KIPINÄ SKP:n Jyväskylän piirijärjestön julkaisu 2/08 TOIVO KOIVISTO Kuntapalvelut kuntoon! SKP:n valtuustoryhmä, Riitta Tynjä, Vesa Lankinen (varavalt.), Anu Suutari ja Jaana Haapasalo (sit.), paljastaa kuntapamppujen rötökset ja kamppailee oikeudenmukaisen Jyväskylän puolesta. s. 4-5
Pääkirjoitus 1.9.2008 Kuntapalvelut kuntoon! Vaalien lähestyessä puolueet lupaavat yleensä paljon ja kaikki ovat tavallisen kuntalaisen asialla. Ratkaisevaa ovat kuitenkin teot. Kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet mukana heikentämässä kunnallisia palveluja niin eduskunnassa kuin myös Jyväskylän kaupunginvaltuustossa. Eduskuntapuolueet ovat yksimielisesti hyväksyneet puitelain kunta- ja palvelurakenteiden muuttamiseksi. Sen seurauksena lähipalveluja karsitaan, kilpailuttamista lisätään, palvelumaksuja korotetaan ja yksityistämistä laajennetaan. Valtiovallan toimesta kuntia painostetaan hallinnollisesti ja taloudellisesti kuntaliitoksiin, joiden seurauksena demokratia kaventuu. Valtapuolueiden tekemät kuntien valtionosuusleikkaukset ja yhä uudet suurituloisia suosivat verohelpotukset heikentävät palvelujen järjestämisen rahoituspohjaa. Politiikan päälinjana on hallituksen kokoonpanosta riippumatta ollut oikeistolainen uusliberalistinen talouspolitiikka, ja sitä puolueet ovat toteuttaneet Vasemmistoliitosta Kokoomukseen. Poliittinen yksituumaisuus suurista linjoista on vallinnut myös Jyväskylän kaupunginhallituksessa. Välittömästi viime kunnallisvaalien jälkeen kaupunginhallituksessa edustettuna olevat puolueet päättivät yksituumaisesti aloittaa kaupungin talouden tasapainottamisen karsimalla kaupungin palveluja, henkilöstöä ja investointeja. K a u p u n g i n - johdon toimet ovat merkinneet monella asuinalueella kunnallisten lähipalvelujen loppumista. Neuvola, h a m m a s h o i t o l a, vanhusten päiväkeskus, nuorisokoti, sosiaaliasema ja jopa suuria kouluja on pakotettu sulkemaan ovensa. Henkilöstöä on vähennetty hankaloittamalla uusien työntekijöiden rekrytointia ja ulkoistamalla kaupungin toimintoja. Jyväskylän valtapuolueet ovat myös hyväksyneet ja pitäneet voimassa entiselle kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle lahjoitetut erorahat, 200 000 euroa. Vain SKP:n valtuustoryhmä on johdonmukaisesti tuominnut laittomien erorahojen maksamisen. SKP ei ole myöskään hyväksynyt kaupungin palvelujen heikentämisiä vaan on esityksillään pyrkinyt niiden parantamiseen lisääntynyttä tarvetta vastaavasti. Kettusen erorahojen kohdalla ei ole ollut rahasta pulaa. Myös kalliiksi käyviin ostopalveluihin löytyy helposti rahaa samanaikaisesti, kun kaupungin omia palveluja näivetetään ja työntekijöitä kyykytetään Välittömästi viime vaalien jälkeen kaupunginhallituksen puolueet päättivät aloittaa talouden tasapainottamisen karsimalla palveluja, henkilökuntaa ja investointeja. rahapulaan vedoten. Investointeja peruspalveluihin karsitaan, mutta jäähallin yritysaitioihin, paviljonkiin, voimalaan ja yritystukiin ohjataan yhteensä satoja miljoonia euroja. Syksyn kunnallisvaaleilla on poikkeuksellisen suuri merkitys. Ei ole todellakaan sama, kelle ehdokkaalle ja mille puolueelle äänensä antaa. Ääni valtapuolueille merkitsee varmasti nykyisen eriarvoisuutta lisäävän politiikan jatkumista ja kuntapalvelujen heikentymistä. Kunnallisia peruspalveluja on puolustettava ja kehitettävä kaikille kuuluvina perusoikeuksina. Niistä ei pidä tehdä kauppatavaraa eikä niitä pidä lahjoittaa yksityisiin käsiin voitontavoittelun välikappaleeksi. Uudesta Jyväskylästä on rakennettava markkinakunnan sijaan demokraattinen hyvinvointikunta. VESA LANKINEN varavaltuutettu, liikuntalautakunnan jäsen KIPINÄ JULKAISIJA JA KUSTANTAJA SKP:n Jyväskylän piirijärjestö PÄÄTOIMITTAJA Vesa Lankinen TOIMITUSSIHTEERI JA TAITTO Viljami Vaskonen PAINOS 20 000 PAINATUS TA-Tieto Oy SKP:n VAALITELTTA JYVÄSKYLÄSSÄ la 20.9. klo 