Miten resurssitehokkuutta edistetään Lahdessa? Saara Vauramo, kehityspäällikkö, Lahden seudun ympäristöpalvelut Resurssivirtojen hallintamalli-hankkeen ohjausryhmälle 16.1.2014
Mihin Lahdessa keskitytään tänään? Talouden tasapainotus Kuntarakenneselvitys Kilpailukyky ja kasvu
Lahden kaupungin strategia 2025 (2013 päivitys) Visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki 2025 tavoitteet: CO2 päästöjen puolittaminen Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja keskustan kehittäminen Joukkoliikenteen ja pyöräilyn matkamäärien kaksinkertaistaminen Kiinteistöjen energiatehokkuuden lisääminen Väestönkasvun tukeminen ja työikäisen väestön osuuden kasvattaminen Ympäristöliiketoiminnan ja koulutuksen vahvistaminen Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus, yhteisöjen aktiivisuuden tukeminen
Miten ympäristökaupunki kehittyy? 1. KAUPUNKI OHJAA JA MÄÄRITTELEE TAVOITETILAN: Tavoitteena kestävän arjen mallialue Suomessa (vrt. Freiburg, Växjö, Portland jne.) Asuminen, liikenne, palvelut, elinkeinoelämä, luonnonympäristöt huomioitava Yhteistyön rakentaminen ja kehittäminen kaupungin roolina alkuun paneva voima Strateginen ohjaus uusissa avauksissa 2. ASUKKAAT OSALLISTUVAT MUUTOKSEEN: Tuetaan uusia menetelmiä ja tapoja kehittää kaupunkia (vrt. Radanvarsi), opitaan hyvistä käytännöistä (mm. aluekummitoiminta) Useimmat ympäristökaupungin vaikeat ratkaisut (kulkumuotojakauman muutos jne.) edellyttävät asukkaiden aktiivisia valintoja 3. ELINKEINOELÄMÄ TUOTTAA RATKAISUJA GLOBAALEIHIN HAASTEISIIN: Cleantech sektorin on tuotettava vastauksia maailmanlaajuisiin resurssi- ja energiahaasteisiin sekä ympäristön pilaantumisen ongelmiin parantaa elinkeinoelämän ja korkeakoulutoiminnan kilpailukykyä. Kaupunki voi tukea Cleantech yrityskentän vahvistumista mm. mahdollistamalla tuotekehitysympäristöjen syntymistä sekä kasvattamalla innovatiivisten ratkaisujen kysyntää kaupungin hankintojen kautta. Lahti valmistelee strategisen hankintaohjelman vuoden 2013 aikana.
Teollisuusalueista innovaatiokeskittymiin Ennen 1960-lukua: maaseudun kehittäminen. 1960-luvulla: aluepolitiikka, teollisuusalueiden Suomi 1970-1980: Hyvinvointipalveluiden kehittämisen Suomi 1990-luvulla osaamisen kehittämisen Suomi 2010: Innovaatioiden Suomi
Green City ohjelman (2010-2014) neljä kärkeä: Energiatehokkuus 2010-2013 Tilakeskus: Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus -15% vuoteen 2016 mennessä (2005 taso) Rakennusvalvonta: Pientalorakentajien energianeuvonta Green Office: Ympäristöohjelma kaikkiin Lahden kaupungin toimistoihin 2013 loppuun mennessä Kestävä liikkuminen 2011-2013 Kaupunkipyörät Designpyöräkatokset Sähköbussit TEKES hanke EERA Sähköautot Asukkaiden osallistuminen kaupungin kehitykseen 2010-2013 Uusien menetelmien kehittäminen mm. Lahen D paneeli Soveltaminen kaupungin isoissa kehityshankkeissa esim. Jalkarannan ja Liipolan monitoimitalot Kestävä matkailu 2013 Uudet palvelumuodot, matkailu- ja markkinointi
Of Lahti city kwh/m³ Electricity Heat consumption (normalized), (kwh/m3) kwh/m³ of city-owned buildings, 2000- of city-owned buildings 2000-2012 Energy consumption of city owned buildings (electricity + normalized district heating), kwh/m³ 55,0 19 2000-2012 80,052,4 52,1 18,2 18 18 75,0 Muutos 2000-2012 - 17,2 % 17,9 49,2 49,6 17,2 50,0 69,670,3 48,6 16,9 70,0 17,2 67,6 47,8 17,2 17 17 47,2 17 16,5 64,0 46,6 65,0 66,2 65,0 61,9 45,6 63,1 16,8 16,8 47,5 65,4 46,7 44,5 45,0 16,3 46,4 16 61,7 61,3 60,0 43,4 59,7 42,8 44,8 55,0 55,8 43,3 43,1 15 54,4 Green 42,1City target 2005-2016: - 15 % 40,12 50,0 40,0 38,8 Vertaus Green City tavoitteeseen Vertaus 2005-2016: Green City 14,28 39,695 45,0 14-15 % tavoitteeseen 2005-2016: - 15 % 40,0 35,0 13 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2006 2007 2007 2008 2008 2009 2009 2010 2010 2011 20112012 20122013 20132014 20142015 20152016 2016 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosi Vuosi 43,8
