Eläkeuudistus ja uudet eläkelajit: OVE ja työuraeläke? Työeläkekoulu 24.11.2016 Janne Pelkonen erityisasiantuntija Twitter: @Jiipelkonen
Uudistus tuunaa eläkejärjestelmää, mutta ei muuta sen perusarvoja.
Etsinnässä on aina etuusperusteisen työeläkemallin tasapaino Eläkemaksut Sijoitustuotot Eläkeetuudet 3 23.11.2016
Tärkein ratkaistava kysymys: Miten pidentyvään elinikään sopeudutaan? 60 50 45 53 40 30 20 25 20,9 24,8 29,5 10 0 Ikääntyneiden huoltosuhde (65+/15-64), % 2008 2030 2075 Elinajanodote (M,N) 63-vuotiaana, vuosia 4 Lähde: Tilastokeskus 1.11.2012
Edellisen ison uudistuksen (v. 2005) valitut palat Työeläkeuudistus 2005 (TyEL + muut lait) joustavaksi vanhuuseläkeiäksi 63-68 vuotta Varhaiseläkereittejä vähennettiin työttömyyseläke, YVE työeläkettä koko työuralta, 23v 18v. kertyminen superkarttuma Palkattomien jaksojen muutokset elinaikakerroin 2010 alkaen julkisten alojen eläke määräytyy pääosin yksityispuolen mukaisesti Varhennettu vanhuuseläke 62-vuotiaana ehdittiin jo poistaa 5
Eläkkeellesiirtymisen lykkääntymisen tavoite karkasi lopulta aika kauas
Uudistukselle asetetut sisäiset ja ulkoiset tavoitteet olivat kovat: 1. Eläkkeellesiirtymisikä 62,4 vuotta vuonna 2025 2. Suomen kestävyysvajeesta pois n. 1% 7
Tarkemmin tavoitteista Pidempiä työuria, joiden turvin: parempia eläkkeitä Kohtuullisia eläkemaksuja, joiden ansiosta: parempaa kilpailukykyä korkeampaa työllisyyttä enemmän verotuloja Kestävämpää julkista taloutta, jonka osana: kestävää eläkejärjestelmää oikeudenmukaisuutta sukupolvien välille 8
Uudistusneuvottelut päätökseen v. 2014 ja eduskunnan päätös alkuvuodesta 2016 Edellisestä isosta uudistuksesta n. 10 vuotta (2005). Pienempiä uudistuksia ja uskonvahvistusta matkalla eläkeuudistukseen, josta saavutettiin työmarkkinaosapuolten neuvottelutulos v. 2014 syksyllä. Valtiolla roolia tavoitteiden kehystäjänä. Eduskunta päätti eläkeuudistuksesta tämän vuoden alkupuolella. Merkille pantavia huomioita mm. sosiaali- ja terveys-, perustuslaki- ja puolustusvaliokunnasta. Uudistuksessa yhdistetään myös kuntien, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kelan eläkelait (JuEL). 9
Eläkeuudistus 2017 Ei koske jo eläkkeelle siirtyneitä ja tulee voimaan vaiheittain
Joustoa ja uusia eläkemuotoja Joustava eläkeikä siirtyy eteenpäin siirtymäajalla 63-68 65-70. Jatkossa työssä vietetyn ajan ja eläkeajan suhde halutaan pitää v. 2025 tasolla. Elinaikakerroin lievenee + muuttuu läpinäkyvämmäksi tavoiteeläkeikä. Työuraeläke pitkän ja kuormittavan työuran tehneille ja 63 täyttäneille. Osittainen varhennettu vanhuuseläke tuo joustoa. Työeläkemaksun maltillinen nosto ja EMU-puskurien käyttö maksun tasauksessa. Karttumasäännöt tasavertaisiksi. Superkartuma lykkäyskorotus. 11
Vanhuuseläkeiät Nykyisin; joustava eläkeikä 63-68 vuotta Eläkeiät nousevat ensin 65 ikävuoteen 3 kuukauden vuosivauhtia v. 1955 syntyneillä 63 v. 3 kk v. 1962 syntyneillä 65 vuotta Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeiät vahvistetaan sinä vuonna, jona ikäluokka täyttää 62 vuotta elinajan odotteen kasvun mukaisesti enintään 2 kk vuosittain Ensimmäisen kerran v. 2030. Arvio tavoite-eläkeiästä viisi vuotta ennen vanhuseläkkeen alaikärajaa, missä voi kompensoida elinaikakertoimen vaikutuksen. 12 Lähde: Eläketurvakeskus
