YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2007-Y-346-111 Annettu julkipanon jälkeen 26.6.2008 Tätä päätösversiota on muokattu huomioiden henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta. 1 ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa Siilinjärven kunnan Hakkaralan kylässä Lentokenttäalue-tilalla (kiinteistötunnus 749-401-16-23) sijaitsevan Puolustusvoimien Rissalan ampumaradan toiminnalle. 2 LUVAN HAKIJA Puolustusvoimat Karjalan lennosto PL 5 70901 Toivala Yhteyshenkilö: huoltopäällikkö Matti Tonteri 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Rissalan ulkoampumarata-alueella on kiväärirata (ampumapaikat 150 ja 300 metriä), liikemaalirata (ampumapaikat 50, 100 ja 150 metriä) ja 25 metrin pistoolirata. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 14 a) kohdan mukaan ulkona sijaitsevalla ampumaradalla on oltava ympäristölupa. 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee hakemuksen mukaisen sotilaskäyttöön tarkoitetun ampumaradan toiminnan ympäristöluvan (YSA 6 2 mom.). 5 HAKEMUS 5.1 Asian vireille tulo Karjalan lennosto on jättänyt ympäristölupahakemuksen Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 21.12.2007 ja toimittanut hakemukseen täydennyksiä 11.1.2008. Hakija on toimittanut 15.4.2008 lausunnosta ja muistutuksista antamansa vastineen yhteydessä muutoksen ampumapaikkatietoihin ja 9.6.2008 tarkennuksen radan käyttöaikoihin.
2 5.2 Toimintaa koskevat luvat, päätökset ja hyväksymiset Pohjois-Savon ympäristökeskuksen päätös ympäristöluvan hakemiseen velvoittamisesta 11.7.2006 (Dnro PSA-2002-Y-128-17). Päätöksessä Karjalan lennosto on määrätty hakemaan ympäristölupaa ampumaratatoiminnalle 31.12.2007 mennessä. Senaatti-kiinteistöt Oy:n ja Karjalan lennoston ampumarata-alueen vuokrasopimus 16.12.2002. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirje Rissalan ampumaradan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen käsittelyn lopettamisesta (Dnro PSA-2007-Y- 201-114). 5.3 Alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset Puolustusvoimien käytössä olevia maa-alueita ei kaavoiteta. Rissalan tukikohdan alueelle on vuonna 2005 laadittu maankäyttö- ja maisemasuunnitelma, joka vastaa osayleiskaava- tai asemakaavatasoista maankäytönsuunnittelua. Jännevirran osayleiskaava ulottuu lentokenttäalueen eteläpuolelle. Pohjois-Savon seutukaavassa ampumarata-alue sijoittuu lentoliikenteen alueelle (LL). Kuopion seudun maakuntakaavaehdotuksessa alue on lentoliikenteen aluetta (LL). Juurusvedessä ampumaradasta 1,6 kilometrin päässä pohjoisessa ja kahden kilometrin päässä idässä olevat saaret on maakuntakaavaluonnoksessa merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL) tärkeinä lintualueina. 5.4 Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Ampumarata-alue sijaitsee Rissalan lentokentän kanssa samalla niemimäisellä alueella. Lentokenttäalue rajoittuu lännessä Iso-Jälä järveen ja idässä ja pohjoisessa Juurusveteen. Pistooliradan taustapenkasta on noin 40 metriä ja liikemaaliradasta 75 metriä Juurusveden rantaan. Radan länsipuolella on Käntinlampi, jonka rantaan on 100 metriä kivääriradan taustapenkasta. Juurusvedellä on laivaväylä vajaan kilometrin päässä ampumaradasta. Ampumarata on harjualueella. Maaperä on hiekkaa tai silttistä hiekkaa. Alueen koko on noin viisi hehtaaria. Jälänniemen tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue on 2,2 kilometrin päässä ampumarata-alueesta luoteeseen lentokenttäalueen takana ja Jänneniemen pohjavesialue 2,5 kilometrin päässä kaakossa järven takana. Jänneniemen alueelta otetaan vettä Kuopion Veden verkostoon. Lentokenttäalueella sijainnut Rissalan pohjavesialue on poistettu pohjavesiluokituksesta. Pohjaveden pinta on järven pinnan tasolla. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 1,3 kilometrin päässä luoteessa lentokentän takana olevat lentokentän asuintalot, 1,4 kilometrin päässä lounaassa olevat Kruunuasunnot Oy:n asuintalot sekä 1,6 kilometrin päässä oleva maatila ja lennoston kasarmi. Lähimpään päiväkotiin ja kouluun etelässä on matkaa neljä kilometriä ja lentoasemalle luoteessa on hieman yli kilometri. Lähimmät vapaa-ajanasunnot ovat noin 1,6 kilometrin päässä. Merkittävin ympäristön häiriötekijä Rissalan alueella on lentomelu. Tätä koskeva selvitys on tehty vuonna 1999. 55 db:n lentomelualue on kaakko-luode suuntainen noin
3 20 kilometriä pitkä ja kolme kilometriä leveä alue, jonka keskellä ovat kiitoradat. Lentokenttäalueen valumavesien mukana joutuu vesistöön lentokoneiden jäänestoon ja - poistoon käytettävää propyleeniglykolia. Se aiheuttaa hajotessaan hapenkulutusta vedessä. Ajoneuvojen ja lentokoneiden tankkaus aiheuttaa riskin maaperän pilaantumiselle. Alueen ilman laatuun vaikuttavat polttoaineesta tankkauksessa vapautuvat kaasut, paloharjoitusalueelta syntyvät savut sekä lento- ja ajoneuvoliikenteen päästöt. Paloharjoituksista aiheutuu myös hajuhaittoja. Ampumaradan liikemaaliradan taustapenkan maaperä on Pöyry Environment Oy:n vuonna 2007 tekemän selvityksen mukaan osittain voimakkaasti pilaantunut lyijyllä, sinkillä ja kuparilla. Valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) ylemmät ohjearvot ylittävä lyijypitoisuus todettiin seitsemässä pisteessä, sinkkipitoisuus seitsemässä pisteessä ja kuparipitoisuus 11 pisteessä. Eri raskasmetallien korkeat pitoisuudet todettiin pääosin samoissa pisteissä. Pilaantuneisuus rajoittuu todennäköisesti haulien ja luotien iskeytymisalueelle taustapenkan keskiosaan ja alaosaan vasemmalle puolelle 0,2-0,3 metrin syvyydelle. Haittaaineiden levinneisyyttä selvitetään lisää uuden liikemaaliradan rakennustöiden aikana tehtävillä kenttämittauksilla. 