ristijärvi tiedottaa 1/2008 Ristijärvi tuotteena Niin täällä Kainuussa kuin muuallakin Suomessa on kova kilpailu kuntien kesken asukkaista. Yhtenä tärkeimmistä menestyksen mittareista vertailussa on, kuinka kunnan asukasluku kehittyy. Jos asukasluku kasvaa, olemme onnistuneet, jos asukasluku vähenee, emme ole onnistuneet niin hyvin. Totuus ei kuitenkaan ole niin mustavalkoinen. Asukasluvun kehitykseen vaikuttavat monet seikat esim. sijainti syrjässä tai lähellä kasvukeskuksia, työllistävien yritysten sijainti, omat kaavoitustoimenpiteet jne. Koska kunnat kilpailevat, niin ajatellaanpa kuntaamme markkinointimixin kautta: Minkälainen Ristijärvi on tuotteena? Mikä se on hinnaltaan? Minkälainen sen sijainti on logistiselta kannalta katsottuna? Minkälaista on kuntamme markkinointiviestintä? Tuotteena Ristijärven kunta on pieni ja kompakti. Ristijärvi on pakattu nättiin pakettiin. Maisemat ovat komeita. Vaarojen välissä siintää järvenselkiä ja joet virtaavat salomaiden halki kuljettaen vettä kohti avarampia vesiä. Olemme keskellä kauneinta Kainuuta! Kaikki palvelut ovat lähellä. Panostaminen seniori-ikäisten palveluihin (asuminen, lähiliikunta, seniorikoulutus) sekä aktiivinen asuintonttien kaavoitus, järvenrantamaisemista ja mm. erinomaiset liikunnan harrastamis-mahdollisuudet vaikuttavat myönteisesti myös lapsiperheiden muuttohalukkuuteen paikkakunnalle. Ristijärvi nimisen tuotteen hinnoittelu on kohtuullisella tasolla, kun hintojamme verrataan muihin kainuulaisiin kuntiin. Kuntamme verot ja muut sen luonteiset maksut ovat hyvin keskimääräisiä. Tonteistamme, eritoten kaavaalueittemme rantatontit, ovat kiinnostaneet ulkopaikkakuntalaisia rakentajia. Rantatonttien hinnat ovat meillä huomattavasti edullisempia kuin esim. naapurikunnissamme Sotkamossa, Paltamossa ja Kajaanissa. Uusien alueiden kaavoituksissa huomioimme asiakkaiden tarpeet, tarjontaan tulee eri kokoisia tontteja, jotta asiakkailla on mieltymyksiensä mukaisia vaihtoehtoja. Kunnan omat mahdollisuudet tonttimarkkinoilla ovat rajalliset. Tästä syystä kuntamme yksityisten maanomistajien myönteinen tontinmyyntihalukkuus vaikuttaa olennaisesti asukaslukumme kehitykseen lähivuosina. Jakelun kautta ajateltuna Ristijärven sijaitsee logistisesti erinomaisella paikalla. Vilkkaasti liikennöity 5-tie miltei halkoo kirkonkylän taajamaa. Maakuntakeskus Kajaani on puolentunnin matkan päässä. Olemme keskellä talviurheiluparatiisia. Vuokatti, Paljakka, Ukkohalla ja oma Saukkovaara lisäpalveluineen tarjoavat valtakunnan parhaat ympärivuotiset vapaaajanviettomahdollisuudet. Markkinointiviestinä, tässä meidän tapauksessa, tarkoittaa sitä, että millaisella asenteella puhumme ja viestitämme ulkopuolisille kunnastamme. Kaikki viestit, olivatpa ne myönteisiä tai kielteisiä, vaikuttavat kuntamme imagoon. Ollessani pääkaupunkiseudulla kunnanjohtajien neuvottelupäivillä kuulin monesta suusta, että Ristijärvi erottu edukseen Kainuun kuntien joukosta, koska olemme uskaltaneet erikoistua senioriikäisten kunnaksi. Markkinoinnin kautta ajateltuna nykyaikainen kuluttaja hakee yksilöllisiä tuotteita. Tuotteet on erilaistettava, jotta kauppa käy. Käsitykseni mukaan näissä toimenpiteissä täällä Ristijärvellä on onnistuttu. Samaa linjaa kannatta jatkaa. Veikkaan, että jo kuluvana vuonna asukasmäärän väheneminen saadaan kuriin ja asukasmäärä lähtee hienoiseen kasvuun. Muistakaa mainita minulle asiasta vuoden lopulla, jos olin väärässä. Juhani Kauppi kunnanjohtaja Tasavallan presidentti on joulukuun 6 päivänä 2007 antanut maanviljelijä Mauno Heikkiselle Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristin. Kuvassa Mauno Heikkinen puolisonsa Eila Heikkisen kanssa ansioristin luovutustilaisuudessa 30.1.2008. ONNEA MAUNOLLE! Lähtöpaikka ja -aika: Hotelli Saukko, klo 8.00 alkaen Matka ja hiihtotapa: 32 km / perinteinen 14 km / perinteinen ja vapaa (Tuulentuvalle ja takaisin) Huoltopisteet (avoinna klo 8-16): Tuulentupa, Pyhännän koulu ja Koskikota. Tarjolla mehua ja myytävänä pientä purtavaa. Osanottomaksu: 32 km - 7 / hlö, 14 km - 5 / hlö SAUKKOVAARAN L A T U R E T K I sunnuntai 9.3.2008 Ristijärvellä sis. mehut ja kunniakirjan sekä suihkun Ilmoittautuminen: Paikanpäällä, Hotelli Saukossa 50. Uvan kyläkirja valmistui Isänpäivän aattona, lauantaina 10.11.2007, uvalaiset viettivät merkittävää päivää. Kylän oma historia- ja kyläteos julkaistiin Uvan talolla. Nimekseen työ oli saanut Uva Kolmen kirjaimen kylä. sivu 10 Kirjan julkistamistilaisuudessa juhlaväkeä oli paikalla salin täydeltä, pitkälti toistasataa henkeä. Kuva:Tuomo Seppänen Upea maisemahiihto Kainuun katolla! Lisätietoja ja yhteyshenkilö: Raili Lassila, puh. 08-6155 4324, 044-715 9310 tai raili.lassila@ristijarvi.fi Järjestäjä: Ristijärven kunta
2 Ristijärvi tiedottaa Tervetuloa tapamaan Ristijärven kunnan uutta kunnanjohtajaa, Juhani Kauppia, ke 19.3.2008 klo 9.00-11.00 Ristijärven Yhteispalvelupisteeseen. Kahvitarjoilu. VIRTAALASSA AAMUVESIJUMPPA tiistaisin ja torstaisin klo 7.00-8.00. Mukaan mahtuu! Eläkeliiton Ristijärven yhdistys Ristijärven laturetki 9.3.2008 50 vuotta Kokoonnumme edelleen Willa Wanhan alakerrassa noin joka toinen keskiviikko klo 10. Ke 5.3. ei ole kerhoa seurakunnan Hyrynsalmen retken vuoksi. Ke 19.3. on yhdistyksen kevätkokous. Ke. 2.4. kerhossa on Kainuun maakunnan SAS-toiminnan vastaava Seija Tyrmi yhdessä Raija Mularin kanssa. Ke 16.4. mukana on Kainuun sydänyhdistyksen toiminnanjohtaja Anneli Vatula. Ke 30.4. klo 12.00 katsomme Virtaalassa Rosvopaisti-fi lmin ym. Tilaisuus on yhteinen veteraanien ja invalidien kanssa. Ke 14.5. olemme elämyspolulla. Ke 28.5. vietämme lopettajaisia Saukkovaaran maisemissa. Toivomme yhdistykseen uusia jäseniä. Jäsenmaksu on 8, sisältää EL-lehden. Entiset ja uudet jäsenet TERVETULOA! Maire Tervo, puh. 050-4114902 PÄIVÄHOITOPAIKAT (perhepäivähoito ja päiväkoti) toimintakaudelle 01.08.2008-31.07.2009 ovat haettavina toukokuun 01.05-31.05.2008 aikana Päivähoitohakemuksia liitteineen saa Päiväkodilta ja Yhteispalvelupisteeltä, jonne hakemukset myös palautetaan. Kaikkien lapsilleen päivähoitopaikkaa tarvitsevien (myös tällä hetkellä hoidossa olevien kohdalta) tulee palauttaa hakemukset. Muistattehan yksityisten päivähoitajien ilmoitusvelvollisuuden. Päivähoito/Kerttu Härkönen, päivähoidon ohjaaja, 044 7159329 LAKIPÄIVÄ KESKIVIIKKONA 12.3.2008 Vuonna 1995 vietettiin valtakunnassa teemavuotta Lumoudu luonnosta Eli ristijärveläisen Tuula Roinisen Tuulentuvan päiväkirjaan kirjoittamana Kuusikynttilät huojuen heijastaa auringon valon / on rauhaisaa hiihdellä kuunnellen kuisketta salon. Jaksoinpas tänäkin talvena tuvalle asti / sekös hiihtäjän sydäntä lämmittää mukavasti. Tämän saman koin omassa sydämessäni keski-talvella 1956 eli 52 vuotta sitten, kun tuvan paikalla silloin kohonneeseen torniin kiipesin ja näin tykkylumisten vaarojen kohoavan toinen toisensa lomassa. Tiedostin heti, että niille päästessä katoaisi vaiva mainen. Siellä käynnistäni alkoi vielä kesken oleva Kainuun hiihtoni. Aloin puhua, kirjoittaa kaikkialla ja kaikille hiihdon riemusta ja luonnosta lumoutumisesta niihin ihan laitostuen. Ristijärven oma laturetki Kajaanin Eliaksen esimerkin mukaisena alkoi polttaa sydäntäni. Etsin hengenheimolaisiani hiihdon ystäviä. Löytyi Hyrynsalmelta nimismiehen kansliasta Kirsti Karjalainen syntyjään ristijärveläinen. Hän sitoutui. Siten ensimmäinen laturetki hiihdettiin 23.3.1958 mutkin reitillä Ristijärvi Jokikylä Karpinvaara Oravivaara Hyrynsalmi. Ladun aukaisin Jokikylälle kirkonkylän koululta lainaksi saamallani oppilasryhmällä. Jokikylältä Tolosen Esa piti ladusta huolen Karpinvaaralle, mistä alkoi hyrynsalmelaisten osuus. Tämä retki tehtiin kaksi kertaa hyrynsalmelaisten innostus hiipui. 