OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU Tulos parani korkeampien hintojen ja alempien kustannusten ansiosta

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Tulos parani korkeampien hintojen ja alempien kustannusten ansiosta 28.10.2016

Osavuosikatsaus 1-9/2016 Kolmas neljännes Liikevaihto oli 13 477 (13 594) milj. Ruotsin kruunua Käyttökate oli 1 635 (751) milj. kruunua Liikevoitto oli 707 (-191) milj. kruunua Tulos rahoituserien jälkeen oli 461 (-438) milj. kruunua Tulos per osake oli 0,57 (-0,37) kruunua Operatiivinen kassavirta oli 926 (-160) milj. kruunua Avainluvut 2016 2015 2016 2016 2015 2015 Milj. kruunua 7-9 7-9 4-6 1-9 1-9 Koko vuosi Liikevaihto 13 477 13 594 14 471 40 912 44 365 56 864 Käyttökate 1 635 751 1 509 3 885 3 459 3 593 Liikevoitto 707-191 592 1 106 635-243 Tulos rahoituserien jälkeen 461-438 349 463-44 -1 171 Tulos verojen jälkeen 591-285 412 870 167-505 Tulos per osake, kruunua 1) 0,57-0,37 0,53 1,01 0,22-0,66 Operatiivinen kassavirta 926-160 1 151 2 154 2 086 3 874 Nettovelkaantumisaste, % 35 55 37 35 55 52 1) Tulos per osake on oikaistu merkintäoikeusantiin sisältyneen ilmaiselementin vuoksi. (Raportissa vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.) Toimitusjohtajan katsaus SSAB:n vuoden 2016 kolmannen neljänneksen liiketulos kasvoi edellisestä neljänneksestä 115 milj. Ruotsin kruunua ja oli 707 milj. kruunua. Tulos parani pääosin korkeampien hintojen ja kustannussäästöjen ansiosta huolimatta kausiluonteisesti alemmista toimituksista ja suunnitelluista huoltoseisokeista. Liikevoitto kasvoi edellisvuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna noin 900 milj. kruunua. Vuoden 2015 kolmannen neljänneksen tulosta heikensi Luulajan masuunin peruskorjaus. Edistymme hyvin kustannussäästöohjelmamme 2,8 mrd. kruunun kokonaistavoitteen saavuttamisessa, mukaan lukien Rautaruukin hankinnan tuomat synergiat. Saavutetut kustannussäästöt näkyvät nyt tuloksessamme. Markkinatilanteet SSAB:n kotimarkkinoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa poikkesivat toisistaan kolmannella neljänneksellä. Euroopassa taustalla oleva markkinakysyntä oli vakaata, vaikkakin kysyntä hidastui normaalista kausiluonteisuudesta johtuen. Markkinahinnatkin säilyivät vakaina ja jopa hieman nousivat muun muassa pienempien tuontimäärien takia. Euroopan komission Kiinasta tuotaville kuumavalssatuille nauha- ja levytuotteille lokakuussa asettamien väliaikaisten tuontitullien odotetaan tukevan Euroopan hintatasoa. Pohjois-Amerikassa kvarttolevyjen kysyntä oli heikkoa ja hinnat laskivat koko neljänneksen ajan. Tämä sai teräspalvelukeskukset vähentämään ostojaan, ja SSAB Americas - divisioonan toimitukset jäivät odotettua pienemmiksi. Kvarttolevyjen tuontimäärät Pohjois-Amerikkaan pysyivät korkealla tasolla. Alustavaa päätöstä tuontitulleista Yhdysvaltoihin tuotaville kvarttolevyille odotetaan vuoden viimeisellä neljänneksellä. Erikoislujien terästen globaali kysyntä pysyi vakaana, vaikkakin oli kausiluonteisesti alemmalla tasolla. SSAB julkisti huhtikuussa tavoitteensa vähentää nettovelkaansa 10 mrd. kruunulla vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen lopusta vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuoden toisella neljänneksellä toteutetun merkintäoikeusannin seurauksena SSAB sai 4,9 mrd. kruunun varat ja nettokassavirta vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana oli noin 1,3 mrd. kruunua. Jäljellä oleva nettovelan 3,8 mrd. 2 SSAB AB(publ), P.O. Box 70, SE-101 21 Stockholm, Sweden. www.ssab.com. Reg.no. 556016-3429

kruunun vähennys saavutetaan operatiivisen kassavirran tuottamisen, käyttöpääoman vähentämisen sekä mahdollisesti ydinliiketoimintaan kuulumattomien omaisuuserien myynnin avulla. Kolmannella neljänneksellä nettokassavirta oli positiivinen ja oli 612 milj. kruunua. Nettovelka väheni 18,2 mrd. kruunuun. Viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana SSAB on keskittynyt SSAB:n ja Rautaruukin integraatioon ja tunnistettujen synergioiden saavuttamiseen. Tästä eteenpäin jatkamme Taking the Lead -strategiamme toteuttamista tavoitteenamme saavuttaa toimialan paras kannattavuus kasvamalla tietyillä strategisesti tärkeillä painopistealueilla sekä edistämällä tehokkuutta jatkuvan parantamisen avulla kaikessa toiminnassamme. Strategisiin painopistealueisiimme kuuluvat: kasvu erikoisteräksissä (Special Steels), autoteollisuuden teräksissä ja muissa premium-tuotteissa sekä panostaminen entistä vahvemmin palveluja jälkimarkkinatoimintoihin. Liikevaihto divisioonittain 2016 2015 2016 2016 2015 2015 Milj. kruunua 7-9 7-9 4-6 1-9 1-9 Koko vuosi SSAB Special Steels 2 986 3 743 3 398 9 516 11 440 14 382 SSAB Europe 6 122 5 965 6 668 18 830 19 897 25 517 SSAB Americas 2 545 3 080 2 841 7 814 9 615 11 936 Tibnor 1 539 1 593 1 820 5 066 5 567 7 163 Ruukki Construction 1 579 1 496 1 444 3 951 4 131 5 374 Muut -1 294-2 283-1 700-4 265-6 285-7 508 Yhteensä 13 477 13 594 14 471 40 912 44 365 56 864 Käyttökate (EBITDA) divisioonittain 2016 2015 2016 2016 2015 2015 Milj. kruunua 7-9 7-9 4-6 1-9 1-9 Koko vuosi SSAB Special Steels 587 391 410 1 342 1 212 1 213 SSAB Europe 789 36 679 1 712 1 168 1 239 SSAB Americas 83 235 309 601 1 001 1 043 Tibnor 73 9 60 134 69 154 Ruukki Construction 173 106 114 277 138 109 Muut -70-26 -63-181 -129-165 Yhteensä 1 635 751 1 509 3 885 3 459 3 593 3