5.5 Ampumaradan toiminta Rissalan ampumarata-alue on ollut käytössä 1960-luvulta alkaen. Varusmiehet ja reserviläiset ampuvat radalla kouluammuntoja. Siellä on lisäksi esimerkiksi poliisien, ampumaseurojen ja vankeinhoitolaitoksen ammunnan harjoittelua ja kilpailuja. Vuosittain ammutaan eri radoilla yhteensä noin 170 000 laukausta. Ampumasuunta on pohjoisluoteeseen. Ampumarata-alueella on seuraavat ampumaradat: - kiväärirata, ampumapaikat 150 ja 300 metriä (20 ampumapaikkaa, alle 11,5 mm kaliiperiset aseet) - pistoolirata 25 metriä (20 ampumapaikkaa, alle 12,0 mm kaliiperiset aseet) - liikemaalirata, ampumapaikat tällä hetkellä 75 ja 100 metriä ja suunniteltujen muutosten jälkeen 50 ja 100 metriä, myöhemmin rakennetaan 150 metrin ampumapaikka ( kaksi ampumapaikkaa, alle 11,5 mm kaliiperiset käsiaseet). Rata-alueen ympärillä on maa-aineksista rakennettu suojavalli. Pistooliradalla ja kivääriradan 300 metrin ampumapaikalla on ampumakatos. Alueella on aiemmin ollut myös pienoiskivääri- ja haulikkorata. Nykyisin haulikolla ammutaan vain satunnaisesti taustapenkkaa vasten. Taustapenkka ulottuu vähintään neljä metriä ampumataulujen yläpuolelle, sen kaltevuus on 1:1,2 ja se on enintään 18 metrin päässä tauluista. Entisen erillisen haulikkoradan paikalla on nykyisin Kuopion lentoaseman hallinnoima paloharjoitusalue. Vilkkainta ampumatoiminta on uuden varusmieserän saapumisen jälkeen tammihelmikuussa ja heinä-elokuussa. Henkilökunta käyttää rataa eniten toukokuussa ja syyskuussa. Ampumaratoja käytetään pääsääntöisesti arkisin kello 7-22 ja viikonloppuisin 9-20. Kesäkuukausien aikana viikonloppuisin normaalitoiminta päättyy viimeistään kello 18. Vuoden aikana on 12 kertaa ammuntoja, jolloin rataa käytetään kello 22 ja 7 välisenä aikana. Yöaikaiseen käyttöön on ampumaradan johtosäännön mukaan haettava lupa Karjalan lennoston huoltopäälliköltä. Yleisinä juhlapyhinä ampumarata on suljettu. Ammuntojen aikana rata-alue ja suoja-alue suljetaan puomeilla ja ammunnoista varoitetaan varoitusvaloilla sekä lipputankoihin nostettavilla varoituspalloilla. Alkuperäinen liikemaaliradan ampumapaikkojen korotussuunnitelma: Liikemaaliradan 100 metrin ampumapaikkaa on tarkoitus korottaa tasosta +82,5 m +83 m noin tasoon +85,5 m. Uusi 50 metrin ampumapaikka on suunniteltu noin tasoon +85,3 m.
4 Muutettu liikemaaliradan ampumapaikkojen korotussuunnitelma (15.4.2008): Liikemaaliradan 100 metrin ampumapaikkaa on tarkoitus korottaa tasosta +82,5 m +83 m noin tasoon +84,3 m. Uusi 50 metrin ampumapaikka on suunniteltu noin tasoon +84,1 m. Myöhemmin rakennettava uusi 150 metrin ampumapaikka tulee noin tasoon 84,7 m. 5.6 Arvio ympäristövaikutuksista Ampumaradan merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat laukausmelu sekä luotien ja haulien sisältämä lyijy. Melukuormitukseen vaikuttavat radoilla käytettävät aseet sekä ammuttu laukausmäärä. Näistä laukausmäärällä on suurempi vaikutus kuin aseen tai patruunan mallilla. Laukausmelu muodostuu suupamauksesta, luodin lentoäänestä ja iskemän aiheuttamasta äänestä. Ampumatoimintaan liittyvä ajoneuvoliikenne on vähäistä ja sen vaikutus alueen melutasoon on hyvin pieni. Ramboll Oy:n tekemän ympäristömeluselvityksen mukaan kivääriradan 300 metrin ampumapaikan ja nykyisen liikemaaliradan 60 db:n (A-painotettu maksimitaso impulssiaikavakiolla, L AImax ) melualue ulottuu Jälän rannoille, joilla on lähinnä vapaaajanasutusta sekä joissakin kohdissa Juurusveden taakse Nilsiän puoleiselle rannalle. Liikemaaliradalle alun perin suunniteltujen muutosten jälkeen liikemaaliradan käytöstä aiheutuva 60 db:n (A-painotettu maksimitaso impulssiaikavakiolla, L AImax ) melualue ulottuu Ramboll Oy:n laskentamallilla tekemän meluselvityksen mukaan Juurusveden taakse 500-1000 metriä mantereen puolelle. Alueella on useita vapaa-ajan- ja vakituisia asuntoja. Samoin Jälällä ja lentokenttäalueen eteläpuolella jää asuntoja melualueelle. Melun leviämisen kannalta otollisimmissa olosuhteissa melutaso voi olla korkeampikin. Hakijan tekemän uuden liikemaaliradan suunnitelman (15.4.2008) mukaisesti rakennetulta liikemaaliradalta melu leviää hakijan arvion mukaan suppeammalle alueelle kuin alkuperäisen suunnitelman mukaisilta ampumapaikoilta ammuttaessa. Melun leviämismallilaskelmia ei ole tehty uusien suunnitelmien pohjalta. Hakijan Ramboll Oy:n selvitykseen perustuvan arvion mukaan normaaliolosuhteissa 60 db:n (A-painotettu maksimitaso impulssiaikavakiolla, L AImax ) melualue ei ulotu asuinalueille. Ampumaradalla olevat raskasmetallit voivat levitä pölynä tai kulkeutua pintavesien mukana pohjaveteen tai vesistöihin. Kivääri- ja pistooliradoilla lyijyä kertyy taustapenkkaan taulujen taakse. Puolustusvoimien ampumaradoilla tehdyn tutkimuksen mukaan luodeissa ja hauleissa oleva lyijy muodostaa maaperään joutuessaan hyvin nopeasti heikosti liukenevia karbonaattiyhdisteitä. Lyijyn liukenemiseen vaikuttavat mm. maaperän happamuus, maalaji ja kosteus. Rissalan ampumarata sijaitsee hiekkakankaalla, jossa sade- ja sulamisvedet imeytyvät maaperään. Raskasmetallien leviäminen pintavaluntana vesistöön on epätodennäköistä. Ammunnan aikana varusmiehet ja kouluttajat altistuvat pölylle, joka sisältää lyijyä. Altistuksen lyhyestä kestosta johtuen välitöntä terveysriskiä ei ole. Alueen maankäytön muuttuessa maaperä on kunnostettava.