1960 luvulla hiihdimme eri versioilla Ristijärvi Pyhäntä Koskenkylä Mannila Jokikylä Pihlajanvaara Päällysmäki Uva Ristijärvi. Pian suuntasimme suksemme kumminkin Mannilasta Möttösenvaaralle, mistä tuli pysyvä reitin valinta, mutta ei tässä vielä kaikki pari kertaa Roukajoen takana Kokkovaaralla saakka matkaa kertyi yli 70 kilometriä. Tutustuimme myös paltamolaisiin. Vuosina 1971 ja 1972 Saukolta Mieslahden kautta Paltamon kirkolle ja takaisin. Paltamolaiset olivat vierainamme jo rakennetulla Saukon Majalla. Vuonna 1975 hiihdimme yksitoikkoisimman matkan mutkin Hiisijärvellä. Kaikki matkat eivät ole vuosittain tunnistettavissa, koska osassa kunniakirjoja on vain maininta Ristijärven laturetkestä. Hankkeessa olivat yleensä innolla mukana kyläkoulut. Jo kilometrejä ennen kouluja alkoi ladun varressa olla iloisia oppilaiden tekemiä tervehdyksiä siinähän Sinä jo tuletkin hengessä. Nurmen pottukuopan takana ison kuusen juurella oli vuosia hetekan puolikas. Siihen Väisäsen Teuvo Tuliharjun koululta kiiruhti tuomaan oman tervehdyksensä Lepää tässä. Poissa on heteka, mutta Teuvo hiihtää. Laturetkemme reitit nykyinenkin ovat johtaneet kiireettömät hiihtäjät vaaralta toiselle lumoutumaan, mutta vuosikymmenten aikaisesta taukopaikkojen kohokohdasta, Möttösenvaaran hohtavasta hirsipirtistä ovat enää lämpöiset muistot niin emännistä Aunesta ja Leenasta kuin isännistä Nestorista ja Matista, joille tässä kiitoksemme kuin myös kaikille huollon talkoolaisille ensimmäiset keitot keittäneestä Elma Kinnusesta lukien. Kanssani on nämä retket hiihtänyt ja hiihtoni myötäelänyt Ruusa. Kerran vain esteli iltahiihtoani sanoi menevänsä sillä aikana synnyttämään Jussi poikaamme hitaasti kuulema olin mononi nauhat irroitellut. Ladun pysyessä auki hiihdettiin usein omin eväin toiseenkin kertaan. Vastaamme Väisäsen Pirkko kolmantena, hiihti 13.3.1980 Kolkonsuon takana Kolmiloukon lammella Alapian vanha isäntä. Tökkäytyimme hyvät päivät kello tasan 11.00. Missä olit tasan 40 vuotta sitten? Miehen silmät kyynelöityivät. Oli minuutilleen tasan 40 vuotta talvisodan taistelujen päättymisestä. Hiihdimme pitkään hiljaisuuden vallitessa kiitollisina. Mistä hän on voimat saanut, ruusunhohteen poskilleen? Vaikutus on luonnon voiman, Ristijärven laturetken. klo 9.00-10.00 Sijoituspäällikkö VT Maija Susi ja pankkilakimies Pasi Mäenpää kertovat uudistuneesta perintö- ja lahjaverolaista. Teillä on myös mahdollisuus varata aika henkilökohtaiseen neuvontaan. Ilmoittautumiset ja ajanvaraukset viimeistään 10.3.2008 puhelimitse (08) 681 331 Kainuun Osuuspankin Ristijärven konttoriin. Paikkoja rajoitetusti. Lämpimästi tervetuloa! Kaikk on niin er laesta Noin totesi Kainuun Opiston kudonnan opettaja Esteri Kanninen jo 1960-luvulla. Kainuun Opisto on toiminut vuonna 2009 sata vuotta. Juhlavuotta vietetään monin tavoin. Mutta sitä ennen on jo juhlakirja tekeillä. Historiaosuuden kirjoittaa Kainuun opiston naapurin tyttö Satu Kemppainen. Herättäjä-yhdistyksen aluesihteeri, rovasti Tuomo Ruuttusen kokoaa kuvauksia opistokodin elämästä vuosikymmenten saatossa. Kaikilla, joilla on Mieslahden opistosta jokin omakohtainen muisto (muistikuva tai valokuva), jonka voisit välittää juhlakirjan kautta muillekin; Kirjoita muistikuvasi ja lähetä se tämän kevään kuluessa - samoin valokuvat. Aiheet ovat vapaat, kunhan ne jotenkin koskettavat opistoelämää - huumorillekin on tilaa. Jos tiedät jonkun muunkin, joka ei ehkä näe tätä kirjoitusta kehota, innosta ja rohkaise häntäkin tulemaan mukaan näihin talkoisiin. Toivomme saavamme tällaista postia tämän kevään aikana viimeistään toukokuun puoleen väliin mennessä. Voit ottaa yhteyttä myös puhelimella. Maailman lyhin, mutta usein hankalin matka on tuumasta toimeen, joten älä aikaile, äläkä arkaile, vaan ota ensiaskel ja kohta olet jo perillä. Kainuun Opiston perinteinen opistolaispäivä (toveripäivä) on 9.3. alkaen 10.00 jumalanpalveluksella.