10-14 Kortepohjan markkinoilla la 27.9. klo 10-14 kävelykadun Kompassilla la 4.10. klo 10-14 kävelykadun Kompassilla la 11.10. klo 10-14 kävelykadun Kompassilla la 18.10. klo 10-14 kävelykadun Kompassilla la 25.10. klo 10-14 kävelykadun Kompassilla Jaossa painotuoreita Tiedonantaja-lehtiä. Kahvitarjoilu. TERVETULOA TAPAAMAAN SKP:n KUNNALLISVAALIEHDOKKAITA! VILJAMI VASKONEN VILJAMI VASKONEN TIEDONANTAJAN kunnallisvaalitarjous SKP:n Jyväskylän piirijärjestö ry Kyllikinkatu 1, 40100 JYVÄSKYLÄ puhelinnumero: 045 560 2964 sähköposti: riitta.tynja@pp.inet.fi www.skp.fi/jyvaskyla 3 KK LEHDET 10 EUROLLA! Tilaus alkaa 1.8. Lisätiedot ja tilaukset: toimisto@tiedonantaja.fi / puh. (09) 774 3810 2 KIPINÄ
VEIKKO KOIVUSALO Historiansa tunteva puolue suuntaa tulevaan - SKP juhli 90 vuoden taivalta Vastavirtafestivaalilla Vanha ylioppilastalo ja Kolmen sepän aukio täyttyivät toiminnasta 30.-31. elokuuta, kun Suomen kommunistinen puolue juhli näyttävästi 90-vuotista taivaltaan. Viikonlopun Vastavirta-festivaalin keskusteluissa ei sorruttu vain vanhojen muisteluun vaan etsittiin suuntaa kohti tulevaisuutta. Lähin haaste ovat syksyn kuntavaalit, joihin SKP tuo varteenotettavan vaihtoehdon nykykapitalismin menolle ja eduskuntavasemmiston horrokselle. Vastarinta on välttämätöntä Festivaalin avajaiskeskustelussa etsittiin kapitalismille vastavoimaa marxilaiselta pohjalta. Maailmankuulu brittiläinen marxilainen tutkija David McLellan totesi, miten marxilaisen ajattelun vahvuus piilee materialistisuudessa ja talouden ymmärtämisessä. Marxilaisuus on tapa pureutua sosiaalisten ja poliittisten ideoiden juuriin ja tuottaa näiden ideologioiden kritiikkiä. Se kysyy, mistä ideat ovat tulleet ja ketä ne palvelevat, sanoi McLellan. Keskustelussa kuultiin myös Kemijärven massaliikkeen tiedottajan Juha Pikkaraisen mietteitä siitä, miten luodaan uudenlaista radikaalia kansanliikettä suuryhtiöiden mielivaltaa vastaan tilanteessa, jossa ay-liike ja eduskuntavasemmisto tyytyy vain voivottelemaan hampaattomuuttaan. Lauantain keskustelu mediasta, vallasta ja vaihtoehdoista oli yksi festivaalin kiinnostavimpia tilaisuuksia. Keskustelijoiksi oli saatu kuusi sanankäytön ammattilaista, mukaan luettuna Tiedonantaja-lehden päätoimittaja Erkki Susi sekä toimittajat Leif Salmén ja Hannu Taanila. Salménin mukaan media toimii tyhmentäjänä, kaikenlainen viihde lisääntyy ja ihmiset ovat siitä entistä riippuvaisempia. Media on meidän ja maailman välissä, jotta en sinua näkisi, kuvaili Taanila median valtaa. Erkki Susi peräsi median keskittymisen rajoittamista lainsäädännöllä, Ylen aseman turvaamista ja lehdistötuen ehtojen muuttamista. Historiaa ja kuntavaaleja SKP:n historia on Suomen kansan historiaa, todettiin Mitä opittavaa SKP:n historiasta? -tilaisuudessa sunnuntaina. Keskustelu veti tilan täyteen kaikenikäistä väkeä eikä vähiten tilaisuudessa alustaneen Veikko Porkkalan takia. Helsinkiläinen puolueveteraani täyttää parin kuukauden päästä sata vuotta. Kommunisteille historia on tärkeä, ettei sorruta valheellisen porvarillisen historiantulkinnan armoille. Nythän eletään aikaa, jolloin porvaristo pyrkii väärentämään sekä vanhempaa että uudempaa historiaa, huomautti Porkkala. SKP:n nuorinta polvea edustanut keskuskomitean jäsen Irene Auer piti tärkeänä nähdä, että SKP on osa suurempaa liikettä. Hyvänä esimerkkinä SKP:n joukkoliike- ja yhteistyöhakuisuudesta Auer nosti esille puolueen viime edustajakokouksen vetoomuksen yhteistoiminnasta porvarihallitusta vastaan. Vasemmiston ja vihreiden kaupunginvaltuutettujen alkupuheenvuoroilla höystetyssä kunnallispoliittisessa keskustelussa nousi esiin sekä punavihreän yhteistyön mahdollisuuksia että perustavaa laatua olevia eroja eri puolueiden kuntapolitiikassa. Keskeisiksi aiheiksi suodattuivat asukasdemokratia ja kysymys julkisista kuntapalveluista ja niiden rahoittamisesta: onko kyse