E. Olavi Salminen E. Olavi Salminen rohkaisee vieraspeleissä eri organisaatioiden vastuuhenkilöitä olemaan ihmisiksi ja löytämään talenttejaan. Kotipeleissä, puolisona, isänä ja vaarina avautuu yllättäviä lisälöytöjä. PÄÄKiRJOiTuS Taviksesta talentiksi. Miten vapauttaa yksilön ja tiimin sekä organisaation osaamispääomaa? Massiivisen telakkatyöttömyyden yhteydessä Suomessa syntyi käsite, työnsä ääreen unohtuneet. Henkilöstölle oli tullut vuosikymmenien aikana tutuksi olla tänään töissä täällä. Heille oli itsestään selvää tulla huomennakin tänne töihin. He olivat ammattiylpeitä laivanrakennuksen osaajia, tahtoihmisiä, vuorovaikuttajia ja kovan työnsä kestäjiä. Toki joukossa oli myös jokunen roikkuja, joka saattoi laahautua työpaikalle ja tehdä työpäivän päätteeksi Varsinais-Suomen ennätyksen pukukopin oven auki murtamisessa ja autonrenkaiden sutimisessa kotiin lähtiessä. Sitten ylihuomenna tuli telakka-alan negatiivinen jytky: Tilauskanta loppui ja tuhannet tavis- sekä talenttiosaajat joutuivat etsimään tulevaisuutensa uudestaan. Työvoimatoimisto perustettiin telakalle ja piti opiskella kovin outoa alaa, hakupapereiden täyttöä. Tänään lukuisat tietoalan osaajat ja muutkin tahot ovat joutuneet miettimään tulevaisuuttaan, mutta nykyaikaisemmin varustettuina. Nuorimmat sukupolvet ovat rohkeita päivittämään työmarkkinakelpoisuutensa reaaliajassa. Ei jäädä välttämättä epävarmuuden tai viimeisen kortin varaan. Työpaikoilla alkaa olla myös entistä enemmän ilmaveivin tekijöitä ja sujuvan neloshypyn kiepauttavia talentteja. Kadehdittavan lapsenkasvoisia onnistujia. Tuloksen ohella mukana on taiteellista vaikutelmaa, aitoa iloa ja tekemisen vapautta. Ehkä sitä on ollut aiemminkin, mutta ilmiö kulki enemmän kylähulluuden tai oudon käyttäytymisen nimellä. On myös tunnettu pitkään huipputalentteja, rentoja rappareita, jotka ovat aivan liian letkeästi, samalla määrätietoisesti läimäyttäneet laastina seinään ja se on siinä. Ja ovat vielä nauttineet korkeaa palkkaa. Merkityksen, mielekkyyden ja valmentavan otteen toteuttaminen, myös luovan innostuksen löytäminen ovat onneksi kokeneet uusrenessanssin. Wau-ilmiö ja omilla aivoilla ajattelu ovat ponnahtaneet jälleen tavoittelemisen arvoisiksi asioiksi. 4 Työn Tuuli 2 2011
Vaikka talenttius on yksilöosaamista, se on parhaimmillaan myös vahvaa tiimityötä. Niinkin yksilöllisessä riskilajissa kuin Formula 1 -ajossa tunnetaan taustatiimin tehokas ja oikea-aikainen yhteistyö. Kannattaa seurata Sebastian Vettelin aitoa hymyä ja kierrosaikoja sekä koko tiimin tuuletusta, kun kaikki sujuu. Samalla voi pohtia myös tiimin yhteistyön ja teknisen osaamisen merkitystä sekä vuoropuhelua, kun ihan kaikki ei suju. Välittömän online-palautteen kautta ilot jaetaan ja murheet puolitetaan. Lopuksi tuuletetaan ja juhlitaan yhdessä. Huippuosaajan asiaa havainnollistaa myös Vettelin suomalaisen kuntovalmentajan, Tommi Pärmäkosken kommentti, kun hän kuvailee Sebaa laajasydämiseksi perfektionistiksi. Laaja sydän tuskin syntyy pelkällä miljoonasopimuksella. Nuoren, rauhallisen nopean, mutta samalla varsin humaanin Vettelin lausunnoissa kiinnostaa myös, kun hän kertoo, miten valmentaja-tommi perheineen on opettanut inhimillisellä ja avoimella olemuksellaan, että kaikkia asioita ei voi hallita. Tähdelläkin on siis rajansa, realiteetit ja luonnonlait. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Muutamissa huippuorganisaatioissa kansainvälinen top-osaaja sisäistää taitojensa tärkeimmäksi johtotähdeksi ja vuoropuhelijaksi toisen huippuosaajan maapallon toisella puolella. Ei siis välttämättä omassa työyhteisössään olevaa osaajaa. Ainutkertainen maailmanluokan osaaminen on tässä suhteessa oma lukunsa. Suomen Kuvalehden numerossa 36 (9.9.2011) on Marko Hamilon kiintoisa artikkeli aiheesta Tähti tekee joukkueen. Tuo urheilupainotteinen raportti väittää, että loistavakaan tavisten yhteispeli ei korvaa talentteja. Kirjoituksessa viitataan taloustieteilijä Tobias Moskowitzin ja urheilutoimittaja Jon Wertheimin runsaaseen tutkimusaineistoon maailman joukkuelajeista. Taviksien joukkue pärjää hengen nostatuksessaan pitkälle, mutta ratkaisevissa finaaleissa tarvitaan myös vetovoimaisia tähtiä joukkoon. Palkkojen tasapuolistaminenkaan ei kannusta heidän havaintojensa mukaan talenttiuteen. On oltava myös uskottavia esimerkkejä. Sama tutkimus toteaa, miten on väitetty, että onnistumisien jatkumo tai putki ruokkii itseluottamusta ja parantaa voiton todennäköisyyttä seuraavassakin ottelussa. Näin voi käydä, mutta vielä useammin tapahtuu tähtien herpaantumista. He ovat kylläisiä edellisestä menestyksestä. Toisaalta tavikset, jopa epäonnistuneet, voivat ryhdistäytyä ja tehdä yllätyksiä. Hävinnytkin tahtoo näyttää, että ollaan parempia, kun motivaatio ei ole hyytynyt. Tämä väite olisi kiintoisaa tarkistaa työelämän ihannetiimien osalta, koska menestys innostaa, mutta saa myös lepäämään laakereilla. Ja häviö saattaa puolestaan nostattaa sisua: Me näytämme vielä. Ja on myös todettu, miten ikuinen kakkonen tekee maailmanennätyksen, kun henkinen haamu, eli jatkuva ykkönen poistuu kuvioista. Talenttien aivot ja mieli ovat haasteellinen tutkimuskohde. Arie degeusin mukaan on erotettavissa virta- ja lätäkkö-organisaatioita. Virta vie eteenpäin, vettä riittää ja se uusiutuu, kun lätäkkö jättää paikalleen ja kuivattaa. Oy Suomi Ab:n näkökulmasta talenttipersoonat, -tiimit ja -organisaatiot, jopa perusikonimme, ovat kokeneet eri vaiheita. Puhutaan sitten Nokiasta sen eri merkityksissä: Nokian renkaista, Nokian kännyköistä tai tarvittaessa vaikkapa Nokian Koivisto-vetoisesta herätyksestä. Osaajat ovat tehneet parhaansa ja omistautuneet asialle, kunnes ansiot on vedetty henkilökohtaisista syistä tai markkinavoimien vuoksi puolitankoon tai kokonaan alas kuin Suomen lippu juhannuksen jälkeen. Lippu on uusien järjestelyjen voimasta saattanut nousta uudestaan ylös, ei välttämättä aina edes Suomen lippu. Montusta uuteen nousuun on tarvittu kolmea T-kirjainta: tunnistamista, tunnustamista ja toimintaa. On ollut pakko ensinnäkin nähdä tilanne tarkasti. Toiseksi, on myös mielessään ja jopa julkisesti tunnustettava, että näin kävi. Kolmanneksi, on toimittava konkreettisesti, jotta on mahdollista päästä eteenpäin. Kolmen teen sääntö vaatii samalla nöyrää varmuutta. Jos on vain nöyrä, ajetaan yli. Jos on pelkästään yltiövarma, ajaa muiden yli tuntematta itse kipua. Vapaaehtoistyöntekijät ja kutsumuksensa vahvasti sisäistäneet palvelualan tavikset ja talentit ovat oma lukunsa kovan bisneksen ja säännellyn julkishallinnon ohella. Humanitaarisessa työssä on parhaimmillaan taviksista kehittynyt iso määrä talentteja, kun kylän vastuulliset ovat kehitysmaissa pienen Työn Tuuli 2 2011 5
