kuvan lähde: www.hs.fi (9.11.2016) LASTEN PÄIVÄHOITOTILOJEN SUUNNITTELUOHJE Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa (terveydensuojelu).
Sisällys 1. YLEISTÄ... 4 2. ILMOITUSVELVOLLISUUS... 4 2.1 Ympäristöterveydenhuoltoon tehtävät ilmoitukset... 4 2.2 Rakennusvalvonnan lupakäsittely... 4 3. YMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET... 5 4. TILOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET... 5 4.1 Tilasuunnittelu... 5 4.1.1 Tilan tarve... 5 4.1.2 Eteis-, WC- pesu- ja siivoustilat sekä tilojen puhdistettavuus... 5 4.1.3 Henkilöstötilat... 6 4.1.4 Jätehuolto... 6 4.1.5 Keittiö... 6 4.1.6 Ulkoleikkialueet... 7 4.2 Sisätilan fysikaaliset olot... 7 4.2.1 Ilmanvaihto... 7 4.2.2 Lämpötila ja veto... 7 4.2.3 Melu... 8 4.2.4 Valaistus ja sähkö... 8 4.3 Sisäilman epäpuhtaudet (kemialliset epäpuhtaudet ja mikrobit)... 8 4.4 Olosuhdeselvitykset... 8 5. TUPAKOINTI... 8 6. PALOTURVALLISUUS... 8 6.1 Poistumisturvallisuus... 9 6.2 Palovaroittimet... 10 6.3 Alkusammutuskalusto... 10
6.4 Pelastussuunnitelma... 10 6. LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA MUITA OHJEITA... 11
4 1. YLEISTÄ Tähän ohjeeseen on koottu ne vaatimukset, joita Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ympäristöterveydenhuolto, PPKY Kallion alueen kuntien rakennusvalvonnat (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) sekä Jokilaaksojen pelastuslaitos edellyttävät lasten päivähoitoon käyttöönotettavilta tiloilta. Poikkeaminen tähän ohjeeseen kirjatuista asioista edellyttää aina lisäperusteluja ja selvityksiä. Ohje on apuna uudisrakennusta tai vanhan päiväkodin peruskorjausta suunniteltaessa, mutta myös suunniteltaessa päiväkodin tai ryhmäperhepäiväkodin sijoittamista jo olemassa olevaan rakennukseen. Päivähoitotiloja (ei koske perhepäivähoitoa) suunniteltaessa tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä ympäristöterveydenhuoltoon, rakennusvalvontaan ja pelastuslaitokseen. Tämän ohjeen on tarkoitus paikallistasolla tarkemmin ohjeistaa, millaiset olosuhteet ovat terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan lasten hoidolle sopivia. 2. ILMOITUSVELVOLLISUUS 2.1 Ympäristöterveydenhuoltoon tehtävät ilmoitukset Toiminnanharjoittajan tulee tehdä terveydensuojelulain (793/1994) mukainen kirjallinen ilmoitus Kallion ympäristöterveydenhuoltoon hyvissä ajoin ennen päiväkotitoiminnan (ryhmäperhepäiväkodit ja päiväkodit) aloittamista. Ilmoitus tulee tehdä myös toiminnan olennaisesta muutoksesta ja peruskorjausten yhteydessä. Ilmoitusmenettely koskee uudisrakennusten lisäksi lisä- ja väliaikaistiloja tai vastaavia tiloja. Ilmoituksen liitteeksi tulee tilojen pohjapiirustus, johon on merkitty käyttöön tulevien tilojen käyttötarkoitus. Ilmoituksesta tehdään päätös. Ennen päätöksen tekemistä tilat tarkastetaan. Tiloissa tehtyjen toimenpiteiden toteuttaminen tarkastetaan ennen toiminnan aloittamista. Lisäksi ympäristöterveydenhuoltoon tulee tehdä elintarvikehuoneiston (esim. päiväkodin keittiö) perustamisesta elintarvikelain (23/2006) mukainen ilmoitus neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai suunniteltua muutosta. Ilmoitus tulee tehdä myös toimijan vaihdoksen yhteydessä. Ympäristöterveydenhuolto tekee ilmoituksesta todistuksen, joka lähetetään toiminnanharjoittajalle. Ilmoitus- ja hakemuslomakkeita on saatavissa ympäristöterveydenhuollon internetsivustolta osoitteesta http://www.kalliopp.fi/terveysvalvonta/lomakkeet 2.2 Rakennusvalvonnan lupakäsittely Mikäli ryhmäperhepäiväkoti tai päiväkotitoimintaa suunnitellaan olemassa olevaa rakennukseen, edellyttää se aina käyttötarkoituksen muutosta eli rakennuslupakäsittelyä. Jo suunnitteluvaiheessa on tärkeää olla yhteydessä rakennusvalvontaan. Hanke voi vaatia myös poikkeuslupakäsittelyä, riippuen kaavamerkinnästä. Lupakäsittelyä varten tarvitaan mm pääpiirustukset, naapurien