GreenCity-ohjelma jatkuu Resurssitehokkuus yhtenä ytimenä Kaupunki tuotekehitysympäristönä Julkisen sektorin ja yritysten yhteistyö Kestävät julkiset hankinnat Kansainvälisen näkyvyyden kasvattaminen Kv-hankkeet Viestintä ja tapahtumat
Kaupunki tuotekehitysympäristönä Joukkoliikenne - Kilpailutus voi mahdollistaa uusien teknologioiden pilotoinnin - Käynnissä useampi TEKES rahoitteinen sähköbussihanke, Kujalan Kompostin biokaasun tuotantolaitoksen valmistelu, Koiviston Auton hybridibussihanke - Markkina-avaukset vaikuttavuutta pidemmällä aikavälillä - Paikallisten polttoaineiden hyödyntäminen mahdollista myös muissa liikennehankkeissa Kaupungin uusinvestoinnit - Esim. Jalkarannan ja Liipolan monitoimitalot - Rakennusurakan valmistelu RAKLIn hankintaklinikoissa rakentajien sitouttaminen laatuun & innovaatioihin - Haetaan energiatehokkuutta, hyvä sisäilman laatua ja tilojen muuntojoustavuutta - Käyttäjälähtöinen suunnittelu - Hyödynnetään kaupungin iso investointikuorma rakentamisen innovaatioden synnyttämiseen! Esim. resurssitehokas kaupunginsairaala Kaupunkisuunnittelukohteet - Ranta-Kartano: Esim. maanrakennuksen resurssitehokkuus ja PIMA -alueet, hulevesijärjestelmät, puurakentaminen, kaukokylmä - Niemi: Esim. Tilatehokkaat ratkaisut, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän synergia - Radanvarsi: logistinen solmukohta, kaukolämmön ja hajautettujen energiantuotantomuotojen yhteensovittaminen, materiaalitehokas jätehuolto
Resurssitehokkaat ratkaisut liiketoiminnan kilpailukykytekijöinä Älykkäät rahoitusmallit Perusteknologia Älykäs teknologia Älykkäät rahoitusmallit Älykkäät rahoitusmallit Perusteknologia Älykäs teknologia Perusrahoitusmallit Perusrahoitusmallit Teknologinen älykkyys Resurssitehokkuuden edelläkävijämarkkinat: paras tulos tehdään hyödyntämällä korkeaa teknologiaa ja älykkäitä rahoitusmalleja Älykkäitä rahoitusmalleja: -Erilaiset PPP mallit - Riskirahoitus - Pitkän ja lyhyen aikavälin sijoittamismahdollisuudet - Vaihtosopimukset - Joukkorahoitus jne. Kuva mukailtu artikkelista: John D. Macomber: Building Sustainable Cities. Harward Business Review, July-August 2013
Tarve ekoinnovaatioille kunnat ekoinnovaatioiden kasvualustana? Kunnat voivat hankinnoillaan merkittävästi lisätä cleantechin kysyntää ja vauhdittaa siten ympäristöliiketoimintaa alueellaan. Hankintojen hyödyntäminen talouden viherryttämiseen vaatii uudentyyppistä hankintaosaamista. Lahden kaupungin strategia sitouttaa CO 2 päästöjen puolittaminen v.1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä Ympäristö- ja ilmastonäkökulma huomioidaan 50%:ssa hankinnoista vuoden 2013 loppuun mennessä. Konsernin uudisrakentaminen toteutetaan lähtökohtaisesti matalaenergiatasoisena. Materiaalitehokkuus nousee teemana energiatehokkuuden rinnalle Vihreän talouden tavoittelussa tarvitaan uusia innovaatioita, ekoinnovaatioita. Kysymys ei ole kuitenkaan pelkistä teknologisista innovaatioista, vaan myös uusista toimintatavoista ja palveluista, esim. kunnissa. Kunnat voisivat myös toimia ekoinnovaatioiden kasvualustana.
