Älykäs mittaus ja sähköverkko, ajankohtaisia asioita ja kehityssuuntia kuluttajille

Transkriptio

1 Älykäs mittaus ja sähköverkko, ajankohtaisia asioita ja kehityssuuntia kuluttajille Älykäs sähköverkko ja kuluttaja Uusia mahdollisuuksia kuluttajalähtöiseen energiatehokkuuteen, Eurooppasali (Voimatalo, Helsinki)

2 Tarve lisätä älyä sähkönjakeluverkkoihin EU:n ilmastotavoitteet 2020 (2030) Hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite 20 % (40 %) Energiatehokkuuden edistämistavoite 20 % ( %) Uusiutuvan tuotannon lisäämistavoite 20 % (27 %) Sähkön tuotantotavat muuttuvat Tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto vaihtelee voimakkaasti ja on vaikea ennustaa Hajautettu, pienimuotoinen tuotanto sijoittuu kulutuksen yhteyteen tai lähelle kulutusta (siirron suunta vaihtelee jatkossa myös jakeluverkossa) Energian kulutustavat muuttuvat Sähkö korvaa fossiilisia energialähteitä Käyttötavat muuttuvat (lämpöpumput, sähköautot) Kysyntäjoustot mahdollistuvat myös pienissä käyttöpaikoissa Sähkönjakeluverkko on avainasemassa EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi 2

3 Älykäs sähköverkko Smart Grid Tiedonsiirtoverkko Palvelut/ Älykäs asiakas Älykäs sähköverkko Älykäs tuntimittaus (AMR) Suomessa maailman edistyksellisin sähkön mittaus = Smart Grid 1.0 Älykäs sähköverkko ei riitä. Hyötyjä saadaan vasta, kun asiakas käyttää verkkoa älykkäästi! 3

4 Älykäs sähkönkäyttäjä älykkäässä sähkönjakeluverkossa Varustettu älykkäällä sähkömittarilla ja tuntitaseselvityksellä Pystyy vaikuttamaan omaan sähkönkulutukseensa Automaattisesti (koti-/rakennusautomaatio) Manuaalisesti Pystyy hyödyntämään omaa sähköntuotantoa ja/tai energiavarastoja Pystyy reagoimaan vaihteleviin sähkönhintoihin 4

5 Tuntimittauksen tilanne Suomessa palvelualusta valmiina Etäluettava tuntimittari lähes kaikilla Suomalaisilla Mittarin tiedot luetaan päivittäin Kulutustiedot tuntitasolla internetpalvelussa 2014 jälkeen Järjestelmän jatkuva kehittäminen Uusien palvelujen syntyminen Aktiivinen asiakas sähkömarkkinoilla Suomessa rakennetaan parhaillaan maailman kehittyneintä mittausjärjestelmää, jonka päälle on mahdollista synnyttää maailman kehittynein sähkömarkkina asiakkaiden hyödyksi 5

6 Tuntimittauksen kattavuus ja kulutustietojen toimittaminen asiakkaille alkaen tuntimittauksen kattavuus Suomessa ollut noin 97 % Tuntitietoihin perustuva taseselvitys tekee Suomesta edelläkävijän Verkkoyhtiöt tarjoavat asiakkailleen online-palvelun, josta näkee omat sähkönkulutustietonsa tunneittain Tiedot voi myös tilata erikseen elektronisina sanomina esim. konsultille Tiedot toimitetaan maksutta kerran, lisäpalvelut maksullisia Monissa mittareista on myös valmiina reaaliaikainen liitäntä sähkönkulutuksen seurantaa varten Loppuihin liitännän saa tilauksesta 6

