jännitetasolla. Siirrettäessä loistehoa jännitetasoilta toisella häviöillä merkitystä. Syö kapasiteettia pätöteholta. Tietyillä alueilla rajoitukset kapasiteettiin voi olla riittävät perustelemaan kompensointi. Hajautettu kompensointi heikentää sähköasemien korvaustilanteessa pätötehojen siirtoja. Jakeluverkkoyhtiöiden teollisuusasiakkailla on kompensointilaitteita loistehon kulutusta kompensoimaan. Kytketäänkö irti kaapelointiasteen lisääntyessä?
31 Vaikutus loistehoikkunaan Ilman kaapelointiasteen kasvuakin liittymispistekohtaiset ikkunat tiukentaa vaatimuksia nykyisestä kun loistehon risteily jää pois. Sopiva siirtymävaihe, jolloin käytössä laveammat/järkevämmät ikkunat? Miten loistehoikkunaa tulisi soveltaa poikkeustilanteissa? (esim. reaktorin vikaantuessa tai sähköasemien korvaustilanteessa)
Fingrid välittää. Varmasti.