5.7 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä 5 Karjalan lennoston Rissalan tukikohdassa on pidetty alustava ympäristökatselmus ISO 14 000 standardin ohjeiden mukaisesti vuonna 2001. Katselmuksessa kerättyjen tietojen perusteella Karjalan lennosto voi rakentaa ympäristöjärjestelmän. Hakemuksen liitteenä on alustavan ympäristökatselmuksen sisällysluettelo. Varsinaista ympäristöohjelmaa ei ole vielä laadittu. 5.8 Päästöt ja niiden vähentäminen Puolustusvoimissa valmistellaan parhaillaan ampumaratoja koskevaa kokonaiskehittämissuunnitelmaa, jonka pohjalta tehdään lyijy- ja melupäästöjen vähentämissuunnitelma. 5.8.1 Raskasmetallit Raskasmetallipäästöistä merkittävin on lyijy. Vähäisempi vaikutus on kupari-, sinkkija antimonipäästöillä. Vuonna 2006 Rissalan ampumaradalla ammuttiin yhteensä 141 000 laukausta, josta 90 000 kiväärillä, 51 000 pistoolilla ja liikemaaliradalla noin 1000 laukausta. Lyijypäästöjen kokonaismäärä maaperään oli noin 800 kg, josta kivääriradalla 353 kg, pistooliradalla 255 kg ja liikemaaliradalla 22 kg. Yhdessä rynnäkkökiväärin luodissa on lyijyä 6 g, josta antimonia on 2-5 %. Luodin vaippa painaa 2 g ja siitä 90 % on kuparia ja 10 % sinkkiä. Pistoolin luodissa on lyijyä 5,5 g ja vaippa on samanlainen kuin kiväärin luodissa. Sotilaskiväärin luodissa on lyijyä 9 g ja vaippa painaa 4 g. Päästöt ilmaan ovat vähäisiä. Ampumapaikalla voi olla ilmassa hetkellisesti lyijypölyä. Ruudin palamisessa vapautuu hyvin vähäinen määrä hiilidioksidia, häkää, typen oksideja, hiilivetyjä, antimonia ja arsenikkia. Ulkoampumaradalla näistä ei aiheudu terveyshaittaa. 5.8.2 Melu ja tärinä Kivääri- ja pistooliradoilla on ampumakatokset ja niissä on ääntä vaimentavaa materiaalia katossa. Ampumaradan suojavallit estävät jonkin verran melun leviämistä ympäristöön. Puolustusvoimien selvityksen mukaan avoimilla meluntorjuntaratkaisuilla kuten meluvallit, -aidat, -seinät, kulissit ja ampumakatokset, ei saavuteta merkittävää melutasojen alentumista. Puolustusvoimien ampumatoiminnassa ei toistaiseksi voida vaikuttaa melupäästöihin aseiden ja ampumatarvikkeiden valinnalla. Ampumaradan toiminnasta ei aiheudu tärinää. 5.8.3 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Ammunnan johtaja vastaa siitä, että toiminnasta syntyvät jätteet ja kierrätysmateriaali toimitetaan oikeisiin keräys- ja kierrätyspisteisiin. Luotijäte jää pääosin ampumaratojen taustavalleihin. Sitä ei kerätä talteen normaalin toiminnan aikana. Taulukko 1 Ampumaradan toiminnassa syntyvät jätteet Jätelaji Jätetunnus Määrä t/vuosi Toimituspaikka Patruunoiden hylsyt 200140 1 kierrätys /jätteenkeräys Pahvi 150101 kierrätys
6 Biojäte 200108 muonituskeskuksen keräykseen Puujäte 200138 kierrätys, poltto nuotiopaikalla Sekajäte 200301 0,2 jätteenkeräys Käymäläjäte 200304 kaatopaikalle/erilliskeräys 5.9 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu 5.9.1 Käyttötarkkailu Karjalan lennosto tilastoi ammutut laukausmäärät vuosittain radan käyttäjien tekemien ilmoitusten perusteella. Ammunnan johtaja ilmoittaa rata-alueella todetuista vioista ja toimintahäiriöistä johtosäännössä määrätylle taholle. Karjalan lennostossa on valmius aloittaa ampumaratapäiväkirjan pito. Siihen koottaisiin tiedot ammutuista laukauksista, käyttöajoista ja käyttäjien määristä radoittain. Päiväkirjasta olisi mahdollista tehdä vuosittain raportti toimitettavaksi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Ampumaratarakenteiden kunnossapito jaetaan käyttöhuoltoon, määräaikaishuoltoon ja korjaukseen. Käyttöhuolto on laitteiden tarkkailua, jota tehdään päivittäin/viikoittain. Sen tarkoituksena on ehkäistä vikoja ennakolta. Samasta syystä tehtävät määräaikaishuollot tehdään kuukausittain tai pidemmissä jaksoissa. Korjauksia tehdään tarvittaessa. 5.9.2 Päästötarkkailu Pohjaveden laatua seurataan yhdestä seurantaputkesta liikemaaliradan maalialueen itäpuolelta. Vesinäyte otetaan vuosittain. Siitä tutkitaan lyijy, antimoni, arseeni, kromi, kupari, sinkki, nikkeli ja ph. Päästöjä maaperään seurataan vuotuisten rata- ja asekohtaisten laukausmäärien perusteella. Maaperässä jo olevan lyijyn ja muiden raskasmetallien määrää ei seurata maaperänäytteiden avulla. Melupäästöä seurataan päivittäisten ja vuotuisten laukausmäärien perusteella. Melua mitataan vain silloin, jos radoilla suoritetaan olennaisia rakenteellisia, toiminnallisia tai asetyyppien muutoksia. Toiminnan meluhaitoista tehdyt ilmoitukset kootaan ampumaradan vuosiraporttiin. Karjalan lennoston toiminnasta syntyvien jätemäärien kokonaisseuranta ja niiden vuosittainen raportointi kuuluvat laajamittaisen kemikaalien varastoinnin ympäristöluvan ehtoihin. Tästä johtuen samojen jätemäärien ilmoittamista ampumaradan ympäristöluvan raportoinnin yhteydessä ei pidetä tarpeellisena. 5.10 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Yleisen käsityksen mukaan ampumaratojen raskasmetallit eivät ole akuutti ympäristöja terveysriski. Ampumaratojen raskasmetallien aiheuttamaa riskiä ja haittaa arvioidaan tapauskohtaisesti seurantaohjelman avulla sekä tarvittaessa riskinarvioinnin perusteella. Ampumarata-aluetta ei ole aidattu, mutta se sijaitsee aidatulla lentokenttäalueella. Ampumaradan ympärillä on varoituskylttejä, joissa varoitetaan alueella liikkumisesta. Varoitusjärjestelmällä ilmoitetaan käynnissä olevista ammunnoista. Puolustusvoimilla on olemassa yleiset ja asekohtaiset varomääräykset.