7 Mittauksen hyödyntäminen - Mittaustietojen välittäminen kolmansille osapuolille Mittausasetuksen mukaan asiakkaalla on oikeus saada maksutta käyttöönsä omaa sähkönkulutustaan koskeva mittaustieto viimeistään samanaikaisesti kuin tieto luovutetaan asiakkaan sähkönmyyjälle. Tuntimittaustietojen saatavuus on tärkeää uusien energiapalvelujen kehittämisessä. Verkkoyhtiöillä on luonnollinen rooli olla mahdollistamassa tätä palvelukehitystä. Tuntimittaustietojen maksutonta toimittamista koskeva ET:n suositus tukee osaltaan energiapalvelumarkkinoiden kehittymistä ja verkkoyhtiön roolia tämän markkinan mahdollistajana. Erilaiset kolmannet osapuolet pyytävät enenevissä määrin asiakkaiden tuntimittaustietoja verkkoyhtiöiltä. Tuntimittaustietojen luovuttamiseen tulee aina olla asiakkaan valtuutus. EV: toimialan yleisesti noudattama menettelytapa tietojen raportoinniksi on pienasiakkaille verkonhaltijan tarjoama online-palvelu ja suurille sähkönkäyttäjille MSCONS-sanoma Asiakkaalla on myös oikeus pyytää mittaustietonsa lähetettäväksi valtuuttamalleen kolmannelle osapuolelle, kuten konsultille tai energiapalvelujen tarjoajalle. Lähtökohtaisesti tiedot tulee toimittaa maksutta kerran ja tietojen monistamisesta voi periä aiheutuvia kustannuksia vastaavan maksun. 7

8 Mittauksen hyödyntäminen - Mittaustietojen välittäminen kolmansille osapuolille (jatkuu...) ET:n suositus tuntimittaustietojen toimittamisesta perittävistä maksuista ( ). ET suosittelee, että kaikkien asiakkaiden tuntimittaustiedot toimitetaan pyydettäessä MSCONS-sanomitse maksutta joko asiakkaalle tai asiakkaan valtuuttamalle kolmannelle osapuolelle että verkkoyhtiöt perivät kolmansilta osapuolilta niin kutsutun perustamismaksun, eli palvelun aloituskustannuksen, kun kolmas osapuoli pyytää MSCONS-sanomien lähetystä ensimmäisen kerran Tämä suositus ei poista verkonhaltijalta vaatimusta tarjota pienasiakkaille tuntimittaustiedot maksutta myös verkonhaltijan lakisääteisessä online-palvelussa. Mikäli asiakas tai asiakkaan valtuuttama osapuoli pyytää tuntimittaustietoja muulla tavoin kuin online-palvelusta tai MSCONSsanomilla (esim. excel-taulukkona), tulee tällaisesta lisätyöstä pääsääntöisesti periä lisätyön kustannuksia vastaava maksu. 8

9 Kysyntäjouston edistäminen Kysyntäjousto kuumaperuna Euroopassa (Komissio, regulaattori, toimijat) Keskustelua leimaa vähittäismarkkinoiden erilaisuus eri maissa, kysyntäjoustopotentiaali hyvin erilainen eri maissa. Yritetään tehdä liiaksi yhtä mallia, joka ei sitten sovi kenellekään. Suomen kannalta huolestuttavaa, koska meillä jo kehittynyt vähittäismarkkina (tasevastuut, roolit toimijoille, aito markkina, tuntitaseselvitys) eli asiakkaalla on jo mahdollisuus osallistua markkinaan. Missään muualla ei kuluttaja voi vielä osallistua aidosti esim. tukkumarkkinalle, koska kuluttajan taseselvitykset eivät perustu todellisiin tuntikulutuksiin/tuntimittaustietoihin. Suomessa laaja selvitys aiheesta: Kysynnän jousto Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille (DR pooli), selvitys valmistui keväällä 2015 (LUT, TUT, TAMK). Tutkimusraportit: 9

10 DR-pooli tutkimuksen tavoitteet Analysoida kysynnän jouston teknistä ja taloudellista potentiaalia Kysynnän jouston tekninen ja taloudellinen potentiaali prioriteettilista sovelluksista, joilla on merkittävä taloudellinen potentiaali ja jotka ovat teknisesti nopeasti ja edullisesti toteutettavissa Kysynnän jouston edellyttämät vaatimukset kiinteistöjen asennustekniikalle sekä kiinteistö- ja kotiautomaatiolle ml. tietoliikenneyhteydet Analysoida kysynnän jouston vaikutuksia (sis. myös mahdollisuudet) eri toimijoille, erityisesti jakeluverkkoyhtiöille Luoda ohjeistus kysynnän jouston tekniselle ja taloudelliselle toteutukselle lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta (esteet ja kannusteet) alan toimintakulttuuri ja - toimintamallit, suunnittelukäytänteet, asiakkaiden ymmärrys 10