Markkinat Maailman teräsjärjestö World Steel Association (WSA) julkisti lokakuussa ennusteensa teräksen kysynnästä loppuvuonna 2016 ja vuonna 2017. Globaalisti kysynnän arvioidaan kasvavan 0,2 % tänä vuonna ja 0,5 % vuonna 2017. Kysynnän kasvu vuonna 2016 pohjautuu pääasiassa kasvuun Euroopassa ja Afrikassa, kun taas kysynnän Pohjois-Amerikassa odotetaan pysyvän ennallaan ja laskevan Kiinassa. Vuonna 2017 kysynnän ennustetaan kasvavan kaikilla alueilla Kiinaa lukuun ottamatta. WSA:n mukaan maailman raakateräksen tuotanto laski vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana lähes 1 % edellisvuoteen verrattuna ja oli 1 197 (1 204) milj. tonnia. Kiinan raakateräksen tuotanto pysyi samalla tasolla. Tuotanto laski EU-28 alueella 5 % (lähinnä Iso-Britannia), kun taas Pohjois-Amerikassa tuotanto laski vain 1 % vuoden ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana. Kysyntä jatkui vakaana Euroopassa vuoden kolmannella neljänneksellä tietystä kausiluonteisesta hidastumisesta huolimatta. Kuten myös toisella neljänneksellä, tuontimäärät olivat suhteellisen alhaisella tasolla, mikä lisäsi kysyntää eurooppalaisilta terästuottajilta. Pohjois-Amerikassa puolestaan sekä todellinen kysyntä että taustalla oleva markkinakysyntä laskivat johtuen heikentyneestä kysynnästä loppuasiakkailta ja jakelijoiden varastojen vähentämisestä. Sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa varastotasojen arvioidaan olevan hieman normaalia alemmalla tasolla tai tasapainossa. Kysyntä Kiinassa ja Venäjällä pysyi alhaisella tasolla myös kolmannella neljänneksellä. Kolmannen neljänneksen jälkeen EU ilmoitti päättäneensä väliaikaisten tuontitullien asettamisesta Kiinasta tuotaville kuumavalssatuille nauha- ja levytuotteille. Asetetut tuontitullit ovat 13-22 % kuumavalssatuille nauhatuotteille ja 65-74 % levytuotteille. EU on aiemmin päättänyt väliaikaisista tuontitulleista Kiinasta ja Venäjältä tuotaville kylmävalssatuille tuotteille. Yhdysvalloissa päätettiin kolmannella neljänneksellä 42-94 % tuontitullien asettamisesta Turkista, Brasiliasta ja Etelä-Afrikasta tuotaville kvarttolevyille. Selvitys on menneillään tuontitullien laajentamisesta koskemaan yhdeksää muuta maata ja alustavaa päätöstä odotetaan vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Pohjois-Amerikassa kvarttolevyjen markkinahinnat laskivat toisen neljänneksen loppua kohti ja hintojen lasku jatkui koko kolmannen neljänneksen ajan. Euroopassa nauhatuotteiden markkinahinnat nousivat neljänneksen jälkipuoliskolla, kun taas kvarttolevytuotteiden markkinahinnat olivat ensin laskussa neljänneksen alussa tasaantuen neljänneksen edetessä. Kiinassa nauha- ja kvarttolevytuotteiden markkinahinnat nousivat toisen neljänneksen loppupuolella tapahtuneen huomattavan hinnanlaskun jälkeen. Raaka-aineet SSAB ostaa rautamalmia LKAB:lta Ruotsista ja Severstalilta Venäjältä. Uusi hintasopimus rautamalmin toimituksista LKAB:n kanssa allekirjoitettiin toisella neljänneksellä. Hintasopimus on voimassa 1.4.2016 31.3.2017 ja hinnat määritellään vuosineljänneksittäin. Sopimus Severstalin kanssa on voimassa 1.10.2015 30.9.2018 ja hinnat määritellään kuukausittain. SSAB:n kolmannen neljänneksen toimitusten rautapellettien Yhdysvaltain dollarimääräinen hinta oli 3 % korkeampi ja kruunumääräinen hinta 8 % korkeampi kuin vuoden 2016 toisella neljänneksellä. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna SSAB:n Yhdysvaltain dollarimääräinen rautapelletien hinta oli kolmannella neljänneksellä sama ja kruunumääräinen hinta 1 % korkeampi. SSAB ostaa kivihiiltä Australiasta, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Venäjältä. Australialaisen, kanadalaisen ja venäläisen kivihiilen hintasopimukset tehdään kuukausittain, kun taas Yhdysvalloista ostettavan kivihiilen hinta määritellään pääosin vuosineljänneksittäin. Vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä SSAB:n keskimääräinen Yhdysvaltain dollarimääräinen kivihiilen ostohinta nousi 29 % ja kruunumääräinen hinta 34 % vuoden toiseen neljännekseen verrattuna. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, SSAB:n Yhdysvaltain dollarimääräinen hiilen hinta oli kolmannella neljänneksellä 27 % korkeampi ja kruunumääräinen hinta 29 % korkeampi. SSAB:n Yhdysvaltain tuotantolaitokset ostavat säännöllisesti romumetallia tuotantonsa raaka-aineeksi. Romumetallin spot-hinnat laskivat jyrkästi vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä. Syyskuun lopussa spot-hinnat olivat 17 % alemmat kuin edellisen neljänneksen lopussa, mutta 4 % korkeammat kuin vuoden 2015 kolmannen neljänneksen lopussa. 4 SSAB AB(publ), P.O. Box 70, SE-101 21 Stockholm, Sweden. www.ssab.com. Reg.no. 556016-3429

Lähiajan näkymät Pohjois-Amerikassa kvarttolevyjen kysynnän arvioidaan jatkuvan vuoden viimeisellä neljänneksellä suhteellisen heikkona, vaikkakin jakelijoiden odotetaan lisäävän ostojaan alhaisista varastotasoista johtuen. Euroopassa kysynnän arvioidaan säilyvän vakaana vuoden viimeisellä neljänneksellä, tosin hidastuvan kausiluonteisesti neljänneksen loppua kohti. Tuontimäärien Eurooppaan odotetaan säilyvän suunnilleen kolmannen neljänneksen tasolla, mikä on alempi kuin loppuvuonna 2015 ja alkuvuonna 2016. Lujien terästen taustalla olevan markkinakysynnän arvioidaan jatkuvan melko vakaana vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kokonaisuudessaan SSAB:n toimitusten arvioidaan viimeisellä neljänneksellä säilyvän suunnilleen edellisen neljänneksen tasolla ja hintojen olevan Pohjois-Amerikassa edellistä neljännestä matalammat ja Euroopassa vakaat. Kuitenkin asiakkaiden odotukset vuoden 2017 alun hintatasosta vaikuttavat toimitusmääriin viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2016 on toteutettu ja tullaan toteuttamaan useita huoltoseisokkeja. Alla olevassa taulukossa on esitetty arvio niistä aiheutuvista suorista kunnossapitokustannuksista ilman alemmasta kapasiteetin käyttöasteesta (underabsorption) syntyviä kustannuksia sekä mahdollisia tuottojen menetyksiä. Vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä toteutettiin suunniteltu huoltoseisokki Montpelierissä Yhdysvalloissa, jonka kustannukset olivat 200 milj. kruunua. Myös SSAB Europe -divisioonassa toteutettiin suunniteltuja huoltoseisokkeja useilla tehtailla, ja niiden kustannukset olivat yhteensä 80 milj. kruunua. Alla olevan taulukon mukaisesti huoltoseisokeista aiheutuvien kustannusten arvioidaan olevan 190 milj. kruunua vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kysyntätilanteesta johtuen SSAB Europe -divisioona on siirtänyt osan huoltoseisokeista vuoden kolmannelta neljännekseltä viimeiselle neljännekselle. Suuret huoltoseisokit vuonna 2016 1) 2016 2016 2016 2016 Milj.kruunua 1-3 4-6 7-9 9-12 SSAB Special Steels 130 SSAB Europe 80 60 SSAB Americas 20 20 200 Yhteensä 20 20 280 190 1) Taulukossa on esitetty arvioidut suorat kunnossapitokustannukset ilman alemmasta kapasiteetin käyttöasteesta (underabsorption) syntyviä kustannuksia sekä mahdollisia tuottojen menetyksiä Synergiat ja muut säästötoimenpiteet Rautaruukin integraatio ja siihen liittyvä synergiaohjelma saatiin päätökseen vuoden 2016 toisen neljänneksen lopulla. Alkuperäinen 1,0 1,35 mrd. kruunun synergiatavoite ylittyi merkittävästi saavutetun vuositahdin ollessa 2,0 mrd. kruunua, ja lisäksi synergiat saavutettiin vuotta alun perin arvioitua aiemmin. SSAB:n kokonaiskustannussäästötavoitteena on saavuttaa vuoden 2016 loppuun mennessä 2,8 mrd. kruunua alempi vuotuinen kustannustaso Rautaruukin hankinnan toteuttamisajankohtaan verrattuna. Useimmat säästöihin liittyvät toimenpiteet oli kolmannen neljänneksen lopussa saatu päätökseen. Kolmannen neljänneksen loppuun mennessä toteutetut henkilövähennykset olivat noin 2 000 työntekijää Rautaruukin hankinnan toteutumisajankohtaan verrattuna. Vuoden loppuun mennessä henkilöstön kokonaisvähennys tulee olemaan noin 2 400 henkilöä hankinnan toteutumisajankohtaan verrattuna. 5