Onko materiaalitehokkuus seuraava ISO juttu?
Esim. Kaupungin materiaalitehokkuuden edistämisen askeleet Alueellisen materiaalivirtakatselmuksen/ma teriaalivirta-analyysin tekeminen. Päijät-Hämeessä jo tarkasteltu paikallisia biomassa- ja energiajätevirtoja (www.mabu.fi). Kokonaisvaltainen käsitys materiaalivirroista Testiympäristöjen luominen Uusiokäyttöratkaisujen tukeminen mm. testaamalla uusiomaa ainesten käyttöä kaupungin maanrakennuskohteissa. Materiaalitehokkaiden ratkaisujen tukeminen kaupungin julkisten hankintojen ja investointien toimesta. Resurssitehokkuus osa Lahden kaupungin valmisteilla olevaa strategista hankintaohjelmaa. Valmistuu loppuvuodesta 2013 Systemaattinen hankinta ja seuranta
Fyysiset tuotekehitysympäristöt tulevat Puurakentaminen Espoo, T3 ja Finnoo Kouvola Energia/ekotehokas täydennysrakentaminen Helsinki, Myllypuro Tampere, Tesoma Riihimäki, Peltosaari Uudet tilakonseptit Uudet energiaratkaisut Jyväskylä, Kangas Tampere, Vuores Turku, Skanssi Lahti, Radanvarsi Älykäs infra Jyväskylä, Kangas Turku, Skanssi Oulu, Hiukkavaara Lahti, Niemen kampus
Edelläkävijäalueiden kehittäminen esim. Ranta-Kartano Korkealuokkainen kaupunkikuva 1000 asukasta Rakentuu vuosien 2013-2020 aikana Umpikorttelirakenne Kivijalkamyymälät Taidetta ja puistomaisuutta Aukioita Taidemuseolle korttelivaraus Pysäköinti rakenteellista Energiatehokasta ja ekologista keskusta-asumista Uusiomateriaalien hyödyntäminen maanrakennuksessa PIMA alueet Hulevesien luonnonmukainen käsittely, viherkatot Energiatehokkuus Kaukolämpö, kaukokylmä Sijainti keskustassa päivittäin ei tarvitse autoa
Edelläkävijäalueen kehittäminen esim. Lahden Radanvarsi Logistisen solmukohdan rakentaminen Tärkeä joukkoliikenteen solmukohta Jätehuolto, jätevesi Putkikeräysjärjestelmät Suljetut kierrot Vesitehokkuus Keskustan huoltoliikennelogistiikan ratkaiseminen Kävely-yhteyksien kehittäminen Asumisen uudet kasvot Edellyttää VT12 siirtoa Viherrakentaminen Uudet energiaratkaisut Kaukolämmön, energiatehokkuuden ja hajautetun energiantuotannon yhteensovittaminen.
