TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK/2027/48/2015 1.12.2016 TEM:n tutkimusseminaari
TOIMINNALLISTEN ALUEIDEN JA KASVUVYÖHYKKEIDEN TUNNISTAMINEN JA MÄÄRITTELY (perustana paikkatieto ja tilastotieto) Suomen eri alueiden kehityskuva Kansainvälinen tarkastelu - Tarkastelun keskiössä kuusi maata (Alankomaat, Englanti, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Tanska), joiden kautta peilataan myös EU-tason keskustelua kasvuvyöhykkeistä. Kasvuvyöhykkeet ja verkostot osana kaupunkien kehittämistä - Haastattelukierros 39 kaupunkiseudulle kaupunkien kehittämisestä vastaaville viranhaltijoille (kehittämisjohtaja / elinkeinojohtaja / kaupunginjohtaja) Yrityskysely toimintaympäristön kehityksestä ja sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä - Vastaajajoukko 18 028 yritystä koko Suomen alueelta - 2296 vastasi kyselyyn, vastausprosentti 12,7 % Tulevaisuuden kunta -kysely Työpajat - 11 292 kyselyn vastaanottajaa Manner-Suomen 297 kunnasta - 3507 vastaajaa (3160 vastannut loppuun asti) 296 kunnasta. Vastausprosentti 27 % - 13.6.2016 -> työn suuntaaminen - 3.11.2016 -> toiminnallisten alueiden ja kasvuvyöhykkeiden rajaus - 24.11.2016 -> politiikkasuositukset 2
Kasvuvyöhykkeet ja verkostot osana kaupungin kehittämistä Haastattelukierros 39 kaupunkiseudulle kaupunkien kehittämisestä vastaaville viranhaltijoille (kehittämisjohtaja / elinkeinojohtaja / kaupunginjohtaja): 39 haastattelua 22 h 32 min keskustelua Espoo Hamina Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Imatra Joensuu Jyväskylä Jämsä Järvenpää Kajaani Kemi Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli Oulu Pietarsaari Pori Porvoo Raahe Rauma Riihimäki Rovaniemi Salo Savonlinna Seinäjoki Tampere Tornio Turku Uusikaupunki Vaasa Vantaa Varkaus Äänekoski
Tunnistettuja vyöhykkeitä Kansalliset ja kansainväliset vyöhykkeet: Suomen kasvukäytävä Pohjoinen kasvukäytävä (E-18 vs. laajempi Etelä-Suomen kaupunkeja kytkevä yhteistyö) Perämerenkaari (Bothnian Corridor) + meripohjolavyöhyke Arctic Europe -kasvuvyöhyke (Luulaja-Tromssa -yhteistyöstä ponnistanut Pohjoinen ulottuvuus ) Etelä-Karjalasta Viipuri-Pietari -suuntainen vyöhyke Vaasa - Umeå Maakuntien väliset kasvuvyöhykkeet: Tampere-Lahti-Kouvola-Kotka Salpauselän palveluvyöhyke: Pirkanmaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso Etelä-Saimaa matkailuvyöhyke Pietarsaari-Kokkola kasvuvyöhyke Oulu-Kokkola-Vaasa (8-tie) Metropoli-Lahti -vyöhyke LOURA (osa Pohjoista kasvuvyöhykettä) Tampere-Orivesi-Jämsä-Jyväskylä Tornionlaakson vyöhyke HUOM! Digital highway
Tunnistettuja vyöhykkeitä Maakuntien sisäiset (kaupunkien väliset) kasvuvyöhykkeet: Lappeenranta-Imatra kaksoiskaupunki Symmetrinen maakunta ja seutu (Pohjois- Karjala sekä Joensuu + lähikunnat 9-tie ja 6-tie) Varkaus-Kuopio-Iisalmi käytävä (5-tie) Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski Kaupunkiseudun sisäiset vyöhykkeet: Metropolialue (ympäryskunnista suuntaus Helsinkiin ja kytkeytyminen sitä kautta) Symmetrinen kaupunki (Joensuu) Keskuskaupunkien 360⁰ -yhteistyö Kajaani-Sotkamo Oulun eteläinen
Kasvuvyöhykkeiden merkitys Riittävän vahvat maakuntakeskukset toimivat varsin itsenäisesti Suurin merkitys keskisuurille kaupungeille ja maakuntien kakkoskaupungeille sekä etelän seutukaupungeille kytkeytyä liikennejärjestelmän valtimoihin ja imuun mukaan Pääpaino strategisessa työssä Edunvalvonta ja yhteinen ääni huomio ja statusarvo kansallisesti ja yhä enemmän EU:n suuntaan (TEN-T verkko kaikkein vahvimmin esillä) Katse yli rajojen (osaoptimoinnin vähentäminen) ja flow -ajattelu (erilaisiin virtoihin kytkeytyminen) Tulevaisuusnäkymä, profiili, roolitus Liikennejärjestelmä ja sen välityskyky korostuu Vyöhykkeellä on merkitystä arjen kehittämistyössä, kun on riittävästi luontaisia virtoja ja kasvupotentiaalia: erit. pendelöinti, työvoiman liikkuvuus, yritysten ja muiden organisaatioiden (erit. oppilaitokset ja osaaminen) väliset verkostot / yhteiset intressit Kasvuvyöhykkeet keskittyvät voimakkaasti päätepisteiden vuorovaikutukseen ja niiden väliin jäävä alue pyrkii hyötymään vyöhykkeestä mahdollisimman paljon