SSAB-konserni Yhteenveto 1-9/2016 Toimitukset ja tuotanto SSAB:n toimitukset vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana olivat 5 019 (4 977) tuhatta tonnia, mikä on 1 % enemmän kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Raakateräksen tuotanto nousi 4 % ja levytuotanto 3 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Liikevaihto Liikevaihto vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana oli 40 912 (44 365) milj. kruunua, mikä on 8 % vähemmän kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Tulos Liikevoitto vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana kasvoi 471 milj. kruunua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 1 106 (635) milj. kruunua. Rahoituserät vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana olivat -643 (-679) milj. kruunua ja tulos rahoituserien jälkeen 463 (-44) milj. kruunua. Tulos verojen jälkeen ja osakekohtainen tulos Tulos verojen jälkeen (emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva) vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana oli 866 (166) milj. kruunua, eli 1,01 (0,22) kruunua osaketta kohti. Verot olivat 407 (211) milj. kruunua. Rahoitus ja maksuvalmius Operatiivinen kassavirta vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana oli 2 154 (2 086) milj. kruunua. Käyttökate paransi kassavirtaa, kun taas myyntisaatavien ja varastojen kasvusta johtunut käyttöpääoman sitoutuminen vaikutti kassavirtaan negatiivisesti. Nettokassavirta oli 5 938 (802) milj. kruunua. Nettokassavirtaan vaikuttivat muun muassa merkintäoikeusannista saadut 4 907 milj. kruunun varat, strategisiin investointeihin liittyvät maksut, mukaan lukien 236 (543) milj. kruunun osakkeiden ja liiketoimintojen hankinnat. Kokonaisinvestoinnit olivat 924 (1 938) milj. kruunua. Nettovelka vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana laski 5 029 milj. kruunua ja oli syyskuun lopussa 18 192 milj. kruunua. Nettovelkaantumisaste oli 35 (55) %. Konsernin lainasalkun maturiteetti oli syyskuun lopussa keskimäärin 5,2 (4,8) vuotta ja keskimääräinen koronmääräytymisaika oli 0,9 (1,3) vuotta. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 3 801 (1 420) milj. kruunua ja käyttämättömiä pankkeja sitovia luottolimiittejä oli 7 493 (8 463) milj. kruunua (keskimääräinen maturiteetti 2,4 (2,1) vuotta), jotka yhteensä vastaavat 19 (17) % konsernin liukuvasta 12 kuukauden liikevaihdosta. Sijoitetun pääoman ja oman pääoman tuotto Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja ja oman pääoman tuotto verojen jälkeen edelliseltä 12 kuukauden jaksolta olivat 0 % ja 0 %, kun koko vuoden 2015 vastaavat luvut olivat 0 % ja -1 %. Oma pääoma 866 milj. kruunun tuloksen ja 1 511 milj. kruunun muun laajan tuloksen (joka koostuu pääosin valuuttojen muuntoeroista) sekä vuoden toisen neljänneksen lopussa loppuunsaatetusta merkintäoikeusannista saatujen 4 907 milj. kruunun varojen jälkeen yhtiön osakkeenomistajille kuuluva pääoma oli 51 677 (45 325) milj. kruunua, eli 50,18 (82,52) kruunua osaketta kohden. 6 SSAB AB(publ), P.O. Box 70, SE-101 21 Stockholm, Sweden. www.ssab.com. Reg.no. 556016-3429

Kehitys kolmannella neljänneksellä Toimitukset ja tuotanto SSAB:n toimitukset vuoden kolmannella neljänneksellä olivat 1 526 (1 544) tuhatta tonnia, mikä on 1 % vähemmän edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja 16 % vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Raakateräksen tuotanto nousi 14 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, mutta laski 4 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Levytuotanto nousi 3 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, mutta laski 10 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Liikevaihto Liikevaihto laski 1 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 13 477 (13 594) milj. kruunua. Alemmilla hinnoilla oli 2 %-yksikön ja alemmilla toimitusmäärillä 1 %-yksikön negatiivinen vaikutus, kun taas paremmalla tuotemixillä oli 1 %-yksikön ja muulla myynnillä 1 %-yksikön positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Liikevaihto laski 7 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Alemmilla toimitusmäärillä oli 16 %- yksikön negatiivinen vaikutus kun taas korkeammilla hinnoilla oli 4 %-yksikön positiivinen vaikutus, valuuttakurssivaikutuksilla oli 2 %-yksikön ja muulla myynnillä 3 %-yksikön positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Tulos Liikevoitto kolmannella neljänneksellä kasvoi 898 milj. kruunua edellisvuoden vastaavaan ajanjakson verrattuna ja oli 707 (-191) milj. kruunua. Alemmat muuttuvat kustannukset (350 milj. kruunua), valuuttakurssivaikutukset (240 milj. kruunua), parantunut kapasiteetin käyttöaste (190 milj. kruunua), alemmat kiinteät kustannukset (170 milj. kruunua) vaikuttivat tulokseen positiivisesti, kun taas alemmat hinnat (100 milj. kruunua) vaikuttivat tulokseen negatiivisesti. Edelliseen neljännekseen verrattuna tulos parani 39 milj. kruunua. Korkeammat hinnat (460 milj. kruunua), alemmat kiinteät kustannukset (380 milj. kruunua) ja valuuttakurssivaikutukset (50 milj. kruunua) vaikuttivat positiivisesti, kun taas alemmat toimitusmäärät (660 milj. kruunua), heikompi kapasiteetin käyttöaste (130 milj. kruunua) ja korkeammat muuttuvat kustannukset (60 milj. kruunua) vaikuttivat tulokseen negatiivisesti. Nettorahoituserät kolmannella neljänneksellä olivat -246 (-247) milj. kruunua ja tulos rahoituserien jälkeen oli 461 (-438) milj. kruunua. Tulos verojen jälkeen ja osakekohtainen tulos Tulos verojen jälkeen (emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva) vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä oli 590 (-285) milj. kruunua, eli 0,57 (-0,37) kruunua osaketta kohden. Verot kolmannella neljänneksellä olivat 130 (153) milj. kruunua. 7