Pienistä kokeiluista isoihin kokonaisuuksiin Energiajätteen syntypaikkalajittelu Energiahyötykäyttö, uudet innovaatiot energiantuotannossa Liikenteen kytkeytyminen jätteestä energiaksi ketjuun: Paikalliset liikennepolttoaineet jätteistä, Cleantech ratkaisujen tukeminen kilpailutuksessa Materiaalitehokkuus: Esim. paikallisten tuhkien ym. ylijäämämassojen hyödyntäminen maanrakennuksessa, uudet liiketoimintamuodot Kokonaisvaltaiset ratkaisut aluekehittämisessä (Ekologia + Cleantech + Muotoilu) uudet liiketoimintamahdollisuudet Ratkaisun tukeutuminen alueen osaamisverkoston kokonaisuuteen
Miksi asukkaat ja yritykset mukaan? 800 1000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia 700 600 500 400 300 200 100 Erittelemättömät Maatalous Muu julkinen sektori Kaupunki Palvelut Teollisuus Kotitaloudet 0 1990 2011 2012 2020E Lahden kasvihuonekaasupäästöt. (SEAP 26.11.2013)
Lahti2025.fi Joukkoistamme GreenCityn jatkon
Mistä voi syntyä uutta cleantech-kasvua? Materiaali- ja energiatehokkuus Uusiutuva energia Vesiosaaminen (puhtaan veden teknologiat) Vihreä infrastruktuuri Älykäs liikenne ja liikenteen evoluutio Sensoreihin perustuvat palvelut Kuluttajille suunnatut palvelut (hybridienergiajärjestelmät, energiatehokkuus jne.)
Kiitos! Saara Vauramo Development manager Saara.vauramo@lahti.fi www.lahti.fi www.greencity.fi www.lahti2025.fi
Lahden toiminta resurssivirtojen hallintamalli-hankkeessa
Miksi olemme mukana? Hyvä työkaluhanke, konkreettista toimintaa Perustuu toimintamallien ja työkalujen testaukseen Yhteistyö suurten kaupunkiseutujen ja Sitran kanssa Pohjustaa INKA-ohjelmaa jne. AMK-yhteistyön kehittäminen Sitra on hyvä kumppani Kaupungin oman materiaalitehokkuustyön sparraus
Lahden toimenpiteet hankkeessa: 1) Materiaalipankki-palvelun laajentaminen Valmiin palvelumallin (www.mpankki.fi ja www.mahdoton.fi ) skaalaaminen Lahden kaupunkiseudun, Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen sekä kansallisen tason kehittämiseen. 2) Lahden kaupungin materiaalivirta-analyysin valmistelu Lahden kaupungin suorien ja välillisten materiaalien kulutukseen vaikuttavien toimien analysointi. Työ edellyttää suuremman kehityshankkeen hakemista (paikallinen ja kansainvälinen ulottuvuus), joten maakunnan kehittämisrahan panostusta hyödynnetään tarvittavan kehityshankkeen valmisteluun. 3) Sitran Resurssiviisaus-hankkeeseen osallistuminen ja tiedon levittäminen 4) LAMK:n materiaalitehokkuuteen liittyvän opintojakson toteuttaminen 5) Kansainvälisen Materiaalitehokas kaupunki-hankkeen valmistelu
Mikä on erityistä Lahden osahankkeessa? Paikallinen konsortio muodostuu kaupungin, pk-yritysten ja LAMK:n edustajista: Kierrätysverkko Oy Lahden pääkumppani hankkeessa, Risain Oy tarjoaa materiaalikatselmointeja yrityksille, Tarsius Oy on mahdoton-foorumin fasilitoija, LAMK luo opintojakson Mpankki.fi palvelu on ollut toiminnassa kesäkuusta 2013 palvelun skaalaus ja ansaintalogiikka ovat keskeisimmät selvitettävät kysymykset vuoden 2014 aikana Aikaa ei kulu teknisten ratkaisujen etsimiseen tai julkiseen päätöksentekoon Haemme erittäin aktiivisesti uusia käyttäjiä sekä julkiselta puolelta että yrityksistä. Esim. PHKK kiinnostunut.
Muutetaan yhdessä jäte takaisin raakaaineeksi.