LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 122/2007/4 Dnro LSY 2004 Y 349 Annettu julkipanon jälkeen 2.11.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kurkelansuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Nakkila. Kekkilä Oyj PL 67 04301 TUUSULA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kurkelansuo sijaitsee Nakkilan kunnan Arantilan kylässä valtatien 2 eteläpuolella. Kurkelansuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Hankealueen pinta ala on noin 50 ha, josta tuotantokelpoista aluetta on 36,0 ha. Kekkilä Oyj on 20.12.2004 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kurkelansuon turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Kurkelansuolla ei ole aiempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Hakija on vuokrannut koko tuotantoalueen Nakkilan kunnalta sopimuksella, jonka voimassaolo päättyy vuonna 2014. Satakunnan seutukaava 5:een alue on merkitty maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi.
2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö Kurkelansuon tuotantokelpoinen pinta ala on tällä hetkellä kokonaan tuotantokunnossa. Kurkelansuon tuotantoalue on lähes kokonaan metsäojitetun metsäisen suoalueen ympäröimä. Pohjoispuolelta tuotantoalue rajoittuu valtatiehen 2 ja koilliskulmalta peltoalueeseen. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat tuotantoalueen länsi ja lounaispuolella 160 300 metrin etäisyydellä. Kaikkiaan 500 metrin säteellä tuotantoalueen rajoista sijaitsee 12 asuttua kiinteistöä. Natura 2000 verkostoon kuuluva Pirilänkoski (FI0200045) sijaitsee Kokemäenjoessa ja sen pohjoispuolella noin 2 kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Viikkala Pirilän (0253151) I luokan pohjavesialue sijaitsee Kokemäenjoen pohjoispuolella noin 2,3 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Kurkelansuo sijaitsee osittain Tattaranjoen lähivaluma alueella (35.191) ja osittain Kurkelanojan valuma alueella (35.192). Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kahden laskuojan kautta ojaan, joka laskee Tattaranjokeen. Tattaranjoki laskee Kokemäenjokeen. Kurkelansuon purkukohdassa Tattaranjoen valuma alueen pinta ala on 79,5 km 2, keskiylivirtaama (MHQ) 6,36 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 0,68 m 3 /s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,08 m 3 /s. Tattaranjokeen laskevan ojan valuma alueella on Kurkelansuon lisäksi paljon peltoja. Ojavesi on hapanta ja sen typpipitoisuus on suuri, mutta fosforipitoisuus varsin pieni. Tattaranjoen yläosan veden laadusta ei ole saatavilla tutkittua tietoa. Keväällä 2004 joesta otettiin vesinäyte Kurkelansuolta laskevan ojan alapuolelta. Tattaranjoen vesi oli ojan alapuolella lievästi sameaa, hapanta ja niukkahumuksista. Veden elektrolyyttipitoisuus oli suuri, mikä happamuuden ohella johtui alunamaailmiöstä. Kokonaistyppipitoisuus oli korkea ja myös ammoniumtyppipitoisuus luonnontilaista selvästi suurempi. Veden fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Tattaranjoen alaosan vesi on hapanta, sen typpipitoisuus on korkea, mutta fosforipitoisuus suhteellisen pieni. Veden hygieeninen likaantuminen on huomattava. Veden yleislaatu on huono. Tattaranjoen alajuoksulla noin 2,5 km Kurkelansuolta laskevasta ojasta alavirtaan sijaitsee kuitukangastehdas, jonka puhdistetut jäte