Ristijärvi tiedottaa 3 SEURAKUNNAN TAPAHTUMIA Ti 4.3 klo 19 raamattuilta srkkodilla Ke 5.3 klo 10-12 lähetyksen kirpputori srk-kodin alakerrassa, klo 9-12 OKUMONA-optikko srk-kodilla, vohvelikahvitarjoilu, klo 10-12, optikko Timo Lappalainen suorittaa ilmaisen näkötarkastuksen, käyttämällä OKU- MONA-optikkoa tuet lähetys- ja kehitysyhteistyötä, klo 11.30 keskiviikkokerhon retki srk-kodilta Hyrynsalmelle Su 9.3 (Marianpäivä) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa, tänä vuonna 75 vuotta täyttävien yhteinen juhla srk-kodilla, tervetuloa! Opistolaispäivä Kainuun Opistolla Mieslahdessa Ti 11.3 klo 18.30 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla Ke 12.3 klo 10-12 lähetyksen kirpputori srk-kodin alakerrassa, klo 10.30 keskiviikkokerho srkkodilla Pe 14.3 klo 19 nuorten ilta srkkodilla Su 16.3 klo 10 Palmusunnuntain perhejumalanpalvelus kirkossa, rippikoulupyhä Ma 17.3 klo 19 hiljaisen viikon ahtikirkko Ti 18.3 klo 19 hiljaisen viikon ahtikirkko Ke 19.3 klo 11-12 pääsiäismyyjäiset tasauspäivän merkeissä srkkodilla, tarjolla leipää ym. kahvitarjoilu, lähetystyön ja YV-keräyksen hyväksi, klo 19 hiljaisen viikon ahtikirkko, nuoret järjestävät To 20.3 klo 19 kiirastorstain ahtikirkko,rippi ja Herran Pyhä Ehtoollinen Pe 21.3 klo 10 Pitkäperjantain jumalanpalvelus kirkossa, urut vaikenevat, klo 19 Ristinahti kirkossa Su 23.3 klo 8 pääsiäisaamu Kappelissa, klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa, kirkkokuoro, klo 18 konsertti YV-keräyksen hyväksi srk-kodilla, Anna Mikkonen piano,minna Tuhkala viulu Ma 24.3 klo 10 perinnekirkko ja HPE, veisataan v -38 virsikirjaa Ti 25.3 klo 10 syöpäpotilaiden kokoontuminen srk-kodilla, klo 18.30 raamattu- ja rukouspiiri srkkodilla Ke 26.3 klo 10-12 lähetyksen kirpputori srk-kodin alakerrassa, klo 10.30 keskiviikkokerho srk-kodilla, klo 18.30 tarjoilua ja klo 19 Pappi vai lääkäri-tapahtuma srkkodilla, aiheena: Kipu ja kärsimys janiiden kohtaaminen, pappina Pekka Heiskanen, lääkärinä Katja Ju nt u nen, k ut sut a k sia voi k äy t t ä ä Pe 28.3 klo 19 nuorten ilta srkkodilla Su 30.3 (1. su pääsiäisestä) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa Ti 1.4 klo 19 raamattuilta srkkodilla Ke 2.4 klo 10-12 vohvelikahvit lähetyksen kirpputorilla srk-kodin alakerrassa, klo 13.30 Ehtoollisenvietto Kotokunnaalla Su 6.4 (2. su pääsiäisestä) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, pappina Olavi Ronkainen Ti 8.4 klo 18.30 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla Ke 9.4 klo 10-12 lähetyksen kirpputori srk-kodin alakerrassa, klo 10.30 keskiviikkokerho srk-kodilla, klo 18.30 sv-seurat Kainuun Opistolla Mieslahdessa Pe 11.4 klo 19 nuorten ilta srkkodilla Su 13.4 (3. su pääsiäisestä) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa, Pyhännän kirkkopyhä, kirkkokahvit srk-kodilla, klo 13 seurat Koskenkylän Mäntyrinteellä Ti 15.4 klo 19 raamattuilta srkkodilla Ke 16.4 klo 10-12 lähetyksen kirpputori srk-kodin alakerrassa, klo 13.30 hartaus Kotokunnaalla Su 20.4 (4. su pääsiäisestä) klo 10 perhejumalanpalvelus kirkossa, kirkkokuoro, rippikoulupyhä Ti 22.4 klo 18.30 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla Ke 23.4 klo 10-12 lähetyksen kirpputori srk-kodin alakerrassa, klo 10.30 keskiviikkokerho srkkodilla, klo 18.30 tarjoilua ja klo 19 Pappi vai lääkäri-tapahtuma srk-kodilla, aiheena Ikääntymisen ilo ja vaiva, lääkärinä Katja Juntunen, pappina Pekka Heiskanen, kutsutaksia voi käyttää Pe 25.4 klo 19 nuorten ilta srkkodilla Su 27.4 (Rukoussunnuntai) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa, kansallinen veteraanipäivä, kuntaväen kirkkopyhä kunniakäynti sankarihaudoilla kirkkokahvitilaisuus srk-kodilla Ti 29.4 klo 19 raamattuilta srkkodilla Ke 30.4 klo 10-12 lähetyksen kirpputori srk-kodin alakerrassa klo 13.30 Ehtoollisenvietto Kotokunnaalla To 1.5 klo 10 Helatorstain eht. jumalanpalvelus kirkossa, kirkkokuoro kirkkokahvit, YV-keräyksen päätös ja vappujuhla srk-kodilla Su 4.5 (6. su pääsiäisestä) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, pappina Olavi Ronkainen Ti 6.5 klo 9-12 OKUMONAoptikko srk-kodilla -maksuton näkötarkastus, optikko Timo Lappalainen- tuet lähetys- jakehitysyhteistyötä, klo 18.30 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla MATKA LAPPIIN Lähde hiihtämään Pallaksen maisemiin 4.