7 Toimenpiteet onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalle ja sellaisen sattuessa on määrätty Puolustusvoimien yleisissä ja asekohtaisissa varomääräyksissä ja Karjalan lennoston ampumaratojen johtosäännössä. Ammunnan johtajien on ilmoitettava kirjallisesti kaikista ratalaitteistoissa havaitsemistaan vioista ja toimintahäiriöistä. Vahingonlaukauksista ilmoitetaan kirjallisesti päävartioon ja edelleen lennoston esikuntaan. 5.11 Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) Ampumaradoille ei ole laadittu parasta käyttökelpoista tekniikkaa käsittelevää asiakirjaa, ns. BREF dokumenttia. Puolustusvoimat selvittää valtakunnallisen linjauksensa mukaisesti, mitkä menettelyt ampumaratojen meluntorjunnassa ja maaperänsuojelussa olisivat teknistä, rakenteellista ja toiminnallista parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Puolustusvoimat seuraa myös meluntorjuntaratkaisujen kansainvälistä kehittymistä. 5.12 Energiatehokkuus Sähköä kuluu valaistukseen, taululaitteiden käyttöön ja kahden ampumakopin lämmittämiseen. Energiatehokkuudesta ei ole käytettävissä vertailulukuja. 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 6.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Pohjois-Savon ympäristökeskus on tiedottanut lupahakemuksesta kuuluttamalla ilmoitustaulullaan ja Siilinjärven kunnanhallituksen ilmoitustaululla 6.2. 7.3.2008. Kuulutus on julkaistu Uutis-Jousi lehdessä 7.2.2008. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa ja Siilinjärven kunnantalolla. Hakemuksesta on 4.2.2008 päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. 6.2 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Siilinjärven ympäristölautakunnalta ja Siilinjärven kunnanhallitukselta. Siilinjärven ympäristölautakunta 19.3.2008 8 Hakemuksen liitteenä olevaan meluselvitykseen perustuen lautakunta esittää, että liikemaaliradan ampumapaikkojen nostamisen tarve arvioidaan uudelleen. Ampumapaikkojen nostaminen lisää meluhaittoja lähiympäristössä merkittävästi. Mikäli ampumapaikkoja nostetaan, melun suojavalleina toimivia taustavalleja on tarpeen korottaa. Rissalan ampumaradan maaperän pilaantuneisuutta on selvitetty ainoastaan alueella, missä tullaan lähiaikoina tekemään muutoksia. Lautakunta toteaa, että Rissalan ampumaradan maaperä on pilaantunut alueella harjoitetusta toiminnasta. Lautakunta esittää, että lennosto arvioi alueella harjoitetun toiminnan perusteella maaperään kohdistuneen kuormituksen (antimoni, arseeni, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki). Lautakunta katsoo, että maaperän pilaantuneisuutta ei ole tarpeen erikseen selvittää. Ampumaradalla tehtävien maaperän muokkausta edellyttävien toimenpiteiden yhtey-
8 dessä on selvitettävä ko. alueen maaperän pilaantuneisuus ja arvioitava ko. alueen maaperän kunnostustarve. Arvioinnissa on mm. otettava huomioon, että taustavallien korotuksen yhteydessä vanhat iskemäkohdat ovat saattaneet jäädä maavallin sisään. Lautakunta esittää, että pohjaveden laadun seuranta ampumarata-alueella aloitetaan pikaisesti. 6.3 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty seitsemän muistutusta. Henkilö A.A. 21.2.2008 Muistuttajan kesämökki sijaitsee Murtolahdessa Juurusveden rannalla vastapäätä Rissalan lentokenttää. Jo nykyisin ampumaradan paukuttelu kuuluu kesäiltoina todella ärsyttävästi. Jos aluetta laajennetaan, tulee se aiheuttamaan meluhäiriöitä. Henkilö B.B. 1.3.2008 Muistuttaja omistaa yhdessä sisartensa kanssa kesäasunnon Siilinjärven Hakkaralan kylässä osoitteessa Konolantie 71. Muistuttajalla on kielteinen kanta liikemaaliradan ampumapaikan korottamiseen: 1. Meluhaitat - heikentävät asumisviihtyvyyttä (kesäpaikka ei olisi enää virkistymispaikka, mihin tarkoitukseen se on alun perin hankittu) - vaikuttavat alueen eläimistöön, ennen kaikkea linnustoon - asumusten ja tonttien arvo laskee - rakennuslupien epääminen: arvon alenemisen lisäksi myyminen tulee vaikeaksi, mikäli se ylipäätään olisi mahdollista. 2. Maalialueen maaperään kertyvät raskasmetallit - saastuttavat vähitellen maaperän lisäksi myös järven ja siirtyvät ravintoketjua myöten ihmiseen - järven luonnollinen tasapaino järkkyy - rehevöittävät ajan myötä järven ja tekevät siitä uimakelvottoman; pidettäköön Juurusveden vesi yhtä kirkkaana kuin se nyt on! 3. Liikemaaliradan ampumapaikan korottamisesta johtuvat, alueen asukkaisiin ja luontoon kohdistuvat ympäristöhaitat ja taloudelliset vaikutukset olisivat kohtuuttoman suuret ja epäoikeudenmukaiset. 4. Muistuttaja vaatii korvauksen aiheutuvista vahingoista, mikäli liikemaaliradan korottaminen toteutuu. Henkilö C.C. 3.3.2008 Muistuttajan kesäasunto (Sormulanlahdentie 92 C) sijaitsee alueella, jossa ampumaratamelu suunnitellun liikemaaliradan ampumapaikan korottamisen johdosta ylittäisi 65 db. Ampumaratamelun ohjearvo loma-asuinalueella on kuitenkin korkeintaan 60 db. Alueen melu ei tule ainoastaan Karjalan lennoston ammunnoista vaan myös Karjalan lennoston hävittäjien matalista lennoista alueen yli. Tästä syystä muistuttaja vastustaa, että liikemaaliradan ampumapaikkaa korotetaan.