Sopimuksen mukaiset vanhuuseläkkeen ikärajat sekä arviot tavoite-eläkeiästä Syntymävuosi Alin vanhuuseläkeikä 1) Tavoiteikä 2) Syntymävuosi Alin vanhuuseläkeikä 1) Tavoiteikä 2) Syntymä -vuosi Alin vanhuuseläkeikä 1) Tavoiteikä 2) 1950 63 v 1960 64 v 6 kk 66 v 3 kk 1970 65 v 9 kk 68 v 3 kk 1951 63 v 1961 64 v 9 kk 66 v 7 kk 1975 66 v 3 kk 69 v 1952 63 v 1962 65 v 67 v 1980 66 v 8 kk 69 v 7 kk 1953 63 v 1963 65 v 67 v 1 kk 1985 67 v 2 kk 70 v 3 kk 1954 63 v 1964 65 v 67 v 3 kk 1990 67 v 7 kk 70 v 10 kk 1955 63 v 3 kk 64 v 3 kk 1965 65 v 2 kk 67 v 4 kk 1995 67 v 11 kk 71 v 6 kk 1956 63 v 6 kk 64 v 9 kk 1966 65 v 3 kk 67 v 6 kk 2000 68 v 3 kk 72 v 1957 63 v 9 kk 65 v 1967 65 v 5 kk 67 v 9 kk 1958 64 v 65 v 6 kk 1968 65 v 6 kk 67 v 10 kk 1959 64 v 3 kk 65 v 9 kk 1969 65 v 7 kk 68 v 1) Vuonna 1965 ja myöhemmin syntyneiden alin vanhuuseläkeikä määräytyy väestö- ja työllisyyskehityksen perusteella. 2) Tavoiteikä määräytyy alaikärajan ja elinajan odotteen kehityksen perusteella. 13 24.9.2015 Lähde: Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Hallituksen esitykseen perustuvat arviot, ETK 10.9.2015
Työeläkemaksut (TyEL) Nyt voimassa oleva lainsäädäntö: Vuonna 2016 maksu keskimäärin 24,0 % (mukana tilapäinen maksualennus) Alle 53-vuotiailla 5,7 % ja vanhemmilla 7,2% Eläkeuudistus 2017: Vuosina 2017 2019 maksu 24,4 % Uudelleenarviointi viimeistään vuoden 2020 TyEL-maksuneuvotteluissa Erillisistä ikäkohtaisista maksuista luovutaan (poikkeus 53-62-v siirtymäajalla v. 2025 asti). Työntekijän työeläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen laskemisen perustana olevista vuosiansioista. 14 25.11.2014
Yhdenvertaisuutta eläkekertymiin ja koko palkka mukaan laskentaan Eläke alkaa karttua jo 17:nnestä ikävuodesta lähtien, kun nyt 18:nnesta ikävuodesta. Jatkossa koko palkka kerryttää eläkettä ilman työeläkemaksun vähennystä välitön ja erityisesti nuorten tulevien eläkkeiden parannus! Eläkettä karttuu jatkossa 1,5 % tuloista vuodessa (poikkeus v. 2025 saakka). Vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen eläkekarttumaan tulee 0,4 %:n lykkäyskorotus/kk eli 4,8 %/v. Tämä korvaa superkarttuman. Lykkäyskorotus oikeudenmukaisempi kuin kertymä viimeisistä palkoista: ylikompensaatio ja alikompensaatio. 15 25.11.2014
Eläkekertymät yhdenvertaiseksi Nyt voimassa oleva lainsäädäntö: Palkasta vähennetään työntekijän työeläkevakuutusmaksu Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu 1,5 % /v. Palkattomista jaksoista karttuu myös työeläkettä mm. opiskelu, työttömyys jne. 1.1.2005 1,5 % vuodessa 1,9 % vuodessa 4,5 % vuodessa 18 v 53 v 63 v 68 v Eläkeuudistus 2017 neuvottelutulos: 1,5 % koko työuran ajan 17 v:sta kunkin ikäluokan yläikärajaan asti Siirtymäajalla 31.12.2025 asti 53-62-vuotiailla korotettu karttuma1,7 % Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu 1,5 % 1.1.2017 Palkansaajan työeläkemaksun vähentäminen poistuu = karttuma paranee koko ajalta Peruskarttuma 1,5 % vuodessa Lykkäyskorotus 0,4 %/kk kertyneelle eläkkeelle 17 v VE alaikäraja 63/65 v VE yläikäraja 68/70 v 16 Lähde: Eläkeneuvotteluryhmän sopimus 26.9.2014
Lykkäyskorotus Palkitsee edelleen jatkamisesta, mutta terveemmällä logiikalla kuin kannustinkarttuma!