-8.4.2008 Majoitus Vuontispirtillä, autokyyti ja täysihoito perillä 350 euroa, ilm. kansliaan p. 681113 tai Matti Mäkelälle p. 681613 Yhteisvastuukeräys 2008 HAEMME YRITTÄJÄÄ Vuokrataan yhdessä tai erikseen RISTIJÄRVEN PIRTTI sijaitsee Iijärven rannalla erittäin kauniissa niemenkärjessä aivan Viitostien varrella, 40 km Kajaanista pohjoiseen. Modernit vaunupaikat (22+8) Nurmikenttäiset teltta-/vapaa-alueet Uusi saniteetti-/huoltorakennus (82 m 2 ) Peruskorjattu perinteikäs Kanttorila (200 m 2 ) 10 kpl mökkejä (n. 40 vuodepaikkaa) Ok-talo (3h+k+s, 94 m 2 ) Talousrakennus (tanssilava) Sauna Aitta Hirsikota Luontopolku (sopii pyörätuoleille) Uimapaikka Venesatama Camping-alueen pinta-ala on 3,5 ha + 6 ha. Kanttorila (mm. pirtti, keittiö, leivinuuni, kylmälaitteet) on vastaanottokahvion lisäksi suosittu juhlien ja tapahtumien pitopaikka sekä lounas- ja pitoravintola. SAUKKOVAARAN MATKAILUKESKUS Ravintola 100 paikkaa, A-oikeudet, kokoustilat, saunat Mökit Vaaran laella on neljä hirsimökkiä. Tupakeittiö, 2 makuualkovia, WC / suihku, minikeittiössä jääkaappi, kahvinkeitin, mikroaaltouuni, astiasto ja hella, sauna, osassa TV / radio Hotelli 2-4 hlön huoneet, 20 vuodepaikkaa, 7 lisävuodepaikkaa, huoneissa oma WC / suihku, aulassa yhteinen oleskelutila ja tv/ lehtienlukusali, yhteinen takkahuone, pyykinpesutilat, kuivauskaappi,sauna Vaunupaikat Väljästi rakennettu asuntovaunualue aivan vaaran huipulla keskeisellä paikalla. Sauna ja pesutilat, WC:t, kemssan tyhjennyspaikka, keittiö, suksienhuoltohuone Hiihtokeskus, alue 28,7 h Rinnetiedot: Suurin korkeusero 112 m, rinteitä 6, joista 2 valaistua, pisin rinne 850 m, lastenrinne, halfpipe/street, hissejä 2, hissikapasiteetti 1800 hlöä/t. Maastohiihtolatuja 35 km, josta 3 km valaistua, välinevuokraamo Yhteisvastuukeräys on Suomen ev.lut. kirkon vuosittainen suurkeräys ulkomaisen ja kotimaisen diakonian hyväksi. Keräyksen suojelijana on tasavallan presidentti Tarja Halonen ja esimiehenä on Porvoon hiippakunnan piispa Gustav Björkstrand. Yhteisvastuukeräys puhuu unohdettujen ihmisryhmien, lähimmäisen rakkauden ja oikeudenmukaisuuden puolesta. YV-keräyksen tavoitteena on: Taloudellisen tuen hankkiminen, jotta voidaan auttaa konkreettisesti. Nostetaan esille yhteiseen kes- kusteluun asioita, joihin toivotaan parannusta. Yhteisvastuu teeman avulla tuodaan lähelle asioita, jotka muuten jäisivät vaille huomiota. Opetellaan yhdessä omasta antamista lähimmäisen hyväksi. Iloista antajaa Jumala rakastaa. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi opetuksen todeksi elämistä seurakunnassa. Yhteyden löytymistä ja kokemista seurakunnassa. YV-kerääjät ovat oman seurakunnan rakkauden lähettiläitä. Vuoden 2008 teemana on Työja osallisuus. Suomessa tuetaan kehitysvammaisten työllistymistä. Keräyksen aikana pidetään esillä yleensä kehitysvammaisten asiaa. Ulkomaisena kohteena on Liberia, joka on joutunut viime vuosina kokemaan pitkän sisällissodan. Maa on nyt vähitellen toipumassa sotavuosista ja on jälleenrakennuksen aika. Ristijärven seurakunnassa YVkeräys toteutetaan perinteisesti lista- ja lipaskeräyksenä sekä järjestetään YV-arpajaiset ja tilaisuuksia. YV-päätösjuhla on seurakuntakodilla Vappuna. Tule Sinäkin mukaan yhteisiin YV- talkoisiin. Pieni vaiva, iso ilo! VAPAANA MATKAILUYRITTÄJÄLLE Ristijärven kunta etsii pitkäjänteiseen kehittämiseen sitoutuvaa yrittäjää/yrittäjiä. Odotamme verkostoitumista, omaleimaisuutta ja paikallisten mahdollisuuksien hyödyntämistä. Arvostamme täysipainoista yrittäjyyttä ja ammatillisuutta. Pidämme tärkeänä hyvää palvelua ja puhtautta korostavan imagon säilymistä. Tarjoamme kehittämisyhteistyötä, osaavan työvoiman, seniorikylän verkoston, hyvän asuinympäristön. Kansallisväylän näkyvyyden sekä sijainnin tunnettujen matkailukeskusten keskiössä, vuokrauksen tai osakkuuden kiinteistöyhtiössä. Kiinnostuneita pyydämme ottamaan yhteyttä 19.3.2008 mennessä os. Ristijärven kunnanhallitus, Aholantie 19, 88400 Ristijärvi, tai sähköpostitse yhteispalvelu@ristijarvi.fi, merk. yrittäjä. Lisätietoja antavat kunnanjohtaja Juhani Kauppi p. 044-7159 300, (08) 6155 4320, kunnanrakennusmestari Pentti Kemppainen, (08) 6155 4331, 044-7159 312 tai palvelusihteeri Lea Lukkari, (08) 6155 4322, (etunimi.sukunimi@ristijarvi.fi, www.ristijarvi.fi).