Kassavirta, rahoitus ja maksuvalmius Operatiivinen kassavirta kolmannella neljänneksellä oli 926 (-160) milj. kruunua. Neljännekseen vaikutti positiivisesti pääosin käyttökate, kun taas pääosin kasvaneista varastoista johtunut käyttöpääoman kasvu vaikutti kassavirtaan negatiivisesti. Nettokassavirta oli 612 (-444) milj. kruunua. Nettokassavirtaan vaikuttivat muun muassa strategisiin investointeihin liittyvät maksut, mukaan lukien osakkeiden ja liiketoimintojen hankinnat, jotka olivat 58 (117) milj. kruunua. Kokonaisinvestoinnit olivat 264 (726) milj. kruunua. Nettovelka laski 247 milj. kruunua kolmannella neljänneksellä ja oli syyskuun lopussa 18 192 milj. kruunua. Nettovelkaantumisaste oli 35 (55) %. Operatiivinen kassavirta ja nettovelka 2016 2015 2016 2015 2015 Milj. kruunua 7-9 7-9 1-9 1-9 Koko vuosi Käyttökate 1 635 751 3 885 3 459 3 593 Käyttöpääoman muutos -536-293 -1 078-97 1 987 Ylläpitoinvestoinnit -206-609 -688-1 396-1 891 Muut 33-9 35 120 185 Operatiivinen kassavirta 926-160 2 154 2 086 3 874 Rahoituserät -186-192 -723-593 -796 Verot -66 25-164 -310-276 Liiketoiminnan kassavirta 674-327 1 267 1 183 2 802 Strategiset investoinnit -33-117 -190-507 -655 Osakkeiden ja liiketoimintojen hankinta -25 - -46-36 -36 Osakkeiden ja liiketoimintojen luovutukset - - - 162 172 Kassavirta ennen osinkoja 616-444 1 031 802 2 283 Emoyhtiön osakkeenomistajille maksetut osingot - - - - - Merkintäoikeusanti 1) -4-4 907 - - Nettokassavirta 612-444 5 938 802 2 283 Nettovelka kauden alussa -18 439-24 018-23 156-24 674-24 674 Nettokassavirta 612-444 5 938 802 2 283 Velkojen uudelleenarvostus 2) -366-350 -685-858 -719 Muut erät 3) 1-2 -289-84 -46 Nettovelka kauden lopussa -18 192-24 814-18 192-24 814-23 156 1) Kolmannella neljänneksellä on syntynyt merkintäoikeusannin aiheuttamat 4 milj. kruunun lisäkustannukset, jotka vähentävät annista saatuja varoja vastaavasti. 2) Ulkomaantoimintojen valuuttariskien suojausten uudelleenarvostuksesta. 3) Pääosin suojausinstrumenttien kassavirtavaikutuksista ja muiden ulkomaan valuutan määräisten velkojen arvostuksesta johtuvat erät. 8 SSAB AB(publ), P.O. Box 70, SE-101 21 Stockholm, Sweden. www.ssab.com. Reg.no. 556016-3429

Tietoa liiketoiminta-alueista Taulukoissa esitetyt tiedot ovat ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä sekä IPSCO:n ja Rautaruukin hankintaan liittyviä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden yliarvojen poistoja. Lisätietoja liiketoiminta-alueista löytyy sivulta 21. SSAB Special Steels Avainluvut 2016 2015 2016 2016 2015 2015 Milj. kruunua 7-9 7-9 4-6 1-9 1-9 Koko vuosi Liikevaihto 2 986 3 743 3 398 9 516 11 440 14 382 Käyttökate 587 391 437 1 369 1 212 1 213 Liikevoitto 1) 453 251 303 958 796 662 Operatiivinen kassavirta -39 877 626 91 1 383 1 394 Henkilöstö kauden lopussa 2 843 2 918 2 876 2 843 2 918 2 904 1) Ilman Rautaruukin hankintaan liittyvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden yliarvojen poistoja. Kysyntä oli kausiluonteisesti heikompaa kolmannella neljänneksellä ja kysyntä kaivossegmentillä säilyi alhaisella tasolla. Ulkoiset terästoimitukset olivat kolmannella neljänneksellä 242 (216) tuhatta tonnia eli nousivat 12 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, mutta laskivat 13 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Raakateräksen tuotanto laski 27 % vuoden 2015 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, jolloin Oxelösundin pienempi masuuni oli käytössä, jotta voitiin turvata teräsaihioiden toimitukset Luulajan masuunin peruskorjauksen aikana. Raakateräksen tuotanto nousi 1 % edelliseen neljännekseen verrattuna 2016. Levytuotanto nousi 3 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja 7 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Liikevaihto kolmannella neljänneksellä laski 20 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 2 986 (3 743) milj. kruunua. Teräsaihioiden laskeneella sisäisellä myynnillä ja huonommalla tuotemixillä oli 31 %- yksikön negatiivinen vaikutus ja alemmilla hinnoilla 1 %- yksikön negatiivinen vaikutus, kun taas korkeammilla toimitusmäärillä (lopputuotteet) oli 12 %-yksikön positiivinen vaikutus. Liikevaihto laski 12 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Alemmilla toimitusmäärillä oli 13 %-yksikön ja muulla myynnillä 3 %-yksikön negatiivinen vaikutus, kun taas korkeammilla hinnoilla oli 2 %-yksikön ja valuuttakurssivaikutuksilla samoin 2-% yksikön positiivinen vaikutus. Liikevoitto kolmannella neljänneksellä kasvoi 202 milj. kruunua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 453 (251) milj. kruunua. Tulosparannus johtui pääosin korkeammista toimitusmääristä, positiivisista valuuttakurssi-vaikutuksista, samoin kuin alemmista muuttuvista ja kiinteistä kustannuksista, joiden vaikutusta alemmat hinnat ja heikompi kapasiteetin käyttöaste kuitenkin osin pienensivät. Edelliseen neljännekseen verrattuna tulos parani 177 milj. kruunua johtuen pääosin alemmista kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista, korkeammista hinnoista ja parantuneesta kapasiteetin käyttöasteesta, joiden vaikutusta kausiluonteiset alemmat toimitusmäärät kuitenkin pienensivät. Operatiivinen kassavirta vuoden kolmannella neljänneksellä oli -39 (877) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikutti negatiivisesti käyttöpääoman sitoutuminen, mikä pääosin johtui varastojen kasvattamisesta ennen suunniteltua huoltoseisokkia vuoden viimeisellä neljänneksellä. Investoinnit vuoden kolmannella neljänneksellä olivat 41 (59) milj. kruunua, josta strategisten investointien osuus, mukaan lukien osakkeiden ja liiketoimintojen hankinnat, oli 3 (2) milj. kruunua. 9

SSAB Europe Avainluvut 2016 2015 2016 2016 2015 2015 Milj. kruunua 7-9 7-9 4-6 1-9 1-9 Koko vuosi Liikevaihto 6 122 5 965 6 668 18 830 19 897 25 517 Käyttökate 789 36 728 1 761 1 172 1 286 Liikevoitto 1) 426-328 366 674 78-175 Operatiivinen kassavirta 687-1 146 653 1 835-815 363 Henkilöstö kauden lopussa 6 840 7 201 6 950 6 840 7 201 7 147 1) Ilman Rautaruukin hankintaan liittyvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden yliarvojen poistoja. Kysyntä teräspalvelukeskuksilta hidastui kausiluoteisesti kolmannella neljänneksellä, kun taas kysyntä autoteollisuuden ja talorakentamisen segmenteiltä säilyi hyvällä tasolla. Ulkoiset terästoimitukset olivat vuoden kolmannella neljänneksellä 863 (823) tuhatta tonnia eli nousivat 5 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, mutta laskivat 15 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Raakateräksen tuotanto kolmannella neljänneksellä nousi 60 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, lähinnä sen vuoksi, että Luulajan masuuni oli silloin pois käytöstä. Raakateräksen tuotanto oli edellisen neljänneksen tasolla. Levytuotanto nousi 12 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, mutta laski 10 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Kolmannella neljänneksellä liikevaihto kasvoi 3 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 6 122 (5 965) milj. kruunua. Korkeammilla toimitusmäärillä oli 5 %-yksikön ja muulla myynnillä 2 %-yksikön positiivinen vaikutus, kun taas alemmilla hinnoilla oli 4 %-yksikön negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Liikevaihto laski 8 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Alemmilla toimitusmäärillä oli 15 %-yksikön negatiivinen vaikutus, kun taas korkeammilla hinnoilla oli 5 %-yksikön, valuuttakurssivaikutuksilla 2 %-yksikön ja muulla myynnillä 1 %-yksikön positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Liikevoitto kolmannella neljänneksellä kasvoi 754 milj. kruunua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 426 (-328) milj. kruunua. Tulosparannus johtui pääosin korkeammasta kapasiteetin käyttöasteesta (johtuen pääosin Luulajan masuunin peruskorjauksesta vuonna 2015 ja huoltoseisokkien siirtämisestä vuoden 2016 viimeiselle neljännekselle) sekä alemmista muuttuvista ja kiinteistä kustannuksista että korkeammista toimitusmääristä. Edelliseen neljännekseen verrattuna tulos parani 109 milj. kruunua johtuen pääosin alemmista kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista ja korkeammista hinnoista, joiden vaikutusta kausiluonteiset alemmat toimitusmäärät ja heikompi kapasiteetin käyttöaste kuitenkin pienensivät. Operatiivinen kassavirta vuoden kolmannella neljänneksellä oli 687 (-1 146) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikutti positiivisesti pääasiassa käyttökatteen kassavirta. Investoinnit vuoden kolmannella neljänneksellä olivat 166 (558) milj. kruunua, josta strategisten investointien osuus oli 45 (65) milj. kruunua, mukaan lukien osakkeiden ja liiketoimintojen hankinnat. 10

