Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta Älykäs energianmittaus 10.2.2015, Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino
Tarve lisätä älyä sähkönjakeluverkkoihin EU:n ilmastotavoitteet 20-20-20 Hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite 20 % Energiatehokkuuden edistämistavoite 20 % Uusiutuvan tuotannon lisäämistavoite 20 % Sähkön tuotantotavat muuttuvat Tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto vaihtelee voimakkaasti ja on vaikea ennustaa Hajautettu, pienimuotoinen tuotanto sijoittuu kulutuksen yhteyteen tai lähelle kulutusta (siirron suunta vaihtelee jatkossa myös jakeluverkossa) Energian kulutustavat muuttuvat Sähkö korvaa fossiilisia energialähteitä Käyttötavat muuttuvat (lämpöpumput, sähköautot) Kysyntäjoustot mahdollistuvat myös pienissä käyttöpaikoissa Sähkönjakeluverkko on avainasemassa EU:n 20-20-20 tavoitteiden saavuttamiseksi 2
Älykäs sähköverkko Smart Grid Tiedonsiirtoverkko Älykäs asiakas Älykäs sähköverkko Älykäs tuntimittaus (AMR) Suomessa maailman edistyksellisin sähkön mittaus = Smart Grid 1.0 Älykäs sähköverkko ei riitä. Hyötyjä saadaan vasta, kun asiakas käyttää verkkoa älykkäästi! 3
Älykäs sähkönkäyttäjä älykkäässä sähkönjakeluverkossa Varustettu älykkäällä sähkömittarilla ja tuntitaseselvityksellä Pystyy vaikuttamaan omaan sähkönkulutukseensa Automaattisesti (koti-/rakennusautomaatio) Manuaalisesti Pystyy hyödyntämään omaa sähköntuotantoa ja/tai energiavarastoja Pystyy reagoimaan vaihteleviin sähkönhintoihin 4
Tuntimittauksen tilanne Suomessa palvelualusta valmiina 2014 1.1.2014 Etäluettava tuntimittari lähes kaikilla Suomalaisilla Mittarin tiedot luetaan päivittäin Kulutustiedot tuntitasolla internetpalvelussa 2014 jälkeen Järjestelmän jatkuva kehittäminen Uusien palvelujen syntyminen Aktiivinen asiakas sähkömarkkinoilla Suomessa rakennetaan parhaillaan maailman kehittyneintä mittausjärjestelmää, jonka päälle on mahdollista synnyttää maailman kehittynein sähkömarkkina asiakkaiden hyödyksi 5
Tuntimittauksen tilanne muissa Pohjoismaissa Norja siirtymässä tuntimittaukseen (mahdollistaa 15 minuutin mittauksen) lainsäädännön kautta, päätös tehty Ruotsissa tulee tarjota tuntimittaus, jos asiakkaalla tuntituote. Isommilla asiakkailla on yleisesti tuntimittaus. Tanskassa ei velvoitetta, mutta monet verkkoyhtiöt siirtymässä vapaaehtoisella pohjalla tuntimittaukseen. 6
Tuntimittauksen kattavuus ja kulutustietojen toimittaminen asiakkaille 1.1.2014 alkaen tuntimittauksen kattavuus Suomessa ollut noin 97 % Tuntitietoihin perustuva taseselvitys tekee Suomesta edelläkävijän Verkkoyhtiöt tarjoavat asiakkailleen online-palvelun, josta näkee omat sähkönkulutustietonsa tunneittain Tiedot voi myös tilata erikseen elektronisina sanomina esim. konsultille Tiedot toimitetaan maksutta kerran, lisäpalvelut maksullisia Monissa mittareista on myös valmiina reaaliaikainen liitäntä sähkönkulutuksen seurantaa varten Loppuihin liitännän saa tilauksesta 7
Mittauksen hyödyntäminen - Mittaustietojen välittäminen kolmansille osapuolille Mittausasetuksen mukaan asiakkaalla on oikeus saada maksutta käyttöönsä omaa sähkönkulutustaan koskeva mittaustieto viimeistään samanaikaisesti kuin tieto luovutetaan asiakkaan sähkönmyyjälle. Erilaiset kolmannet osapuolet pyytävät enenevissä määrin asiakkaiden tuntimittaustietoja verkkoyhtiöiltä. Tuntimittaustietojen luovuttamiseen tulee aina olla asiakkaan valtuutus. EV: toimialan yleisesti noudattama menettelytapa tietojen raportoinniksi on pienasiakkaille verkonhaltijan tarjoama onlinepalvelu ja suurille sähkönkäyttäjille MSCONS-sanoma Asiakkaalla on myös oikeus pyytää mittaustietonsa lähetettäväksi valtuuttamalleen kolmannelle osapuolelle, kuten konsultille tai energiapalvelujen tarjoajalle. Lähtökohtaisesti tiedot tulee toimittaa maksutta kerran ja tietojen monistamisesta voi periä aiheutuvia kustannuksia vastaavan maksun. 8