Työuraeläke tuo uuden varhaiseläkereitin: raskas ja kuormittava työ
Työuraeläke Fyysisesti tai psykososiaalisesti kuormittavassa työssä mahdollisuus hakea 63-vuotiaana työuraeläkettä: Työhistoria 38 vuotta; todennetaan lähtökohtaisesti rekisteritiedoilla. Tarvittaessa muilla luotettavilla selvityksillä. Kuormittavuus suhteessa mahdollisuuteen selviytyä nykyisessä työssä. Edellytykset eläkkeeseen lievemmät kuin työkyvyttömyyseläkkeessä. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta huomioidaan kolme vuotta. Työsuhteen päättymisestä voi olla enintään vuosi. Hakijan oma selvitys, työterveyshuollon lausunto ja työnantajan lausunto työn sisällöstä Kertynyt eläke vähennettynä elinaikakertoimella. 19 Lähde: Työeläkekoulut 2016, Akava, STTK, SAK, ETK
Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttava työ Työn rasittavuutta ja kuluttavuutta arvioitaessa edellytetään, että työ on merkittävässä määrin sisältänyt yhtä tai useampaa seuraavista tekijöistä: 1. suurta lihasvoimaa edellyttäviä tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavia työliikkeitä; 2. hengitys- ja verenkiertoelimistön erityisen voimakasta kuormittumista; 3. kuormittavia ja hankalia työasentoja; 4. voimaa tai suurta nopeutta vaativia toistuvia työliikkeitä taikka työliikkeitä, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa; 5. työskentelyä erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttavassa vuorovaikutteisessa työssä; taikka 6. työskentelyä jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävässä tehtävässä, jossa on korkea tapaturman tai onnettomuuden riski taikka ilmeinen väkivallan uhka. 20 Lähde: Työeläkekoulut 2016, Akava, STTK, SAK, ETK
Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttava työ Arvioitaessa sisältääkö työ merkittävässä määrin yhtä tai useampaa em. 1-6 kohdassa mainittua tekijää, rasittavuutta ja kuluttavuutta lisäävänä tekijänä otetaan huomioon työn poikkeukselliset fysikaaliset tekijät, kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö, toistuvaa yötyötä sisältävä tai muutoin kuormittava vuorotyö sekä toistuvat pitkät työvuorot. Työn rasittavuutta ja kuluttavuutta arvioidaan eri tekijöiden yhteisvaikutus kokonaisuutena huomioiden. 21 Lähde: Työeläkekoulut 2016, Akava, STTK, SAK, ETK
OVE on uusi osittaisen työn ja eläkkeen mahdollistaja
Osittainen varhennettu vanhuuseläke Osa-aikaeläkkeestä osittainen varhennettu vanhuuseläke. Vähintään 61-vuotiaana työntekijä voi ottaa ansaitsemastaan vanhuuseläkkeestä maksuun 25 tai 50 prosenttia. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ohessa tehtävää työtä ei koske palkka- eikä työaikaseuranta. Ennakkoon otettua eläkettä pienentää varhennusvähennys. Kutakin varhennettua kuukautta kohden vähennys on 0,4 prosenttia. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 62 vuoteen vuonna 2025. Viimeiset osa-aikaeläkkeet alkavat 1.1.2017 ja tämän jälkeen niitä ei enää myönnetä. Vuonna 2016 etuuteen oikeutetut voivat siis hakea vielä osaaikaeläkettä (ennen 1.1.2017). 23 Lähde: Työeläkekoulut 2016, Akava, STTK, SAK, ETK
Osittainen varhennettu vanhuuseläke - perustilanne Työ Pohja-eläke (ansaittu eläke 31.12) Työ OVE 50% - Elinaikakerroinvähennys 61v - Varhennusvähennys 3 v OVE työ -EAK62v Säästöosuus 50% EAK-vähennys 62v 1.1. 61v VE 64 24 Lähde: Työeläkekoulut 2016, Akava, STTK, SAK, ETK
Osittainen varhennettu vanhuuseläke - OVE kahdessa vaiheessa Työ Työ OVE työ -EAK62v Pohja-eläke (ansaittu eläke 31.12) OVE 25 % - EAK 62v - Vave 2 v Säästöosuus 50% - EAK 62v OVE 25 % - EAK 61v - Vave 3 v 1.1. 61v 62v VE 64 25 Lähde: Työeläkekoulut 2016, Akava, STTK, SAK, ETK
