OPETUSHALLITUKSEN JA VALTION JA ERITYIS- PALVELUJEN AMMATTILIITTO VAL RY:N VÄLINEN TYÖEHTOSOPIMUS 15.02.2005 PÄÄTTYVÄKSI SOPIMUSKAUDEKSI

OPETUSHALLITUKSEN JA VALTION JA ERITYIS- PALVELUJEN AMMATTILIITTO VAL RY:N VÄLINEN TYÖEHTOSOPIMUS 15.02.2005 PÄÄTTYVÄKSI SOPIMUSKAUDEKSI (sisältää 12.02.2004 allekirjoituspäytäkirjan aiheuttamat muutokset)

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 2 3 4 SOVELTAMISALA TYÖSUHTEEN ALKAMINEN KÄYTTÄYTYMINEN TYÖSSÄ TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN JA LOMAUTTAMINEN 5 5 6 6 II TYÖAIKA 5 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA 6 VIRASTOTYÖAJAN PIIRISSÄ OLEVAT TYÖT 7 VUOROTYÖ SEKÄ IL TA- JA YÖTYÖ 8 HÄTÄTYÖ 9 VARALLAOLO 10 ERÄÄT TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 11 MUUT TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 7 8 8 9 9 10 10 III PALKKAUS 12 13 14 15 16 PALKKAUSPERUSTEET AIKAPALKKA SUORITUSPALKKA PALKANMAKSU PALVELUSVUOSILISÄ 11 11 12 12 12 17 14 OMAN AUTON KÄYTTÖ, YÖHOITOLlSÄ SEKÄ AMMATTITUTKINTO JA -PÄTEVYYSLISÄT 15 18 MUUT LISÄT JA PALKKIOT 16 19 KYLMÄN SEUDUN LISÄ

3 IV ERINÄISET KORVAUKSET 20 MUUT KORVAUKSET 17 V 21 22 23 24 SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 18 TYÖTURVALLISUUS SUOJAVAATETUS 18 TERVEYSTARKASTUKSET 18 VAIKEASTI SAIRAAN LAPSEN HOITO 19 VI 25 26 27 ERINÄISET MÄÄRÄYKSET ERÄÄT KIINTEISTÖHUOLTOALAN TEHTÄVÄT AMMATTIYHDISTYSKOULUTUKSEN HYVÄKSYMINEN TYÖNTUTKIMUKSET 19 19 20 VII TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN 28 29 30 31 LUOTTAMUSMIEHET 20 ASIAMIEHET 20 21 ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN TYÖNSEISAUSTEN 21 ESTÄMINEN JA TYÖRAUHA VIII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN 32 33 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO- JA IRTISANOMINEN ALLEKIRJOITUSMERKINNÄT 22 22 LIITTEET PALKKALlITTEET 23 PALKKALIITE 01 (1.3.2003) PALKKALIITE 02 (1.3.2003) 23 25

4 PALKKALIITE 03 (1.3.2003) LIITE 04 (siivoojat) LIITE 05 (erityisammattikoulut) LIITE 06 (lomarahan vaihtaminen) NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA 21.11.2002 NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA 12.03.2003 26 28 30 31 33 34

5 OPETUSHALLITUKSEN JA VALTION JA ERITYISPALVELUIDEN AMMATTILIITTO VAL RY:N VÄLINEN TYÖEHTOSOPIMUS 31.1.2003 PÄÄTTYVÄKSI SOPIMUSKAUDEKSI I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 SOVELTAMISALA 1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan opetushallituksessa ja sen toimialaan kuuluvissa valtion oppilaitoksissa seuraavissa töissä yksityisoikeudellisessa työsuhteessa oleviin työntekijöihin: 1) 2) 3) kiinteistönhuoltoalan sekä hoito- ja talousalan töissä (palkkaliite 01 laitoshenkilökunnan töissä (palkkaliite 02) kirjasto- ja toimistoalan töissä (palkkaliite 03). 2. Tässä työehtosopimuksessa tarkoitettuun henkilöstöön sovelletaan valtiovarainministeriön ja AKAVA-JS ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Valtion yhteisjärjestö VTY:n välisen voimassa olevan valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä niiltä osin kuin jäljempänä tässä työehtosopimuksessa ei ole toisin sovittu. 3. Sopimusta ei sovelleta pelkästään maataloustyötä tekeviin työntekijöihin. 2 TYÖSUHTEEN ALKAMINEN 1. Työntekijän oppilaitokseen ottaa johtokunta, rehtori, johtaja tai muu oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva sen mukaan kuin asetuksessa ja johtosäännössä on määrätty. 2. Uuden työntekijän kanssa on tehtävä kirjallinen työsopimus ja hänen työhönotostaan on ilmoitettava viivytyksettä asianomaisen järjestön nimeämälle luottamusmiehelle tai pääluottamusmiehelle, ellei työsuhteen Iyhytaikaisuuden vuoksi kirjallista sopimusta ja ilmoittamista ole pidettävä tarpeettomana tai ellei työntekijä lyhytaikaisen työsopimuksen ollessa kyseessä kirjallista sopimusta vaadi. 3. Asianomaisella luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa kirjalliset työsopimukset. 4. Työntekijälle on työsopimusta tehtäessä todistettavasti ilmoitettava, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa määräajan tai muutoin katsottava määräaikaiseksi taikka onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi. Milloin työsopimus on tarkoitettu olemaan voimassa määräajan tai muutoin katsottava määräaikaiseksi, työntekijälle on samalla ilmoitettava työkauden pituus joko kalenteriajan mukaan tai muutoin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla. 5. Milloin työntekijän työsuhde keskeytyksettä on jatkunut vähintään vuoden, työsopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi, paitsi milloin on sovittu työsopimuksen päättymisestä määrättynä päivänä tai määrätyn työn tultua suoritetuksi eikä työsopimuksen määräaikaisuudelle ole perusteltua syytä.