Kysely yrityksille Kyselyn avulla haluttiin kerätä mahdollisimman laajasti koko Suomesta ja tarkasti erilaisten yritysten sijaintiin liitettävää tietoa yritysten toimintaympäristön kehityksestä ja sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä. Toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa ja lähetettiin sähköisesti vastattavaksi Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille, jotka ovat antaneet osoitteensa tutkimuskäyttöön. Vastaajajoukko 18 028 yritystä koko Suomen alueelta, joista - 2296 vastasi kyselyyn ja 1957 vastasi kyselyyn kokonaan loppuun asti Vastausprosentti 12,7 %
YRITYKSEN IKÄ YRITYKSEN KOKO LIIKEVAIHTOLUOKKA YRITYKSEN PÄÄASIAKKAAT
VASTAUSTEN MÄÄRÄ YRITYKSEN PÄÄTOIMIPAIKAN SIJAINTI SUOMESSA (POSTINUMERO)
YRITYKSEN TOIMIALA Kansainvälisimmät alat: (merkittävimmät asiakkaat ulkomailla; keskiarvo 7%): Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 12 % Informaatio ja viestintä 11 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 14 % Taiteet, viihde ja virkistys 18 % Teollisuus 16 % (merkittävimmät alihankkijat / kumppanit ulkomailla; keskiarvo 10%): Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 12 % Informaatio ja viestintä 13 % Taiteet, viihde ja virkistys 15 % Teollisuus 14 % Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen, moottoripyörien korjaus 25 % Paikallisimmin toimivat alat: Kotitalouksien toiminta työnantajina Terveys- ja sosiaalipalvelut Kiinteistöalan toiminta Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto, muu ympäristön puhtaanapito Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Muu palvelutoiminta Rakentaminen
Alueiden kehittämisessä tunnistetaan usein kaupunkien välisiä, hallinnolliset rajat ylittäviä kasvuvyöhykkeitä tai - käytäviä. Kasvuvyöhykkeet perustuvat toimiviin liikenne- ja logistiikkayhteyksiin, laajoihin asunto- ja työmarkkinoihin sekä alueiden väliseen vuorovaikutukseen mm. liikkumisessa, asioinnissa ja yritystoiminnassa. Vyöhykkeiden kehittämisellä pyritään lisäämään alueen liiketoimintaa, parantamaan työvoiman liikkuvuutta ja houkuttelemaan uusia investointeja. SIJAITSEEKO YRITYKSENNE MIELESTÄNNE KASVUVYÖHYKKEELLÄ? HHTkasvuvyöhyke (Helsinki-Tampereradalle piirretty 50 km vyöhyke) Ei Kyllä 35 % 65 % Muu Suomi 63 % 37 % HUOM! Kartalla on esitetty keskiarvo postinumeroalueella sijaitsevien yritysten vastauksista Kyllä = +1 Ei = -1
ONKO OSAAVAN TYÖVOIMAN HANKKIMINEN YRITYKSELLENNE VAKAVA ONGELMA TAI HAASTE? HHT-kasvuvyöhyke (Helsinki-Tampereradalle piirretty 50 km vyöhyke) Kyllä = -1 Ei = +1 Muu Suomi HUOM! Kartalla on esitetty keskiarvo postinumeroalueella sijaitsevien yritysten vastauksista
KEHITYSEDELLYTYKSET YRITYKSENI SIJAINTIKUNNASSA Heikkenee merkittävästi -2-1 0 Paranee merkittävästi +1 +2 HHTkasvuvyöhyke (Helsinki- Tampere-radalle piirretty 50 km vyöhyke) Muu Suomi HUOM! Kartalla on esitetty keskiarvo postinumeroalueella sijaitsevien yritysten vastauksista
Alustavia johtopäätöksiä Hallintorakenteiden kolmiulotteisuuden (valtio maakunnat kunnat) rinnalla on huomioitava todellisuuden neljä lisäulottuvuutta ( paikat toiminnalliset seudut vyöhykkeet globaali) Suomalainen aluepolitiikka on hyvin vahvasti hirttäytynyt territoriaaliseen hallintorakenteeseen, eikä ole aikaisemmin tunnistanut kovin vahvasti kasvuvyöhykkeitä. Alueiden välistä vuorovaikutusta pyrittävä lisäämään ja huomioimaan toiminnallisuuden erityispiirteet ja liikkumavara. Politiikkatoimissa tarvitaan toimintamallia, joka huomioi ja mahdollistaa eri hallinnon tasojen vuorovaikutuksen ja eri alueiden profiilit Kehittämisen ilmiöpohjaisuuden vahvistaminen ja eri alueiden vahvuuksista syntyvien temaattisten kokonaisuuksien rakentaminen Neuvottelumenettely ja keskusteluyhteyksien parantaminen Tietopohja ja tilannekuva vahvemmaksi. Tarvitaan nykyistä parempia ja systemaattisemmin kerättyä tietoa poliittiselle keskustelulle, jotta ymmärretään, miten toiminnalliset alueet (ihmisten ja yritysten arki) rakentuvat ja kehittyvät sekä millaiset mekanismit niihin vaikuttavat 14
Kiitos! antti.rehunen@syke.fi ville.helminen@syke.fi kimmo.nurmio@syke.fi janne.antikainen@mdi.fi valtteri.laasonen@mdi.fi