kauppatavaroista vai perusoikeuksista? SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen totesi, että poliittisilla valinnoilla lahjoitetaan rikkaille verohelpotuksia ja luodaan lisää markkinoita yksityisille palveluyrityksille. Samalla on kuntiin luotu epädemokraattisia rakenteita, joissa asukkaiden ja jopa valtuutettujen on hankala vaikuttaa. Alibudjetointi on oikeiston tietoinen poliittinen keino, jolla kiristetään lautakuntia, kunnan työntekijöitä ja asukkaita raamiin, jossa palveluja ei voida kehittää eikä edes ylläpitää, sanoi Hakanen. Yhteisrintamaan oikeistoa vastaan SKP haluaa tuoda politiikkaan vaihtoehdot ja antaa sisällön sanalle vasemmisto, sanoi puheenjohtaja Yrjö Hakanen Suomen kommunistisen puolueen 90-vuotisjuhlassa sunnuntaina. Haluamme nostaa kehityksen lähtökohdaksi liikevoittojen ja pörssikurssien sijasta ihmisen ja jokaiselle kuuluvat perusoikeudet. VEIKKO KOIVUSALO Helsingin Vanha ylioppilastalo täyttyi festivaaliviikonloppuna ääriään myöten. Sunnuntaisen 90-vuotisjuhlan päätti Kansainvälinen. Hakanen vetosi voimien kokoamiseksi oikeistoa, kuntien palvelujen yksityistämistä ja Natoa vastaan. Nyt tarvitaan kommunisteja, jotka avaavat kussakin kunnassa asukkaille mahdollisuuden protestoida ja vaatia suunnan muuttamista. SKP on vallankumouksellisten päämäärien, marxilaisuuden, kapitalisminvastaisen luokkataistelun ja työväenluokan kansainvälisen solidaarisuuden puolue. Silloin kun SKP on ollut voimakas, on työväen ja vähävaraisten ihmisten elämä muuttunut paremmaksi, on saatu aikaan uudistuksia ja laajennettu demokratiaa. SKP tarvitaan, koska kapitalismi ei tarjoa ratkaisua köyhyyteen, työttömyyteen, eriarvoisuuteen, ympäristön tuhoutumiseen ja sodan vaaroihin, Hakanen totesi. MARKO KORVELA Mediasta ja vallasta Vastavirta-festivaaleilla keskustelivat Voima-lehden verkkojulkaisun päätoimittaja Hanna Nikkanen, Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Reetta Räty, toimittaja Leif Salmen, professori Hannu Nieminen, Tiedonantajan päätöimittaja Erkki Susi, sekä toimittaja Hannu Taanila. 3
Kaupunginjohto hakoteillä; SKP vaatii suunnanmuutosta Jyväskylän kaupunki kohtelee työntekijöitään hävyttömän eriarvoisesti. Ulkoistettaessa kaupungin toimintoja työntekijät eivät ole saaneet edes lämmintä kättä huomionosoituksena. Kaupunki on neuvotellut uuden työnantajan kanssa korkeintaan työntekijöiden irtisanomissuojan pituudesta. Kun kaupunginjohtaja Pekka Kettunen (sd) päätti vuonna 2004 ulkoistaa itsensä ja erota tehtävistään, hän sai hulppean 200 000 euron erorahan. Kettusen ja kaupungin väliseen sopimukseen kirjattiin sen olevan sitova vasta, kun tarvittava päätös on saanut lainvoiman. Rahat Kettuselle maksettiin kuitenkin ennen kuin niin ehti koskaan tapahtua. Kettusen tilalle uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin ökypalkkaa nauttiva Markku Andersson (kok.). Erorahat tuomittu laajasti Alun perin Kettuselle oltiin antamassa vieläkin suurempi summa, 260 000 euroa, mutta tuhansien kaupunkilaisten vastalauseiden ja poliittisen paineen vuoksi kaupunginhallitus oli pakotettu pienentämään lahjoitusta. Kettusen saama eroraha vastaa keskiverron kaupungin työntekijän kahdeksan vuoden palkkaa. Kettusen erorahan kannalla ovat alusta alkaen olleet kaikki Jyväskylän valtapuolueet Vasemmistoliitosta Kokoomukseen. Valtuustossa puolueiden rivit ovat matkan varrella jonkin verran rakoilleet, mutta yksimielisyys on kabineteissa aina lopulta saavutettu. Vain SKP:n valtuustoryhmä on yksimielisesti vastustanut erorahoja. Kettuselle myönnetty eroraha on valitusten jälkeen todettu oikeusistuimissa laittomaksi. Päättäessään erorahasta Jyväskylän kaupunginhallitus ylitti Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan toimivaltansa. Kaupunginvaltuuston enemmistö on kuitenkin vap a u t t a n u t kaupunginhallituksen j ä s e n e t vastuusta. Lisäksi