Henkilö D.D. 3.3.2008 9 Muistuttaja vastustaa liikemaaliradan ampumapaikan korotusta. Mikäli korotus tehdään, sen käytöstä tulee aiheutumaan enemmän melua ympäristöön kuin aiemmin. Muistuttajan kesämökki sijaitsee Nilsiässä Murtolahden kylässä Sormulanlahdentien päässä Juurusveden rannalla. Kesämökki on jatkuvassa käytössä toukokuun alusta syyskuun loppuun. Kuten tunnettua, ääni kulkee vesialueen yli huomattavasti paremmin kuin maastossa. Ilman ampuma-alueen korotustakin ampumisesta johtuva melu on häiritsevän voimakasta johtuen välissä olevasta vesialueesta. Muistuttaja ymmärtää puolustusvoimien tämän hetkisen ampumaradan käytön mutta ei sitä, että osa ko. alueesta on iltaisin siviiliampumaseurojen käytössä. Ilta-aikaan melu on erityisen häiritsevää johtuen tuulen tyyntymisestä. Henkilö E.E. 4.3.2008 Muistuttaja kieltää ehdottomasti luvan myöntämisen hakemuksen mukaisena kohteena olevalle liikemaaliradan korottamiselle. Etäältä mökille saapuvan on mahdotonta välttää ampumaharjoitusajankohtia. Melun aiheuttajalle tulisi kalliiksi kuulovammojen ja kiinteistöjen hintaromahduksen korvaaminen. Nykytekniikka suonee muita vaihtoehtoja. Henkilö F.F. 5.3.2008 Muistutus koskee ympäristömelua loma-asuntoalueella Nilsiän kaupungin Murtolahden kylässä, jossa nykyinenkin toiminta ylittää ohjearvot, mittauspiste 7, 37-64 db. Mittaukset on tehty puiden ollessa lehdessä, jotka tunnetusti vaimentavat melua. Melu tulisi kohoamaan laskelmien mukaan huomattavasti yli 65 db ja muistuttajan omistaman Kallioniemi- loma-asunnon kohdalla jopa 70 db. Ampumaradan melua lisäävästä rakentamisesta tulee kokonaan luopua ja keskittyä olemassa olevan melun vähentämiseen. Voidaan myös kyseenalaistaa ampumaradan paikka avoimella järven rannalla. Henkilö G.G. 5.3.2008 Muistuttaja kieltää ehdottomasti luvan myöntämisen hakemuksen mukaisena kohteena olevalle liikemaaliradan ampumapaikan korottamiselle. Hakemusasiakirjojen mukaan suunnitteilla olevan ampumaradan korottaminen aiheuttaa ohjearvot ylittävän laukausmelun leviämisen liitteenä olevan kartan mukaisille alueille. Melun aiheuttaja on vastuussa melusta ja sen velvollisuus on myös estää melun leviäminen niin, ettei siitä ole minkäänlaista haittaa ympäristössä olevalle vakiintuneelle loma-asutukselle eikä myöskään vakituiselle asutukselle. 6.4 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 20.3.2008 lähetetyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausunnosta ja muistutuksista.
10 Karjalan lennosto 18.4.2008 Karjalan lennosto pitää erittäin tärkeänä sitä, että eri viranomaiset, yhteisöt ja yksittäiset kansalaiset ymmärtäisivät päätöksiä tehdessään puolustusvoimien ampumatoiminnan olevan olennainen osa puolustusvoimien lakisääteistä tehtävää ja maanpuolustustyötä. Karjalan lennosto ottaa huomioon toimintansa ympäristövaikutukset ja pyrkii niitä mahdollisuuksien mukaan vähentämään. Ampumatoiminnan melu Hakijan mielestä ampumatoiminnan haittoja ei tule arvioida pelkästään melumallien perusteella vaan arvioinnin tulee perustua todellisissa olosuhteissa suoritettuihin melumittauksiin. Liikemaaliradan muutostöiden vaikutusta arvioitiin tuolloin saatavilla olleiden rakennesuunnitelmien perusteella. Suunnitelmia on muutettu melun leviämisen vähentämiseksi. Ampumapaikkojen tasoa on laskettu noin metri alaspäin ja liikemaaliradan taustavallin pituutta on muutettu. Meluselvityksessä olevassa liikemaaliradan melulaskelman selostuksessa arvioitiin ampumamelun ohjearvon ylityksen riskin kasvavan pohjoisen ja koillisen suunnassa olevilla loma-asuntoalueilla. Etäisyys näihin kohteisiin on noin kolme kilometriä. Välissä on laaja vesialue. Etäisyys ja vesialue alentavat melumallin avulla saatavan tuloksen luotettavuutta. Tämän vuoksi liikemaaliradan aiheuttaman melun voimakkuuden vertaamisen ohjearvoihin tulee perustua ensisijaisesti melumittauksiin. On epätodennäköistä, että liikemaaliradan muutostyöt aiheuttavat merkittävää muutosta ampumamelun leviämiseen. Muistutuksissa mainitut kiinteistöjen arvon aleneminen tai virkistyskäyttöä haittaavien meluhaittojen merkittävä lisääntyminen ovat epätodennäköisiä. Ympäristöluvassa ei tule käsitellä mahdollisia melusta tulevia vahingonkorvauskysymyksiä. Melun laskentamallin ja melumittausten perusteella on laadittu kartta, johon on merkitty alueet, joilla melun ohjearvot ylittyvät. Puolustusvoimien ampumaratatyöryhmä esittää mietinnössään, että melualueelle rakentamista tulisi rajoittaa ja muita maankäytön suunnittelussa käytettäviä melun haittoja vähentäviä toimenpiteitä tulisi kohdistaa näille alueille. Tulisi huomioida myös, että Rissalan ampumaradan 65 db (A) I max alue jää 55 db (A) L DEN lentomelualueen sisälle. Rissalan ampumaradan melualue tulee määrittää uudestaan, jos radalla tehdään merkittäviä rakenteellisia muutoksia tai käyttöön otetaan uudenlaisia aseita. Melualue tulee tällöin määrittää mittauksin. Määriteltyjen melualueiden ulkopuolella ampumamelu voidaan kokea ajoittain häiritsevänä johtuen äänen etenemisestä vesialueella ja sääolosuhteista. Häiritsevyyttä arvioitaessa on otettava huomioon radan pääasiallinen käyttö virka-aikaan arkisin, jolloin suurimmat melukuormitukset myös esiintyvät. Karjalan lennoston mielestä melualueiden ulkopuolella melusta aiheutuvaa haittaa ei tulisi määritellä kohtuuttomaksi. Asumiseen tai loma-asumiseen kaavoitettuja alueita ei ole niin lähellä ampumarataa, että melusta voisi aiheutua kuulovaurioita. Ampumamelun luonnonvaraisille eläimille aiheuttamista vaikutuksista ei ole hakijan tiedossa olevia tutkimustuloksia. Lentokenttä- ja ampumarata-alueella pesii lintuja ja elää muita luonnonvaraisia eläimiä. Lento- tai ampumatoiminnoilla ole todettu olevan merkittäviä häiritseviä vaikutuksia eläimiin.
