Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 11/2011 www.turunseurakunnat.fi

Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 11/2011 www.turunseurakunnat.fi Matka jouluun taittuu monin tavoin. Joku löytää joulumielen työn lomasta, toinen odottaa rauhoittumista. Monen kaipaama perheidylli välittyy Carl Larssonin rakastetuista maalauksista. Sivut ÅSF firar jubileum och advent. Sidan

2 3 Lapsen kaltaisiksi Jokainen lapsi on ihme. Lapsessa voi nähdä viattomuuden, elämänilon ja uteliaisuuden kaikkea uutta kohtaan, joka meidän kyynisten aikuisten silmistä on jo sammunut. Raamatussa kehotetaan tulemaan lasten kaltaisiksi, sillä heidän on taivasten valtakunta. Lapsen usko tukeutuu Jumalaan suoraan ilman ehtoja, ilman älyllistä epäluuloa, ilman pelkoa. Kun katson meidän aikuisten maailmaa ja tapaa, jolla haalimme euroja ja tavaraa ja kyykytämme ja väheksymme toisiamme, tulee väkisin surullinen olo. Marian sininen viitta ja taivasten valtakunta tuntuvat olevan kovin kaukana. Olemme sairastuneet ahneuteen, kateuteen ja panetteluun. Elämän varrella on menetyksiä. Rakkaita omaisia ja ystäviä kuolee, kremppoja tulee ja menee ja lainat saattavat painaa kuin riippakivi. Yksinäisyys on monen raskas osa myös Turun alueella. Juuri siksi joulu on tärkeä. Jeesuslapsi ei synny kristallikruunujen alle mahtaviin saleihin. Vapahtaja syntyy puutteen ja hädän keskelle, juuri siihen hetkeen, kun emme tahdo jaksaa ja kun elämä näyttää pimeältä kuin talviyö. 15.12.2011 25.1.2012 Joulun ihme on lapsessa." Itämaan tietäjät lähtivät ensimmäisenä jouluna matkaan kirkkaan Betlehemin tähden ohjaamina. Tietäjillä, tai kuten heitä myös kutsutaan, kolmella viisaalla miehellä, oli varattu Messiaalle lahjoja. Seimen lapsi sai kuninkaalle kuuluvia ja kallisarvoisina lääkkeinä pidettyjä kultaa, mirhaa ja suitsuketta. Tavaratalojen lahjaröykkiöt ja hengellinen joulu asetetaan usein vastakkain. Liika on liikaa, mutta jouluna voi varmasti nauttia myös lahjoista, joita läheisiltä rakkauden osoituksena saamme. Voimme olla kuin Itämaan tietäjät ja varautua lahjoittamaan jotakin myös lapsille, jotka tarvitsevat apua lähellä tai kaukana. Ja jotta voisimme löytää joulumielen, meidän on löydettävä lapsen vilpitön ilo itsessämme. Meidän on mentävä avosylin joulua vastaan. Joulun ihme on lapsessa, viattomassa, syntimme kantavassa. Uskomme vahvista, luo tiellemme valoa, lauletaan tänä jouluna Turun ja Kaarinan valaistuissa kirkoissa. SATTUVAT SANAT Joulukoristeilla on myös perinteiset paikkansa. Minun keksimäni paikat. Koska kuitenkin tiedostan, että joulukoristeiden levittely on lapsistani kivaa, annan heidän leikkiä niillä ja asetella niitä, mihin haluavat. Ehkä vähän vihjailen, missä kirjaa lukeva tonttu rakastaisi istua. Jos paikka ei lasta miellytä, kestän uuden paikan. Ainakin muutaman tunnin. Yöllä minun on pakko käydä siirtämässä kaikki koristeet oikeille paikoilleen. Näyttelijä Minna Haapkylä Helsingin Sanomat 20.11.2011 Ensin sitä (joulua) odotellaan ja tuloa kauhistellaankin, sitten valmistaudutaan säntäilemällä ja stressaamalla viikkokaupalla, sitten juhlitaan monta päivää ja lopulta puretaan juhla. Kaikki kannattaa tehdä suurella antaumuksella, koska vaihtoehtona on viettää tylsää arkea pimeässä. Toimituksen esimies Riika