3 vedet lasketaan Tattaranjokeen. Muu vesistökuormitus koostuu lähinnä peltoviljelyn aiheuttamasta hajakuormituksesta. Tattaranjokeen laskevalla ojalla ei ole kalataloudellista merkitystä. Tattaranjoen yläosan kalastosta ei ole saatavilla tutkittua tietoa. Veden happamuuden johdosta Tattaranjoen yläosalla ei voi esiintyä arvokkaita kalalajeja tai populaatioita, eikä myöskään rapua. Tattaranjoen alaosasta tavattiin vuoden 2000 koekalastuksessa hauki, ahven, kiiski, kivennuoliainen, ruutana, salakka, seipi, särki ja turpa. Tattaranjoen luonteen ja kalaston perusteella joessa tapahtuva kalastus rajoittunee satunnaiseen katiskapyyntiin ja ongintaan. Verkkopyyntiin joki on liian pieni ja matala. Tattaranjoen yläosan virkistyskäyttö lienee vähäistä tai erittäin vähäistä. TURVETUOTANTO Kurkelansuon kuntoonpano on aloitettu vuonna 1971. Tuotanto on aloitettu samana vuonna. Tuotannosta poistuneita alueita ei toistaiseksi ole. Kurkelansuolla tuotetaan kasvuturvetta jyrsinmenetelmällä imukokoojavaunulla. Tuotantopäiviä on kesän aikana 30 50. Kurkelansuolla aikaisemmin toimineiden turvetuottajien tuotantomääristä ja menetelmistä on vain vähän dokumentoitua tietoa. Vuodesta 1999 lähtien keskimääräinen vuosituotanto on ollut 13 500 m 3. Kurkelansuolta nostettu kasvuturve on muodostanut noin 16 % Mellilän kasvuturvetehtaan vuositarpeesta. Tuotanto tulee jatkumaan ainakin vuoteen 2014 saakka, jolloin nykyinen vuokrasopimus umpeutuu. Turvetta riittää kuitenkin nostettavaksi vuoteen 2025 saakka. Vuosina 2005 2007 tuotannosta poistuu noin 1,7 ha, joka tarvitaan pintavalutuskentän rakentamiseen. Vuokrasopimuksessa ei ole määritelty, miten turvetuotantoalueen jälkikäyttö tapahtuu. Hakija luovuttaa alueen vuokranantajalle metsätalouteen soveltuvassa kunnossa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Kurkelansuon kuivatusvedet käsiteltiin ainoastaan sarkaojien lietetaskuilla vuoteen 2004 saakka. Vesienkäsittelyjärjestelmä on tarkoitus nykyaikaistaa vuosien 2004 2007 aikana. Järjestelmän parantaminen aloitettiin kesällä 2004 asentamalla päisteputkipidättimiä. Suunnitelman mukaan molempiin laskuojiin kaivetaan laskeutusaltaat alkutalven 2005 aikana ja 1,7 ha:n suuruisen pintavalutuskentän on tarkoitus olla toimintakunnossa kesällä 2007. Laskeutusaltaiden mitoitus on asetettujen ohjeiden mukainen ja altaat tyhjennetään vuosittain. Altaista vedet johdetaan pintavalutuskentälle, joka rakennetaan painovoimaperiaatteella toimivaksi kaksilohkoiseksi kentäksi. Pintavalutuskentän puhdistustehoa lisätään istuttamalla kentälle ruokohelpikasvusto.