kuuleminen, selvitys ilmanvaihdon riittävyydestä jne. Naapurin kuulemisessa on esitettävä hankkeen suunnitelmat. Riittävät pysäköintitilat ja saattoliikenteen turvallisuus on otettava huomioon piha-alueen suunnittelussa. Käyttötarkoituksen muutoksessa erityistä huomioita on kiinnitettävä ikkunoihin (turvalasit tai este jos ikkunan alapinta <700mm), portaisiin ja kaiteisiin, jotta ne ovat turvallisia käyttää ja rakennusmääräysten mukaisia. Hankkeella täytyy olla vastaava työnjohtaja ja pääsuunnittelija, useimmiten he ovat sama henkilö, jolla on vähintään rakennusmestarin koulutus. Mikäli tehdään laajempia LVI-töitä, tarvitaan myös sen alan vastaava työnjohtaja.
5 3. YMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET Päiväkotia ei tule sijoittaa alueelle, jossa esiintyy voimakasta melua tai terveydelle haitallisia epäpuhtauksia. Tuloilman ottoaukot tulee aina sijoittaa mahdollisimman puhtaaseen paikkaan etäälle liikenneväylistä ja jätteiden keräilypisteistä. Lasten tuonti- ja hakuliikenteen sujuvuuden varmistaminen tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Myös muun liikenteen (huoltoliikenne) järjestäminen turvallisesti tulee huomioida. 4. TILOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET 4.1 Tilasuunnittelu Tilasuunnittelussa tulee huomioida tilan tarve, keittiö, eteistilat, WC-, pesu- ja siivoustilat sekä tilojen puhdistettavuus, jätehuolto, keittiö ja ulkoleikkialueet. 4.1.1 Tilan tarve Lasten käytettävissä olevaa tilaa ns. hyötyalaa tulee varata vähintään 6-7 m 2 /lapsi. Hyötyalalla tarkoitetaan lasten käytössä olevien huoneiden yhteenlaskettua lattiapinta-alaa varsinaisia käytävätiloja lukuun ottamatta. Hyötyalaa laskettaessa kiinnitetään huomiota yhtä aikaa läsnä olevien lasten lukumäärään. Mikäli päiväkoti sijoitetaan olemassa olevaan rakennukseen, päiväkodin tilamitoitus voidaan määritellä niin, että yhtä lasta kohden on vähintään 9 m 2 huoneistoalaa (asuinpinta-ala). Päivähoitotiloja suunniteltaessa tulee huomioida tilojen esteettömyys. Ympäristö ja yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikille käyttäjille toimiva, turvallinen ja miellyttävä ja kun rakennuksen kaikkiin tiloihin ja kerrostasoihin on helppo päästä. Kaksikerroksisissa tiloissa poistumistieportaat on rakennettava myös ryhmäperhepäiväkodeissa. 4.1.2 Eteis-, WC- pesu- ja siivoustilat sekä tilojen puhdistettavuus Jokaista alkavaa kymmentä lasta kohti tulee olla wc istuin ja käsienpesuallas, jossa kädet voi pestä lämpimällä vedellä. Osapäiväryhmien ja kerhojen tiloissa voidaan katsoa yksi wc-istuin ja pesuallas riittäväksi 10 15 lapselle. Vaippaikäisille on oltava erilliset pesu- ja vaipanvaihtopisteet. Vaipanvaihtopisteeseen tulee varata riittävästi asianmukaista säilytystilaa puhtaille vaipoille, kertakäyttökäsineille ym. tarvikkeille sekä kannellinen roska-astia käytetyille vaipoille. Kuravaatteiden ja muiden ulkovaatteiden puhdistamista ja kuivatusta varten tulee järjestää tilat mieluiten sisäänkäynnin yhteyteen. Mikäli eteisessä ei ole tuulikaappia, tulee mahdolliset vetohaitat ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Jokaiselle lapselle tulee olla oma lokero tai naulakko. Mikäli ulko-ovi/ovet eivät avaudu aidatulle pihalle, tulisi varmistaa, että lapset eivät pääse valvomatta poistumaan ulos, esimerkiksi sijoittamalla ovien rivat riittävän ylös. Siivoukseen käytettäville välineille ja aineille tulee olla riittävän kokoinen lukollinen tila, joka on varustettu asianmukaisesti (tarvittaessa vesipisteellä, kaatoaltaalla, lattiakaivolla, kuivauspatterilla, koneellisella poistoilmanvaihdolla ja riittävällä määrällä telineitä ja hyllytilaa). Vaatehuoltoa varten on oltava asianmukaisesti varustettu tila, jossa on pyykinpesu- ja kuivauslaitteet tai vaatehuolto tulee järjestää esim. pesulassa tai yrittäjän kotona siten, että se tapahtuu hygieenisesti.