Juuskoski Iltasanomien joululiite 2011 Joulun valtakuntaa tehdessä eivät paina arkihuolet. Ei ole parisuhdeongelmia eikä harmia asuntolainan koron kanssa. Jouluihminen tekee joulua samalla tarmolla kuin yksi sukupolvi jälleenrakensi maata. Tai hyvinvointivaltiota. Joka vuoden lokakuusta lähtien jouluihmiset rakentavat tyhjästä kokonaisen maailman. Siitä heille kiitos ja kunnia. Kirjailija Tuomas Kyrö Me naiset 46/2011 Vapahtajan syntymän odotuksen lisäksi jouluun liittyy usein toive löytää yhteys ihmisiin. Tämä kokemus voi jäädä toteutumatta, jos tavoite on liian korkealla. Harva pystyy oikeasti elämään todeksi esimerkiksi ison joukon sopuisaa yhteisjoulua. Useimmiten asunnotkin ovat siihen liian ahtaita. Lisäksi perheiden ja sukujen välillä voi olla kitkaa, joka estää luontevan yhteiselon vaikka ympärillä olisi kuinka suuri kartano. Päätoimittaja Mari Teinilä Kotimaa 47/2011 KANNEN KUVA Joulutunnelman luomiseen ei tarvita ihmeitä, ainoastaan joulun ihmettä. Hento kynttilänliekki voi lämmittää enemmän kuin monet valosarjat. Yksi piparkakku voi maistua paremmalta kuin notkuvan herkkupöydän antimet. Merenrannalla hyisessä tuulessa kuvattu Riitta Siivonen puhuu jouluun rauhoittumisen puolesta. Kuvaaja Jussi Vierimaa. KUUKAUDEN SANA Ihmisenä olemisen äärellä Tapasin pitkästä aikaa vanhan ystäväni. En ole kuullut sinusta pitkään aikaan, enkä minä sinusta, oli toteamuksemme toisillemme. Ja siitä huolimatta olimme olleet toisillemme olemassa, koska olimme olleet toistemme mielessä. On olemassa vanha, huikea ajatus, jonka mukaan olemassaolo on pohjimmiltaan jonkun mielessä olemista. Asiat ja oliot ovat tosia niin kauan kuin ne ovat jonkun mielessä. Kristillisesti tulkittuna tämä tarkoittaa, että maailma ja kaikki elämä ovat olemassa, koska ne ovat aina Jumalan mielessä. Se on elämänlanka, jonka varassa voi levätä. Sinä olet olemassa, koska olet Jumalan mielessä. Adventtiaika muistuttaa meitä siitä, että pimeytemme keskelle jostain, hyvin etäältä tuikkii valoa. Se välähtää aluksi hyvin heikkona. Joulu muistuttaa meitä aivan erityisestä Valosta, jonka mielessä me olemme. Joulun Lapsesta joka sanoo itsestään: Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo. Jumala, kaiken elämän Luoja kääntyy meitä kohti. Hän tulee mukaan meidän elämäämme, antaa siihen oman loistonsa ja kauneutensa, oman valonsa ja lämpönsä. Joulu vie meidät ihmisenä olemisen äärelle. Itse joulun sanoma johtaa meidät kristinuskon ytimeen: Jumala on tullut ihmiseksi. Joulun Lapsen luota me löydämme itsensä Jumalan. Vapahtajan tuleminen meidän keskellemme ja meihin itseemme on silkkaa ilosanomaa. Elämä näyttäytyy kaikkinensa lahjana. Laulamme adventinaikana yhä uudelleen: 15.12.2011 44. vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava 26.1.2012 Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Toimitusneuvosto Anni Itähaarla, Pasi Ahola, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Uolevi Salonen, Aiju von Schöneman, Siv Skogman Päätoimittaja Paula Heino, paula. heino@evl.fi Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, mervi.sipila-koski@evl.fi Toimittajat Juho Niemelä, Minna Vesanto Seurakuntien ilmoitukset Pirjo Seppälä, pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvankäsittely Erkki Kiiski