4 Kurkelansuon laskuojiin tulevat ulkoiset vedet ovat erittäin happamia alunamaailmiön vuoksi. Turvetuotantoalueelta tullut humus ja fosfori sakkautuvat alunamaasta peräisin olevien alumiini ionien kanssa ja sakka laskeutuu ojien pohjalle. Sakkautumisen johdosta vesi kirkastuu ja ravinnepitoisuudet laskevat jo laskuojissa, joten päästöjä ei juurikaan pääse Tattaranjokeen saakka typpeä lukuun ottamatta. Päästöt vesistöön Kurkelansuon nettopäästöt vesienkäsittelyrakenteiden uusimisen jälkeen on arvioitu seuraaviksi: Kokonaisfosfori 0,06 kg/d Kokonaistyppi 0,6 kg/d Kiintoaine 2,2 kg/d Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölypäästöjä voidaan parhaiten vähentää sijoittamalla aumat suojaisiin paikkoihin ja mahdollisimman kauas asutuksesta. Kurkelansuolla tuotetaan kasvuturvetta. Kasvuturvetuotannossa pölyä syntyy vähemmän kuin energiaturvetuotannossa, koska turve on heikommin maatunutta ja pyritään tuottamaan kosteampana sekä karkeampijakoisena kuin energiaturve. Näkyvää turvepölyä voi ajoittain esiintyä enimmillään 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueelta. Pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoa vastaavina pitoisuuksina noin 1 000 metrin vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta. Melua syntyy työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta ja sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Kurkelansuolta on kuljetusreitti työmaatien kautta valtatielle 2. Turvetta toimitetaan Mellilän kasvuturvetehtaalle vain talviaikana. Toimituksia on kolmen kuukauden ajalle jaettuna noin kaksi rekkakuormaa arkivuorokaudessa ja kolmen viikon toimitusajalle jaettuna noin 7,5 rekkakuormaa arkivuorokaudessa. Varastointi ja jätteet Kurkelansuon tuotannossa kuluu vuosittain polttoaineita yhteensä noin 12 000 l, voiteluöljyjä noin 80 l ja vaseliinia noin 20 kg. Urakoitsijat säilyttävät polttoaineet farmarisäiliöissä työmaan aumaus ja varikkoalueella. Jäteöljyjä arvioidaan kertyvän vuosittain 80 l, muuta öljyistä jätettä 14 kg, akkuromua 4 kg, metallia 240 kg ja sekalaista talousjätettä 0,4 m 3. Kurkelansuon turveaumoja ei peitetä muovilla, joten muovijätettä ei synny. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle ja muut jätteet hyötykäyttöön tai kaatopaikalle.
5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Pitkän etäisyyden vuoksi Kurkelansuon turvetuotantoalueella ei ole vaikutuksia Pirilänkosken Natura 2000 alueen luonnonarvoihin. Tuotantoalueen kuivatusvedet kulkeutuvat Kokemäenjokeen Pirilänkosken alapuolelle. Alue on jo turvetuotannossa, joten tuotanto ei enää muuta maisemaa. Tuotanto ei muuta enää alueen olosuhteita myöskään marjastusta tai metsästystä ajatellen. Kurkelansuon vuotuiset välilliset ja välittömät työllisyysvaikutukset ovat noin neljä henkilötyövuotta. Hakemuksen mukaan Kurkelansuon kuivatusvesien vaikutukset Tattaranjoen veden laatuun ovat lähes olemattomat. Vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Tattaranjokeen laskevaan ojaan. Käytännössä vaikutukset ojan veden laatuun jäävät korkeaa typpipitoisuutta lukuun ottamatta vähäisiksi humuksen ja fosforin saostumisen vuoksi. Hakija on katsonut, ettei Kurkelansuon kuivatusvesistä aiheudu haitallisia vaikutuksia rantakiinteistöjen käytölle. Hakemuksen mukaan hankkeella ei ole merkittäviä kalataloudellisia vaikutuksia. Hakemuksen mukaan turvetuotantoalueella ei ole vaikutuksia Viikkala Pirilän pohjavesialueen tuottoon tai veden laatuun pitkän etäisyyden vuoksi. Tuotannon ei ole havaittu vaikuttavan lähialueella sijaitsevien kiinteistöjen kaivoihin. Myöskään hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haitallisia vaikutuksia kaivoihin. Turvetuotannosta peräisin oleva näkyvä pöly voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Turvetuotanto ei kuitenkaan aiheuta terveysriskiä, joka voitaisiin epidemiologisin menetelmin todeta. Hakemuksen mukaan noin 200 300 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsevilla tiloilla voi teoriassa esiintyä pölyhaittoja, mutta tuotantoalueita reunustavat metsät rajoittavat osaltaan turvepölyn leviämistä. Hakija on arvioinut, että ohjearvot ylittäviä meluhaittoja ei synny.