6 4.1.3 Henkilöstötilat Päivähoitotilojen yhteydessä tai lähettyvillä tulee olla henkilökunnan käytettävissä tila vaatteiden vaihtoa ja säilytystä varten ja toimistotyötä varten tarvitaan erillinen toimistotila. Henkilökunnalla tulee olla omat WC-tilat sekä päiväkodeissa erillinen taukotila. Tarkempaa ohjeistusta henkilöstötiloista voi kysyä esimerkiksi Pohjois-Suomen Työsuojelupiiriltä (www.tyosuojelu.fi). 4.1.4 Jätehuolto Huoneistossa on oltava riittävästi jätteiden keräämiseen tarkoitettuja astioita. Jätteiden lajittelussa ja keräämisessä tulee noudattaa kunnan jätehuoltomääräyksiä. Päiväkodin sisätiloissa olevat jäteastiat tulee tyhjentää riittävän usein ja biojäteastiat vähintään päivittäin. Kiinteistöillä tulee kiinnittää huomiota muun muassa jätteiden keräysastioiden sijoittamiseen ja hoitamiseen niin, ettei niistä aiheudu hajua tai muuta terveyshaittaa. Myös haittaeläinten pääsy jäteastioihin on estettävä huolehtimalla siitä, että jäteastiat ovat ehjiä ja ne tyhjennetään niin usein, että jäteastioiden kannet saadaan aina kiinni. Haja-asutusalueella kiinteistö on liitettävä yleiseen viemäriverkostoon, mikäli se on mahdollista tai uudistettava jätevesien käsittelyjärjestelmä jätevesiasetuksen mukaiseksi, jos siihen on tarvetta. 4.1.5 Keittiö Kodinomainen keittiö Kodinomaiset keittiöt kuuluvat elintarvikelain 13.6 mukaisiin toimintoihin, joista ei tarvitse tehdä ilmoitusta ympäristöterveydenhuoltoon, eivätkä kodinomaiset keittiöt kuulu säännöllisen valvonnan piiriin. Kodinomaisia keittiöitä ovat esimerkiksi ryhmäperhepäiväkodin keittiöt. Kodinomainen keittiö ei ole ns. ammattikeittiö, jossa elintarvikealan ammattilainen valmistaa ruuan eikä kodinomaisessa keittiössä valmisteta ruokaa muualle toimitettavaksi. Kodinomaisen keittiön varustustaso vastaa lähes normaalia kodin keittiön varustusta. Kodinomaisessa keittiössä tulee olla helposti puhtaana pidettävät pinnat. Keittiössä käytettäville siivousvälineille tulee olla erillinen siivousvälineiden säilytystila tai ne tulee säilyttää muutoin erillään muiden tilojen siivousvälineistä. Astioiden pesua varten tulee olla astianpesukone. Liesi tulee suojata lapsiturvalliseksi. Isommat lapsenhoitoyksiköt (päiväkodit) Isommissa yksiköissä (päiväkoti) keittiöistä tulee tehdä erillinen elintarvikelain mukainen elintarvikehuoneistoilmoitus ja niitä valvotaan säännöllisesti. Keittiö ei saa toimia läpikulkutilana ja se tulee erottaa muista päiväkodin toiminnoista esimerkiksi porttien avulla. Keittiössä tulee olla riittävästi säilytys- ja työskentelytilaa ja materiaalien tulee olla helposti puhtaanpidettäviä. Keittiössä käytettäville siivousvälineille tulee olla erillinen siivousvälineiden säilytystila tai ne tulee säilyttää muutoin erillään muiden tilojen siivousvälineistä. Astioiden pesua varten tulee olla astianpesukone. Liesi tulee suojata lapsiturvalliseksi. Pääsääntöisesti muihin kuin kodinomaisiin keittiöihin, vaaditaan erillinen käsienpesupiste. Lisäperusteluin kaksiosainen allas katsotaan riittäväksi päiväkodeissa silloin, kun kyseessä on jakelukeittiö ja lapsimäärä on 21 tai alle.