alkupääoman ja opastuksen sekä innostuksen kautta oppineet rohkaisemaan koko kylää elämään uutta tulevaisuutta. Käsite ROI eli sijoitetun pääoman tuotto on edelleen toimiva indeksi liiketoiminnan osalta. Silti eettinen ja taloudellinen kysymys on, ketkä kaikki ovat panostaneet asian hyväksi ja mitä siitä itse kukin saa. Sijoitetun pääoman tuoton sekä talenttiuden täydentäjäksi voisi tämän Työn Tuulen numeron teemaan ehdottaa lyhennettä RRC. Lyhennys tulee sanoista Return of Released Capacity, vapautuneen kapasiteetin tuotto. Vapauttaminen ei tässä tarkoita työstä vapauttamista, vaan esteiden ja hidasteiden luovaa sekä käytännöllistä raivaamista. Näinhän tapahtuu esimerkiksi curlingissa, kun luutahenkilö sutii vimmatusti menestykseen johtavaa jäätä, jotta kivi osuu kohdalleen. Tai sitten vain ihmettelee ja hymyilee tiimin kanssa, miten kauniisti kivi ihan itsestään kaartuu oikeaan kohtaansa, kun alkuheitto on onnistunut. Tarvitaan uusia ideoita löytää, rohkaista ja palkita talenttiutta. On helppo juhlia torilla tähtien kanssa maailmanmestaruutta ja laulaa yhdessä: Me oomme sankareita kaikki, kun oikein silmiin katsotaan Sankariviisun laulaja saattaa kuitenkin hirviporukassa epäonnistua ja peijaisissa kuulla henkilökohtaisen palautteen: Että menit sitten ampumaan siitä paikasta ohi Tätä saattaa sattua myös töissä. Tämänkertainen Työn Tuuli pyrkii herättämään tavis-talentti -keskustelua. Kannuksensa ansainneet kirjoittajat nostattavat esiin useita näkökulmia, kuten: HR, johto, esimiehet ja luottamushenkilöstö ovat parhaimmillaan kaikki aktiivisia, yhteistyötaitoisia toimijoita. Tähän asti on paljon painotettu, miten organisaatio hakee ja valitsee henkilöstön. Kannattaa kuitenkin miettiä myös, että yksilö ja henkilöstö valitsevat organisaationsa ja etsivät motivoitumisen edellytyksiä, tulevaisuudessa vielä vahvemmin kuin tänään. Muodollinen työsopimus ei riitä. Pinnan alla on löydettävissä syvällisempi ja vaikuttavampi sopimus, psykologinen kontrahti, joka saa sitoutumaan, pysymään, roikkumaan tai lähtemään irti mielekkyyden ja oikeudenmukaisuuden kokemuksien mukaan. Taviksessakin on ainesta talentiksi. Miten sitten saadaan yksilön potentiaali esiin ja rakentavaan käyttöön? Siinä on omavastuuta, esimiesvastuuta ja yhteisvastuuta. Lähtökohtina on luottamus ja oppiminen. Talent Management on haasteellista, tarkkuutta ja systemaattisuutta vaativaa työtä sekä palautteen antamista. Organisaatiokohtaiset caset avaavat erilaisia käytäntöjä, miten talentteja voidaan kartoittaa ja kehittää. Tekemisen arjessa unohdetaan liian helposti luovan otteen merkitys. Intohimo, motivaatio ja hyvinvointi ovat elvytettävissä ja nähtävissä tuloksissa. Niihin voi tietoisesti panostaa. Johtoryhmille on tulospaineen ja rutiiniasioiden sekä urautuneen käyttäytymisen vuoksi viisasta pysähtyä, poiketa tavanomaisuuksista ja kehittää lisäarvoa itselleen sekä sitä kautta koko henkilöstölle. Ajattelevan ja energisen johtoryhmän innostus on elvytettävissä oikeilla asenteilla ja toimintatavoilla. Työn ja oppimisen ajurina on valitettavan usein kiire. Silti aikaa on kaikilla tasapuolisesti. Kiire ja kiireettömyys arvioidaan korvien välissä. Työ, oppiminen ja kiire ovat soviteltavissa sujuvaksi toiminnaksi, kun uskalletaan pysähtyä ja päästään touhulta töihin. Monen asian lue: kärpäsen suuntaan holtittomasti ryntäily ja lätkiminen ovat käännettävissä vaikuttavuudeksi. Painopisteitä tarkistamalla ja keskittämällä saadaan saaliiksi kymmenen kärpästä yhdellä iskulla. Energian säästö on melkoinen ja tulos houkutteleva, jopa taloudellisesti laskettavissa. 6 Työn Tuuli 2 2011