ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON KEKSINTÖOHJESÄÄNTÖ 1. Keksintöohjesäännön tarkoitus ja soveltamisala Keksintöohjesäännön tarkoituksena on edistää ja ohjeistaa Itä-Suomen yliopiston (jatkossa yliopisto ) piirissä syntyneiden keksintöjen tunnistamista, suojaamista ja hyödyntämistä keksijän, yliopiston ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Keksintöohjesääntö perustuu lakiin oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin (369/2006) (jatkossa korkeakoulukeksintölaki ). Korkeakoulukeksintölaki on ensisijainen suhteessa tähän keksintöohjeeseen ja sitä noudatetaan mikäli korkeakoulukeksintölaki ja keksintöohjesääntö ovat ristiriidassa tai mikäli tämä ohjesääntöä ei sääntele kyseistä asiaa. Tätä ohjesääntöä sovelletaan kaikkiin yliopiston palveluksessa olevien henkilöiden tekemiin Suomessa patentoitavissa oleviin keksintöihin. Patentoitavissa oleviksi keksinnöiksi luokitellaan keksinnöt (jatkossa keksintö ), jotka täyttävät Suomen patenttilain (550/1967) patentoitavuuden vaatimukset, jonka mukaan keksinnön tulee olla absoluuttisesti uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen. Tätä ohjesääntöä voidaan soveltaa soveltuvin osin myös muihin immateriaalioikeuksiin (esimerkiksi tietokoneohjelmiin) sekä vastaaviin kaupallisesti hyödynnettäviin tutkimustuloksiin (esimerkiksi muu kaupallistettava tulosaineisto tai teknologia). Keksintöohjesääntö määrittää menettelytavat keksintöilmoitusten tekemisessä, käsittelyssä ja niihin liittyvässä päätöksenteossa yliopistossa. Lisäksi ohjesäännössä määritellään keksintöihin liittyvät sisäiset kannustinjärjestelmät (keksintöpalkkiot, liite 1). 2. Määritelmät ja keksintöjen luokittelu Keksinnöt luokitellaan keksinnön tutkimustyypin mukaan korkeakoulukeksintölain mukaisesti. Sovellettaessa tätä keksintöohjesääntöä tarkoitetaan 1) Avoimella tutkimuksella tutkimusta, joka a) tehdään palvelussuhteessa yliopiston tutkimustehtävien täyttämiseksi ilman ulkopuolista rahoitusta ja ilman, että tutkimukseen osallistuu yliopiston ulkopuolisia sopimuskumppaneita; b) toteutetaan ulkopuolisen tahon rahoittamana, mutta johon ei sisälly muita kuin tulosten julkaisemista koskevia määräyksiä; tai c) täyttää sopimustutkimuksen edellytykset, mutta josta yliopisto ja tutkimusyhteistyökumppani ovat ennen tutkimuksen alkua nimenomaisesti sopineet, että tutkimus on avointa tutkimusta; 2) Sopimustutkimuksella a) tutkimusta, joka on valtion maksuperustelain (150/1992) mukaista maksullista palvelutoimintaa; tai b) muuta, kuin edellä kohdassa 1 tai tämän kohdan alakohdassa a) tarkoitettua tutkimusta, jossa on mukana ainakin yksi yliopiston ulkopuolinen taho joko osatutkimuksen tekijänä, rahoittajana tai muuna osallistujana ja johon liittyy tutkimuksen tuloksia tai sen toteuttamistapaa koskevia velvollisuuksia. 3) Muissa tilanteissa syntyneellä keksinnöllä Korkeakoulukeksintölain soveltamisalaan kuuluvaa keksintöä, joka on syntynyt muuten kuin edellä 1) tai 2) kohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa (esimerkiksi hallinnollisen ja teknisen henkilöstön tekemät keksinnöt). Jos keksijä hakee patenttia tai hyödyntää keksintöä kuuden kuukauden kuluessa palvelussuhteen päättymisestä, on keksintöä pidettävä palvelussuhteen aikana tehtynä, jollei keksijä osoita todennäköisiä perusteita keksinnön syntymiselle palvelussuhteen jälkeisenä aikana. 3. Oikeudet keksintöihin 3.1. Avoimessa tutkimuksessa Yliopisto voi ottaa itselleen oikeudet avoimessa tutkimuksessa syntyneeseen keksintöön, jos keksijä ei ole kuuden kuukauden kuluessa riittävät tiedot sisältävän keksintöilmoituksen toimittamisesta yliopistolle julkaissut keksintöä tai ilmoittanut halukkuuttaan itse hyö-