7 Omavalvonta Omavalvontasuunnitelma tulee laatia muihin kuin kodinomaisiin keittiöihin. Keittiötoiminnan omavalvonnan on oltava toimintaan nähden riittävä. Omavalvonnan toteuttamisella hallitaan toimintaan liittyvät elintarvikehygieeniset riskit. Omavalvontasuunnitelmaan liittyviä laadintaohjeita löytyy Kallion internetsivuilta http://www.kalliopp.fi/elintarvikevalvonta/elintarvikehuoneiston_perustaminen 4.1.6 Ulkoleikkialueet Päiväkodin käytössä tulee olla riittävän kokoinen ulkoleikkialue, (RT-kortin suosituksen mukaan yleensä vähintään 20 m 2 / lapsi). Ulkoleikkialueen suhteen tulee huomioida vilkkaiden teiden läheisyys (melu ja päästöt). Pihalla ei saa olla myrkyllisiä, ihoa ärsyttäviä tai piikkisiä kasveja. Pihaalueen pintamateriaalin tulee olla mahdollisimman vähän pölyävää ainesta. Leikkikenttävälineiden on oltava turvallisia ja vaarattomasta materiaalista valmistettuja. Ulkoleikkialueen tulee olla aidattu. Aidan tulee olla riittävän korkea, suosituksen mukaan 120 cm. Aidan tulee myös olla riittävän tiivis ja rakenteeltaan sellainen, ettei se houkuttele kiipeämään. Aidan sisäpuolella ei esimerkiksi saa olla askelmiksi soveltuvia tukiosia. Aidan alareunan tulee olla korkeintaan 10 cm:n korkeudella. Portin avausmekanismin tulee olla sellainen, että lapsi ei saa porttia auki. Mikäli ulkoleikkialue ei ole päiväkodin välittömässä läheisyydessä, kulku sinne tulee olla turvallinen. Piha-alueella on varmistettava, että talotikkaille kiipeäminen on estetty ja terävät osat suojattu. Ulkona tulee olla riittävä valaistus. Valvottavuus tulee turvata myös pimeän aikaan. Kiinteistön katolla tulisi olla lumiesteet, etenkin kulkureittien ja oleskelualueiden kohdalla. Pihaalueen hiekoituksesta, aurauksesta ja muista vastaavista huoltotöistä tulee huolehtia. 4.2 Sisätilan fysikaaliset olot Fysikaalisiin oloihin kuuluvat muun muassa ilmanvaihto (ilman laatu), lämpötila ja veto, melu (ääniolosuhteet), valaistus ja säteily. 4.2.1 Ilmanvaihto Ilmanvaihdon tulee olla riittävä. Ilmanvaihdon toiminta ja sen tehostamistarve tulee selvittää jo suunnitteluvaiheessa. Päiväkotia perustettaessa yleisenä perusvaatimuksena on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Päivähoitopaikoissa ulkoilmavirran tulee käytön aikana olla vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden (huom. ulkoilmavirta voi olla 4 dm 3 /s henkilöä kohden, jos varmistetaan, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai tilan suhteellinen kosteus nouse liian suureksi). Poikkeaminen edellä mainituista vaatimuksista edellyttää lisäperusteluja ja -selvityksiä. Ilmanvaihto ei saa aiheuttaa vetoisuutta. Tuloilman kautta mahdollisesti sisäilmaan epäpuhtauksia aiheuttaviin epäpuhtauslähteisiin tulee kiinnittää huomiota jo ilmanvaihtoa suunniteltaessa. 4.2.2 Lämpötila ja veto Tilojen lämmityksen tulee olla järjestetty tarkoituksenmukaisesti. Rakennuksen on oltava riittävän tiivis ja siinä on oltava riittävä lämmöneristys. Huoneilman lämpötilan tulee lämmityskaudella olla 20 26 C ja lämmityskauden ulkopuolella 20 32 C.
