TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

Samankaltaiset tiedostot
Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Tuulettuvien yläpohjien toiminta

KOSTEUS. Visamäentie 35 B HML

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Matalaenergiatalon betonijulkisivut Julkisivuyhdistys 2009 Arto Suikka

YLÄPOHJAN LISÄLÄMMÖNERISTYS

ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

Betonisandwich- elementit

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn

FRAME-PROJEKTI Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

Kingspan-ohjekortti nro. 109

Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita. FRAME-hankkeessa tehty ohjeistus

MATALAENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET RAKENTEIDEN TOIMINTAAN

HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

RIL 107: LUVUT 2 JA 4

KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN?

Energiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta. Vaasa Tapani Hahtokari

MITÄ RISKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖ AIHETTAA RAKENTEILLE JA KEINOT VÄLTTÄÄ NE

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA ALUSTATILAN SEURANTAMITTAUKSET

Betonin kuivuminen. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

TARKAT SUUNNITELMAT 3D-MALLINNUKSELLA

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

FRAME-hankkeen johtopäätöksiä

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet

Korjausrakentamisen seminaari, Antti Viitanen

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Kivistön asuntomessualueen puukerrostalon rakenteiden kosteusmittausten tulokset ja johtopäätökset

FRAME-PROJEKTI PÄÄTTYY MITÄ OPITTIIN?

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

FRAME-HANKE: ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN SÄILYVYYTEEN

Tavoite on lisätä tietoisuutta sisätiloissa. Reaaliaikainen tietoisuus tilanteesta

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

Pohjoismaiden halutuin rakennusalan kumppani - Ekovillan visio

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT

Pitäsköhä näitä suojata jotenki?

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

SPU U-ARVOTAULUKOT. Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät

HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO

LUENTO 5 KOSTEUS RAKENTEESSA, KOSTEUDEN SIIRTYMINEN JA RAKENTEET

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

ENSIRAPORTTI. Työ A Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus:

KOSTEUSTURVALLINEN LÄMMÖNERISTE. Pekka Reijonen, Paroc Oy Ab, Puupäivä

ASENNUSPIIRUSTUKSET. Selluvilla talojen lämmöneristykseen

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

Sisäisen konvektion vaikutus puhallusvillaeristeisissä yläpohjissa Laatijat: Henna Kivioja, Eero Tuominen, TTY

Teppo Siponkoski LISÄLÄMMÖNERISTYKSEN VAIKUTUS PIENTALON ULKOSEI- NIEN ENERGIANKULUTUKSEEN JA RAKENNUSFYSIKAALI- SEEN TOIMINTAAN

Työmaatoteutuksen keskeisimpiä riskejä

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO

TIETOA HELPOSTA JA TEHOKKAASTA ERISTÄMISESTÄ

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

RT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET

1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Sirje Vares, VTT

Pientalon kustannusvertailu CLT - puurankatalo

Massiivipuurakenteet työmaaolosuhteissa kosteuskäyttäytyminen ja siirtymät - Puupäivä 2018 Ville Mertanen

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

PERUSTUSRATKAISUT. Leca sora. ryömintätilassa / korvaa esitteen 3-12 /

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi

Case: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu

UUDET ENERGIAMÄÄRÄYKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET

Uusi energiaoptimoitu kattoristikko vastaus yläpohjan rakennusfysikaaliseen ongelmaan

PAROC GROUP

VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN RAKENTAMISESSA

Miten tehdään betonikerrostaloon edullinen ja turvallinen julkisivuremontti? Toimitusjohtaja Veli Ollila ThermiSol Oy

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p /

Wienerberger passiivienergiatiilitalo Talo Laine

Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 28. No 2, 1995, s

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT

Kosteusteknisesti turvallinen matalaenergia- ja passiivirakentaminen Pasi Käkelä 1), Janne Jormalainen 1)

Termotuote valesokkelirakenteen korjausmenetelmänä

Puurunkoisten ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta

Energiatehokkaassa pientalossa on hyvä sisäympäristö Sami Seuna, Motiva Oy Energiatehokas pientalo, Motiva Oy 1

SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN MAANVASTAISEN SEINÄN RAKENNUSFYSIKAALINEN TOIMINTA JA KORJAUSVAIHTOEHDOT. RTA Opinnäytetyö Loppuseminaari