dyntää keksintöään. Yliopiston on ennen oikeuksien ottamista tiedusteltava keksijältä, aikooko tämä hyödyntää keksintöään itse. Yliopiston oikeutta avoimessa tutkimuksessa syntyneisiin keksintöihin ei ole korkeakoulukeksintölaissa ajallisesti rajoitettu. Hyödyntäminen voi olla sekä tieteellistä että taloudellista hyödyntämistä. Keksijä voi myös ilmoittaa, että hän hyödyntää keksintöä vasta mainitun kuuden kuukauden määräajan jälkeen. Keksijä voi ennen määräajan loppua vapaaehtoisesti ilmoittaa luopuvansa keksinnön hyödyntämisestä omatoimisesti ja tarjota keksintöä yliopistolle hyödynnettäväksi. 3.2. Sopimustutkimuksessa Yliopistolla on oikeus ottaa itselleen oikeudet sopimustutkimuksessa syntyviin keksintöihin kuuden kuukauden kuluessa riittävät tiedot sisältävän keksintöilmoituksen saapumisesta yliopistolle. Ilmoitus oikeuksien ottamisesta tehdään keksijälle kirjallisesti. Kun yliopisto on tämän kohdan nojalla ottanut itselleen oikeudet keksintöön, keksijän on yliopiston vaatimuksesta viipymättä allekirjoitettava keksintöä koskevat siirtokirjat sekä muut tarvittavat asiakirjat. 3.3. Muissa tilanteissa Yliopistolla on etuoikeus neuvotella keksijän kanssa keksintöön kohdistuvista oikeuksista, jos korkeakoulukeksintölain soveltamisalaan kuuluva keksintö on syntynyt muuten kuin avoimessa tai sopimustutkimuksessa. Jos keksintö on yliopiston toiminnan kannalta tarpeellinen, on yliopistolla lisäksi oikeus saada kohtuullista korvausta vastaan käyttöoikeus keksintöön. 4. Keksintöilmoitus ja ilmoitusvelvollisuus Ennen varsinaisen keksintöilmoituksen tekemistä on suositeltavaa, että keksijä on yhteydessä yliopiston yrittäjyys- ja innovaatioasioista vastaaviin henkilöihin (jatkossa yrittäjyys- ja innovaatiopalvelut ) selvittääkseen alustavasti keksinnön uutuutta ja suojattavuutta. Korkeakoulukeksintölain mukaan keksijän on viipymättä tehtävä yliopistolle keksintöilmoitus, kun hän on tehnyt sen soveltamisalaan kuuluvan keksinnön. Keksintöilmoitus on tehtävä kirjallisesti yliopiston keksintöilmoituslomakkeella, joka on saatavissa yliopiston intranetistä ja yrittäjyys- ja innovaatiopalveluista. Allekirjoitettu keksintöilmoitus tarvittavine liitteineen toimitetaan yrittäjyys- ja innovaatiopalveluihin, josta keksintöilmoitus toimitetaan kirjaamoon. Kirjaamo arkistoi ja diarisoi keksintöilmoituksen salassa pidettävänä yliopiston järjestelmään. Keksintöilmoitusta ja sen liitteitä sekä siihen oleellisesti liittyviä selvityksiä ja lausuntoja käsitellään salassa pidettävinä dokumentteina. Keksintöilmoituksessa on ilmoitettava: a) keksijän käsitys siitä, onko keksintö syntynyt avoimessa tutkimuksessa, sopimustutkimuksessa vai muussa tilanteessa, b) riittävät tiedot ja kuvaus keksinnöstä, jonka perusteella yliopisto voi arvioida keksintöä, c) tiedot kaikista keksijöistä. Kaikki keksinnöllisellä panoksella keksinnön tekemiseen osallistuneet keksijät allekirjoittavat keksintöilmoituksen. Keksijät voivat valtuuttaa keskuudestaan yhden keksijän toimimaan keksijöiden edustajana