6 6. Työntekijän työsopimuksessa on mainittava työn laatu, työpaikka ja työpaikkakunta, työn aloittamisaika sekä ammattinimike ja sen edellyttämä palkka. 7. Työhön ottamisessa ja työsuhteessa noudatetaan ehdotonta puolueettomuutta siten, ettei ketään perusteettomasti aseteta toisiin nähden eri asemaan syntyperän, uskonnon, sukupuolen, iän, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan taikka muun näihin verrattavan seikan vuoksi. 8. Työhön otettaessa kiinnitetään mahdollisuuksien mukaan huomiota myös sosiaalisiin näkökohtiin siten, että työtaitoonsa ja työkykyynsä nähden samanarvoisista työntekijöistä otetaan työhön ensisijaisesti ne henkilöt, joiden toimeentulon voidaan katsoa eniten olevan työstä saatavan ansion varassa. 9. Työntekijän työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnantaja työntekijää työhön ottaessaan ilmoittaa työn alkavaksi ja työntekijä sopimuksen mukaisesti ryhtyy työhön. 3 KÄYTTÄYTYMINEN TYÖSSÄ 1. Työntekijän tulee suorittaa työnsä ahkerasti ja huolellisesti, noudattaa tarkoin työaikaa sekä välttää työssä kaikkea, mikä voi saattaa hänen tai hänen työtoverinsa turvallisuuden vaaranalaiseksi tai turmella valtion omaisuutta. 2. Työpaikalla on esiinnyttävänä raittiina. 4 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN JA LOMAUTTAMINEN a) Toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset 1. Sen estämättä, mitä valtion yleisen työehtosopimuksen liitteenä olevissa sopimusmääräyksissä irtisanomissuojasta ja lomautuksesta on määrätty, noudatetaan työntekijän vapaaehtoisesti siirtyessä työnantajan toisen laitoksen tai vastaavan työhön työn järjestelyn kannalta tarpeellista, kuitenkin enintään irtisanomisajan pituista siirtymäaikaa. Tarvittaessa voi työnantajan keskushallinnon edustaja neuvoteltuaan asianomaisten osapuolten kanssa määrätä siirtymäajasta. b) Määräaikaiset työsopimukset 2. Irtisanomisaikaa ei noudateta silloin, kun työntekijä on otettu työhön määräajaksi tai suorittamaan määrätty työ. Milloin työkauden pituutta ei määräaikaisena pidettävän työsopimuksen osalta ole määrätty kalenteriajan mukaan, työnantajan on kuitenkin neljätoista vuorokautta ennen ilmoitettava työntekijälle odotettavissa olevasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellaisesta seikasta, joka on työnantajan mutta ei työntekijän tiedossa. 3. Kalenteriajan mukaan määrätyn määräaikaisen työsuhteen päättymisestä on vastaavasti ilmoitettava yhtä kuukautta aikaisemmin, milloin sopimus on tehty vuotta pitemmäksi ajaksi.

7 c) Työsuhteen purkaminen 4. Sovitusta työkaudesta ja irtisanomisajasta huolimatta työsopimus voidaan heti purkaa työsopimuslain (55/2001) 8 luvun 1 :ssä mainitusta syystä. 5. Jos työntekijä on ollut työstä poissa vähintään viikon eikä hän tuona aikana ole ilmoittanut pätevää estettä, työnantajalla on oikeus työsopimuslain (55/2001) 8 luvun 3 :n nojalla pitää työsopimusta purkautuneena. Jos ilmoittamista on kohdannut pätevä este, peruuntuu purkaminen. d) Ilmoittaminen 6. Sen estämättä, mitä valtion yleisen työehtosopimuksen liitteenä olevissa sopimusmääräyksissä irtisanomissuojasta ja lomautuksesta on määrätty irtisanomisen ja lomauttamisen ilmoittamisesta, irtisanoo työsuhteen tai lomauttaa työntekijän työnantajan puolelta työhönottaja kirjallisesti ilmoittaen samalla irtisanomisen tai lomauttamisen syyn. Työsuhteen purkaa työhönottaja ilmoittaen samalla purkamisen syyn. Tässä momentissa mainituista asioista on ilmoitettava välittömästi luottamusmiehelle. 7. Työntekijän on irtisanottava kirjallinen työsopimus kirjallisesti II TYÖAIKA 5 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA A Työaikalain 6 &:n alaiset työt 1. Valtion virka- ja työehtosopimuksen työajoista (13.12.2000) 4 :n 1 momentissa sovitut työaikalain (605/96) 6 :n mukaiset kulloinkin noudatettavat vuorokautisen säännöllisen työajan vaihtoehtoiset pituudet a) ja b) vahvistetaan työtuntijärjestelmässä. 2. Säännöllinen työaika sijoitetaan työaikalain 6 :n mukaisessa: kaksivuorotyössä päivävuorossa klo 7.00-15.00 välille ja iltavuorossa klo 15.00-23.00 välille. kolmivuorotyössä päivävuorossa klo 7.00-15.00 välille, iltavuorossa klo 15.00-23.00 välille ja yövuorossa klo 23.00-7.00 välille. 3. Työvuorot Työaikalain 6 :n mukaisessa vuorot yössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kahden viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. 4. Tasoitusjakso kuulo- ja näkövammaisten kouluissa:1 1 Sovellusala: Haukkarannan koulu, Mikkelin ja Oulun kuulovammaisten koulu, sekä Jyväskylän näkövam-