11 Puolustusvoimien muu kuin päiväaikaan tapahtuva ampumaradan käyttö keskittyy syksy- ja talviaikaan. Tällöin melun leviäminen vähenee usein lumipeitteen vuoksi ja loma-asuntojen käyttö on vähäisempää kuin kesällä. Muut ympäristövaikutukset Raskasmetallien käyttäytymistä ampumaradoilla on selvitetty useissa puolustusvoimien teettämissä tutkimuksissa. Niiden on todettu muodostavan yleensä hyvin pienen ympäristö- tai terveysriskin. Tehdyissä riskinarvioissa ei ole todettu välitöntä tarvetta ampumaradan maaperän kunnostukselle. Rissalassa voidaan maaperän pilaantuneisuutta arvioida toimintahistorian ja käyttötilastojen perusteella. Lisätutkimuksille on tarvetta vain maanrakennustöiden yhteydessä ja alueen käyttötarkoituksen muuttuessa. Pohjaveden tarkkailuputki asennetaan heinäkuun 2008 loppuun mennessä. Raskasmetallien ei ole todettu aiheuttavan vesistöjen rehevöitymistä. Ampumaradalta ei tule vesistöä rehevöittäviä päästöjä. 6.5 Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristökeskus on tutustunut ampumarata-alueeseen 29.5.2008. Samalla on neuvoteltu liikemaaliradan ampumapaikan uusista hakijan kuulemisen yhteydessä jätetyistä korotussuunnitelmista. Tarkastuspöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. 7 VIRANOMAISEN RATKAISU 7.1 Ratkaisu Pohjois-Savon ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Karjalan lennoston Rissalan ampumaradan toiminnalle. Toimintaan kuuluu kiväärirata, pistoolirata ja liikemaalirata. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja tämän päätöksen lupamääräyksiä. Liikemaaliradan ampumapaikkojen osalta tulee noudattaa 15.4.2008 esitettyä rakennussuunnitelmaa. 7.2 Vastaus yksilöityihin lausuntoihin Ympäristölupakäsittelyssä ei ratkaista kiinteistöjen arvon muutoksiin liittyviä vaatimuksia. Ympäristöluvassa ei voida käsitellä myöskään melusta johtuvia korvausvaatimuksia. Muut lausunnossa ja muistutuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä tai päätöksen perusteluissa. 7.3 Lupamääräykset ja niiden perustelut 7.3.1 Käyttöajat Ampumarataa saa käyttää maanantaista perjantaihin kello 7 22 välisenä aikana. Lauantaina ja sunnuntaina ratoja saa käyttää kello 10 18 välisenä aikana. Ammunta on kielletty juhlapyhinä, joulu- ja juhannusaattona sekä pääsiäislauantaina. Normaaleista käyttöajoista voidaan perustelluista syistä poiketa vuodessa enintään 12 erillisen tapahtuman aikana. Normaaleista käyttöajoista poikkeamisesta tulee ilmoittaa seitsemän vuorokautta ennen ammuntoja Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Siilinjärven kunnan ympäris-
12 tönsuojeluviranomaiselle sekä lähiasutukselle ammunnassa käytettävistä aseista riippuen riittäväksi katsottavassa laajuudessa. (YSL 43, NaapL 17 ) Perustelu: Hakija on esittänyt, että rataa voisi käyttää arkisin 7-22 ja viikonloppuisin 9-20. Viikonlopun käyttöaikaa on rajoitettu ampumaradan ympäristössä olevalle asutukselle aiheutuvien melu- ja viihtyvyyshaittojen vähentämiseksi. Poikkeavista radan käyttöajoista on mahdollista ilmoittaa esimerkiksi paikallislehdessä tai jakamalla tiedotteita. Ilmoittamalla poikkeamista etukäteen voidaan vähentää niistä aiheutuvia haittoja. 7.3.2 Melu Ampumaradan toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (L AImax ) määritettynä asumiseen käytettävillä alueilla 65 db ja loma-asutukseen käytettävillä alueilla 60 db. Luvan saajan tulee selvittää mittauksin ampumatoiminnasta aiheutuva enimmäisäänitaso häiriintyvissä kohteissa 31.8.2009 mennessä. Mittaussuunnitelma tulee esittää Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Siilinjärven ympäristölautakunnalle 31.5.2009 mennessä. Luvan saajan tulee toimittaa 31.12.2009 mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Siilinjärven ympäristölautakunnalle mittaustulokset ja suunnitelma mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä edellä asetetun melutason saavuttamiseksi. Suunnitelman tulee sisältää kuvaus rakenteista ja toimista, joilla tavoitteeseen päästään toteuttamisaikatauluineen. (YSL 43, VNp ampumaratojen melutason ohjearvoista (53/1997) 2 ) Perustelut: Melu on merkittävin ampumaradan naapurustolle aiheuttamista haitoista. Se koetaan impulssimaisuuden vuoksi häiritseväksi. Määräyksessä annettu melutaso perustuu valtioneuvoston ampumaratojen melutason ohjearvoista antaman päätökseen, jonka mukaan asuinalueilla sovelletaan ohjearvoa 60 db ja loma-asuntoalueilla 65 db. Häiritsevä melu aiheuttaa terveys- ja viihtyvyyshaittaa. Hakemuksen liitteenä olevan laskennallisen meluselvityksen mukaan toiminnasta aiheutuva melu leviää laajalle alueelle vesistön taakse. Liikemaaliradan ampumapaikkojen rakennussuunnitelmia on muutettu meluselvityksen tekemisen jälkeen, joten selvitys ei vastaa tulevaa tilannetta radalla. Normaalissa ampumatilanteessa tehtävillä melumittauksilla saadaan todellinen kuva melun leviämisestä radan ympäristöön. Ensimmäinen mahdollinen ajankohta tehdä edustavat melumittaukset on kesän 2009 varusmiesten saapumiserän ampumaharjoitusten aika. Melutaso on syytä selvittää myös sen varmistamiseksi, ettei asetettua melutasoa ylitetä. Luvan saajalla on velvollisuus olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Tarvittaessa on luvan saajan selvitettävä toimenpiteet, jolla lupamääräyksen ohjearvot alittuvat ja ympäristöön aiheutuvat haitat pienentyvät. Mittaussuunnitelma on tarpeen esittää ympäristökeskukselle ennen mittausten tekemistä, jotta voidaan varmistua mittausten riittävyydestä. 7.3.3 Maaperä Ampumaradalla tehtävistä maaperään kohdistuvista muutostöistä on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle viimeistään kuukausi ennen töiden aloittamista. Kaivumaiden laatu on selvitettävä asiantuntijan tekemin mittauksin. Tutkimustulokset on
13 toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Siilinjärven ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden valmistuttua. Tulosten perusteella ympäristökeskus ratkaisee kaivettujen maiden sijoituksen ja mahdollisen lisätutkimusten tarpeen. Tavanomaiset ampumaradan ylläpitoon liittyvät taustapenkkojen kunnostustyöt saa tehdä ilman erillistä ilmoitusta ympäristökeskukseen. Ampumaradan käyttötietojen perusteella tulee selvittää 31.12.2008 mennessä, kuinka paljon erilaisia ammunnasta peräisin olevia haitta-aineita on kertynyt rata-alueen maaperään. Ampumarata-alueen karttaan tulee merkitä kohdat, joihin on siirretty maalialueilta peräisin olevia maita. (YSL 7, 43, 46, JäteL 51 ) Perustelut: Maaperän pilaantumisluokittelussa on ampumaratakäytössä olevan alueen maaperälle eri haitta-aineiden ohjearvot kuin esimerkiksi asumiseen käytettävälle alueelle. Tämän vuoksi on alueen käyttötarkoituksen muuttuessa tehtävä riittävän tarkka selvitys maaperän pilaantumisesta ja kunnostettava alue tulevaan käyttötarkoitukseen soveltuvaan tasoon. Ympäristökeskus on katsonut, ettei välittömiä puhdistustoimia tarvita tässä vaiheessa. Ympäristön pilaantumisen riski ja alueella tehtävä tarkkailu huomioiden on riittäväksi toimenpiteeksi katsottu erillisen suunnitelman tekeminen riittävän ajoissa toiminnan loppuessa tai muuttuessa. Luvan saajan on syytä olla yhteydessä ympäristökeskukseen ennen selvitysten tekoa, jotta voidaan varmistua riittävän kattavan selvityksen tekemisestä. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristökeskus käsittelee maaperän puhdistamiseksi tehtävät ilmoitukset ja voi tarvittaessa määrätä alueen puhdistettavaksi. Maaperän kunnostamisesta toiminnan loppuessa on määräys kohdassa 7.3.8. Taustapenkkojen kunnostuksessa penkassa valuneita maita nostetaan takaisin penkkaan eikä siirretä muihin kohtiin rata-alueella tai sen ulkopuolelle. Kunnostamisesta ei aiheudu rata-alueen ulkopuolelle ympäristövaikutuksia. Taustapenkkojen kunnostukset kirjataan radan käyttötarkkailusta pidettävään kirjanpitoon. Luvan saajan tulee olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Historiatietojen perusteella voidaan selvittää, kuinka paljon ampumaradan maaperään on kertynyt raskasmetalleja ja arvioida niiden aiheuttamia riskejä ympäristölle. Rissalan ampumaradalla on siirretty maalialueen maita radan muihin kohtiin kulloisenkin rakentamistarpeen mukaan. Valvonnan kannalta ja radan tulevien muutosten kannalta on tarpeen tietää, missä kohdissa rakenteissa on mahdollisesti pilaantuneita maita. 7.3.4 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Ongelmajätteitä ei missään toiminnan vaiheessa saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on pakattava tiiviisiin astioihin tai säiliöihin, joihin tulee merkitä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset sekä varastoitava tähän tarkoitukseen varatussa paikassa tiiviillä alustalla. Ongelmajätteet tulee toimittaa luvalliseen vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodessa.
14 Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee mahdollisuuksien mukaan lajitella ja toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Luvan saajan tulee aktiivisesti etsiä keinoja vähentää syntyvän jätteen määrää. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 19, VNp ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä 2 ja 3 ) Perustelut: Jätehuollon järjestäminen jätelain mukaisesti edellyttää erilaisten ongelmajätteiden keräämistä erilleen sekä niiden merkitsemistä ja varastoimista tarkoitukseen varatussa paikassa ja toimittamista asianmukaiseen käsittelyyn. Jätehuollon asianmukainen järjestäminen vähentää jätteiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain ensisijainen tavoite on syntyvän jätteen määrän vähentäminen. Syntyneestä jätteestä tulee ensisijaisesti hyödyntää sen sisältämä aine ja toissijaisesti energia. Ampumaradan toiminnassa syntyvät hylsy-, paperi- ja pahvijätteet on mahdollista hyödyntää materiaalina, joten ne tulee kerätä erilleen ja toimittaa hyödynnettäväksi. 7.3.5 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 4, 5, 7, 43, 76, JäteL 4 ja 6 ) Perustelut: Toiminnassa on meneteltävä toiminnan edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnassa tulee ottaa huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen. Haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta. Milloin niitä ei voida ehkäistä kokonaan ennakolta, ne on rajoitettava mahdollisimman vähäisiksi. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin poikkeuksellisista melupäästöistä. Myös kunnan ympäristölautakunnalla alueellisena ympäristönsuojeluviranomaisena tulee olla tieto toiminnan ympäristövaikutuksista. 7.3.6 Tarkkailu ja raportointi Ampumaradan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Siihen tulee kirjata käytetty ampumarata, sen käyttäjä, ammunnan ajankohta ja kesto, laukausten lukumäärä sekä käytetyn aseen tyyppi, ulkopuolisten tekemät häiriöilmoitukset ja taustapenkkojen kunnostukset. Liikemaaliradan läheisyyteen asennetusta pohjavesiputkesta tulee ottaa vesinäyte kolmen vuoden välein. Näytteestä tulee analysoida lyijy, antimoni, arseeni, kromi, kupari, sinkki, nikkeli ja ph. Ensimmäiset näytteet tulee ottaa lokakuun 2008 loppuun mennessä. Tulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Siilinjärven ympäristöviranomaiselle. Luvan saajan tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä: ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (VAHTI) tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä ja ympäristönsuojeluinvestoinneista. Tiedot on mahdollista raportoida yhdessä Rissalan tukikohdan vastaavien tietojen kanssa. Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle yhteenveto, joka sisältää tiedot laukausmääristä kullakin radalla, käyttöajat, poikkeukselliset käyttöajat, ympäristöön aiheutuva laskennallinen lyijykuormitus, toi-
15 minnassa tapahtuneet muutokset, tehdyt, tarvittavat ja toteutetut toimet ympäristönsuojelun edistämiseksi tai radan kunnostamiseksi ja arvion toiminnan ympäristövaikutuksista. (YSL 4, 5, 43, 46, 90, YSA 30, JäteL 51, 52 ) Perustelut: Luvan saajan tulee olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Toiminnanharjoittajille annettu kirjanpito- ja raportointivelvoite laitoksen toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Karjalan lennosto on hakemuksessa esittänyt laittavansa pohjavesiputken näytteenottoa varten liikemaaliradan maalialueen läheisyyteen heinäkuussa 2008. 7.3.7 Paras käytettävissä oleva tekniikka Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava toiminnan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Perustelu: Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymistä toimialallaan. Esimerkiksi taustavalliin iskeytyvien luotien talteenottomenetelmät kehittyvät. Jokin uusi menetelmä voi olla mahdollista ottaa myöhemmin käyttöön Rissalan ampumaradalla. 7.3.8 Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava viimeistään kuusi (6) kuukautta aiemmin Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Tällöin tulee esittää ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma jätehuoltoa koskevista ja muista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Ampumaradan toiminnan päätyttyä tulee alueen maaperä kunnostaa. Suunnitelma maaperän kunnon selvittämisestä tulee esittää kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Siilinjärven ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 46, 81, 90, JäteA 9 ) Perustelu: Luvan saaja on vielä toiminnan loppumisen jälkeen vastuussa mm. pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, toiminnastaan syntyneistä jätteistä, ympäristön pilaantumisen estämisestä ja tarvittaessa tarkkailusta. Toiminnan lopettamisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukseen, jotta viranomainen voi tarkistaa lopettamiseen liittyvien toimien riittävyyden. 8 RATKAISUN PERUSTELUT 8.1 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalle toiminnalle edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat
16 lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapureille tai lähistöllä asuville kohtuutonta rasitusta mm. haitallisista aineista, liasta, hajusta, kosteudesta tai melusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti ja jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. 8.2 Yleiset perustelut Karjalan lennoston Rissalan ampumarata sijaitsee puolustusvoimien käyttöön varatulla alueella, jota ei kaavoiteta. Kaavoitusta vastaavassa maankäyttösuunnitelmassa Lentokenttä-tilalle on merkitty ampumarata-alue. Ampumaradan välittömässä läheisyydessä ei ole häiriintyviä kohteita. Lähimpään kouluun ja päiväkotiin on matkaa noin neljä kilometriä. Kiinteistön läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelukohteita. Muistuttajat ovat kokeneet ampumaradalta kantautuvan melun häiritsevänä ja vastustavat liikemaaliradan ampumapaikkojen korotusta. Karjalan lennosto on muuttanut kuulemisvaiheen jälkeen liikemaaliradan ampumapaikkojen korotussuunnitelmia meluhaittojen vähentämiseksi. Ampumapaikkoja korotetaan vähemmän kuin alkuperäisessä suunnitelmassa esitettiin. Lupamääräyksellä 7.3.2 Karjalan lennosto velvoitetaan mittaamaan toiminnasta aiheutuvaa melua normaalitoiminnan aikana ja vähentämään meluhaittoja tarvittaessa. Lentokentän ja ampumaradan ympäristössä ja Juurusvedellä olevissa saarissa pesii lintuja kuten muuallakin vastaavissa paikoissa, jotka eivät ole lento- tai ampumamelualueella. Melun vaikutuksista lintujen pesintään ei ole olemassa tutkimustuloksia, mutta ympäristökeskuksen arvion mukaan ampumaradan toiminnasta ei aiheudu haittaa linnustolle tai muille eläimille. Ampumaradoilla ja niiden ympäristössä tehtyjen selvitysten mukaan ampumaradan raskasmetallien liukeneminen ja kulkeutuminen rata-alueen ulkopuolelle riippuu paljolti alueen maaperän happamuudesta. Rissalan ampumaradan maaperä on hiekkaa, jossa esimerkiksi lyijy on heikosti liukenevassa muodossa. Selvitysten mukaan raskasmetallit eivät kulkeudu pohjaveteen. Karjalan lennosto aloittaa pohjaveden laadun seurannan kuluvan vuoden syksyllä. Rissalan ampumaradalla sade- ja sulamisvedet imeytyvät hiekkaiseen maaperään, joten sieltä ei tule ravinteita tai raskasmetalleja sisältäviä valumia pintavesiin. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annetut lupamääräykset ja hakemus perustuvat soveltuvin osin alan parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan. Luvan saaja velvoitetaan lupamääräyksellä 7.3.7 ottamaan em. tekniikkaa käyttöön mahdollisuuksien mukaan. Ampumaradan johtosäännössä on toimintaohjeet ampumisen turvatoimista ja mahdollisten häiriöiden varalle. Ympäristöhaittaa aiheuttavista poikkeustilanteista ilmoitetaan lupamääräyksen 7.3.5 nojalla viranomaisille. Toiminnassa syntyvät jätteet varastoidaan tarkoitusta varten suunnitelluissa tiloissa ja toimitetaan luvallisiin vastaanottopaikkoihin siten, ettei niistä aiheudu haittaa ympä-
17 ristölle. Pääosa jätteistä toimitetaan hyödynnettäväksi. Jätehuolto on järjestetty asianmukaisesti. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, joka aiheutuisi esimerkiksi melusta, hajuista tai pölystä. Edellä olevan perusteella lupa voidaan myöntää. 9 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 9.1 Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnalle on haettava uusi ympäristölupa, mikäli toiminta muuttuu olennaisesti. 9.2 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan tulee 30.6.2015 mennessä jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen tulee liittää ainakin toiminnassa ja ampumarataa ympäröivän alueen käytössä tämän päätöksen jälkeen tapahtuneet muutokset, selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä toiminnassa, tiedot toiminnan melu- ja raskasmetallipäästöistä sekä arvio niiden ympäristövaikutuksista sekä tiedot syntyvistä jätteistä ja niiden käsittelystä, niiden määrän vähentämiseksi tehdyistä ja tehtävistä toimista. (YSL 55 ) Perustelu: Toimialalla käytettävä tekniikka ja ympäristönsuojelu kehittyvät ja muuttuvat vuosien aikana. Ympäristökeskus pitää lupamääräysten tarkistamista noin seitsemän vuoden kuluttua tarpeellisena. 9.3 Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) 10 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 3-8, 28, 31, 34, 41-46, 49, 50, 52-56, 62, 75-77, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 6, 15, 19, 30 Jätelaki (JäteL 1072/1993) 4, 6, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös ampumaratojen melutason ohjearvoista (53/1997) 2 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (YMA 1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150 /1992) 8 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskusten maksullisista suoritteista
18 (1387/2006) 11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään käsittelymaksua 3225 (YSL 105, Ympäristöministeriön asetus 1387/2006 alueellisen ympäristökeskusten maksullisista suoritteista 2 ja 4 ) Perustelu: Ampumaradan toiminnan ympäristöluvan käsittelymaksua ei ole mainittu erikseen ympäristöministeriön alueellisen ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman asetuksen liitteen maksutaulukossa. Käsittelymaksu peritään siihen käytettyjen työtuntien mukaan. Maksun suuruus on em. maksutaulukon mukaan 43 /tunti. Luvan käsittelyyn on käytetty aikaa 75 tuntia. 75 x 43 = 3225. 12 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Lakimies Maija Toivanen Ylitarkastaja Raili Pärjälä 13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Karjalan lennosto Siilinjärven kunnanhallitus Siilinjärven ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Muistuttajat Laitoksen naapurit Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja sanomalehdessä Päätöskuulutus on nähtävänä valitusajan Siilinjärven kunnanhallituksen ja Pohjois- Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla. Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS 19 Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusaika Päätös on annettu 26.6.2008. Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 28.7.2008. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, 70100 Kuopio Postiosoite: PL 1049, 70101 Kuopio Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi Telefax: 020 490 4777 Puhelin, asiakaspalvelu: 020 690 167 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo 8.00-16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä valituksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.