8 4.2.3 Melu Melusta ei saa aiheutua sisätiloissa oleskeleville terveyshaittaa. On erittäin tärkeää, että päiväkodin ääniympäristöön vaikutetaan akustisella suunnittelulla. Materiaalien valinnassa tulee huomioida ääneneristysasiat ja ehkäistä liiallinen jälkikaiunta. Päiväkotia sijoitettaessa kerrostaloon, rivitaloon, paritaloon tms. tulee huolehtia siitä, ettei häiritsevää melua kantaudu huoneistosta toiseen. Ilmanvaihtolaitteista ja muista rakennuksen teknisistä laitteista sekä ympäristömelusta aiheutuva jatkuva samanarvoinen äänitaso saa oleskelu- ja työskentelytiloissa (pois lukien keittiö) olla enintään 35 db päiväaikana. Klo 22-7 suurin sallittu jatkuva samanarvoinen äänitaso on 30 db. 4.2.4 Valaistus ja sähkö Valaistuksen tulee olla riittävää. Valaistuksen tarve vaihtelee paljon eri tiloissa ja tilanteissa. Valaistuksen tulisi olla kaikkialla päiväkodissa vähintään 300 luksia. Oleskelu- ja työtiloissa tulee olla luonnonvaloa, joten ikkunoiden tulisi olla vähintään 10 % tilan huonealasta. Sähköasennusten tulee olla lapsille turvallisia. Pistorasiat tulee olla suojattuja. 4.3 Sisäilman epäpuhtaudet (kemialliset epäpuhtaudet ja mikrobit) Sisäilmassa ei saa esiintyä terveyshaittaa aiheuttavina pitoisuuksina mikrobeja, pölyä, kaasumaisia yhdisteitä tai muita epäpuhtauksia. Rakennuksessa ei saa olla kosteus- tai mikrobivaurioita. Rakentamisessa tulee suosia ympäristöystävällisiä ja vähäpäästöisiä M1-luokan materiaaleja. Allergisoivia ja myrkyllisiä huonekasveja ei saa olla. 4.4 Olosuhdeselvitykset Päivähoitotilojen tulee olla turvalliset ja terveelliset. Perustettaessa päivähoitotiloja toiminnanharjoittajan tulee teettää rakennuksen kuntoarvio sekä tarvittaessa kuntotutkimus pätevyyden omaavalla rakennusalan ammattilaisella. Tutkimuksia ja selvityksiä terveydensuojelulain 49 :n mukaista viranomaisvalvontaa varten tekevällä ulkopuolisella asiantuntijalla tulee olla tarvittava asiantuntemus ja pätevyys. Terveydensuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten edellyttämät viranomaisille tarkoitetut tutkimukset tulee tehdä Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymässä laboratoriossa. 5. TUPAKOINTI Tupakointi on kielletty päiväkotien lapsille tarkoitetuissa sisätiloissa sekä lapsille tarkoitetulla ulkoilualueella. Edellä mainittu asia on huomioitava erityisesti, mikäli päiväkotirakennuksen yhteydessä on muuta toimintaa, esimerkiksi asukastupa, kokoontumishuoneisto jne. Tupakointikieltomerkinnät tulee olla selvästi esillä piha-alueelle tultaessa ja ainakin pää-sisäänkäyntien yhteydessä. 6. PALOTURVALLISUUS Rakennusvalvonta pyytää tarvittaessa pelastusviranomaiselta asiantuntijalausunnon lupahakemukseen liittyen. Lisäksi pelastusviranomainen voi suorittaa kohteessa katselmuksen, jossa keskustellaan kohteeseen tarvittavista muutoksista, ennen päiväkotitoiminnan aloittamista. Alla on listattuna muutamia asioita, jotka tulee huomioida päiväkotitoimintaa suunniteltaessa. Näiden asioiden lisäksi