ja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmyynti Kotimaa-yhtiöt, ilmoitusmarkkinointi, puh. 020 754 2000, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Painopaikka Hansaprint/KIRKKO11_11/2011 Jakelu Itella oyj Jakeluhuomautukset www.posti.fi/palaute puh. 0200 71000 ALUKSI Lähde valoa kohti ja tule laulamaan Kauneimpia joululauluja. Hiljenny kiireen keskellä joulukirkkoon ja istahda vastaanottamaan Joulun Lapsi. Riemullista Joulua! Paula Heino Nyt sytytämme kynttilän... Me odotamme Jeesusta, hän kaikki pelastaa. Jouluna syntymäpäiväänsä viettävän ihmisen nimi, Jeesus, on suomeksi Herra pelastaa, Jumala pelastaa. Tämän vuoksi meillä kaikilla on oikeus viettää joulua. Vaikka oma elämämme peittyisi minkä tahansa vaikeuksien, pelkojen, surujen tai onnettomuuksien aiheuttamaan pimeyteen, me saamme tänään katsoa valoisaan tulevaisuuteen, joka on täynnä iloa. Enkelin viesti sinulle tänäkin jouluna on: Tänään on meille syntynyt Vapahtaja, Jeesus Kristus. Jeesuksessa Jumala tulee meitä vastaan. Hän haluaa vapauttaa meidät kaikesta siitä, mikä sitoo meitä epätoivoon, ahdistukseen, katkeruuteen ja kovuuteen. Jeesus haluaa vapauttaa meidät, seimen äärelle tulleet, täydellisesti riippuvaisiksi Jumalasta, niin että me voimme yhtyä pyhän Augustinuksen rukoukseen: Sinä olet luonut meidät itsellesi ja levoton on sydämemme, kunnes se Sinussa löytää levon. Saamme tänä jouluna ottaa vastaan Jumalan meille tarjoaman lahjan: Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon. Ilona Hägglund Martinseurakunnan pappi Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, 20101 Turku puhelin (02) 261 7111 turku.tiedotus@evl.fi www.turunseurakunnat.fi Katri Rinne Maarian kirkkoherraksi Maariassa tehtiin kirkkohistoriaa tuomiosunnuntaina, kun arkkipiispa Kari Mäkinen asetti seurakunnan kirkkoherraksi Katri Rinteen. Rinne on Turun seurakuntien ensimmäinen naispuolinen kirkkoherra. Seurakuntayhtymän sisällä hänellä on kaksi naiskollegaa Kaarinan ja Piikkiön seurakunnissa. Samassa juhlajumalanpalveluksessa asetettiin virkaansa myös kappalainen Meeri Kokkola. Keskiajalla perustettu Maarian seurakunta on suurin Turun seurakunnista. MS-K Maariassa tilamuutoksia alkuvuonna Maariassa vietettiin marraskuussa juhlajumalanpalvelusta, kun seurakunta sai uuden kirkkoherran. Kuvassa vasemmalta kirkkoherra Katri Rinne, kappalainen Kimmo Loukiala, arkkipiispa Kari Mäkinen ja kappalainen Meeri Kokkola. Pallivahan kirkko suljetaan remontin ajaksi loppiaisen jälkeen 9.1. alkaen. Tammikuussa alkaa puolestaan päiväkerho seurakunnan uudessa toimitilassa Yli-Maariassa. Pallivahan seurakuntakeskuksen keittiön remontin ja laajennuksen yhteydessä laajennetaan myös keittiön viereistä kokoussalia. Seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Seppo Kosolan mukaan uudistuksille on tarvetta tilojen kasvaneen käyttöasteen takia. Tällä hetkellä kokoussali on liian pieni tila ryhmille kokoontua. Laajennuksen myötä sekä seurakuntasalissa että kokoussalissa on mahdollista pitää yhtäaikaisesti kahden ryhmän tilaisuuksia. Lisää tilaa saadaan 15 neliötä. Ulkopuolen remonttiin päästään käsiksi vasta ensi kesänä, kun tiilien saumaukset tarkastetaan ja haljenneet tiilet korjataan. Esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota jo