Ulkoseinäelementtien suunnitteluohjeet

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Kosteusmittausyksiköt

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

16. HALLIRAKENNUSTEN RUNGON JA VAIPAN PERUSTYYPIT SEKÄ SUUNNITTELUMODUULIT

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Transkriptio:

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

PUURAKENTAMINEN OULU 23.9.2016 2

RANKARAKENTEET Määräysten mukaisen vertailuarvon saavuttaminen, 200 mm eristevahvuus Matalaenergia- ja passiivirakentaminen, jopa yli 300 mm Rakentamisessa johtaa rungon ylimitoitukseen kantavuuden suhteen Rakenteen lämpö- ja kosteuskäyttäytyminen muuttuu eristepaksuuden kasvaessa 3

ILMASTON MUUTOS Suunnittelussa on otettava huomioon olosuhteiden muuttuminen Rakennuksen rungon tulisi kestää se 50 vuotta Pilvisyys lisääntyy Sateet lisääntyvät Tuulisuus lisääntyy Homeen kasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät 4

Eristepaksuuden kasvaessa rungon uloimmat osat viilenevät Suhteellinen kosteus rakenteen uloimmissa osissa nousee Olosuhteet homeen kasvulle ovat suotuisat Rakenteen tiiveys huomattavan tärkeää! Jos rakenteessa on epätiiveyskohtia, kosteus kulkeutuu rakenteeseen konvektiolla, jolloin kosteusmäärät huomattavasti suurempia kuin diffuusiolla siirtyvä kosteus 5

SUUNNITELUPERIAATTEET Vähintään 75 % lämmöneristeestä tulisi sijaita höyrynsulun ulkopuolella Turvallisin vaihtoehto on ettei höyrynsulun sisäpuolella ole eristettä lainkaan Kipsilevyn käyttö tuulensuojana? TTY FRAME 6

Tuulensuojan lämmönvastus tulisi olla jatkossa Mineraalivilla tuulensuoja 0,4 m²k/w Hygroskooppinen tuulensuoja 0,2 m²k/w Tulevaisuuden ilmastossa tuulensuojan lämmönvastus korostuu entisestään TTY FRAME 7

Eristepaksuuden lisääminen kantavan rungon ulkopuolelle parantaa rakenteen toimivuutta Kantavan rungon olosuhteet paranevat Lämpötila kantavan rungon uloimmissa osissa korkeampi Suhteellinen kosteus laskee Tuulensuojaeristeet mineraalivillapohjaisia eivät herkkiä homehtumaan 8

HOMEHTUMISHERKKYYS Hukka & Viitanen 1999 9

HOMEHTUMISHERKKYYS VTT tecnology 144 10

SISÄINEN KONVEKTIO SEINÄRAKENTEESSA Normaaleilla huonekorkeuksilla 200 mm eristepaksuuksilla sisäinen konvektio ei ole ongelma Kun eristepaksuus kasvaa 320 mm:iin, sisäistä konvektiota esiintyy, muttä sillä ei ole merkittävää vaikutusta U-arvoon Suurempi merkitys eristeen huolellisella asennuksella Kosteuden kerääntyminen rakenteeseen Tulee ottaa huomioon suunnittelussa 11

SISÄINEN KONVEKTIO YLÄPOHJASSA Avohuokoisilla puhalluseristeillä sisäistä konvektiota esiintyy, kun eristepaksuus on yli 300 mm. Kun eristepaksuus kasvaa 300 mm:stä 600 mm, rakenteen U-arvo kasvaa tutkimusten mukaan 0-56 % 100 mm levyvillaa puhalluseristeen alla pienentää konvektion vaikutusta rakenteen U-arvoon 30-50 % TTY FRAME 12

SISÄINEN KONVEKTIO 13

Kovina pakkaskausina sisäisen konvektion vaikutukset korostuvat Suuri lämpötilaero pintojen välillä voimistaa sisäistä konvektiota Nykyisillä puhalluseristeiden ilmanläpäisevyyksillä paksuus 250-300 mm, ei merkittävää sisäistä konvektiota Eristeen tiheys ja ilmanläpäisevyys vaikuttaa 14