9 voidaan lupavaiheessa, katselmuksilla tai käyttöönottotarkastuksella määritellä vielä lisäehtoja toiminnan turvallisuuden varmistamiseksi. Kaikki lupalausunnot käsitellään tapauskohtaisesti ja niissä huomioidaan voimassa olevat rakennusmääräykset. Päiväkotitilojen suunnittelussa tulee huomioida paloturvallisuusasiat henkilöturvallisuuden näkökulmasta. Tärkeintä hätätilanteessa on saada kaikki kohteessa olevat henkilöt turvallisesti ulos. Tämä tulee huomioida jo uuden kohteen suunnitteluvaiheessa ja saneerattavaa kohdetta valittaessa, jotta kohde varmasti soveltuu suunnitellusti päiväkotikäyttöön. Suunnittelussa kannattaa huomioida mahdollisuuksien mukaan tulevaisuudessa tapahtuvat käyttötavan muutokset. Esimerkiksi jos päiväkäytössä oleva kohde muutetaan ympärivuorokauden toimivaksi yksiköksi. Päiväkäytössä oleva päiväkodin käyttötapa on kokoontumistila ja yöpymiseen käytettävä päiväkoti rinnastetaan käyttötavaltaan hoitolaitokseen, koska lapsien omatoimista poistumista tiloista ei voida varmistaa. Eri käyttötavat siis määrittelevät kohteessa sallittavat henkilömäärät. Esimerkiksi P3- luokan (kantavilla rakenteilla ei vaatimuksia) rakennuksessa ei sallita toiseen kerrokseen sijoitettuja hoitolaitostiloja ja henkilömääräkin on rajoitettu kymmeneen. Tällä varmistetaan turvallinen ja nopea poistuminen hätätilanteessa. Voit tarkastaa oman kohteesi suurimmat henkilömäärät Suomen rakentamismääräyskokoelma E1:n taulukosta 3.2.2. Taulukon käyttöä varten tarvitset rakennuksesi paloluokan ja käyttötavan. Tarvittaessa voit kysyä neuvoa rakennusvalvonnalta tai pelastusviranomaiselta. Päiväkotien henkilökuntaa tulee ohjeistaa toimimaan oikein tulipalossa ja sen vuoksi kohteeseen laaditaan pelastussuunnitelma. Suunnitelmien lisäksi henkilökunnalle tulee järjestää alkusammutuskoulutusta säännöllisesti, jotta alkavaan paloon voidaan reagoida nopeasti. Ympäristö tulee suunnitella kaikin puolin mahdollisimman turvalliseksi toiminnan riskit huomioiden. Esimerkiksi keittiön sähkölaitteet suositellaan kytkettäväksi toimimaan niin sanotun emännän kytkimen kautta, jotta koneiden virta saadaan katkaistua yhdestä paikasta. Kytkin tulee sijoittaa siten, että lapset eivät siihen ylety. 6.1 Poistumisturvallisuus Tulipalon sattuessa tärkeintä on saada kaikki henkilöt ulos kohteen tiloista. Sen vuoksi poistumisreitit tulee aina pitää käyttökelpoisina. Poistumisen helpottamiseksi poistumisreitit tulee merkitä merkkivalaistuksen avulla. Merkkivalaisimet tulee olla akkuvarmenteisia ja ne tulee testata valmistajan ohjeen mukaan tai vähintään neljää kertaa vuodessa. Testeistä on pidettävä erillistä pöytäkirjaa, joka tarkastetaan palotarkastuksien yhteydessä. Merkkivalaistusta täydentämään voidaan asentaa jälkivalaisevia kylttejä varateiden yhteyteen. Poistuminen suunnitellaan pääsääntöisesti ovien kautta suoraan ulos. Poistumisalueelta tulee lähtökohtaisesti olla kaksi toisistaan riippumatonta poistumisreittiä, joista toinen on 1200mm leveä. Mikäli saneerauskohteen henkilömäärä on alle 60, niin silloin riittää 900mm levyiset ovet. Jos 60 henkilöä ylittyy, niin vähintään toisen uloskäynnin leveys tulee olla 1200mm. Tarvittaessa poistumista tehostetaan varateiden avulla. Varatie voi olla esimerkiksi ikkuna ja sen vapaan aukon korkeus tulee olla vähintään 600mm ja leveys 500mm, yhteissumman tulee kuitenkin olla vähintään 1500mm. Varatieikkuna tulee varustaa kiintokahvoin. Päiväkodeissa yläkerran poistuminen hoidetaan portaiden avulla. Päiväkodin yhteyteen tulee määritellä kokoontumispaikka ja se tulee merkitä kyltillä.