SSAB Americas Avainluvut 2016 2015 2016 2016 2015 2015 Milj. kruunua 7-9 7-9 4-6 1-9 1-9 Koko vuosi Liikevaihto 2 545 3 080 2 841 7 814 9 615 11 936 Käyttökate 83 235 309 601 1 001 1 043 Liikevoitto 1) -73 78 162 144 528 428 Operatiivinen kassavirta 225 172-54 261 1 498 1 763 Henkilöstö kauden lopussa 1 239 1 251 1 232 1 239 1 251 1 240 1) Ilman IPSCO:n hankintaan liittyvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden yliarvojen poistoja. Kysyntä laski vuoden kolmannella neljänneksellä, ensisijaisesti teräspalvelukeskuksilta. Kysyntä energiatoimialalta säilyi hyvällä tasolla tuulivoimateollisuuden vetämänä, kun taas kysyntä muilta segmenteiltä oli suhteellisen heikkoa. Ulkoiset terästoimitukset olivat kolmannella neljänneksellä 421 (505) tuhatta tonnia eli laskivat 17 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja 20 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Raakateräksen tuotanto laski 12 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja 14 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Levytuotanto laski 12 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja 16 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Tuotannonlasku aiheutui pääosin Yhdysvaltain Montpelierin huoltoseisokista kolmannella neljänneksellä. Kolmannella neljänneksellä liikevaihto laski 17 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 2 545 (3 080) milj. kruunua. Alemmilla toimitusmäärillä oli 17 %-yksikön, alemmilla hinnoilla 1 %-yksikön ja huonommalla tuotemixillä 1 %-yksikön negatiivinen vaikutus liikevaihtoon, kun taas muulla myynnillä oli 2 %-yksikön positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Liikevaihto laski 10 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Alemmilla toimitusmäärillä oli 20 %-yksikön negatiivinen vaikutus, kun taas korkeammilla hinnoilla oli 6 %-yksikön, valuuttakurssivaikutuksilla 3 %- yksikön ja muulla myynnillä 1 %-yksikön positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Liiketulos kolmannella neljänneksellä laski 151 milj. kruunua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli -73 (78) milj. kruunua. Tuloksen heikkeneminen johtui pääosin alemmista toimitusmääristä ja huonommasta kapasiteetin käyttöasteesta ja kolmannella neljänneksellä toteutetusta huoltoseisokista sekä alemmista hinnoista, joiden vaikutusta alemmat muuttuvat ja kiinteät kustannukset osin pienensivät. Edelliseen neljännekseen verrattuna tulos laski 235 milj. kruunua johtuen pääosin kolmannella neljänneksellä toteutetusta huoltoseisokista, korkeammista muuttuvista kustannuksista, alemmista toimitusmääristä ja huonommasta kapasiteetin käyttöasteesta, joiden vaikutusta korkeammat hinnat osin pienensivät. Kannattavuuteen kolmannella neljänneksellä vaikutti negatiivisesti Montpelierin huoltoseisokki, jonka suorat kustannukset olivat noin 200 milj. kruunua. Neljänneksen aikana kirjattiin noin 20 milj. kruunun kustannukset, jotka koskevat (useita teräksentuottajia vastaan tehdyn) ryhmäkanteen sovitteluratkaisua asiassa, jossa väitettiin, että Yhdysvaltain kilpailulainsäädäntöä olisi rikottu. Operatiivinen kassavirta vuoden kolmannella neljänneksellä oli 226 (172) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikutti positiivisesti käyttökate, sekä alempi käyttöpääoma, joka johtui pääosin myynnin laskun aiheuttamasta myyntisaatavien pienenemisestä. Investoinnit vuoden kolmannella neljänneksellä olivat 34 (83) milj. kruunua, josta strategisten investointien osuus oli 9 (21) milj. kruunua. 11

Tibnor Avainluvut 2016 2015 2016 2016 2015 2015 Milj. kruunua 7-9 7-9 4-6 1-9 1-9 Koko vuosi Liikevaihto 1 539 1 593 1 820 5 066 5 567 7 163 Käyttökate 73 9 60 137 93 65 Liikevoitto 1) 53-8 39 75 37-10 Operatiivinen kassavirta -68-113 -22-20 120 375 Henkilöstö kauden lopussa 1 149 1 231 1 178 1 149 1 231 1 208 1) Ilman Rautaruukin hankintaan liittyvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden yliarvojen poistoja. Kokonaistoimitukset vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä laskivat 5 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, lähinnä Pitkät tuotteet ja Harjateräkset -segmenteissä. Edelliseen neljännekseen verrattuna toimitukset laskivat kausiluonteisesti 21 %, lähinnä Nauhatuotteet ja Harjateräkset -segmenteissä. Kolmannella neljänneksellä liikevaihto laski 3 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 1 539 (1 593) milj. kruunua. Liikevaihdon heikentyminen johtui pääosin alemmista toimitusmääristä, joiden vaikutusta korkeammat hinnat kuitenkin osin pienensivät. Liikevaihto laski 15 % edelliseen neljännekseen verrattuna johtuen pääosin kausiluonteisesti alemmista toimitusmääristä, joiden vaikutusta korkeammat hinnat kuitenkin osin pienensivät. Liikevoitto kasvoi kolmannella neljänneksellä 61 milj. kruunua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 53 (-8) milj. kruunua. Tuloksen paraneminen johtui pääosin parantuneista katteista ja alemmista kiinteistä kustannuksista, joiden vaikutusta alemmat toimitusmäärät kuitenkin pienensivät. Edelliseen neljännekseen verrattuna tulos parani 14 milj. kruunua johtuen pääosin alemmista kiinteistä kustannuksista ja korkeammista hinnoista, joiden vaikutusta alemmat toimitusmäärät kuitenkin pienensivät. Operatiivinen kassavirta vuoden kolmannella neljänneksellä oli -68 (-113) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikutti positiivisesti korkeampi käyttökate, jonka vaikutusta korkeampi käyttöpääoma kuitenkin pienensi. Investoinnit vuoden kolmannella neljänneksellä olivat 8 (17) milj. kruunua, josta strategisten investointien osuus oli 0 (7) milj. kruunua. 12