11 DR-pooli: Kysynnän jousto toimijat ja tarpeet Useita toimijoita, tarpeita ja ansaintamalleja Sähkön käyttäjä käyttö edullisen hinnan aikana, ostosähkön vähentäminen, oman tuotannon täysimääräinen hyödyntäminen, liittymäkoon rajoittaminen Sähkön myyjä hankinnan suunnittelu, tasehallinta, säätösähkö, uudet tuotteet Jakeluverkkoyhtiö huipputehon rajoittaminen (verkon suunnittelu) poikkeustilanteiden hallinta (reaaliaikainen käyttötoiminta) Kantaverkkoyhtiö taajuuden säätö, häiriöreservi, tehopulan hallinta Palvelun tarjoaja / Jousto-operaattori infrastruktuuri, palvelut 11

12 Kysynnän jousto eri toimijoiden kannalta Ohjattavat kuormat Pientuotanto Energiavarastot Hajautetut energiaresurssit ja kysyntäjousto Asiakas Jakeluverkko Myyjä Siirtoverkko Energiakustannusten minimointi Huipputehon rajoitus Spot-markkinat Tasehallinta Säätösähkömarkkinat Reservimarkkinat Elspot Taajuusohjattu käyttöreservi Elbas Taajuusohjattu häiriöreservi Taajuuden palautusreservi Nopea häiriöreservi

13 Myyjän tekemien ohjausten vaikutukset jakeluverkkoon Mallinnettu suurinta SPOT ohjauksen aiheuttamaa muutosta jakeluverkossa. Vaikutukset on mallinnettu jännitteen alenemana. Kuvassa vasemmalla verkko huipputuntien aikaan ilman ohjauksia (21 MW), ja oikealla huippukuormituksen aikaan kuormanohjausten seurauksena (25 MW).

14 Kuluttajapään tekniset ratkaisut

15 Kuluttajapään tekniset ratkaisut A-vaihtoehdossa AMR-mittarin ohjausreleiden tiedolla ohjataan joko aikatiedon tai tehorajoitustiedon mukaan kuormia. Tämä vastaa pitkään käytössä ollutta sähkölämmityksen SLY-kytkentää, mutta soveltuu muuhunkin kuorman ohjaukseen. B-vaihtoehdossa ohjaustieto välitetään yksittäiselle laitteelle, jolla on oma ohjausjärjestelmänsä. C-vaihtoehdossa yksittäiset älykkäät laitteet saavat ohjaustiedot, kuten esimerkiksi hintatiedon, erillisestä ohjauspalvelusta. D-vaihtoehdossa energiahallintajärjestelmä mittaa sähkön käyttöä ja saa hintatai muita ohjaustietoja erillisestä palvelusta ja ohjaa tietojen avulla laitteiden sähkön saantia. E-vaihtoehdossa kiinteistöautomaatiojärjestelmä voi lukea monipuolisti eri mittaus- ja ohjaustietoja ja suorittaa kuorman ohjauksia samoilla ohjausjärjestelmillä, joilla se tekee muutakin ohjausta.

16 Toimenpide-ehdotukset Tutkimusprojektin lopputuloksena esitetään lukuisa joukko toimenpiteitä, joilla voidaan edesauttaa laajamittaisen kysynnän jouston yleistymistä. Toimenpiteet liittyvät: kysynnän jouston tuotteistamiseen sähkön myyjän ja jakeluverkkoyhtiön toimintojen osalta, eri sidosryhmien informointiin ja koulutukseen, toimintatapojen yhtenäistämiseen toimintaprosessien sekä teknisten järjestelmien osalta, lainsäädännön, viranomaismääräysten ja ohjeiden kehittämiseen, joihin sisältyy erityisesti verkkoliiketoiminnan valvontamallin ja rakennusmääräysten kehittäminen kysynnän jouston edellytysten edistämiseksi. Vastuu toimenpiteistä jakautuu laajasti toimialan yrityksille (mm. sähkön myyjät ja verkkoyhtiöt), toimialan järjestöjen edustajille sekä viranomaisille.

17 Mitä muuta tulossa? Datahub - sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä: prosessityö käynnissä, käytössä aikaisintaan 2019 lisätietoa: aspx Komissio antoi kesällä 2015 energiamarkkinamalli- ja vähittäismarkkinatiedonannot Tiedonanto energian kuluttajien aseman vahvistamisesta kolme keskeistä asiaa: kuluttajan vaikutusmahdollisuudet älykodit ja älykkäät verkot tiedonhallinta ja tietosuoja Energiatehokkuusdirektiivien (EED ja EPBD) uusiminen

18 Kiitos! Energiateollisuus ry, Sähköverkot