Mittauksen hyödyntäminen - Mittaustietojen välittäminen kolmansille osapuolille (jatkuu...) ET:n suositus tuntimittaustietojen toimittamisesta perittävistä maksuista (28.1.2015). ET suosittelee, että kaikkien asiakkaiden tuntimittaustiedot toimitetaan pyydettäessä MSCONS-sanomitse maksutta joko asiakkaalle tai asiakkaan valtuuttamalle kolmannelle osapuolelle että verkkoyhtiöt perivät kolmansilta osapuolilta niin kutsutun perustamismaksun, eli palvelun aloituskustannuksen, kun kolmas osapuoli pyytää MSCONS-sanomien lähetystä ensimmäisen kerran Tämä suositus ei poista verkonhaltijalta vaatimusta tarjota pienasiakkaille tuntimittaustiedot maksutta myös verkonhaltijan lakisääteisessä online-palvelussa. Mikäli asiakas tai asiakkaan valtuuttama osapuoli pyytää tuntimittaustietoja muulla tavoin kuin online-palvelusta tai MSCONSsanomilla (esim. excel-taulukkona), tulee tällaisesta lisätyöstä pääsääntöisesti periä lisätyön kustannuksia vastaava maksu. 9
Mittauksen hyödyntäminen - Tunnin sisäinen netotus Tunnin sisäinen netotus: tunnille tulee kaksi arvoa (verkkoon tulleen ja verkosta otetun energian määrä). Nämä kaksi arvoa lasketaan yhteen eli tunnille tulee yksi arvo. Muutetaan vielä kahdeksi eri sarjaksi tuntitasolla erikseen myyjälle ja mahdolliselle ostajalle TEM antaa luonnoksen mittausasetuksen muutoksista (SML:n alainen asetus) asetukseen odotetaan esitystä pientuotannon tunnin sisäisestä netotuksesta Avoin kysymys (MID): Voiko tietojärjestelmissä netottaa, koska tarkoittaa, että mittarin näytöllä ja tietojärjestelmissä (esim. online palvelu, taseselvitys, laskutus) on eri tieto. Mittari itsessään ei voi netottaa. 10
Kysyntäjouston edistäminen Kysyntäjousto kuumaperuna Euroopassa (Komissio, regulaattori, toimijat) Keskustelua leimaa vähittäismarkkinoiden erilaisuus eri maissa, kysyntäjoustopotentiaali hyvin erilainen eri maissa. Yritetään tehdä liiaksi yhtä mallia, joka ei sitten sovi kenellekään. Suomen kannalta huolestuttavaa, koska meillä jo kehittynyt vähittäismarkkina (tasevastuut, roolit toimijoille, aito markkina, tuntitaseselvitys) eli asiakkaalla on jo mahdollisuus osallistua markkinaan. Missään muualla ei kuluttaja voi vielä osallistua aidosti esim. tukkumarkkinalle, koska kuluttajan taseselvitykset eivät perustu todellisiin tuntikulutuksiin/tuntimittaustietoihin. Komissio antaa vähittäismarkkinatiedonannon maalis/huhtikuussa 2015 odotetaan joitain kysyntäjoustoon liittyviä linjauksia Suomessa laaja selvitys aiheesta käynnissä: Kysynnän jousto Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille (DR pooli), selvitys valmistuu keväällä 2015 11
Datahub - tiedonvaihtoselvitysprojekti Selvitys perustuu Fingridin vastuuseen tiedonvaihdon kehittämisestä (sml 49 ). Tavoitteena määritellä sähkömarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisu, vähintään kymmenen vuoden aikaperspektiivillä. Selvityksen painopiste on markkinaosapuolten välisissä tiedonvaihtoa sisältävissä markkinaprosesseissa. Lisäksi tarkastellaan myös niitä liiketoimintaprosesseja ja toimintoja, jotka voitaisiin toteuttaa keskitetysti datahubissa. Selvitys valmis: Fingrid suosittelee, että lähdetään rakentamaan Suomeen datahubia. TEM antanut suosituksen lausunnoille 6.2. mennessä. Tämän jälkeen TEM tekee ratkaisun valmistelusta (kyllä/ei). Aikaisintaan voisi olla käytössä 2019 Loppuraportti: http://www.fingrid.fi/fi/asiakkaat/tiedonvaihtopalvelut/loppura portti/sivut/default.aspx 12
Datahub - tiedonvaihtoselvitysprojekti 13
Kiitos! Sirpa Leino Energiateollisuus ry, Sähköverkot Sirpa.leino@energia.fi +35850 548 1128