Ruukki Construction Avainluvut 2016 2015 2016 2016 2015 2015 Milj. kruunua 7-9 7-9 4-6 1-9 1-9 Koko vuosi Liikevaihto 1 579 1 496 1 444 3 951 4 131 5 374 Käyttökate 173 106 114 277 144 208 Liikevoitto 1) 137 64 75 164 15 18 Operatiivinen kassavirta 141 40 68 177-2 168 Henkilöstö kauden lopussa 2 694 3 053 2 722 2 694 3 053 2 979 1) Ilman Rautaruukin hankintaan liittyvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden yliarvojen poistoja. Edelliseen neljännekseen verrattuna kysyntä kasvoi kausiluonteisesti vuoden kolmannella neljänneksellä eniten Asuinrakentamisen Kattotuotteet- ja Rakentamisen Komponentit -segmenteissä, sekä alueellisesti Suomessa ja Keski- ja Itä-Euroopassa ja jatkui hyvänä Skandinaviassa ja Puolassa. Kolmannella neljänneksellä liikevaihto kasvoi 6 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 1 579 (1 496) milj. kruunua. Liikevaihdon kasvu johtui pääosinpääosin myynnin kasvusta Suomessa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Rakennusjärjestelmätsegmentissä, minkä vaikutusta laskenut myynti Asuinrakentamisen Kattotuotteet -segmentissä kuitenkin osin pienensi. Edelliseen neljännekseen verrattuna liikevaihto nousi 9 % johtuen lähinnä kausiluonteisesti korkeammasta myynnistä rakentamisalalla. Liikevaihto kasvoi kaikissa segmenteissä lukuun ottamatta Rakennusjärjestelmätsegmenttiä, jossa myynti laski vahvaan toiseen neljännekseen verrattuna. Liikevoitto nousi kolmannella neljänneksellä 73 milj. kruunua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 137 (64) milj. kruunua. Tulosparannus johtui pääosin alemmista kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista sekä korkeammista toimitusmääristä. Edelliseen neljännekseen verrattuna tulos parani 62 milj. kruunua johtuen pääosin alemmista kiinteistä kustannuksista ja korkeammista toimitusmääristä. Operatiivinen kassavirta vuoden kolmannella neljänneksellä oli 141 (-26) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikutti positiivisesti käyttökate, kun taas korkeampi käyttöpääoma, joka johtui pääosin varastojen kasvusta, vaikutti kassavirtaan negatiivisesti. Investoinnit vuoden kolmannella neljänneksellä olivat 12 (26) milj. kruunua, joista strategisten investointien osuus oli 1 (24) milj. kruunua. 13

Riskit ja epävarmuustekijät Liiketoiminnan olennaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä kuvataan yksityiskohtaisesti yhtiön vuoden 2015 vuosikertomuksessa. Kesäkuussa pidetyssä kansanäänestyksessä Yhdistynyt kuningaskunta äänesti EU:sta eroamisen puolesta (Brexit). Tähän liittyy tiettyjä riskejä ja epävarmuustekijöitä, vaikkakin Brexitin vaikutukset ovat edelleen epävarmoja. Näin ollen sen vaikutukset myös SSAB:hen ovat vaikeasti arvioitavissa. Uusia tai muuttuneita olennaisia riskejä tai epävarmuustekijöitä ei ole muutoin tunnistettu kuluvan neljänneksen aikana. Laatimisperiaatteet Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 -standardin mukaisesti. Laatimisperiaatteet perustuvat EU:ssa hyväksyttyihin IFRS-standardeihin ja niihin liittyviin säädöksiin tilinpäätöksestä annetussa laissa (Årsredovisningslag 9. kapitel). Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu noudattaen RFR 2 Redovisning för juridiska personer -standardia ja tilinpäätöksestä annettua lakia. Laatimisperiaatteissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2015 vuosikertomuksen julkaisun jälkeen. 1.1.2016 alkaen emoyhtiö SSAB AB on muuttanut laatimisperiaatteita koskien ulkomaalaisiin yhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten suojausten käsittelyä. Laatimisperiaatemuutos tehtiin tilinpidon yhdenmukaistamiseksi Ruotsin verolainsäädännön kanssa. 1.1.2016 alkaen kirjataan muutokset emoyhtiön nettosijoitusten suojauksista suoraan tuloslaskelmaan sen sijaan, että ne aiempaan tapaan kirjattaisiin laajaan tuloslaskelmaan. Muutoksen vaikutukset esitetään sivulla 24. Tämä muutos ei vaikuta konsernin tilinpitoon. Edellisestä osavuosikatsauksesta alkaen SSAB on soveltanut Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority) uusia ohjeita vaihtoehtoisista tunnusluvuista. Käytettyjen tunnuslukujen määritelmät löytyvät vuoden 2015 vuosikertomuksesta ja olennaiset täsmäytykset löytyvät tästä osavuosikatsauksesta sivulta 19. Uusi toimitusjohtaja Ruukki Constructionille Sami Eronen on nimitetty SSAB:n tytäryhtiön Ruukki Constructionin toimitusjohtajaksi 1. joulukuuta 2016 alkaen. Hän siirtyy Ruukki Constructionin palvelukseen SSAB Europe -divisioonasta, jossa hän vastaa toimitusketjun ohjauksesta ja IT:stä. Sami Eronen raportoi Ruukki Construction Oy:n hallitukselle ja SSAB-konsernin toimitusjohtaja Martin Lindqvistille. Tarkastus Tämä osavuosikatsaus on tarkastamaton. Tukholmassa, 27.10.2016 Martin Lindqvist Toimitusjohtaja 14

IFRS:n mukaiset taloudelliset tiedot konserni Konsernin tuloslaskelma 2016 2015 2016 2015 2015 Milj. kruunua 7-9 7-9 1-9 1-9 Koko vuosi Liikevaihto 13 477 13 594 40 912 44 365 56 864 Myytyjä suoritteita vastaavat kulut -11 888-12 584-36 940-40 086-52 552 Bruttokate 1 589 1 010 3 972 4 279 4 312 Myynnin ja hallinnon kulut -947-1 003-3 095-3 468-4 636 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 1) 55-200 187-210 36 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta verojen jälkeen 10 2 42 34 45 Liikevoitto 707-191 1 106 635-243 Rahoitustuotot 10 9 47 41 50 Rahoituskulut -256-256 -690-720 -978 Tulos rahoituserien jälkeen 461-438 463-44 -1 171 Verot 130 153 407 211 666 Kauden tulos 591-285 870 167-505 Jakautuminen: - Emoyhtiön omistajille 590-285 866 166-508 - Määräysvallattomille 1 0 4 1 3 Avainluvut 2016 2015 2016 2015 2015 7-9 7-9 1-9 1-9 Koko vuosi Liikevoitto liikevaihdosta (%) 5-1 3 1 0 Tulos per osake, kruunua 2) 0,57-0,37 1,01 0,22-0,66 Oma pääoma per osake, kruunua 50,18 82,52 50,18 82,52 80,82 Nettovelkaantumisaste (%) 35 55 35 55 52 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä kauden aikana (milj. kpl) 2) 1 029,8 765,0 856,8 765,0 765,0 Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (milj. kpl) 3) 1 029,8 549,2 1 029,8 549,2 549,2 Henkilöstö kauden lopussa 15 208 16 215 15 208 16 215 16 045 1) Neljänneksen tulos sisältää myyntisaatavien ja ostovelkojen valuuttakurssieroja 40 (-243) milj. kruunua 2) Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ja tulos per osake on oikaistu merkintäoikeusantiin sisältyvän ilmaiselementin vuoksi. Laimennettua osakekohtaista tulosta ei ole esitetty, koska yhtiöllä ei ole muutoin avoimia osakejärjestelyjä 3) Merkintäoikeusannin seurauksena 27.6.2016 osakkeiden lukumäärä on yhteensä 1 029 835 326 15