I 8 a) säännöllinen työaika on enintään 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon pituisena työjaksona; b) säännöllinen työaika voi olla joissakin työjaksoissa pitempi, kuitenkin enintään 6 tuntia jakson säännöllistä työaikaa pitempi. Työaika on tällöin tasoitettava neljän työjakson pituisen tasoituskauden (12 työviikkoa) aikana keskimäärin työjakson säännölliseen työaikaan. B Tvöaikalain 7.&:n alaiset tvöt Työaikalain 7 :n mukaista työaikaa noudatetaan Alavuden, Kuhankosken ja Perttulan erityisammattikouluissa vammaisten hoitotyötä tekeviin työntekijöihin. 6 VIRASTOTYÖAJAN PIIRISSÄ OLEVAT TYÖT Tämän työehtosopimuksen toimisto- ja kirjastoalan palkkaliitteeseen 03 sijoitettuun henkilökuntaan sovelletaan mitä asetuksessa valtion virastojen aukiolosta (332/94) tarkoitettujen virastojen työaikamuodosta sekä vastaavasta työaikamuodosta muissa virastoissa on sovittu ja noudatetaan mitä valtion virka- ja työehtosopimuksen työajoista (13.12.2000) määräyksissä on sovittu. 7 VUOROTYÖ SEKÄ IL TA- JA YÖTYÖ 1. Vuorot yössä maksetaan työntekijälle vuorotyölisää jokaiselta ilta- ja yövuorossa tehdyltä tunnilta kohdan 3. mukaisesti. 2. Työstä, joka ei ole vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, mutta jota tehdään: a) kello 18.00-21.00 välisenä aikana, maksetaan iltatyölisää b) kello 21-00 - 06.00 välisenä aikana, maksetaan yötyölisää 3. Iltatyölisän suuruus on 15 % ja yötyölisän suuruus on 30 % asianomaisen yksinkertaisesta tuntipalkasta laskettuna. 4. Jos kuitenkin viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, pidetään tällaisena jatkoaikana suoritettua työtä yötyölisää laskettaessa yöt yön veroisena ensimmäiseen vähintään 2 tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka. 5. Jos vuorotyö tai ilta- ja yöt yö tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, niistä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuna kuin muukin palkka.

9 8 HÄTÄTYÖ 1. Hätätyötä voidaan teettää työaikalain 21 :ssä edellytetyin perustein. Hätätyö korvataan kuten ylityö silloin, kun se ylittää valtion työajoista tehdyn virka- ja työehtosopimuksen 14 :ssä sovitut ylityökorvauksiin oikeuttavat säännölliset työajat. (palkkatekijätunnus 5180 ja 5175) 2. Milloin työnantajan on tehtävä työaikalain 21 :ssä määrätty ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle, on vastaava ilmoitus annettava myös asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle ja pääluottamusmiehelle. 9 VARALLAOLO A) Asuntovarallaolo 1. Korvaus asuntovarallaolosta määräytyy työaikalain 6 :n mukaan. 2. Asuntovarallaoloa voidaan käyttää silloin kun työhön on saavuttava välittömästi tai kun edellytetään varalla oloa sovitussa paikassa. B) Tavoitettavissaolo 1. Milloin työntekijä on määrätty olemaan siten tavoitettavissa, että hänet voidaan hakulaitteella, puhelimella tai muulla viestimellä kutsua tarpeen vaatiessa työhön yhden (1) tunnin kuluessa, maksetaan tällaisesta tavoitettavissaolosta 35 % korvaus työntekijän yksinkertaisesta tuntipalkasta laskettuna. 2. Kun työntekijä on velvollinen kutsun saatuaan saapumaan työhön kahden (2) tunnin kuluessa, maksetaan tällaisesta tavoitettavissaolosta 25 % korvaus työntekijän yksinkertaisesta tuntipalkasta. 3. Tavoitettavissaolon edellytys on, että työnantaja järjestää työntekijälle paikkaa sitomattoman viestimen, hakulaitteen tai matkapuhelimen, jonka välityksellä kutsu toimitetaan ja että työn tekijä voi vapaasti liikkua sellaisella alueella, josta hän voi edellä sovitun ajan kuluessa kutsun vastaanottamisesta saapua töihin. 4. Tavoitettavissaolojärjestelmän käyttöönotosta, tavoitettavissaoloajoista ja muista käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. 5. Tavoitettavissaolokorvaus määräytyy työnantajan määrittämän työhönsaapumis- velvoitteen perusteella. Velvoitteen aikarajaa määrättäessä tulee ottaa huomioon mm. hälytysten määrä ja laatu tavoitettavissaoloaikana. 6. Matka-aika työntekijän asunnoita tai muulta kutsun vastaanottamispaikalta työntekopaikalle ja takaisin luetaan tavoitettavissaoloaikaan. Työnantaja korvaa matkasta aiheutuneet kustannukset laskettuna asunnon ja työntekopaikan väliseltä matkalta