SISÄINEN KONVEKTIO Voidaan pienentää lisäämällä paksuun seinärakenteeseen pystysuuntainen konvektiokatko puoliväliin rakennetta Vesihöyryä läpäisevä ilmansulkukalvo Yläpohjissa konvektiota voi vähentää korvaamalla osa puhalluseristeestä levyeristeellä Nostamalla puhalluseristeen tiheyttä Käyttämällä eristeessä sideainetta TTY FRAME 15

TUULETUS Yläpohjan hallittu tuuletus tärkeää 0,5-1 1/h ulkoilman suhteellinen kosteus ajoittain suuri Liiallinen tuuletus on ongelma 16

HYBRIDIRAKENTEET Pehmeät villat ja muovipohjaiset eristeet Hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella yhteiskäyttö on turvallista Solumuovipohjaisilla eristeillä ilmaäänen eristävyys on melko huono Rakenteen tiiveyteen kiinnitettävä huomiota 17

ÄÄNENERISTYS Rakenteessa tarvitaan massaa matalien taajuuksien vaimentamiseen Pehmeää eristettä korkeiden äänten absorboimiseen 18

HYBRIDISEINÄRAKENNE 19

ERISTEPAKSUUDET TTY on mm. FRAME tutkimuksessa tullut siihen tulokseen, että vuoden 2007 määräystaso olisi ollut riittävä toimisto- ja kerrostalorakentamisessa Kerrostalojen energiakorjauksissa järkevää yläpohjan lisäeristys ja olemassa olevien järjestelmien parantaminen Pientaloissa tulee ottaa huomioon kuinka pitkä takaisinmaksuaika hyväksytään 20

ERISTEPAKSUUDET Lisääntynyt eristepaksuus johtaa vääjäämättä jäähdytystarpeen kasvuun Höyrynsulullisissa rakenteissa sisäilman jäähdyttäminen johtaa kosteuden tiivistymiseen höyrynsulun ulkopuolelle Suunnitelmien tärkeys hankkeessa korostuu 21

MASSIIVIRAKENTEET Hirsi CLT Massiivinen puurakenne toimii kantavana rakenteena ja ilman- ja höyrynsulkuna Puu tasaa sisäilman kosteutta Puu on suomalaisille perinteinen rakennusmateriaali 22

CLT Cross Laminated Timber Puun hygroskooppisuus kyky imeä ja luovuttaa kosteutta Sisäilma miellyttävä ja terveellinen Puun lujuus ja keveys Massiivirakenne tasaa lämpötilanvaihteluita Täydennysrakentaminen ekologisuus 23

PUUN EKOLOGISUUS 24

MASSIIVIRAKENTEEN ERISTÄMINEN Massiivirakenne on turvallisinta eristää ulkopuolelta Kantava runko lämpimällä puolella Jos eristetään sisäpuolelta höyrynsulun ja rakenteen tiiveys erittäin tärkeää 25

ILMAN- JA HÖYRYNSULKU Ilmansulkupaperi Ainoastaan puupohjaisten eristeiden kanssa Puun hygroskooppisuus kyky imeä ja luovuttaa kosteutta Talvella ongelmallinen sisäilman kosteus laskee liian alhaiseksi Limakalvojen ja silmien kuivuminen hengitystieinfektiot 26

ILMAN- JA HÖYRYNSULKU Höyrynsulkumuovi Perinteinen tapa rankarakenteisissa seinissä Ongelmallinen, jos sisäilmaa jäähdytetään kesällä Rakentamisvaiheen olosuhteet, etenkin talvella Jos sisäpuolinen lisäkoolaus, se on kosteusteknisesti turvallisin asentaa pystyyn runkotolppien päälle 27

ILMAN- JA HÖYRYNSULKU Hygrokalvot Vesihöyrynvastus muuttuu ympäröivän ilmankosteuden mukaan Mahdollistaa rakenteen kuivumisen molempiin suuntiin 28

LOPUKSI Täytyykö minimivaatimusten ohjata suunnittelua ja rakentamista? Voidaanko hyvällä suunnittelulla luoda paremmat edellytykset rakentamiselle? Valvonta! 29

KIITOKSIA MIELENKIINNOSTA Veikko Myller TTS 30