Konsernin laaja tuloslaskelma 2016 2015 2016 2015 2015 Milj. kruunua 7-9 7-9 1-9 1-9 Koko vuosi Kauden tulos 591-285 870 167-505 Muut laajan tuloksen erät Erät, jotka voidaan myöhemmin luokitella tulosvaikutteisiksi: Muuntoerot 1 007 766 1 975 1 992 1 470 Rahavirran suojaukset 85-139 190-42 7 Ulkomaan toimintojen valuuttariskien suojaukset 1) -366-350 -685-858 -719 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä 0 0 0 1 1 Vero laajan tuloksen eristä, jotka voidaan luokitella tulosvaikutteisiksi 64 106 115 197 155 Erät, jotka voidaan luokitella tulosvaikutteisiksi, yhteensä 790 383 1 595 1 290 914 Erät, joita ei luokitella myöhemmin tulosvaikutteisiksi: Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät -3-16 -103 47 192 Vero laajan tuloksen eristä, joita ei luokitella tulosvaikutteisiksi 0 4 21-9 -39 Erät, joita ei luokitella tulosvaikutteisiksi, yhteensä -3-12 -82 38 153 Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä 787 371 1 513 1 328 1 067 Kauden laaja tulos yhteensä 1 378 86 2 383 1 495 562 Jakautuminen: - Emoyhtiön omistajille 1 376 68 2 377 1 492 560 - Määräysvallattomille 2 18 6 3 2 1) Suojaus on toteutettu niin, että nettovelkaantumisaste ei muutu valuuttakurssien vaihdellessa. Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Määräys- Milj. kruunua Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Yhteensä vallatto- mien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 31.12.2014 4 833 22 343 442 16 199 43 817 62 43 879 Muutokset 1.1.-30.9.2015 Kauden laaja tulos 1 288 204 1 492 3 1 495 Vähemmistöosuus yrityshankinnan kautta 16 16-16 - Oma pääoma 30.9.2015 4 833 22 343 1 730 16 419 45 325 49 45 374 Muutokset 1.10.-31.12.2015 Kauden laaja tulos -373-559 -932-1 -933 Oma pääoma 31.12.2015 4 833 22 343 1 357 15 860 44 393 48 44 441 Muutokset 1.1.-30.9.2016 Kauden laaja tulos 1 593 784 2 377 6 2 383 Merkintäoikeusanti 1) 4 229 678 - - 4 907-4 907 Oma pääoma 30.9.2016 9 062 23 021 2 950 16 644 51 677 54 51 731 1) Kolmannella neljänneksellä on syntynyt merkintäoikeusannin aiheuttamat 4 milj. kruunun lisäkustannukset, mikä vähentää annista saatuja varoja vastaavasti. Osakemäärä on 1 029 835 326 ja osakkeen nimellisarvo on 8,80 kruunua osakkeelta. 16

Konsernin tase 30.9. 30.9. 31.12. Milj. kruunua 2016 2015 2015 Varat Liikearvo 28 712 27 949 27 871 Muut aineettomat hyödykkeet 2 824 3 519 3 290 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 25 848 26 786 26 276 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 619 544 546 Muut rahoitusvarat 543 515 506 Laskennalliset verosaamiset 2) 1 763 1 727 1 492 Pitkäaikaiset varat yhteensä 60 309 61 040 59 981 Vaihto-omaisuus 13 995 13 655 12 691 Myyntisaamiset 7 127 7 620 6 048 Tuloverosaamiset 572 529 400 Muut lyhytaikaiset saamiset 1) 2 768 3 511 3 327 Rahavarat 3 801 1 420 2 711 Lyhytaikaiset varat yhteensä 28 263 26 735 25 177 Varat yhteensä 88 572 87 775 85 158 Oma pääoma ja velat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 51 677 45 325 44 393 Määräysvallattomien osuus 54 49 48 Oma pääoma yhteensä 51 731 45 374 44 441 Laskennalliset verovelat 2 069 2 882 2 334 Muut pitkäaikaiset varaukset 688 736 574 Tuloennakot 2) 521 620 555 Pitkäaikaiset rahoitusvelat 20 848 22 955 20 746 Pitkäaikaiset velat yhteensä 24 126 27 193 24 209 Lyhytaikaiset rahoitusvelat 2 014 4 952 6 365 Ostovelat 6 650 6 279 6 334 Tuloverovelat 99 198 93 Muut lyhytaikaiset velat 3 952 3 779 3 716 Lyhytaikaiset velat 12 715 15 208 16 508 Oma pääoma ja velat yhteensä 88 572 87 775 85 158 Annetut pantit 1 342 2 194 1 736 Ehdolliset velat 2 752 1 915 2 548 1) Muihin lyhytaikaisiin saamisiin sisältyy lyhytaikaisia sidottuja pankkitalletuksia 1 388 (2 136) milj. kruunua. 2) Laskennallisesta verosaatavasta 268 (302) milj. kruunua liittyy Alabamassa Yhdysvalloissa tehdyistä investoinneista tulevaisuudessa saataviin verohyötyihin. Koska hyötyjä ei vielä ole kirjattu tulokseen, on taseeseen kirjattu vastaava pitkäaikainen koroton velka. 17

Rahoitusvarojen ja -velkojen arvostus Taseen rahoitusvarat ja -velat arvostetaan sen mukaan, mihin ryhmään ne on luokiteltu, joko hankintamenoon tai käypään arvoon. Korko-, valuutta- ja hintajohdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Taseen muihin lyhytaikaisiin saamisiin sisältyy johdannaisia 197 (213) milj. kruunua ja muihin lyhytaikaisiin velkoihin 515 (504) milj. kruunua. Taseen pitkäaikaisiin korottomiin velkoihin sisältyy johdannaisia 85 (132) milj. kruunua. Taseen muut rahoitusvarat ja -velat on arvostettu hankintamenoon. Jos kiinteäkorkoiset pitkäaikaiset rahoitusvelat (mukaan lukien lyhytaikainen osa) arvostettaisiin käypään arvoon, niiden arvo ylittäisi tasearvon 75 (287) milj. kruunulla, mutta koska lainat tullaan pitämään eräpäivään saakka, eivät ne vaikuta tasearvoon. Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen Rahoitusinstrumentit luokitellaan kolmeen eri tasoon kuuluviksi sen perusteella, mitä tietoja niiden arvostamiseen käytetään. Tason 1 käyvät arvot perustuvat noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla, esimerkiksi pörssikursseihin. Tason 2 käypien arvojen määrittämisessä on käytetty muita todennettavia markkinahintoja kuin noteerattuja hintoja, esimerkiksi diskonttauskorkoja ja tuottokäyriä. Tason 3 rahoitusinstrumenttien käyvät arvot määritetään arvostusmenetelmillä, jotka eivät perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Rahoitusinstrumenttien arvostus käypään arvoon perustuu SSAB:ssä tason 2 mukaisiin tietoihin lukuun ottamatta sähköjohdannaisia, joiden käypä arvo perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja jotka siksi luokitellaan tasolle 1. Konsernin kassavirta 2016 2015 2016 2015 2015 Milj. kruunua 7-9 7-9 1-9 1-9 Koko vuosi Liikevoitto 707-191 1 106 635-243 Poistot ja arvonalentumiset 928 942 2 779 2 824 3 836 Oikaisut ei-rahavirtaa tuottavat erät -5-19 -15 51-64 Saadut ja maksetut korot -186-192 -723-593 -796 Maksetut verot -66 25-164 -310-276 Käyttöpääoman muutos -536-293 -1 078-97 1 987 Liiketoiminnan kassavirta 842 272 1 905 2 510 4 444 Investoinnit käyttöomaisuuteen -239-725 -878-1 902-2 546 Osakkeiden ja osuuksien hankinta -25 - -46-36 -36 Osakkeiden ja osuuksien luovutukset - - - 162 172 Muut investoinnit 38 9 50 68 249 Investointien nettorahavirta -226-716 -874-1 708-2 161 Merkintäoikeusanti -4-4 907 - - Rahoitusvelkojen muutos -1 087-1 039-4 942-2 767-3 451 Rahoitusvarojen muutos -210 462 396 464 957 Rahoituksen muu nettorahavirta -99 175-427 -105-66 Rahoituksen nettorahavirta -1 400-402 -66-2 408-2 560 Kauden nettorahavirta -784-846 965-1 606-277 Rahavarat kauden alussa 4 554 2 275 2 711 3 014 3 014 Valuuttakurssimuutosten vaikutus 31-9 125 12-26 Rahavarat kauden lopussa 3 801 1 420 3 801 1 420 2 711 1) Kolmannella neljänneksellä on syntynyt merkintäoikeusannin aiheuttamat 4 milj. kruunun lisäkustannukset, mikä vähentää annista saatuja varoja vastaavasti. 18