2. Jos työntekijä satunnaisesti, ei kuitenkaan toistuvasti, saapuu vasta työajan alkamisen jälkeen työhönsä, ei palkkaa myöhästymisen vuoksi vähennetä, jos myöhästyminen ei ole viittä minuuttia pitempi. Jos kysymyksessä on pitempi myöhästyminen, palkka maksetaan 10 Matka-ajan korvauksen maksamisesta ja korvauksen määrästä on sovittava paikallisesti ennen tavoitettavissaolojärjestelmän käyttöönottoa. 7. Työntekopaikalla tehdystä työstä lasketaan työajaksi vähintään yksi tunti työntekopaikalla käyntiä kohden. Työajaksi laskettua aikaa ei lueta tavoitettavissaoloaikaan. Työhön sovelletaan työehtosopimuksen mukaisesti määräytyviä korvausperusteita. Tavoitettavissaoloaikana tehty työ ei ole hälytysluonteista työtä. 8. Mikäli tavoitettavissaolija hälytyksen saatuaan suorittaa korjaustoimen käytössään olevalla huoltopäätteellä maksetaan tästä työstä 6,73 euron suuruinen korvaus. 9. Mikäli tavoitettavissaolija hälytyksen saatuaan ottaa yhteyttä tämän työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvaan toiseen, vapaalla olevaan henkilöön välttämättömän asiantuntijaavun saamiseksi, maksetaan tällaisen puhelinneuvonnan antamisesta kyseiselle henkilölle 8,41 euron suuruinen korvaus. Neuvontakorvaus maksetaan vain yhdelle henkilölle hälytyskerralta. Mikäli työvuorossa oleva henkilö ottaa yhteyttä tämän työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvaan toiseen, vapaalla olevaan henkilöön välttämättömän asiantuntija-avun saamiseksi, maksetaan tällaisen puhelinneuvonnan antamisesta kyseiselle henkilölle 8,41 euron suuruinen korvaus. Neuvontakorvaus maksetaan vain yhdelle henkilölle hälytys- kerralta. 10 ERÄÄT TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 1. Ylityökorvausta suoritetaan ylityöstä, joka on tehty työnjohdon määräyksestä. 2. Ilta- ja yötyölisää voidaan siivoojalie maksaa siinä tapauksessa, että hänet on työnanta- jan taholta määrätty olemaan työssä mainittuihin lisiin oikeuttavana aikana ja hänen sään- nöllinen työaikansa on vähintään 7.39 tuntia päivässä. 3. Niille työaikalain 6 :n alaisille työntekijöille, jotka tekevät työaikalain 7 :ään rinnastettavaa jaksot yötä ennalta laaditun työvuorolistan mukaisesti säännöllisesti myös lauantaina suoritetaan valtion työajoista tehdyn virka- ja työehtosopimuksen 22 :n mukaista korvausta muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina kello 06.00-18.00 välisenä aikana tehdystä työstä lauantaityökorvauksena tunnilta 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta, ei kuitenkaan silloin kun työtä tehdään ylityönä tai kyseessä on työn sisäänteko. 11 MUUT TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Paikallisesti, olosuhteista riippuen, voidaan varsinaisen työpaikan asemesta sopia tila- päisesti muustakin työpaikasta, missä työntekijän on oltava työajan alkaessa.

11 myös myöhästymisajalta, milloin työntekijä esittää perustellun hyväksyttävän syyn myöhästymiseen. Muutoin palkka maksetaan myöhästymistä seuraavan täyden tunnin alusta lukien. III PALKKAUS 12 PALKKAUSPERUSTEET 1. Täysin työkykyisten työntekijöiden ja harjoittelijoiden aika- ja suorituspalkat määräytyvät tähän työehtosopimuksen erikseen liitettävien palkkahinnoitteluliitteiden ja pöytäkirjojen pe- rusteella. Työpaikkoja määrättäessä noudatetaan kuntien yleisen kalleusluokituksen vahvistamisesta kulloinkin voimassa olevaa valtioneuvoston päätöstä. 2. Työntekijälle, joka ei täytä palkkaliitteen 1 momentin edellytyksiä, voidaan työnjohdon, työntekijän ja työntekijän luottamusmiehen kesken sopia palkka maksettavaksi tämän työ- ehtosopimuksen palkkaliitteiden määräyksistä poiketen, mikäli työehtosopimuksen tai sen liitteiden määräyksistä ei muuta johdu. 3. Sellaisiin työntekijöihin sekä ammattioppilaisiin ja harjoittelijoihin nähden, joiden palkkoja ei ole tämän työehtosopimuksen palkkaliitteissä määrätty, noudatetaan asianomaisen työ- alan työehtosopimuksessa sovittuja palkkoja taikka mitä tämän työehtosopimuksen allekir- joittaneiden kesken palkkojen määrittelystä on erikseen sovittu tai sovitaan. 4. Mikäli työntekijä tilapäisesti on estynyt tekemästä varsinaista työtään tai milloin tarve vaatii, hän on velvollinen tekemään muutakin työtä. Mikäli tilapäinen työ on aiemmin palkat- tua, ei työntekijän palkkaa alenneta. Mikäli työntekijän työ tilapäisesti oleellisesti muuttuu ja tilapäinen työ on korkeammin palkattua, maksetaan työntekijälle korkeampi palkka siltä ajalta, jona hän tätä työtä tekee, ei kuitenkaan vuosilomasijaisuuden ajalta. 13 AIKAPALKKA 1. Aikapalkalla tarkoitetaan aikayksiköitä, joko tunnilta tai kuukaudelta, laskettavaa palkkaa. 2. Aikapalkka määräytyy ohjepalkan ja muiden mahdollisten tässä työehtosopimuksessa tai sen liitteissä mainittujen lisien perusteella. 3. Osapäivätyötä tekevien työaikalain alaisten työntekijöiden palkkaus määräytyy seuraavasti: Säännöllisen työajan pi- palkka prosentteina tuus/vuorokausi täydestä palkasta 8 t 1 00 % 7 t 92 % 6 t 83 % 5 t 72 %

1. Työehtosopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille maksetaan ohjekuukausipalkan lisäksi. 12 4 t 60 % 3 t 48 % 2 t 33 % 14 SUORITUSPALKKA 1. Suorituspalkoilla tarkoitetaan joko urakkatyöstä (suora urakka) suoritettavaa urakka- paikkaa tai erilaatuisia, osaksi ajan, osaksi työsuorituksen perusteella määräytyviä palkkoja. 2. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, on työntekijälle tuotannon ja ansion kohottamiseksi varattava mahdollisuus suorittaa työ urakkatyönä. Sellaisissa töissä, joissa se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi, voidaan soveltaa myös muita suorituspaikkaustapoja. 3. Urakkatyötä ja muuta edellä tarkoitettua suorituspalkkatyötä tehdään työnjohdon ja työn- tekijän keskeisen sopimuksen perusteella. Ellei työn suorittamisesta suoritus-palkkatyössä päästä sopimukseen, työ tehdään aikapalkalla. 4. Sellaisten töiden urakkahinnoista, joista ei ole hyväksyttyjä urakkahinnoitteluja, työnjohto ja työntekijä sopivat ennen työn aloittamista keskenään edellä mainittua hinnoitteluperustetta noudattaen. 5. Suorituspalkkatyön mittaus suoritetaan työnjohdon ja työntekijän tai hänen edustajansa kesken edeltä käsin sovittuna aikana ja työntekijällä tai hänen edustajallaan on oikeus olla läsnä toteamassa työn määrä. 15 PALKAN MAKSU 1. Milloin palkkaa ei voida tilapäisen, lyhytaikaisen työsuhteen tai muun sellaisen syyn vuoksi suorittaa pankin välityksellä, maksetaan palkka työsopimuslaissa määrätyllä tavalla., 2. Työsuhteen päättyessä palkka on maksettava viivytyksettä. 3. Palkanmaksun yhteydessä annetaan työntekijälle selvästi luettava tarkistusliuska, josta palkkaukseen liittyvät perusteet ilmenevät. Mikäli työntekijä asuu työsuhdeasunnossa tai valtion vuokra-asunnossa, annetaan hänelle myös tosite perityistä vuokra-, vesi-, lämmitys-, puhelin- yms. maksuista. 16 PALVELUSVUOSILISÄ