kaupunginvaltuusto on äänestyksen jälkeen päättänyt, ettei myöskään Kettuselta ryhdytä rahoja takaisin perimään. Tämän valtuustopäätöksen Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kesäkuussa kumonnut. Kaupunginhallitus on kuitenkin yksimielisesti päättänyt valittaa päätöksestä KHO:een. Kaupunginvaltuutettu Riitta Tynjän (komm.) ansiosta Kettusen kultaisesta kädenpuristuksesta on kehkeytynyt pitkällinen poliittinen kamppailu. Tynjän tekemät valitukset ja niitä seuranneet oikeuden päätökset vastaavat laajasti kansalaisten oikeustajua. Kaupunginjohdossa joudutaan nyt miettimään kuumeisesti miten tehdyt virheet saataisiin peiteltyä. - Kaupunginhallituksen olisi pitänyt tyytyä hallinto-oikeuden kesäkuussa tekemään ratkaisuun ja ryhtyä valmistelemaan erorahojen takaisinperintää Kettuselta. Sillä SKP:n valtuustoryhmä, varavaltuutettu Vesa Lankinen, Jaana Haapasalo (sit.), Anu Suutari ja Riitta Tynjä, matkalla kaupungintalolle kampeamaan Jyväskylän politiikkaa oikeille raiteille. kannalla oli julkisuudessa ensi alkuun myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veijo Koskinen (sd), mutta takkia käännettiin jälleen, Mikä merkitys laillisuudella on Jyväskylässä, kun edes korkeimman hallintooikeuden päätöksiä ei noudateta? toteaa Tynjä. Tynjän näkemyksen mukaan kaupunginjohdossa ei haluta myöntää alun perin tehtyjä virheitä eikä hyväksyä KHO:n päätöstä. Perustellusti voidaankin kysyä, mikä merkitys laillisuudella on Jyväskylän kunnalliselämässä, jos edes Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä ei olla valmiita noudattamaan. Vaalikysymys Poliittisten vastustajien toimesta Riitta Tynjän tekemien valitusten on väitetty tulleen kaupungille kalliiksi. Paikallinen valtalehti on jo ehtinyt tuomita kaikki maailman kommunistit. Jyväskylän kommunisteja on syytetty myös populismista. Tynjä torjuu syytökset. - Suomalaiseen demokratiaan kuuluu kansalaisen oikeus valittaa väärinä pitämistään päätöksistä. Kettusen erorahapäätös ei Kaupunkia johdetaan yritysmaailmasta apinoiduilla opeilla. valitettavasti ole ainoa asia, josta kuntalaiset ovat viime vuosina Jyväskylässä valittaneet oikeutta hakiessaan, huomauttaa Tynjä ja viittaa useisiin kymmeniin valituksiin ja kanteluihin, joita k u n t a l a i s e t ovat joutuneet tekemään sosiaali- ja terveyspalvelujen puutteista. Hän tähdentää, että k e t t u s j u t u n valituksista ei ole koitunut k a u p u n g i l l e m e r k i t t ä v i ä ylimääräisiä kustannuksia. Sen sijaan kaupunginjohdon toimet ovat tulleet maksamaan maltaita. - Kettusjuttu ei ole ollut kaupungille hyvää mainosta, mutta vastuun niin 200 000 euron häviämisestä kaupungin kassasta kuin myös imagotappioista kantaa laittoman erorahapäätöksen tehnyt ylin luottamus- ja virkamiesjohto, muistuttaa Tynjä. Kettusjuttu on osoittanut, että Jyväskylässä laki ei ole suinkaan kaikille sama. Päättäjät ovat valmiita jakamaan toisilleen kohtuuttomia etuja jopa laista välittämättä. Virheellistä ja epäoikeudenmuk aista linjaa ei olla valmiita arvioimaan uudelleen. Kaupunkia johdetaan yritysmaailmasta apinoiduilla opeilla. Samanaikaisesti kun huippupalkkaisille kaupunginjohtajille annetaan yhä suurempia lisäetuja, köyhiä ja päätöksenteosta syrjäytettyjä kaupunkilaisia ja kaupungin työntekijöitä kyykytetään rahapulaan vedoten. Jyväskylässä tehdään päätöksiä, joiden seurauksena kunnallisia palveluja ulkoistetaan, palvelumaksuja korotetaan ja lähipalveluja karsitaan. Pienelle piirille luodaan näin uusia mahdollisuuksia rahastukseen. Kaupungille ja kaupunkilaisille on varattu jälleen kerran maksajan rooli. VESA LANKINEN Erorahan lahjoittaneiden päättäjien nimet ovat kiinnostaneet kaupunkilaisia. 4 KIPINÄ