4 Ristijärvi tiedottaa Kuusimetsän taikaa Suomen itsenäisyyden 90-vuotis juhlavuoden kunniaksi Keskuskoululla valmistettiin syksyn aikana näyttävä seinätekstiili. Jokainen koulun oppilas osallistui taideteoksen tekemiseen. Oppilaat suunnittelivat kuusen, jonka osa toteutti neulahuovutuksella ja osa kuparipellistä leikkaamalla ja pakottamalla. Oppilaat sommittelivat kuuset maalaamalleen taustakankaalle. Valmiista tekstiilistä järjestettiin nimikilpailu. Luovista ehdotuksista opettajakunta äänesti voittajanimeksi Suvi Leinosen ehdottaman Kuusimetsän taikaa. Seinätekstiili on kiinnitetty koulun juhlasalin aulan oven yläpuolelle. Tervetuloa ihailemaan taianomaista kuusimetsää! Esikoululaiset esittivät Keskuskoulun itsenäisyysjuhlassa kuuluisia suomalaisia. Itsenäisyyspäivänjuhla 5.12.2007 Juhlimme tänäkin vuonna jo 90-vuotista Suomea koulussamme juhlallisissa merkeissä. Ensin lähdimme koko koulu sankarinhaudoille sytyttämään kynttilät jo edesmenneiden sotasankareiden kunniaksi, ja lauloimme virren Kuule Isä taivaan. Seuraavaksi oli vuorossa lasagnen ja suklaamoussen syönti salissa. Meille oli myös järjestetty oppilaiden toimesta ohjelmaa. Puheen meille kävi pitämässä luutnantti Arto Tolonen. Kun kaikki olivat kylläisiä, lähdimme Virtaalaan tanssimaan. Tanssimme ensin 5.-9.-luokkalaisten kesken poloneesin ja sitten 9.-luokkalaiset omana ja 7. ja 8. luokka omana rinkinään cicapoa. Tanssien lopuksi tanssimme perhevalssin, jonka jälkeen kaikki lähtivät kotiin jatkamaan itsenäisyyspäivän viettoa. Heli Karhu Kirsi Kemppainen ja Marja Leinonen, 9. lk Lucian päivä 13.12.2007 Oletetaan, että Lucian päivänä olisi lunta ja pikkupakkanen, mutta ei. Meillä satoi vettä ja lämpöasteitakin oli, mutta se ei pilannut meidän juhlatunnelmaamme. 7.- 9. luokkalaiset saivat äänestää mielestään sopivaa Lucia-neitoa. Perinteeseemme kuuluu, että Lucia-neidoksi valittu astelee salin halki päässään kynttiläkruunu ja pukeutuneena valkeaan kaapuun, jota ympäröi punainen nauha. Lucia-neitoa odotettiin ja odotettiin, kunnes ovet aukenivat. Hups, ei se ollutkaan Lucia-kulkue. Naurujen lomassa jatkoimme kulkueen odotusta. Lopulta kulkue saapui, eikä kenellekään ollut enää epäselvää, kuka vei voiton Lucia-äänestyksessä. Tänä vuonna suurimman äänisaaliin itselleen kääri Maiju Okkonen 9. luokalta. Paljon ääniä saivat myös Heli Pyykkönen ja Aune Halkola 7. luokalta sekä Heli Karhu ja Marja Leinonen 9. Keskuskoulun oppilaat valitsivat vuoden 2007 Luciaksi Maiju Okkosen. Lucia-kulkueeseen pääsivät myös runsaasti ääniä keränneet Heli Karhu, Marja Leinonen, Aune Halkola ja Heli Pyykkönen. luokalta. Lucia-neidon ja kumppaneiden tultua saliin aloimme laulaa tuttua Lucia-laulua cd-säestyksen mukana. Lucia-neitojen saatua mainetta ja lämmintä kättä, poistuimme salista. Enni Trumf ja Johanna Pyykkönen, 8. lk Keskuskoulun kuusijuhla Keskuskoulun itsenäisyysjuhla huipentui juhlallisiin tanssiaisiin Virtaalassa. Koululle kaivataan edelleen tohtoreiden kuvia - ja tietoja heistä Kokoelmamme on karttunut mukavasti, olemme saaneet kuvat jopa USA:ssa ja Lontoossa työskentelevistä tohtoreistamme, mutta vielä on varmasti heitä, joiden yhteystietoja ei koululla ole. Jos sukulaisissanne, tuttavissanne tai luokkatovereissanne on tohtoreita, jotka ovat olleet oppilaita koulussamme, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen, vaikka et tietäisi kuin nimen, yritän sitten heitä tavoitella. Rehtori Väinö Kärnä aloitti tämän työn ja on mukavaa ja mielenkiintoista olla järjestämässä kokoelmaa ajan tasalle ja laittaa se kokonaisuudessaan esille koulun seinälle. Rehtori Liisa Joensuu Aholantie 28, 88400 Ristijärvi liisa.joensuu@ristijarvi.fi puh. 044 715 9334 Vietimme perinteiseen tapaan kuusijuhlaa Virtaalassa 19. joulukuuta 2007. Juhla aloitettiin kuten muinakin vuosina yhteislaululla Arki huolesi kaikki heitä. Sen jälkeen esiintyi 5.