ja yhteyshenkilönä keksintöön liittyvissä asioissa. Keksintöilmoituksen allekirjoittaa lisäksi keksijöiden nimeämän edustajan laitoksen johtaja. Keksijän on keksintöilmoituksen lisäksi annettava pyynnöstä yliopistolle myös muita keksintöön liittyviä tietoja. Keksijällä voi olla sopimustutkimuksessa tutkimussopimuksen perusteella velvollisuus ilmoittaa myös muista tutkimustuloksista (mm. tekijänoikeuden alainen tulosaineisto esim. tietokoneohjelmat) kuin keksinnöistä. Jos keksijän tekemä keksintöilmoitus ei sisällä riittäviä tietoja, niin yliopiston on ilmoitettava viipymättä kirjallisesti keksijälle puutteesta. Yliopisto katsoo keksintöilmoituksen vastaanotetuksi, kun riittävät tiedot keksinnöstä, keksijöistä ja siitä, onko keksintö syntynyt avoimessa tutkimuksessa, sopimustutkimuksessa vai muissa tilanteissa, on saatu. Jos keksijä ilmoittaa tehneensä avoimeen tutkimukseen tai muuhun tilanteeseen kuuluvan keksinnön työskennellessään sopimustutkimuksen piiriin kuuluvassa projektissa, hänen on liitettävä keksintöilmoitukseensa sopimustutkimuksesta vastaavan johtajan allekirjoitettu lausunto siitä, että keksintö ei kuulu sopimustutkimuksen piiriin. Tutkimusryhmän tai tutkimushankkeen vastuullisen johtajan tulee vastuuhenkilönä ohjata keksijöitä tekemään keksintöilmoitus, mikäli saa tiedon tämän keksintöohjesäännön soveltamisalaan kuuluvan keksinnön, vaikkei hän olisikaan itse keksijän asemassa. Vastaavasti yksikön johtaja on esimiehenä velvollinen ohjaamaan keksijöitä tekemään keksintöilmoitus.
5. Keksijän nimeäminen Keksijällä on aina oikeus tulla tunnustetuksi keksinnön tekijänä ja hänet mainitaan keksijänä patenttihakemuksessa. Jokainen keksinnön syntyyn keksinnöllisellä panoksella vaikuttanut henkilö on nimettävä keksijäksi. Keksijöiden on annettava tästä vakuutus keksintöilmoituksessa tai muutoin kirjallisesti. Muita kuin keksinnöllisellä panoksella keksintöön vaikuttaneita henkilöitä ei nimetä keksijöiksi. 6. Yliopiston ilmoitus Yliopiston on annettava keksijöille kirjallinen ilmoitus korkeakoulukeksintölain sallimista toimenpiteistä ilman aiheetonta viivästystä ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun yliopisto on saanut riittävät tiedot sisältävän keksintöilmoituksen. Ilmoituksessa on myös mainittava yhtyykö yliopisto keksijöiden käsitykseen siitä, onko keksintö syntynyt avoimessa tai sopimustutkimuksessa tai muussa tilanteessa. Ilmoitus ei sisällä päätöstä oikeuksien ottamisesta eikä teknistä tai kaupallista arviota keksinnöstä. Mikäli yliopisto laiminlyö tämän kohdan mukaisen ilmoituksen tekemisen, menettää se oikeutensa sopimustutkimuksessa ja avoimessa tutkimuksessa syntyneeseen keksintöön. 7. Tutkimustulosten julkistaminen, salassapito ja tietojen antaminen Jos yliopistolla on oikeus ottaa itselleen oikeudet keksintöön, keksijä ei saa julkistaa tutkimustuloksia keksinnön suojaamisen tai muun hyödyntämisen vaarantavalla tavalla. Keksijä ei saa jättää keksintöä koskevaa patenttihakemusta tai muuten määrätä keksinnöstä, ennen kuin kuuden kuukauden määräaika riittävät tiedot sisältävän keksintöilmoituksen saapumisesta on päättynyt, ellei yliopisto kirjallisesti ilmoita keksijälle, että yliopisto ei tule ottamaan oikeuksia keksintöön tai anna keksijälle kirjallisesti lupaa patentoida keksintönsä. Yliopiston on pidettävä salassa sille annetut keksintöön liittyvät