I 13 2. Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi palvelusajaksi luetaan kohdissa A) ja B) mainittu palvelu, jossa säännöllinen työaika keskimäärin on vähintään 20 tuntia viikossa: A) - valtion palvelus virka- tai työsuhteessa ja Euroopan unionin jäsenvaltion julkishallinnon palvelus B) - samalla työalalla tapahtunut, - Suomen Pankin ja kansaneläkelaitoksen, - kunnan, kuntien keskusjärjestön tai kuntien yhtymän, - evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan, - toimiehtosopimusjärjestelmän piiriin kuuluvan valtionapulaitoksen tai sellaisen yksityisen yhteisön tai laitoksen, joka saa lain tai asetuksen nojalla tai harkinnanvaraista valtionapua yli puoleen palkkamenoistaan Ja - valtion haltuun otetun rautatien, puhelinlaitoksen tai muun valtion haltuun otetun laitoksen tai toiminnan palvelus Mikäli viikkotuntien vähimmäismäärä ei jonkin osa-aikaisen palvelussuhteen osalta täyty, luetaan osa-aikatyöstä palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi se osuus, mikä vastaa osaaikatyön suhteellista osuutta kyseistä tehtävää vastaavan kokoaikaisen tehtävän säännöllisestä työajasta. Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi luetaan aika, jonka asianomainen on ollut sotatilan aikana lotta- tai sotapalveluksessa taikka suorittanut asevelvollisuuttaan tai aseellisesta palveluksesta vapautettuna suorittanut aseetonta palvelusta taikka siviilipalvelusta siltä osin kuin viimeksi mainittu ei ylitä asevelvollisuuslaissa säädettyä yleistä 240 päivän palvelusaikaa tai palvellut suomalaisessa valvontajoukossa siitä annetun lain mukaisesti. Valtion palvelukseksi katsotaan myös palvelus kansanedustajana, Euroopan unionin parlamentin edustajana ja eduskunnan viran tai toimen haltijana. Palvelusvuosilisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa otetaan 1.10.1979 jälkeisen palveluksen osalta huomioon kaikki ne kuukaudet, joiden aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä. Aikaa, jonka työntekijä on ollut poissa työstä saaden siltä ajalta paikkaa tai äitiysrahaa, taikka ollut lomautettuna enintään 30 päiväksi kerrallaan, ei vähennetä. Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi ei kuitenkaan lueta palvelusaikaa, jonka perusteella asianomainen saa muulta työnantajalta taikka muun palveluksen perusteella valtion eläkettä. Työnantajalla on lisäksi valtiovarainministeriön antamien yleisohjeiden perusteella mahdollisuus ottaa huomioon muu ko. työalalla työskennelty aika. 3. Palvelusvuosilisää maksetaan siten, että I palvelusvuosilisä yhden (1) palvelusvuoden jälkeen on 5,0 prosenttia ohjepaikasta (prosenttikerroin 5,0), II palvelusvuosilisä neljän (4) palvelusvuoden jälkeen on 5,0 prosenttia

14 III palvelusvuosilisä kahdeksan (8) palvelusvuoden jälkeen on 5,0 prosenttia ohjepalkan, I ja II palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 15,76), IV palvelusvuosilisä yhdentoista (11) palvelusvuoden jälkeen on 4,5 prosenttia ohjepalkan, 1, II ja III palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 20,97), V palvelusvuosilisä viidentoista (15) palvelusvuoden jälkeen on 3,5 prosenttia ohjepalkan, 1, II, III ja IV palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosentti kerroin yhteensä 25,21) ja VI palvelusvuosilisä kahdeksantoista (18) palvelusvuoden jälkeen on 2 prosenttia ohjepalkan, 1, II, 111, IV ja V palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 27,71). (3 mom. muutettu 1.10.1990 lukien, tes-pöytäkirja 4.12.1990) 4. Edellä 3 momentissa edelletyn lisäksi työnantaja voi valtiovarainministeriön antamien yleisohjeiden perusteella palvelusvuosilisän vuosisidonnaisten osuuksien enimmäismäärää tällä kuitenkaan ylittämättä maksaa palvelusvuosilisän harkinnanvaraisena osuutena enintään 10 prosenttia ohjepalkan ja kulloistenkin vuosisidonnaisten palvelusvuosilisien yhteismäärästä.(palkkatekijätunnus 2455, YK:02455) 5. Työntekijän asiana on tarvittaessa esittää selvitys palvelusvuosilisän maksamiseen oikeuttavista perusteista. 6. Palvelusvuosilisää maksetaan työntekijälle edellytysten täyttymistä lähinnä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Lisää voidaan maksaa myös takautuvasti, ei kuitenkaan vuotta pidemmältä ajalta ennen hakemusta. 7. Jos asianomainen aikapalkkatyön ohella tekee urakkatyötä tai muuta suorituspalkkatyötä, palvelusvuosilisää maksetaan vain aika palkkatyöhön käytetyiltä työtunneilta. 17 OMAN AUTON KÄYTTÖ, YÖHOITOLlSÄ SEKÄ AMMATTITUTKINTO JA -PÄTEVYYSLISÄT 1. Työntekijälle, joka työnjohdon suostumuksella ajaa työssään omalla autolla huolto- tai muuta vastaavaa ajoa, voidaan maksaa oman auton käytöstä erikseen sovittava kilometri- perusteinen korvaus edellyttäen, että työntekijä on pitänyt ajoistaan ajopäiväkirjaa. 2. Kuulo- ja näkövammaisten kouluissa2 maksetaan periodityössä hoitajan tehtävässä olevalle vähintään kahdeksan tuntia kestävältä yövuorolta (vähintään seitsemän tuntia kello 22.00-7.00 välillä) erillinen 2,02 euron määräinen yöhoitolisä, joka ei kuulu hoitajan varsinaiseen palkkaukseen. (palkkatekijätunnus 4942, YK:04942) 3. Ammattitutkintolisänä maksetaan 20,18 euroa kuukaudessa laitossiivoojalie, sairaalaapulaiselle ja laitosapulaiselle, joka on suorittanut ammatillisista pätevyystutkinnoista an- 2 Soveltamisala: Haukkarannan koulu, Mikkelin ja Oulun kuulovammaisten koulu ja sekä Jyväskylän näkövammaisten