-8. luokkien kuoro. Aleksi Karppinen lauloi yhden säkeistön Joulumaa-laulusta soolona kahdeksannen luokan bändin säestämänä. Seuraavaksi esitettiin 3.-4.-luokan näytelmä tiernapojista. Sitten saimme ihastella esikoulun esitystä Lumihiutaleet ja tontut. Yhteislauluna laulettiin laulu Sydämeeni joulun teen, jonka jälkeen esiintyi 1.-2. luokka esityksellään Tontut EU-tarkastaja katsasti Tonttulan porot seitsemännen luokan näytelmässä Porokatsastus. Keskuskoulun joulujuhlassa tiernapoikia esittivät 3.-4. luokan oppilaat. ja keijut. Sen jälkeen oli vuorossa kahdeksannen luokan näytelmä Joulumuorin kielletyt piparit. Ennen 5. luokan näytelmää laulettiin yhteislauluna No, onkos tullut kesä. 5. luokan näytelmä Tonttulan Talent-show hauskutti yleisöä erilaisilla taidonnäytteillään. Sitten kuudes luokka kyseenalaisti joulupukin olemassaolon näytelmässä Onko joulupukkia olemassa? Kun ilmoille oli kajahtanut yhteislauluna Joulupuu on rakennettu, oli yhdeksäsluokkalaisten vuoro esittää tanssit Tonttulan aamujumppa ja Tonttupolkka. Tämän jälkeen lauloimme yhteislauluna On hanget korkeat nietokset. Viimeisempänä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä seitsemäs luokka esitti näytelmän Porokatsastus. Juhlan lopuksi lauloimme yhteislaulun Enkeli taivaan. Juhlan juonsivat Heli Karhu ja Marja Leinonen. Henna Kemppainen, Laura Leinonen, Maiju Okkonen ja Marjo Mäkäräinen 9. lk
Ristijärvi tiedottaa 5 Koulujen välistä yhteistyötä Sloveniassa Me Ristijärven Keskuskoulun kolme opettajaa, Liisa Joensuu, Juha Salo ja Lea Portano, vierailimme Slovenian Beltincissä tutustumassa yhteistyökoulumme toimintatapoihin ja kulttuuriin tammikuun lopulla. Matka kuului osana EU:n Comenius-projektiin, johon osallistuvat tämän ja ensi vuoden aikana Ristijärven Keskuskoulu, Beltincin peruskoulu Sloveniassa sekä pienten lasten koulu Asturiaksessa Pohjois-Espanjassa. Projektin tarkoituksena on tehdä tunnetuksi yhteistyökoulujen toimintatapoja ja kulttuuria yhteisen teeman, jätteenkierrätyksen avulla. Projektin aikana yhteistyökoulujen oppilaat tekevät erilaisia teemaan liittyviä tuotoksia ja solmivat uusia ystävyyssuhteita yhteistyökoulujen oppilaiden kanssa. Lisäksi projektiin kuuluvat säännölliset vierailut jokaisessa projektikoulussa. Matkamme alkoi sunnuntaina 20.1., jolloin lensimme Ljubljanaan, Slovenian pääkaupunkiin. Maanantaiaamuna matkustimme Ljubljanasta junalla Beltinciin Slovenian poikki. Matka kesti kolme ja puoli tuntia. Samassa junassa matkustivat myös espanjalaiset yhteistyöopettajamme, joten saimme tutustua heihin jo junamatkan aikana. Perillä Beltincissä meidät otti vastaan opettaja Iris Vicar-Novak, joka kuljetti meidät Beltinciin yhteistyökoulullemme. Ensimmäiseksi saimme kuulla ja nähdä oppilaiden esittämiä slovenialaisia kansanlauluja ja tansseja, minkä jälkeen tutustuimme kouluun tarkemmin rehtorin ja muutaman opettajan avulla. Maanantain ohjelmaan kuului kouluvierailun lisäksi myös vierailu paikallisessa keramiikkapajassa sekä yhteinen illallinen koulun opettajien kanssa Jeruzalem-nimisessä kylässä. Beltinci on noin 6000 asukkaan maalaiskunta Koillis-Sloveniassa lähellä Unkarin ja Itävallan rajaa. Yhteistyökoulussamme on noin 700 oppilasta ja noin 60 opettajaa, joista kymmenkunta on miehiä. Oppilaat aloittavat koulunsa 6-vuotiaina, jolloin he menevät ensimmäiselle luokalle. Peruskoulun viimeinen luokka-aste on 9. luokka, jolloin oppilaat ovat 14-vuotiaita. Kunnanjohtajan vieraina ja lähiseutuun tutustumassa Tiistaina 22.1. pääsimme aivan ensimmäiseksi seuraamaan erään englanninkielen opettajan pitämää oppituntia kahdeksasluokkalaisille. Tunti oli kielioppitunti, jonka aikana opetettavia asioita käytiin läpi opetusmonisteiden ja Saimme juhlavan vastaanoton, kun Beltincin koululaiset esittivät meille tervetulotoivotuksena slovenialaista kansanmusiikkia ja tansseja. Beltincin kunnanjohtaja Milan Kerman (edessä oik.) kertoi meille ja espanjalaisille opettajille Beltincin kunnasta ja kyseli suomalaisesta ja espanjalaisesta koulujärjestelmästä. Kuvassa myös yhteysopettajamme Iris Vicar-Novak (edessä kesk.). PowerPointin