tiedot, kunnes keksintö on riittävällä tavalla suojattu eikä salassapidolle ole muita erityisiä syitä. Salassapidon estämättä yliopisto voi antaa keksintöjä koskevia tietoja sopimustutkimushankkeen osapuolille, mikäli tutkimussopimuksessa on sovittu tulosten hyödyntämisestä, keksinnön oikeuksien siirtymisestä tai tiedoksisaannista, tai muille tahoille, jos tietojen antaminen on keksinnön suojaamisen tai hyödyntämisen vuoksi tarpeellista. Keksijät voivat valtuuttaa yhden keksijöistä toimimaan edustajana ja yhteyshenkilönä sekä neuvottelemaan keksinnöstä yliopiston kanssa. Yliopiston on tietoja antaessaan huolehdittava siitä, että tietojen antamisella ei vaaranneta keksinnön suojaamista tai muuta hyödyntämistä eikä keksijän tieteellisen julkaisuoikeuden ensisijaisuutta. 8. Keksintökorvaukset Keksijöille suoritettavien korvausten määrät on vahvistettu tämän ohjeen liitteessä 1. Yliopiston akateemisella rehtorilla on oikeus tarkistaa keksijöille maksettavia korvauksia ja vahvistaa uusi korvausliite sovellettavaksi osana tätä ohjesääntöä. Yliopisto maksaa keksijöille korkeakoulukeksintölain mukaisen kohtuullisen korvauksen ottaessaan oikeuksia keksintöihin. Keksintöilmoituspalkkio Jokaisesta keksinnöstä, johon yliopisto ottaa oikeudet, maksetaan kertakorvauksena keksintökohtainen keksintöilmoituspalkkio keksijälle. Korvaus maksetaan siinä vaiheessa, kun yliopisto on kirjallisesti ilmoittanut keksijöille ottavansa oikeudet keksintöön. Keksintöilmoituspalkkio maksetaan kustakin keksinnöstä vain kerran riippumatta keksintöilmoitusten määrästä. Keksintöilmoituspalkkio voidaan yksittäistapauksissa maksaa myös muista kaupallisesti hyödynnettävistä tutkimustuloksista kuin korkeakoulukeksintölain edellyttämistä, mikäli tutkimussopimukset velvoittavat niistä ilmoittamaan. Sopimuksissa, joissa oikeuksia on sovittu luovutettavan sopijakumppanille, on pyrittävä sopimaan keksintöilmoituspalkkiosta siten, että sopijakumppani maksaa sen yliopistolle edelleen tilitettäväksi keksijälle. Sopimuksessa voidaan sopia noudatettavan yliopiston vahvistamia keksintöilmoituspalkkion määriä tai vaihtoehtoisesti sopijakumppanin omiin työntekijöihinsä soveltamia keksintöilmoitus-
palkkioita. Mikäli sopijakumppanin kanssa ei sovita keksintöilmoituspalkkion maksamisesta, tulee hankkeen vastuullisen johtajan sisällyttää keksintöilmoituspalkkiot hankkeen hinnoitteluun, jotta yliopisto pystyy maksamaan keksijälle keksintöilmoituspalkkion. Jos keksijöitä on useita, korvaus jaetaan tasan keksijöiden kesken pääluvun mukaan. Patenttipalkkio Yliopisto maksaa kertakorvauksena patenttipalkkion keksinnöstä, johon yliopisto ottaa kaikki oikeudet ja josta yliopisto tekee patenttihakemuksen edellyttäen, että keksinnölle myönnetään patentti. Yliopisto maksaa patenttipalkkion siinä vaiheessa, kun keksintöön myönnetään tutkivassa patenttiviranomaisessa ensimmäinen patentti. Patenttipalkkio maksetaan patenttiperheen ensimmäisestä patentista. Patenttiperheellä tarkoitetaan yhdelle keksinnölle useammassa maassa haettuja patentteja. Jos keksijöitä on useita, patenttipalkkio jaetaan keksijöiden kesken heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Ellei osuuksia ole määritelty keksintöilmoituksessa tai jos muuta ei ole kirjallisesti sovittu, jaetaan korvaus keksijöiden pääluvun mukaisessa suhteessa tasan. Patenttipalkkion maksamisen edellytyksenä on, että keksijä osallistuu patenttihakemuksen tai hakemusten laadintaan ja allekirjoittaa kaikki tarvittavat asiakirjat sekä osallistuu hakemuksen käsittelyyn yliopiston niin pyytäessä. 