Jyväskylä on opiskelijoille palveluita velkaa Mikä Jyväskylä olisi ilman opiskelijoita? Kysymys on retorinen, ja (itsestään selvä) vastaus on paska kaupunki. Kulttuuritarjonta rajoittuisi Jari Sillanpäähän, Mambaan, täti-ihmisten koristeompelukerhoihin ja autohullujen aikamiespoikien kansalliseen kännijuhlaan, ralleihin, jos sitä edes kulttuurina voi pitää. Kaupungissa olisi säpinää kuin hartausseurassa. Opiskelijat järjestävät festivaaleja ja klubeja, tuottavat kulttuuria teatterista rokkiin ja runouteen ja yleensä vielä omakustan- Tuskinpa paperimiehetkään toisivat rahojaan kapakoihin ja yökerhoihin, jos siellä ei olisi ihania opiskelijatyttöjä. nehintaan vapaaehtoistyöllä. Tätä toimintaa kaupunki ei ole tukenut nimeksikään. Päinvastoin noudattamalla suuryritysten kaavoitustoiveita jyrätään kaupunkikulttuurille tärkeitä tiloja kauppakeskusten alta. Ilman opiskelijoita ei täällä olisi elävää kaupunkikulttuuria. Taloustilanne ei olisi sen aurinkoisempi. Matala opintotuki ja kasvavat elinkustannukset takaavat, että opiskelijat toimivat työvoimareservinä surkeimmille paskaduuneille. Me siivoamme raput ja ostarit, tarjoilemme purilaisia hesessä ja puhelinkauppaamme laatulehtiä. Opiskelijat laittavat takuuvarmasti kiertoon jokaisen roposen, jonka käsiinsä saavat. Keskustan kahvilat, pitseriat, levykaupat ja monet muut pienyrittäjät joutuisivat laittamaan lapun luukulle ilman meitä opiskelijoita. Ja tuskinpa paperimiehetkään toisivat rahojaan kapakoihin ja yökerhoihin, jos siellä ei olisi ihania opiskelijatyttöjä. Kaupunki kiittää opiskelijoita kaavoittamalla automarketteja kaupungin laidoille ja autoistamalla ydinkeskustaa yhä suuremmilla pysäköintikomplekseilla. Tiedoksi teille arvon kuntapäättäjät: aika harvalla meistä on auto! Julkisen liikenteen kehittäminen maksuttomaan suuntaan palvelisi meitä ja muitakin kaupunkilaisia paremmin ilmastonmuutosta unohtamatta. Kaupunki voisi aloittaa takaisin maksun opiskelijoille tarjoamalla tiloja ja resursseja omaehtoiselle toiminnalle. Niille on tarvetta, sillä työmarkkinat vaativat meiltä luovuutta, persoonallista ilmaisua ja kykyä itsenäisiin ratkaisuihin; taitoja, joita yhä karsitummat putkitutkinnot eivät kehitä. Luovuutta saati sitten innovaatioita ei synny ostoshelveteiksi muuttuvassa kaupungissa. Me emme pyydä, me vaadimme: velat maksuun! VILJAMI VASKONEN opiskelija Jyväskylän kaupunginhallitus, joka päätti 19.1.2004 yksimielisesti lahjoittaa Pekka Kettuselle 200 000 euroa: TOIVO KOIVISTO Erkki Ikonen (kok.), Matti Ojala (sd.), Pirkko Selin (kesk.), Jorma Ahola (sd.), Erkki Arvaja (kd.), Arvi Hakkarainen ( vas,), Hilkka Illman (sd.), Kaija-Leena Kaijaluoto (vihr.), Jarmo Hakkarainen (vihr.), Marja-Liisa Kontio (kok.), Erkki Urtti (kesk.), Tuulikki Väliniemi (sd.). Korkein hallinto-oikeus KHO totesi 6.6.2006 päätöksessään Jyväskylän kaupunginhallituksen ylittäneen toimivaltansa. Kaupunginvaltuutetut, jotka 15.1.2007 pidetyssä valtuuston kokouksessa olivat sillä kannalla, että Kettunen voi pitää itsellään laittomat erorahat: SDP: Blom Jari, Haapsalo Kaija, Hirvensalo Mirja, Huovinen Susanna, Illman Hilkka, Koskinen Veijo, Leppänen Lea, Louhivuori Jukka, Melville Tony, Olin Kalevi, Ruoppila Ahti, Turunen Kirsti, Väliniemi Tuulikki, Yksjärvi Leena Vas.: Pernu Ilkka Kokoomus: Fredrikson Erkki, Fredrikson Timo, Hiltunen Ari, Kontio Marja-Liisa, Lajunen Heimo, Pulli Terhi, Salokorpi Esa, Savolin Reijo, Selin Jaakko, Virkkunen Henna Vihreät: Kaijaluoto Kaija-Leena, Lindström Tuija, Mäkinen Tuija, Rönnberg Risto Kaupungintalo on saanut kunnian olla jo vuosia jatkuneen poliittisen farssin näyttämö. Keskusta: Holma Sakari, Juusela Jukka, Karjalainen Kerkko, Karjula Kati, Kettunen Sami, Neittaanmäki Petri, Nissinen Eino, Sopo Raimo, Sorri Katja Kristilliset: Arvaja Erkki, Starczewski Juhani Kaikki SKP:n valtuutetut olivat erorahan takaisinperimisen kannalla Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi 27.6.2008 valtuuston päätöksen. Jyväskylän kaupunginhallitus on valittanut päätöksestä Korkeimpaan hallintooikeuteen. 5