Osittainen vanhuuseläke on mahdollinen myös vanhuuseläkeiässä Työ Pohja-eläke (ansaittu eläke 31.12) Työ OVE 50% - Elinaikakerroinvähennys 62v OVE työ -EAK62v Lykkäys 2v Säästöosuus 50% - EAK-vähennys 62v - Lykkäys 2 v 1.1. VE 64v 66 v 26 Lähde: Työeläkekoulut 2016, Akava, STTK, SAK, ETK
OVE:n suhde muihin sosiaalietuuksiin ja esim. työttömyysturvaan voi muodostua houkuttelevaksi
Eläkeneuvotteluryhmän sopimuksen (2014) muu sisältö lyhyesti Työeläkesijoitusten riskitason ja rahastoinnin muutokset. Emu-puskurin käyttöperiaatteet. Työkyvyttömyyseläkkeen tasoon parannus. Työttömyysturvan lisäpäivät säilyvät. Perhe-eläkkeisiin ei heikennystä. Toteutetaan vuoden 2016 loppuun mennessä kolmikantainen selvitystyö. Työterveyshuollon rahoitus tulee säilyttää nykyisellään. 30-60-90 -sääntö" työnhakijoille Jos vanhuuseläkkeen ikärajat muuttuvat, muutetaan ammatillisen kuntoutuksen ikärajaa vastaavasti. Selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolotarpeen arvioinnista. 28 Lähde: Eläkeneuvotteluryhmän sopimus 26.9.2014
Uudistuksen tavoitteiden ennustetaan toteutuvan, entä pitkän aikavälin tasapaino? Eläkeuudistukset pohjautuvat tietoon perustuvan päätöksenteon menetelmään. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Maksupaine on merkittävästi alempi! Jonkin verran tuloeroja tasaava. Erityisesti nuoret ja työkyvyttömyyseläkeläiset voittavat suhteessa vanhaan. Painelaskelmia rahoituksen kestävyydestä ja etuuksien tasosta erilaisissa skeneerioissa päivitetään aina. Missä nyt mennään? Eläketurvakeskuksen uusi PTS-laskelma 2016 syksyllä. Suomella ei mene hyvin. ETK alensi useita taloudellisia oletuksia: rahastojen tuotto-oletus (10v), syntyvyys, ansioiden kasvuvauhti. 29
2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070 2075 2080 2085 Eläketurvakeskus 2016, peruslaskelma, TyEL-maksu Työntekijän eläkelain (TyEL) meno ja maksu, % palkkasummasta 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Eläkemaksu nousee yli 24,4, % tason 2020-luvulla noin vuosikymmeneksi Seurausta toteutuneesta ja oletetusta tulevasta talouskehityksestä Vuosisadan puolivälissä eläkemeno ja maksu alkavat kasvaa Seurausta mm. aiempaa matalammasta syntyvyysoletuksesta Meno Maksu 30 27.10.2016 Lähde: Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016, Tikanmäki, Appelqvist, Reipas, Sankala, Sihvonen
2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070 2075 2080 2085 Eläketurvakeskus 2016, peruslaskelma, keskieläke 60,0 50,0 Keskieläke suhteessa keskiansioon, % Keskieläke suhteessa keskiansioon kääntyy laskuun noin vuonna 2020 Keskeisin tekijä elinaikakerroin 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Suhde vakiintuu noin 45 prosentin tasolle Keskieläkkeen ostovoima kasvaa koko ennustejakson 2015: 1613 euroa 2030: 1860 euroa 2045: 2100 euroa Yhteensä Josta työeläkettä * Tämä suhdeluku kuvaa keskieläkkeen suhdetta keskiansioon. Sitä ei voi tulkita korvausasteeksi. 31 27.10.2016 Lähde: Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016, Tikanmäki, Appelqvist, Reipas, Sankala, Sihvonen
Jos elinikä pitenee myös työurien täytyy pidentyä Työeläkkeen arvot ja perusta ovat samoja. Uudistus hyödyttää väestöryhmiä, jotka harvoin voittavat eläkeuudistuksissa (EU). Enemmän pakkoa eläkkeellesiirtymiseen. Eläkkeiden kk-taso parantuu, mutta edellyttää pidempiä työuria. OVE:n suosio ja vaikutukset? Työuraeläkkeen soveltamiskäytäntö? Työurien tulee pidentyä aidosti. Työhyvinvoinnin ja kuntoutuksen roolit korostuvat. Eläkejärjestelmä on juuri niin vahva kuin työmarkkinat mille se rakentuu.
Kiitos! Janne Pelkonen Erityisasiantuntija janne.pelkonen@tela.fi Twitter: @Jiipelkonen