10 Lasten kanssa on hyvä toteuttaa leikkimielisiä poistumisharjoituksia vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tällä tavalla parannetaan turvallisuuskulttuuria ja lapset oppivat poistumaan turvallisesti rakennuksesta. Samalla kaikille tulee selväksi mitä varten poistumisopasteet ja kokoontumispaikan kyltti ovat olemassa. 6.2 Palovaroittimet Palon nopean havaitsemisen varmistamiseksi tilat tulee varustaa sarjaan kytketyin palovaroittimin. Palovaroittimet tulee olla verkkovirtaan kytkettyjä ja akku- / paristovarmenteisia. Palovaroittimien vähimmäismäärä on yksi palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden, sekä vähintään yksi palovaroitin jokaiseen kerrokseen. Lisäksi kaikki nukkumahuoneet varustetaan palovaroittimilla. Hyvänä käytäntönä on asentaa varoittimet yleisiin tiloihin poistumisen turvaamiseksi ja kaikkiin makuuhuoneisiin. Palovaroittimen oikea asennuspaikka on katossa avonaisella paikalla, vähintään 0,5 metriä seinistä ja ilmanvaihtoventtiileistä. 6.3 Alkusammutuskalusto Päiväkodin tilat tulee varustaa riittävällä alkusammutuskalustolla. Keittiön yhteyteen tulee sijoittaa sammutuspeite näkyvälle paikalle. Tiloissa tulee olla vähintään yksi käsisammutin / 200m². Käsisammuttimen tyypin valinta ja sijoittelu voidaan sopia erikseen käyttöönottotarkastuksen yhteydessä pelastusviranomaisen kanssa. Sijoittelussa tulee huomioida muun muassa, että lapset eivät pysty nostamaan käsisammutinta telineestä. Seinätelineeseen voi asentaa tarvittaessa pikakiinnikkeisen hihnan varmistamaan sammuttimen paikallaan pysymistä. Alkusammutuskaluston sijoituspaikat on merkittävä asianmukaisin kyltein. 6.4 Pelastussuunnitelma Päiväkodille on laadittava pelastussuunnitelma ennen sen käyttöönottoa. Turvallisuusasioita mietittäessä tulee huomioida kaikki tilanteet arkipäivän vahingoista poikkeusolojen varautumiseen. Paras suunnitelma saadaan aikaiseksi silloin, kun kohteen oma henkilökunta osallistuu sen tekemiseen. He osaavat parhaiten ottaa huomioon oman toimintansa riskit ja parannuskohteet. Pelastussuunnitelma tulee käydä henkilökunnan kanssa läpi ennen toiminnan aloittamista. Samalla olisi hyvä tehdä henkilöstölle turvakävely, jossa käydään läpi kaikki turvallisuuteen liittyvät kohteet ja ratkaisut tarvittavalla tarkkuudella. Pelastussuunnitelmaan löytyy esitäytetty lomakepohja www.jokipelastus.fi -sivustolta ja apua pelastussuunnitelman laatimiseen voi kysyä paikalliselta pelastusviranomaiselta.
11 6. LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA MUITA OHJEITA Terveydensuojelulaki (764/1994) Terveydensuojeluasetus (1280/1994) Elintarvikelaki (23/2006), muutos 352/2011 Tupakkalaki 549/2016 Pelastuslaki 379/2011 Valviran ohjeistus (www.valvira.fi) STM:n asetus talon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) 1, 2, 3, 5, 6, 8, 20 21 Asumisterveysasetuksen soveltamisohje 8/2016, Valvira Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes: Päivähoidon turvallisuussuunnittelu, 2008 Suomen Rakentamismääräyskokoelma, RT-kortit: o Päiväkotien suunnittelu, RT 96 11003, 2010 o Ulkoleikkipaikat, RT 89 10966, 2009