9. Yliopiston toimenpiteet ja päätöksenteko Keksintöohjesäännön mukaiset yliopiston ilmoitukset ja päätökset (2 kk vastailmoitus, 6 kk päätös, patentointipäätös ja julkaisupäätös) sekä päätökset keksinnön suojaamisesta ja hyödyntämisestä, kuten lisensoinnista ja myynnistä tekee yliopiston akateeminen rehtori yrittäjyys- ja innovaatiopalveluiden valmistelusta ja kuultuaan tarvittaessa asianomaisia keksijöitä, yhteistyökumppaneita ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Päätöksen koskien yliopiston vastailmoitusta (2 kk vastailmoitus) voi kuitenkin antaa joko akateeminen rehtori tai suunnittelujohtaja. Yliopisto hankkii tarvittavat selvitykset ja lausunnot sekä tekee päätökset keksintöjä koskevissa asioissa ilman aiheetonta viivästystä. Yliopiston ottaessa oikeudet keksintöön yliopistolle siirtyy samalla yksinomainen oikeus hakea keksinnölle patenttia ja muuta teollisoikeudellista suojaa sekä hyödyntää keksintöä ja siihen kohdistuvia oikeuksia. Yliopiston otettua oikeudet keksintöön sille tehdään hyödyntämissuunnitelma. Hyödyntämissuunnitelman laadinnassa huomioidaan myös tutkimuksen tieteelliset prioriteetit. Keksijöillä on velvollisuus osallistua keksintöä koskevien patenttihakemusten laadintaan ja hyödyntämisen kannalta olennaisiin toimiin. Ellei yliopisto löydä hyödyntäjää keksinnölle kohtuullisessa ajassa tai kaupallisesta tai muusta syystä näe patentin hakemista tai ylläpitoa perusteltuna, yliopisto voi lopettaa patentointiprosessin. Yliopisto voi keskeyttää myös hyödyntämis- tai kaupallistamistoimet taloudellisista tai muista perustelluista syistä. Yliopisto voi palauttaa keksinnön oikeudet keksijöille, mikäli se on voimassa olevien lakien, asetusten ja määräysten sekä olemassa olevien sopimusten puitteissa mahdollista. 10. Keksinnön myynnistä tai lisensoinnista saatavan nettotulon jakaminen yliopistossa Jos yliopiston saama tulo sille siirtyneen keksinnön myynnistä tai lisensioinnista on vähäinen, maksetaan se kokonaisuudessaan kertakorvauksena keksijälle tai keksijöille sen jälkeen, kun tulosta on vähennetty yliopistolle keksintöilmoituksen jättämisen jälkeen syntyneet välittömät kustannukset. Jos keksijöitä on useampia kuin yksi, korvaus jaetaan keksijöiden kesken heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Ellei osuuksia ole määritelty keksintöilmoituksessa tai muutoin kirjallisesti sovittu, jaetaan korvaus keksijöiden pääluvun mukaisessa suhteessa tasan. Jos yliopiston saama tulo sille siirtyneen keksinnön myynnistä tai lisensioinnista ei ole vähäinen eikä nettotulon jaosta ole muuta kirjallisesti sovittu, jaetaan keksinnön myynnistä tai lisensioinnista saatu nettotulo, kun yliopistolle saatavasta bruttotulosta on vähennetty keksintöilmoituksen jättämisen jälkeen syntyneet välittömät kustannukset, seuraavasti: Kokonaisnettotuloista: (1) keksijä tai keksijät saavat viisikymmentä prosenttia (50 %). Kun keksijöitä on useita, korvaus jaetaan keksijöiden kesken heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Ellei osuuksia ole määritelty keksintöilmoituksessa tai muutoin kirjallisesti sovittu, jaetaan korvaus keksijöiden pääluvun mukaisessa suhteessa tasan.