Parkkihallien rakentaminen syö julkisen liikenteen kannattavuutta VILJAMI VASKONEN Henkilöautokanta on kasvanut Jyväskylässä voimakkaasti viime vuosina. Kehitys synnyttää painetta parkkihallien rakentamiseen, varsinkin ydinkeskustassa. Vapaudenkatu on keskeisin joukkoliikennekatumme, jonka tukkeeksi on vasta valmistunut Sokoksen parkkitalon laajennus. Saman kadun varteen, Cygnaeus-lukion tontille, on rakenteilla kerrostalo, jonka alle tulee julkinen pysäköintilaitos. Vielä on vireillä kaupunkikuvallisestikin arveluttava parkkihalli Kirkkopuiston alle. Keskustaan kohoavat uudet kiinteistöt vaativat lakisääteiset parkkitilansa, ja suunnittelun myötä myös vanhojen kivitalojen asukkaat ja muut toimijat ovat ryhtyneet peräämään oikeuttaan parkkitilaan. Kaupunki toteuttaa toiveita kuuliaisesti, vaikka samalla sen tavoitteena on kävelykeskustan laajentaminen ja joukkoliikenteen käytön edistäminen. Ekologinen Jyväskylä tekee siis parhaansa, jotta henkilöautoilla päästään esteettömästi ja sankoin joukoin kaikkiin kaupallisesti merkittäviin kohteisiin. Bussiliikenne on vaikeuksissa Bussiliikenteen kannalta kehitys on tuhoisa. Kun keskustaan pääsee helposti omalla autolla, suurituloisten autonomistajien ei tarvitse edes harkita bussia kulkuvaihtoehtona, vaikka he joutuvatkin maksamaan kalliisti autojensa pysäköinnistä. Pienituloisilla taas on vaikeuksia maksaa nykyisiä bussimaksuja. Näin ollen bussien käyttö vähenee, jolloin kaupunki joutuu karsimaan bussilinjoja ja upottamaan vuosittain yhä enemmän rahaa paikallisliikenteen tukemiseen. Syntyy syvenevä negatiivinen kierre. Keskustaan kohoavat kiinteistöt vaativat lakisääteiset parkkitilansa, mikä vain loitontaa unelmaa autottomasta keskustasta. Globaali muutos ei voi syntyä ilman, että paikalliset yhteisöt muuttavat kulutustottumuksiaan. Julkisessa liikenteessä on toisin sanoen ajauduttu tilanteeseen, jossa kaupungin on verovaroin tuettava yksityistä liikennöitsijää, jotta vähävarainenkin voisi käyttää bussia. Samanaikaisesti keskeisen joukkoliikennekadun varteen s u u n n i t e l l a a n yhä uusia parkkihalleja, jotka vaikeuttavat julkisen liikenteen järjestelyjä. Autoton lähiöasukas joutuu siten tukemaan kunnallisverollaan sekä autoilijoita että julkista liikennettä, koska joka tapauksessa pienituloinenkin maksaa kunnallisveroa. Näissä olosuhteissa olisi järkevintä laskea julkisen liikenteen polttoainekuluja sekä välttää parkkitalojen ja -luolien rakentamista joukkoliikennekatujen varsille. Jos parkkitilaa todella tarvitaan, se myös olisi sijoitettava sellaisille tonteille, joilla ei ole sen paremmin virkistys- kuin kulttuuriarvoakaan. Ilmastonmuutosta on torjuttava paikallisesti Töitä ansioitta, eläkkeelle ilman eläkettä Mitä enemmän suosimme yksityisautoilua, sitä enemmän edistämme ilmastonmuutosta. Liikenne on yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista, ja päästöt lisääntyvät, jollei kehityksen suuntaa kyetä muuttamaan. On pidettävä mielessä, että globaali muutos ei voi syntyä ilman, että paikalliset yhteisöt muuttavat kulutustottumuksiaan. Lisäksi maapallon öljyvarat ovat rajalliset. Nyt taisteluun öljystä upotetaan USA: n johtamissa sodissa käsittämättömiä rahasummia, joilla voitaisiin yhtä hyvin ruokkia kaikki maailman ihmiset ja säilyttää planeettamme elinkelpoisena. SKP:n periaatteena on energiansäästön, uusiutuvien energiamuotojen ja joukkoliikenteen suosiminen. Hyvää kaupunkikuvaa on rakennettava ihmisten ja luonnon ehdoilla. Liike-elämän edut ovat toissijaisia, kun on kyse maapallon kestokyvystä ja ihmiskunnan hengissä selviytymisestä. SATU KORTELAINEN Työkyvyn ylläpito on vaativa laji. Työhön pääsyyn ei riitä, jos on kolme ammattitutkintoa suorittanut 25-vuotias, jolla on pitkä työkokemus. On tuotteistettava oma osaaminen eli koottava kokonaispaketti, joka sisältää sopivat harrastukset, oikeat elämänarvot ja elinikäisen urakehitysvision. Ikinä ei tiedä, milloin kohdalle osuu se Oikea (työnantaja), joka harrastaa golfia (kuten Sinäkin), on avaamassa haarakonttoria Indonesiaan (Sinun toivemaahasi) ja joka arvostaa vahvaa myyntiasennetta ja autoa (jotka Sinulla tietysti jo ovat). Näin on opetettu mainettaan paremmassa työvoimakoulutuksessakin. 