I 15 netun lain tarkoittaman ammattitutkinnon laitossiivoojan tai sairaala-apulaisen ammateissa. (palkkatekijätunnus 2060, YK:02060) Ammattitutkintolisänä maksetaan 20,18 euroa kuukaudessa keittäjälle, keittiöapulaiselle ja talousapulaiselle, joka on suorittanut ammatillisista pätevyystutkinnoista annetun lain tarkoittaman ammattitutkinnon keittäjän ja keittiöapulaisen ammateissa. (palkkatekijätunnus 2060, YK:02060) Ammattitutkintolisänä maksetaan 20,18 euroa kuukaudessa kiinteistönhoitajalle, talonmiehelle, talonmies-lämmittäjälle ja lämmittäjälle, joka on suorittanut ammatillisista pätevyystutkinnoista annetussa laissa tarkoitetun ammattitutkinnon talonmiehen ammatissa tai sitä vastaavan aikaisemman talon miehen oppiohjelman mukaisen ammattitutkinnon, ja sen lisäksi 16,82 euroa kuukaudessa kiinteistönhoitajalle, talonmiehelle, talonmies-lämmittäjälle ja lämmittäjälle, joka on suorittanut mainitussa laissa tarkoitetun kiinteistönhoitajan ylemmän ammattitutkinnon. (palkkatekijätunnus 2060, YK:02060) 4. Ammattipätevyyslisänä maksetaan 10,09 euroa kuukaudessa laitossiivoojalle, joka on suorittanut vähintään kuuden kuukauden yhtäjaksoisen siivousalan kurssin ja jolla on lisäksi neljän vuoden pituinen siivousalan työkokemus. Tätä korvausta ei kuitenkaan makseta laitossiivoojalle, jolla on oikeus ammattitutkintolisään. (palkkatekijätunnus 2050, YK:02050) 5. (Entiset ammattikasvatushallituksen alaiset koulut) Lastenhoitajalle, jolla on lastenhoitajan, päivähoitajan tai kodinhoitajan koulutus, maksetaan palkkaus palkkaryhmän 157 mukaisesti. 6 (Entiset kouluhallituksen alaiset koulut) Kuulo- ja näkövammaisten kouluissa hoitajalle ja lastenhoitajalle, jolla on opetushallituksen [tai kouluhallituksen] hyväksymä lähikasvattajakoulutus, maksetaan palkkaus hoitajalle palkkaryhmän 155 mukaisesti ja lastenhoitajalle palkkaryhmän 155 mukaisesti. (Muutettu 1.5.1991 lukien, tes-pöytäkirja 25.4.1991.) 7. (Entiset kouluhallituksen alaiset koulut) Kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten kouluissa lasten hoitajalle, hoitajalle ja ohjaajalle, jolla on lastenhoitajan, sosiaalikasvattajan tai muu vastaavantasoinen opetushallituksen [tai kouluhallituksen] hyväksymä koulutus, maksetaan palkkaus palkkaryhmän 158 mukaisesti. (Muutettu 1.5.1991 lukien, tes-pöytäkirja 25.4.1991.) 8. (Entiset kouluhallituksen alaiset koulut) Liikuntavammaisten kouluissa hoitajalle, jolla on vajaamielishoitajan, kehitysvammaishoitajan, mielisairaanhoitajan, mielenterveyshoitajan tai muu vastaavantasoinen opetushallituksen [tai kouluhallituksen] hyväksymä koulutus, maksetaan palkkaus palkkausryhmän 158 mukaisesti. (Muutettu 1.5.1991 lukien, tes-pöytäkirja 25.4.1991.) 18 MUUT LISÄT JA PALKKIOT 1. Kuulovammaisten ammattikoulun työntekijälle, joka [ammattikasvatushallituksen] hyväksymällä tavalla on osoittanut kykenevänsä käyttämään viittomakieltä, maksetaan viittoma-