avulla. Oppilailla on käytössään myös oppi- ja työkirjat, mutta työkirjat joutuvat oppilaiden vanhemmat ostamaan oppilaille itse. Oppikirjat kierrätetään vuosiluokalta toiselle. Englannin tunnin jälkeen pääsimme vierailemaan Beltincin kunnanjohtajan Milan Kermanin luona. Puolituntisen vierailun ai- Beltincin koulun musiikinopettaja oli harjoitellut yhdessä kahdeksasluokkalaisten kanssa Finlandia-hymnin melodian ksylofoneilla ja pianolla soittaen, jonka he esittivät meille yllätysnumerona musiikintunnin aluksi. kana hän kertoi meille perustietoja Beltincin kunnasta ja kyseli suomalaisesta ja espanjalaisesta koulujärjestelmästä. Kunnanjohtajan vierailun jälkeen tutustuimme Beltincin kunnan apteekkimuseoon, joka sijaitsi kauniissa vanhassa linnamaisessa rakennuksessa. Tämän jälkeen muutamat opettajat veivät meidät vanhan, mutta yhä käytössä olevan myllyn luo Mura-joen rantaan, joka laskee Tonavaan. Myllyn vieressä pääsimme kokeilemaan lossia, jolla seilasimme joella vastakkaiselle rannalle ja takaisin. Paikka on kuuluisa siitä, että muinoin rakastajat ovat uineet joen poikki tapaamaan toisiaan. Lossimatkan jälkeen saimme paistaa tikunnokassa leipää, mikä on vanha slovenialainen tapa. Leivän päälle levitettiin herkullista vaaleaa tahnaa, joka oli valmistettu sian ihrasta. Palatessamme takaisin Beltinciin vierailimme vielä kunnan kauniissa katolisessa kirkossa. Tiistai-illan ohjelmaan kuului lisäksi vierailu suuren slovenialaisen viiniyrityksen kellareihin Gornja Radgonassa Itävallan rajalla sekä ostosreissu alueen suurimpaan kaupunkiin Murska Sobotaan. Suomen koulujärjestelmälle suuri arvo Keskiviikkona oli viimeinen aamumme Beltincissä, jonka saimme aloittaa vierailulla opettajainkokouksessa. Kaikki Beltincin koulun opettajat kokoontuvat viikottaiseen tapaamiseen keskiviikkoaamuisin ja tällä kertaa he saivat esittää kysymyksiä meille ja kollegoillemme Suomen ja Espanjan koulujärjestelmistä. Saimme runsaasti huomiota osaksemme, koska Suomessa on PISA-tutkimuksen mukaan maailman paras koulutusjärjestelmä. Beltinciläiset opettajat halusivatkin tietää kaiken mahdollisen koulujärjestelmästämme ja opettajankoulutuksestamme. Opettajankokouksen jälkeen osallistuimme vielä musiikintunnille, jonka aiheena oli Jean Sibelius. Koulun musiikinopettaja oli harjoitellut yhdessä kahdeksasluokkalaisten kanssa Finlandiahymnin melodian ksylofoneilla ja pianolla soittaen, jonka he esittivät meille tunnin aluksi. Esitys teki meihin suuren vaikutuksen. Musiikinopettaja oli perehtynyt hyvin tunnin aiheeseen, sillä hän kertoi Jean Sibeliuksen olleen hänen suosikkisäveltäjänsä jo 20 vuoden ajan. Sujuvasti hän kertoi Sibeliuksen elämänvaiheista ja teoksista sloveniaksi, mutta paikan- ja henkilönimet pystyimme siitä huolimatta tunnistamaan hyvin. Vieraanvaraisuus ominaispiirteenä Musiikintunnin jälkeen oli aika jättää jäähyväiset slovenialaisille kollegoillemme ja aloittaa junamatka takaisin Ljubljanaan ja sieltä kotimatka takaisin Suomeen. Slovenian vierailusta jäi päällimmäisenä mieleen suuri vieraanvaraisuus ja ystävällisyys, jota saimme osaksemme joka paikassa. Paikalliset opettajat kertoivat mielellään niin koulusta kuin koko Beltincin alueen asioista ja historiasta ja tarjosivat maistiaisiksemme mitä erilaisimpia slovenialaisia perinneruokia ja herkkuja. Koko maasta jäi mieleen vaikutelma hyvin kehittyvästä yhteiskunnasta, jossa asiat ovat jo nyt hyvin ja ovat menossa yhä parempaan suuntaan. Talot ja niiden pihat olivat siistejä ja hyvin hoidettuja ja maan autokanta oli suhteellisen uutta. Slovenia voidaankin hyvin rinnastaa mihin tahansa hyvin kehittyneeseen länsimaahan, jossa olisi mukava vierailla toistekin. Slovenialaiset ja espanjalaiset yhteistyökumppanimme saapuvat Ristijärven Keskuskoulun ja kunnan vieraiksi helmikuun lopulla. Hienosti järjestetyn vierailumme vuoksi toivomme, että myös vieraamme saavat Suomesta, Kainuusta ja Ristijärvestä ystävällisen ja miellyttävän vaikutelman, sellaisen, että myös tänne on mukava tulla uudestaan. Lea Portano