1990- luvulla tosin hiottiin CV:itä ja hakemuksia. 2000-luvulla huomattiin, että samat luuserit ovat hionnasta huolimatta työttöminä, joten niille piti opettaa muutakin, kuten atk-taitoja. Nyt on todettu, että työttöminä nuo Aiempi herra ja orja -systeemi on muuttunut vertaisorjuudeksi. ovat edelleen. Siis aktivoidaan lisää! Jos 10 vuoden mittaan on tullut täyteen 5 pitkää t y ö vo i m a k u r s s i a, 3 harjoittelua ja 2 tukityötä, niin tällä menolla kerkeän 36-vuotiaana työmarkkinoiden heittopussimaisterina ennen eläkeikää ainakin 15 kurssille, 9 harjoitteluun ja 6 tukityöhön ja enempäänkin, jos tarpeeksi persuuksiin potkitaan. Kovapäisenkin on opittava kapitalismin kultainen laki, että kun nöyrästi omaa onneaan takoo, niin lopussa kiitos seisoo, vaikkei ehkä rikastukaan kuin henkisesti. Sitten kun duuniin on päässyt, tosi nöyryyden oppi alkaa. Meissä jokaisessa asuu kyttääjä, jota myös sisäiseksi asiakkaaksi kutsutaan. Sisäinen asiakas vaanii joka työpaikalla, sillä työkaveri ei ole enää vain kaveri. Aiempi herra ja orja -systeemi on muuttunut vertaisorjuudeksi, jossa palvelijat pokkuroivat toisiaan edetäkseen elämässä ja herrat katsovat päältä saneeraussuunnitelmat otsalohkoissa jylläten. Onneksi meillä on televisiossa Heikoin lenkki- ym. survival-kisat, joista voimme oppia nöyryyden taitoa. Kuitenkin uuslukutaidottomuus pahenee maassamme. Selitettäköön siis muutaman keskeisen työelämävaatimuksen merkitys tässä. Joustavuus = valmius työskennellä millä tahansa palkalla missä vain, milloin vain ja miten päin vain Innovatiivisuus = kyky tajuta työtehtävät ja keksiä itselleen tekemistä ilman perehdyttämistä Dynaamisuus = kova kunto ja huipputerveys, joiden ansiosta jaksaa heilua kuin heinämies kellon ympäri Positiivisuus = taito hymyillä hampaat irvessä huolimatta kaikesta sonnasta, mitä milloinkin päälle viskataan SATU KORTELAINEN 6 KIPINÄ
HOIVATAKUU JYVÄSKYLÄN VANHUSPALVELUIHIN Antiikin Kreikan sodankävijöiden tavoin Jyväskylän kaupunki laatii neljän vuoden välein suuntaviivat tulevalle toiminnalleen. Kaupunginvaltuutettujen vuonna 2005 työstämä suunnitelma sisältää kahdeksan jaloa päämäärää, joihin valtuustokauden aluksi luvattiin innokkaasti sitoutua. On johtopäätösten aika: kuinka odotukset täyttyivät, millä kohtaa tavoitteet toteutuivat ja missä olisi ollut parannettavaa. Kun vain maltettaisi arviointi taas kerran tehdä rehellisesti ja itsekriittisesti. Miten tavoitteisiin? Jo pikainen vilkaisu kaupunkistrategiaan kertoo, että se on markkinointi- ja kampanjointikeino, ja alleviivaa taloudellisia vaikutuksia yli sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden. Ylevillä tavoitteilla on pyrkimys unohtua alle vuodessa niiden laatimisesta. Erityisesti arvoremontin puolestapuhujina viime aikoina esiintyneet sosiaalidemokraatit ovat osoittautuneet kuluneella valtuustokaudella varsin erikoisiksi strategeiksi. Heiltä tuntuu karanneen käsitys siitä, mitä strategian toteuttaminen käytännössä tarkoittaa. Pelkillä puheilla tai unelmilla ei rakennetta reilua Suomea vaan sitä varten tarvitaan ihan oikeita päätöksiä silloin, kun valtion ja kuntien talousarvioista päätetään. Lupaukset kuin taustahälyä Kaupunkistrategiaan vasta neljänneksi painopistealueeksi kirjattu kuntalaisten perustarpeista ja turvallisuudesta huolehtiva hyvinvointipolitiikka on kerännyt kohdista eniten kritiikkiä. Erityisesti vanhustenhuollon tilaa on arvosteltu kuluneena kesänä valtakunnallisesti. Myös keskustelu jyväskyläläisvanhusten hoidon laadusta on perustunut muuhun