Ei-IFRS-tunnuslukujen merkitykselliset täsmäykset Alla olevien määritelmien lisäksi määritelmät ei-ifrs-tunnusluvuista löytyy 2015 vuosikertomuksesta. Käyttökate, EBITDA 2016 2015 2016 2015 2015 Milj. kruunua 7-9 7-9 1-9 1-9 Koko vuosi Liikevoitto 707-191 1 106 635-243 Poistot ja arvonalentumiset 928 942 2 779 2 824 3 836 Käyttökate, EBITDA 1 635 751 3 885 3 459 3 593 Käyttökate, EBITDA, ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä 2016 2015 2016 2015 2015 Milj. kruunua 7-9 7-9 1-9 1-9 Koko vuosi Käyttökate 1 635 751 3 885 3 459 3 593 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät - 10 79 39 62 Käyttökate, EBITDA, ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä 1 635 761 3 964 3 498 3 655 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, erittely 2016 2015 2016 2015 2015 Koko 7-9 7-9 1-9 1-9 Milj. kruunua vuosi Liiketoiminnan kulut Itä-Euroopan omaisuuserien alaskirjaus -15 Myytävänä olevien pitkäaikaisten omaisuuserien arvostus käypään arvoon sekä voitot ja tappiot -16-16 Kertaluonteiset kulut uudelleenjärjestelyistä -79-20 -135 Ruukki Constructionin kustannussäästöohjelmaan liittyvät kulut -47 Kiinteistön myyntivoitto 122 Muut erät -3-23 Vaikutus liikevoittoon - - -79-39 -114 Rahoituskulut Rautaruukin osakkeista maksettu varainsiirtovero - - - -5-5 Vaikutus tulokseen rahoituserien jälkeen - - -79-44 -119 Verot Verovaikutukset - - 17 5 15 Vaikutus tulokseen verojen jälkeen - - -62-39 -104 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä on käsitelty yhtiön toiminnan kannalta kertaluonteisiksi katsottujen liiketapahtumien tulosvaikutukset, jotka vaikeuttavat vertailua toiminnan tuloksellisuudesta eri tulosjaksojen välillä. Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja, rullaava 12 kuukautta 1.10.2015-1.10.2014-2015 Milj. kruunua 30.9.2016 30.9.2015 Koko vuosi Liiketulos 229 13-243 Rahoitustuotot 56 53 50 Yhteensä 285 66-193 Keskimääräinen sijoitettu pääoma 73 636 75 711 75 346 Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja, % 0 0-0 19

Oman pääoman tuotto verojen jälkeen, rullaava 12 kuukautta 1.10.2015-1.10.2014-2015 Milj. kruunua 30.9.2016 30.9.2015 Koko vuosi Kauden tulos, verojen jälkeen -678-1 144-505 Keskimääräinen oma pääoma 45 467 45 273 45 568 Oman pääoman tuotto verojen jälkeen, % -1-3 -1 Operatiivinen kassavirta 2016 2015 2016 2015 2015 Milj. kruunua 7-9 7-9 1-9 1-9 Koko vuosi Liiketoiminnan kassavirta 842 272 1 905 2 510 4 444 Oikaisu, saadut ja maksetut korot 186 192 723 593 796 Oikaisu, maksetut verot 66-25 164 310 276 Ylläpitoinvestoinnit 1) -206-609 -688-1 396-1 891 Muut investoinnit 2) 38 10 50 68 249 Operatiivinen kassavirta 926-160 2 154 2 085 3 874 1) Ylläpitoinvestointien määritelmä löytyy vuoden 2015 vuosikertomuksesta. 2) Muut investoinnit ovat pääasiassa kassavirtaa pitkäaikaisista saatavista ja investoinneista. Nettovelka 2016 2015 2015 Milj. kruunua 30.9. 30.9. Koko vuosi Rahoitusvarat 1) 5 643 4 127 4 947 Rahoitusvelat 2) 23 835 28 941 28 103 Nettovelka 18 192 24 814 23 156 1) Rahoitusvarat koostuvat pääasiassa pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista korollisista saatavista ja investoinneista, sekä johdannaisista, kassavaroista sekä kassavaroiksi luokiteltavista eristä. 2) Rahoitusvelat koostuvat pääasiassa pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista korollisista veloista, eläkevastuista sekä johdannaisista. 20

Tietoja liiketoiminta-alueista SSAB koostuu viidestä liiketoiminta-alueesta: kolmesta teräsdivisioonasta: SSAB Special Steels, SSAB Europe ja SSAB Americas sekä kahdesta tytäryhtiöstä: Tibnor ja Ruukki Construction. SSAB Special Steels SSAB Special Steels -divisioona vastaa globaalisti kaikkien SSAB:n nuorrutusterästen (Q&T) ja kuumavalssattujen erikoislujien terästen (AHSS), joiden myötölujuus on vähintään 700 MPa, myynnistä ja markkinoinnista. SSAB Special Steels vastaa teräksen ja levyjen tuotannosta Oxelösundissa (Ruotsi). Sen lisäksi divisioonan vastuulla on Mobilessa (USA), Raahessa (Suomi) ja Borlängessä (Ruotsi) valmistettujen em. tuotteiden myynti. Kun SSAB Special Steels myy toisessa divisioonassa valmistettuja tuotteita, tulot raportoidaan SSAB Special Steelsissa ja kulujen jako divisioonien välillä tapahtuu myytyjä tuotteita vastaavilla kuluilla. SSAB Europe SSAB Europe -divisioonalla on vastuu nauha-, kvarttolevy- ja putkituotteissa ja sillä on maailmanlaajuinen tulosvastuu autoteollisuussegmentistä (kylmävalssattu levy). SSAB Europe vastaa teräs- ja levytuotannosta Raahessa ja Hämeenlinnassa (Suomi) sekä Luulajassa ja Borlängessä (Ruotsi). SSAB Americas SSAB Americas -divisioonalla on tulosvastuu kvarttolevyistä Pohjois-Amerikassa sekä teräs- ja levytuotannosta Montpelierissä ja Mobilessa Yhdysvalloissa. Tibnor Tibnor on konsernin täyden palvelun teräksen ja metallien jakelija Pohjoismaissa ja Baltiassa. Tibnor ostaa ja myy sekä SSAB:n että muiden toimittajien materiaaleja. Ruukki Construction Ruukki Construction vastaa energiatehokkaiden rakentamisen ratkaisujen tuotannosta ja myynnistä, painopisteenä Pohjois- ja Itä-Eurooppa. Plannja, joka aiemmin oli osa SSAB EMEAa, kuuluu nyt Ruukki Constructioniin. 21