6 Ympäristöriskit Tuotantoalueelle on nimetty palo ja pelastusorganisaatio. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunnitelma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän ohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jonka mukaan ennen vesienkäsittelyrakenteiden valmistumista vesinäytteitä otetaan laskuojasta viisi kertaa vuodessa ja vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisen jälkeen kolme kertaa vuodessa. Hakija on esittänyt, että vesistötarkkailua tehdään kolme kertaa vuodessa. Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena kalatalous, pöly tai melutarkkailua. Hakemuksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Nakkilan kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 18.1. 17.2.2006 välisenä aikana. Ilmoitus ympäristölupahakemuksen kuuluttamisesta on julkaistu Satakunnan kansassa 18.1.2006. Ympäristölupavirasto on 11.1.2006 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Lounais Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselta, Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Nakkilan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Nakkilan kunnalta. 1) Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että lähivuosien toimenpiteillä Tattaranjoen ravinnekuormitus vähentyy merkittävästi. Toteutettavia vesiensuojelutoimenpiteitä ovat kunnan viemäriverkoston laajennus, Suominen Kuitukankaiden jätevesien johtaminen Ulvilan puhdistamolle ja kiinteistöjen jätevesijär
Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine 7 jestelmien lakisääteinen parantaminen. Tästä syystä on kohtuullista edellyttää, että myös turvetuotannon osalta Tattaranjoen kuormitusta vähennetään mahdollisimman tehokkaasti. Hakijalle on asetettava omien purkuvesiensä ja alapuolisen vesistön tarkkailuvelvoite. 2) Nakkilan kunnan terveydensuojeluviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 3) AA Nakkilan kunnan Leistilän kylässä sijaitsevan tilan Lehtoranta RN:o 2:74 omistajana on todennut, että hakemuksessa on vähätelty ympäristön haittavaikutuksia. Muistuttaja on edellyttänyt, että toimintaa ei aloiteta ennen kuin vesienkäsittelyjärjestelmän nykyaikaistaminen ja uudet vesienkäsittelyrakenteet ovat valmiina. Tattaranjoki on ruopattava hakijan toimesta siten, ettei joen virtausolosuhteisiin jää puutteita. Tattaranjoen uoma on nykyisellään liian pieni ja matala, jotta se pystyisi ottamaan vastaan lisäkuormitusta turvetuotannosta. Pöly ja meluhaitat on minimoitava ja ennakoitava siten, etteivät toiminta ja siitä johtuva liikenteen lisääminen aiheuta kohtuutonta haittaa asutukselle. Muistuttaja on edellyttänyt, että toiminta rajataan klo 06 20 väliseen aikaan. Turvetuotantoalueen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava jatkuvasti ja säännöllisesti. 4) Ratahallintokeskus on todennut, että Kurkelansuon turvetuotantoalue sijaitsee lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä Kokemäki Pori radasta. Tuotantoalueen ja rautatien välissä kulkee myös valtatie 2. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä rata alueelle ja muuhun ympäristöön. Mikäli radanvarsiojat liettyvät turpeesta, hakija vastaa kustannuksellaan niiden perkaamisesta. Mikäli sepelitukikerrokseen kantautuu hienoaineksia kyseisellä alueella, hakija vastaa kustannuksellaan radan tukikerroksen puhdistamisesta. Hakija on viitannut 1) Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon osalta jäljempänä 3) Seppo Vuorimäen muistutuksesta vesienkäsittelyn osalta lausumaansa. Hakija on todennut 3) AA:n muistutuksesta, ettei toiminnan keskeyttämiselle ole perusteita. Alueella on jo toteutettu perusvesienkäsittelyrakenteet ja hakija on esittänyt tehostusta painovoimaisella pintavalutuskentällä. Tattaranjoen perkaukseen hakijalla ei ole velvoitetta kuin korkeintaan alapuolisen vesistön osalta ja tältäkin osin mahdolliset määräykset antaa ympäristölupavirasto. Tuotannosta syntyvät pöly ja meluhaitat rajoittuvat tuotantokentälle ja sen välittömään läheisyyteen. Lisäksi tuotantoalueen ja lähiympä
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 8 ristön kiinteistöjen välillä on pölyn ja melun leviämistä rajoittava metsävyöhyke. Kasvuturvetuotannolle kellonaikarajoitukset ovat erityisen haitallisia, koska kasvuturpeen tuotanto luonteensa vuoksi vaatii, että osa tuotantoprosessista (aumaus) tapahtuu vuorokauden viileimpänä ajankohtana, mikä kesäaikana yleensä tarkoittaa yöaikaa. Toimissa tullaan noudattamaan yleisiä melutasoon liittyviä ohjearvoja. Hakija on viitannut 4) Ratahallintokeskuksen muistutuksen osalta edellä 3) AA:n muistutuksesta pölyn leviämisen osalta lausumaansa. Ympäristölupavirasto myöntää Kekkilä Oyj:lle luvan Kurkelansuon turvetuotantoon Nakkilan kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee noin 50 ha:n hankealuetta. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 34,3 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kasvillisuuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Kasvillisuuskentän on oltava vähintään 1,7 ha:n suuruinen. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin.