kuin vahvistamattomiin väittämiin. Saavuttamatta on vielä kaupunginvaltuuston 23.4.2001 laatiman periaatepäätöksen mukainen tavoite vanhustenhuollon henkilöstöä koskevista resursseista vuoteen 2005. Valtuusto totesi kokouksessaan huhtikuussa 2008, että nykyinen ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus sektorin henkilöstömäärästä täyttyy pitkäaikaishoidossa ja terveyskeskussairaalassa. Sen sijaan tehostetussa palveluasumisessa henkilöstön määrä jää alle suositusten eikä mitoituksessa hyvään yllä yksikään vanhuspalvelujen hoitomuoto. Lupaukset hyvinvoinnin tasaisen jakautumisen turvaamisesta soivat kuin hissimusiikki. Liian vähän työntekijöitä Lupaukset hyvinvoinnin tasaisen jakautumisen turvaamisesta soivat kuin hissimusiikki. SKP:n aloitteelle vanhustenhuollon kehittämistarpeiden selvittämiseksi on viitattu kintaalla koko 2000-luvun. Kyllön terveyskeskuksen työntekijöillä pitää kiirettä, sillä töitä joudutaan tekemään liian pienellä henkilökunnalla. Henkilöstön määrä vaikuttaa tunnetusti palvelujen laatuun. Jyväskylän vanhuspalvelujen riittämättömistä henkilöstöresursseista huolestuneet kuntalaiset ovat reklamoineet asiasta lääninhallitukselle, joka on päätynyt esittämään Jyväskylälle vähintään viittä uutta hoitotyöntekijää vuodelle 2009. Oikeutta on haettu usein valitusten ja kantelujen avulla. Myös SKP:n vanhustenhuollon tilan kartoittamista ja kehittämistarpeita koskeville valtuustoaloitteille on viitattu kintaalla koko 2000-luvun. Tuleva uusi suurkunta uhkaa lisäksi lähipalveluja, keskittää hoivapalvelualaa ja siirtää sen kunnilta ja järjestöiltä yksityisille ja jopa kansainvälisille pörssiyhtiöille. Kaikilla oikeus hyvään vanhuuteen Jyväskylän kaupunkistrategiassa rima on monilta osin asetettu korkeaksi, mutta vanhuspalvelujen osalta Jyväskylä yhtäkkiä tähtääkin minimiin, vain täyttämään lain vaatiman palvelutoiminnan. Hyvään on pitkä matka, mutta ovatko askeleet edes sitä kohti? Entä jos peruspalveluiden eri osa-alueille asetettaisi omia tavoitteita, joista uuden Jyväskylän vanhuspalvelujen tavoite kuuluisi yksinkertaisesti Maan parhaat vanhuspalvelut? Näin sysättäisi rakenteellinen muutos alkuun. SKP vaatii vanhustenhuoltoon lakia hoivatakuusta, joka velvoittaisi valtion ja kunnat yhdessä turvaamaan palvelujen riit- Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksityistämisen uhan alla uudessa suurkunnassa. Tuleva suurkunta uhkaa siirtää hoivapalvelut kunnilta ja järjestöiltä yksityisille ja jopa kansainvälisille pörssiyhtiöille. tävyyden ja hyvän laadun. Poliittisten päättäjien soisi eturintamassa toteuttavan professori Sirkka-Liisa Kivelän asenteellisen muutoksen vaatimusta vanhusten kunnioittavasta kohtelusta ja heidän ikänsä tuomien muutosten huomioon ottamisesta sekä vanhusten itsensä, heidän omaistensa ja vanhuspalvelujen työntekijöiden äänen kuuluville saamisesta. Kuntalaisten tehtävänä on valvoa, että strategiset johtajat (valtuutetut) edistävät vaalien jälkeenkin päätöksentekotilanteissa vähintään itse asettamiaan tavoitteita. 7
Suomen Kommunistisen Puolueen kunnallisvaaliehdokkaat Jyväskylässä EETU SUHONEN, 50 datanomiopiskelija JARI PIRHONEN, 38 lähihoitaja AINO KAINULAINEN, 24 opiskelija HANNA ERA, 28 varastotyöntekijä MAURI JUKARAINEN, 56 työmies SATU KORTELAINEN, 36 filosofian maisteri SEPPO KUOPPALA, 52 luokanopettaja VILJAMI VASKONEN, 24 opiskelija AINO SILLMAN, 58 kodinhoitaja HOSSEIN NAJAFI, 47 yrittäjä ANTTI KURKO, 27 opiskelija AKI MIETTINEN, 26 ohjaaja RIITTA TYNJÄ, 56 KM, sosiaalityöntekijä PEKKA PETÄJÄNIEMI, 64 paperityöläinen, eläkeläinen MARJA PETÄJÄNIEMI, 59 kirjastovirkailija PEKKA KOVANEN, 54 jäähdytyskoneasentaja ARVI KUPARI, 82 kirvesmies, eläkeläinen 8 KIPINÄ ERKKI TYNJÄ, 58 yht.lis., fil.lis., eläkeläinen VESA LANKINEN, 48 nuorisokodinjohtaja PEKKA ULMANEN, 50 taiteilija EERO SIVANDER, 48 sekatyöläinen, eläkeläinen