I 16 2. Kuulovammaisten koulun työntekijälle, joka [kouluhallituksen] hyväksymällä tavalla on osoittanut kykenevänsä käyttämään viittomakieltä, maksetaan viittomakielen taidosta 21,86 euroa kuukaudessa. (palkkatekijätunnus 3798, YK:03798) 3. Näkövammaisten ammattikoulun työntekijälle, joka [ammattikasvatushallituksen] hyväksymällä tavalla on osoittanut kykenevänsä käyttämään pistekirjoitusta, maksetaan pistekirjoituksen taidosta 21,86 euroa kuukaudessa. (palkkatekijätunnus 3277, YK:3277) 4. Näkövammaisten koulun työntekijälle, joka [kouluhallituksen] hyväksymällä tavalla on osoittanut kykenevänsä käyttämään pistekirjoitusta, maksetaan pistekirjoituksen taidosta 21,86 euroa kuukaudessa. (palkkatekijätunnus 3277, YK:03277) 5. Työntekijälle, joka tehtävässään olisi oikeutettu virkamiesten kielitaitolisään3, voidaan maksaa erillisenä kielitaitolisänä vieraan kielen (ei ruotsin tai suomen kielen)suullisesta ja kirjallisesta taidosta 21,86 euroa taikka suullisesta tai kirjallisesta taidosta 16,82 euroa kuukaudessa kultakin kieleltä erikseen. (palkkatekijätunnus 2071, YK:02071) 6. Työntekijälle, joka tehtävässään olisi oikeutettu virkamiesten kielilisään4, voidaan maksaa siinä toisessa kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä, erillisenä kieliiisänä 14,30 euroa kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja 18,50 euroa kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta. Sellaiselle edellä mainitut edellytykset täyttävälle työntekijälle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kielet (asetus 442/87), voidaan erillisenä kielilisänä maksaa 26,91 euroa kuukaudessa. (palkkatekijätunnus 2788, YK:02788) 19 KYLMÄN SEUDUN LISÄ 1. Työntekijälle, jonka vakinainen asunto ja koti sijaitsevat Suomessa ja jonka työnsuorituspaikka sijaitsee jäljempänä tässä pykälässä tarkoitetulla alueella, maksetaan erityistä kylmän seudun lisää valtion työsuhdeasiain neuvottelukunnan (TYN) ns. hävitetyn alueen lisää selvittäneen jaoston 31.1.1977 päivätystä muistiosta ilmenevien periaatteiden mukaisesti jäljempänä tässä pykälässä ilmenevin perustein edellyttäen, että yhdenjaksoinen työskentely alueella kestää vähintään yhden kuukauden. (palkkatekijätunnus 2460, YK:02460) 2. Kylmän seudun lisän maksamisen perusteena oleva alue jaetaan kahteen vyöhykkeeseen seuraavasti: I vyöhykkeeseen kuuluvat Kajaanin, Kemijärven, Kemin, Lieksan, Nurmeksen, Rovaniemen ja Tornion kaupungit sekä Hyrynsalmen, Iin, Ilomantsin, Kemin, Kiimingin, Kuhmon, Kuivaniemen, Kuusamon, Paltamon, Pellon, Posion, Pudasjärven, Puolangan, Ranuan, Ristijärven, Rovaniemen, Simon, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Tervolan, Utajärven, Vaalan, Valtimon, Yli-Iin, Ylikiimingin ja Ylitornion kunnat. II vyöhykkeeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnat.

1 17 3. Lisä maksetaan prosentteina asianomaisen työntekijän jäljempänä tämän pykälän 4 - kohdassa tarkoitetusta henkilökohtaisesta aikapalkasta seuraavasti: I vyöhyke, neljä (4) prosenttia henkilökohtaisesta aikapalkasta; II vyöhyke, kahdeksan (8) prosenttia henkilökohtaisesta aikapalkasta. 4. Tässä pykälässä tarkoitettuun henkilökohtaiseen aikapalkkaan luetaan: - ohjepalkka, - mahdolliset työkohtaiset lisät, - aikatyölisä, - menetelmälisä ja - palvelusvuosilisä. Henkilökohtaiseen aikapalkkaan ei lueta: - erikoisammattimiehen aikatyölisää, - SAKTO, PAKTO, yms. lisiä, - tiettyyn työtuntiin kohdistuvia vuoro-, ilta- ja yötyölisiä, erittäin likaisen tai raskaan työn lisiä eikä muitakaan olosuhdelisiä, - muita palkkaan sisältyviä erilliseriä, jotka maksetaan joko tilikausittain toistuvasti tai epäsäännöllisesti kuten esim. säätarkkailuraha jne. 5. Kylmän seudun lisä maksetaan samansuuruisena sekä aika- että suorituspalkkatyössä. IV ERINÄISET KORVAUKSET 20 MUUT KORVAUKSET 1. Jos kiinteän työpaikan työntekijä työnjohdon määräyksestä jonkin tehtävän suorittamista varten joutuu matkustamaan vähintään kahden kilometrin päähän varsinaisen työpaikkansa ulkopuolelle ja viipyy tällä matkalla vähintään kaksi tuntia ja on tämän matkan takia estynyt ruokailemasta vakinaisessa ruokailupaikassaan varsinaisella ruokailuajalla, maksetaan hänelle, ellei hän ole oikeutettu päivärahaan, ruoka rahaa 6,77 euroa päivää kohti. Jos matka tehdään paikkakunnalle, josta hänen asunnolleen on vähemmän kuin kaksi kilometriä, ei ruokarahaa suoriteta. (palkkatekijätunnus 7360, YK:07360) (Tullut voimaan 1.1.1992 lukien, tes-pöytäkirja 13.12.1991.) 2. Sen lisäksi, mitä tässä sopimuksessa on määrätty, maksetaan työntekijälle sopimuksen liitteissä määritellyt korvaukset, milloin hän täyttää niiden saamiseen vaadittavat ehdot.

1 18 V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 21 TYÖTURVALLISUUS Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työturvallisuuslakia ja muita työturvallisuuteen ja ammattitautien torjuntaan liittyviä lakeja, asetuksia ja viranomaisten päätöksiä tarkoin noudatetaan. Työntekijän tulee noudattaa työnantajan tässä tarkoituksessa antamia ohjeita sekä käyttää sanottujen säännösten ja määräysten edellyttämiä, työnantajan hänen käyttöönsä asettamia suojavälineitä. 22 SUOJAVAATETUS 1. Työnantaja hankkii työntekijöiden käyttöön heille työssään tarpeelliset suojapuvut ja vastaa niiden pesusta ja kunnostuksesta paikallisesti sovituin väliajoin. 2. Erittäin likaisissa, märissä tai kylmissä töissä annetaan työntekijöiden käyttöön työn suorituksen ajaksi erityinen suojavaatetus, johon tarpeen mukaan kuuluvat kumisaappaat, kumikäsineet sekä suoja- ja lämpöpuvut. 3. Suojapukujen ja suojavaatetuksen tarpeellisuuden eri ammattiryhmille sopivat paikallisesti työnantaja ja luottamusmies. 4. Työnantaja kustantaa työntekijöille virkapuvun tai virkatunnukset, mikäli on tarkoituksenmukaista ilmaista työntekijän asema tämän työpaikalla. 23 TERVEYSTARKASTUKSET 1. Terveyden- ja sairaanhoidon suhteen noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa valtiovarainministeriön päätöstä valtion työntekijäin terveydenhuoltoon liittyvien kustannusten korvaamisesta ja sairasloman hakemisesta. 2. Työnantaja korvaa työntekijälle ansiomenetyksen työnantajan velvollisuudeksi säädetystä sekä yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän työterveyshuollosta annetun valtioneuvoston päätöksen (950/94) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys laissa nuorista työntekijöistä (998/93) ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä työterveyshuoltolain (743/78) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman viraston tai laitoksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. 3. Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lain kohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai

19 dään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Nämä matkakustannus- ten korvaukset maksetaan työntekijöiden matkakustannusten korvaamisesta kulloinkin voi- massa olevien sopimusmääräysten mukaisesti. 24 VAIKEASTI SAIRAAN LAPSEN HOITO Työntekijä, jonka lapsi sairastaa vaikeasti sairaan lapsen sairaanhoito- ja kuntoutus- avustuksesta vanhemmille annetun valtioneuvoston päätöksen 47/88 3 :n 1 momentin tarkoittamaa vaikeaa sairautta tai kyseisen päätöksen 4 :n tarkoittamassa tapauksessa hänen alle 6 -vuotias lapsensa sairastaa, voi olla poissa työstä osallistuakseen valtioneuvoston päätöksen 3 :ssä ja 4 :ssä tarkoitettuihin lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen taikka 5 :ssä tarkoitetulle sopeutumisvalmennustai kuntoutuskursseille tai muuhun ao. pykälässä tarkoitettuun kuntoutustoimintaan. Työntekijän on sovittava poissaolostaan etukäteen työnantajan kanssa. VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 25 ERÄÄT KIINTEISTÖHUOLTOALAN TEHTÄVÄT 1. Tätä pykälää sovelletaan talonmiehen työtä (kiinteistön ulkopuhtaanapito, lämmitys- ja kiinteistön hoitoon kuuluvat taikka niihin läheisesti liittyvät tehtävät) tekeviin henkilöihin. 2. Kun kiinteällä polttoaineella lämmitettävän kiinteistön talonmies työaikansa ulkopuolella täyttää käsin kattiloita, maksetaan hänelle täyttökerralta lämmityslisänä yksinkertainen tuntipalkka puoleltatoista tunnilta yhden tai kahden käytössä olevan kattilan täyttämisestä ja kahdelta ja puolelta tunnilta kolmen tai useamman kattilan täyttämisestä. 3. lumen pudottaminen katolta ei kuulu talonmiehen tehtäviin. Talonmiehen on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei katolta putoavista jääpuikoista, lumesta tai muusta sellaisesta aiheudu vaaraa alla kulkijoille, ryhtymällä tarpeellisiin varotoimenpiteisiin ja ilmoitettava asiasta työnantajalle. 26 AMMATTIYHDISTYSKOULUTUKSEN HYVÄKSYMINEN 1. Opetushallitus päättää vuosittain Valtion ja erityispalveluiden ammattiliitto VAL ry:n esityksestä ammattiyhdistyskoulutusta koskevissa sopimusmääräyksissä tarkoitetut työn- antajan taloudellisesti tukemaksi ammattiyhdistyskoulutukseksi hyväksyttävät koulutus- tilaisuudet.

2. Asiamiehillä on oikeus saada työpaikan työnjohdolta ne asiatiedot, jotka ovat heille tarpeen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.. 20 27 TYÖNTUTKIMUKSET 1. Työpaikoilla järjestettävien menetelmä- ja aikatutkimusten on katsottava tarkoittavan paitsi työn tuloksen, myös työntekijöiden ansioiden parantamista. Niiden johdosta ehkä tapahtuvat muutokset töiden järjestelyssä eivät kuitenkaan saa aiheuttaa työntekijöiden yli- rasittumista eivätkä vaikuttaa haitallisesti heidän ansiotasoonsa. 2. Työntutkimussuunnitelmat on ennakolta esitettävä paikalliselle luottamusmiehelle tai tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneelle työntekijäjärjestölle. 3. Luottamusmiehelle on varattava mahdollisuus työpaikalla perehtyä menetelmä- ja aikatutkimusten suoritustapaan sekä niiden perusteella toimeenpantuihin uudistuksiin etenkin palkkojen järjestelyssä. Työntekijälle on ilmoitettava häneen välittömästi kohdistuvasta tutkimuksesta. VII TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN 28 LUOTTAMUSMIEHET JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU 1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneella järjestöllä tai, mikäli järjestöllä on rekisteröityjä alayhdistyksiä tai ammattiosastoja, viimeksi mainituilla on oikeus asettaa työpaikalle työpaikan työntekijöistä luottamusmies. 2. Allekirjoittaneella järjestöllä on oikeus asettaa työntekijöistä valtakunnallinen pääluottamusmies. 3. Luottamusmiehen toimialue käsittää luottamusmiessopimuksessa tarkemmin määritellyt työpaikat. 4. Työsopimussuhteiselle luottamusmiehelle maksetaan erillistä luottamusmiespalkkiota 48,00euroa kuukaudessa. 5. Työsopimussuhteiselle työsuojeluvaltuutetuksi valitulle maksetaan erillistä palkkiota 35,00 euroa kuukaudessa. 29 ASIAMIEHET 1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen työntekijäjärjestön asiamiehillä on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoilla ilmoitettuaan käynnistä asianomaisen työpaikan työnjohdolle. Asiamiesten nimet on kirjallisesti ilmoitettava opetusministeriölle.