9 Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Toinen käsittelykenttä on rakennettava 31.8.2008 mennessä ja toinen käsittelykenttä 31.8.2009 mennessä. Käsittelykentät on esitettävä ennen käyttöönottoa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty silloin, kun tuulee koillisen ja kaakon väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Lomaasuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7.
10 Varastointi ja jätteet 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on tarkkailtava tuotannosta
Korvaukset 11 aiheutuvan pölyn ja melun vaikutusta lähiasutukselle Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Mikäli turvepöly aiheuttaa radanvarsiojien liettymistä, luvan saajan on huolehdittava liettymien poistamisesta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Lounais Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.
12 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Kurkelansuon turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus. Kurkelansuon kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan alueelle perustettavalla 1,7 ha:n suuruisella kasvipeitteisellä käsittelykentällä, jolle vedet johdetaan painovoimaisesti. Käsittely määrätään ympärivuotiseksi. Kuivatusvesien käsittely on näin menetellen tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalueen lähistöllä on asuntoja. Pöly ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kun otetaan huomioon Kurkelansuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen ja niistä asutukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, minkä vuoksi on tarpeen rajoittaa pölyämistä ja melua aiheuttavaa toimintaa aina, kun tuulee asutukseen päin ja pöly ja meluhaitat olisivat suurimmat. Selvitysten mukaan ympäristön asutukselle aiheutuvat pölyhaitat ovat suurimmat silloin, kun tuulen nopeus on pieni ja laimeneminen vähäistä. Toiminnalle asetettavan rajoituksen pölyhaitoilta suojaava vaikutus on merkittävä myös heikoilla tuulilla. Yleisesti saatavilla ja käytössä on kohtuuhintaisia tuulen suunnan ja nopeuden osoittavia mittareita, joiden mittausalueen alaraja on alle 1 m/s. Määräyksessä on otettu huomioon, että kasvuturpeen tuotannosta aiheutuvat pölyhaitat ovat vähäisempiä kuin energiaturpeen tuotannosta aiheutuvat pölyhaitat. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin
13 varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa 1) Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto toteaa 3) AA:n muistutuksesta, että lupahakemuksessa on kyse jo olemassa olevasta toiminnasta. Pöly ja melupäästöjen vähentämiseksi annetaan lupamääräykset 6) ja 7). Laskuojien kunnossapidosta määrätään lupamääräyksessä 15) ja tarkkailusta lupamääräyksissä 13) ja 14). Ympäristölupavirasto ottaa 4) Ratahallintokeskuksen muistutuksen huomioon lupamääräyksistä 6) ja 15) ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.10.2017 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET 14 sesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, 67, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 940 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
15 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Johanna Juvonen Heikki Penttinen Juha Helin Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Johanna Juvonen sekä ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt Johanna Juvonen. JJ/s
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 3.12.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
LIITE 2 Kartta
KURKELANSUON KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA LIITE 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kasvillisuuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kolmen vuoden ajan kasvillisuuskentän käyttöönoton jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.