(2) yliopisto saa kaksikymmentäviisi prosenttia (25 %), joka kohdennetaan keksijän / keksijöiden toimintayksikköön / toimintayksiköihin. Jos toimintayksiköitä on useampia kuin yksi, korvaus jaetaan näiden kesken tasan, ellei toisin kirjallisesti sovita. (3) yliopisto saa kaksikymmentäviisi prosenttia (25 %), joka kohdennetaan Itä-Suomen yliopiston innovaatiotoiminnan tukemiseen. Mikäli keksinnön tekemiseen liittyvät olosuhteet tai muut erityiset seikat sitä edellyttävät keksijät, yksikkö ja yliopisto voivat yksittäistapauksissa erikseen sopia nettotulon hyödynjakoperusteet myös toisin. Hyödynjakoperusteista päättää tällöin akateeminen rehtori. Maksullisessa sopimustutkimuksessa, jossa keksinnöt pääsääntöisesti siirtyvät sopimuksen perusteella sopimuskumppanille ilman erillistä korvausta, ei keksintöohjesäännön kohta 10. tule sovellettavaksi ellei erityisiä syitä ole olemassa. 11. Erimielisyydet Ristiriitatilanteessa yliopiston on osoitettava, että sillä on oikeus ottaa itselleen oikeudet keksintöön. Erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti neuvottelemalla. Mikäli neuvottelut eivät johda tulokseen, voidaan asiasta pyytää lausuntoa keksintölautakunnalta ja jos asia ei muutoin ratkea, saattaa se markkinaoikeuden ratkaistavaksi. 12. Voimaantulo Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori on hyväksynyt tämän keksintöohjesäännön ja se astuu voimaan 1.1.2014. Tämä keksintöohjesääntö korvaa aikaisemman 3.8.2011 voimaan astuneen keksintöohjesäännön. Keksintöihin, joista on annettu keksintöilmoitus ennen 1.1.2010, sovelletaan Joensuun ja Kuopion yliopistojen keksintöohjesääntöjä. Tätä keksintöohjesääntöä ei sovelleta sellaisiin keksintöihin, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2007 tai joihin kohdistuu ennen 1.1.2007 syntyneitä sopimusvelvoitteita. Tätä keksintöohjesääntöä ei myöskään sovelleta tutkimussopimuksiin, jotka on tehty, tai tutkimushankkeisiin, jotka on aloitettu ennen 1.1.2007. Jukka Mönkkönen Akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto Liite 1. Keksintöohjesäännön mukaiset korvaukset keksijöille
Liite 1 Keksintöohjesäännön mukaiset korvaukset keksijöille Itä-Suomen yliopisto vahvistaa keksintöohjesäännön mukaiset korvaukset vuosittain ja ne ovat vähintään: Keksintöilmoituspalkkio 1 keksijä 374,00 euroa 2 tai useampi keksijä 374,00 euroa jaettuna keksijöiden lukumäärällä, kuitenkin vähintään 89,00 euroa Jos keksijöitä on useita, keksintöilmoituspalkkio jaetaan keksijöiden kesken tasan. Palkkioista pidätetään lakisääteiset työnantaja-maksut sekä suoritetaan ennakonpidätys. Patenttipalkkio 1 keksijä 190,00 euroa 2 keksijää, yhteensä 380,00 euroa 3 keksijää, yhteensä 570,00 euroa 4 keksijää, yhteensä 760,00 euroa 5 keksijää tai > yhteensä 947,00 euroa Jos keksijöitä on useita, patenttipalkkio jaetaan keksijöiden kesken heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Palkkioista pidätetään lakisääteiset työnantajamaksut sekä suoritetaan ennakonpidätys.