syksyllä 2011, kun kirkolle rakennettiin kunnollinen ajotie liikuntarajoitteisille. Nyt talven aikana sisätiloihin saneerataan inva-wc. Seurakuntakeskuksen valaistus kokee myös uudistuksen, kun nykyiset valaisimet vaihdetaan uusiin valovoimaisempiin. Remontin aikatauluun ovat vaikuttaneet niin uuden kirkkoherran saaminen Maariaan kuin myös joulukiireet. Maarian kirkkoherra Katri Rinteen mukaan remontti on luonteva aloittaa tammikuussa. Silloin on rauhallisempaa. Myös työntekijöiden hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota, sillä diakoniatyöntekijöille saadaan asianmukaiset työtilat ja papille oma työhuone alakertaan, Rinne sanoo. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan remontin on tarkoitus valmistua maaliskuun loppuun mennessä. Jumalanpalvelukset Pallivahan kirkossa jatkuvat jälleen palmusunnuntaina 1.4. Siihen saakka jumalanpalvelukset pidetään seurakunnan muissa toimitiloissa. Yli-Maariaan päivä- ja perhekerho Seurakuntatoimintaa varten on vuokrattu 770 neliön tilat kiinteistöstä, jossa seurakunnan lisäksi toisena vuokralaisena on K-kauppa. Kosola uskoo, että rinnakkaiselo K-kaupan kanssa tuo molemmille synergiaetuja. Vuokrasopimus on tehty 10 vuodeksi ja sitä on mahdollista jatkaa sen jälkeen. Seurakuntien tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole juhlimisen varaa. Siksi päätös laajentamisesta ja uusien tilojen vuokraamisesta onkin Kosolan mukaan tehty harkiten. Kiinteistön kustannukset vuodessa ovat noin 260 000 euroa. Investointi omaan rakennukseen olisi tullut liian kalliiksi. Tätä päätöstä pohdittiin viisi vuotta ja nyt vuokrattu Yli-Maarian toimitila tulee tarpeeseen, hän summaa. Seurakunta yhdessä yhtymän kanssa päätti laajentaa toimintaa Yli-Maarian suuntaan, koska alue on kasvavaa asuinaluetta. Meidän tulee olla siellä, missä on seurakuntalaisia, ja tarjota heille palveluja heidän omalla alueellaan, sanoo Rinne. Leena Koski T imo Jakonen Kahden Katariinan seurakunta Useiden vuosien ponnistus on saatu kansien väliin. Suomen historian dosentin Kimmo Ikosen kirjoittama Katariinanseurakunnan historiateos Pyhä Katariina seurakunnan seitsemän vuosisataa on valmis. Kirja linkittää yhden Suomen vanhimman seurakunnan historian koko Suomen kirkon historiaan. Seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjassa vuonna 1309: ecclesia sancte Katerine in Nummis. Teos onkin sukellus myös Turun alueen kirkkohistorialliseen kehitykseen. - Voisi sanoa, että pieni Turku syntyi Kaarinan kirkon alueelle, sanoo Kimmo Ikonen, joka toimii lehtorina Nummenpakan koulun Aurajoen yksikössä. Lukijaa viehättää kirjassa tutkimuksellinen asiantuntemus ja tarkkuus. Kirja on lukuelämys paitsi Katariinanseurakunnan jäsenille, myös Turun historiasta kiinnostuneille. Jokaisella keskiaikaisella kirkolla Joka lapselle lahja Turun ja Kaarinan seurakuntien ja diakoniakeskuksen järjestämä Lahja lapselle -keräys päättyi onnellisesti, sillä kaikkia tempaukseen osallistuneita diakonia-asiakasperheiden lapsia odottaa jouluaattona iloinen yllätys. Keräyksen kautta 875 lasta saa kokea aattoillan jännitystä avatessaan ikiomaa joululahjaa, joka on monille se ainut paketti. Diakoniatyöntekijät keräsivät syksyn aikana asiakasperheiden lasten oli oma piispan määräämä suojelupyhimyksensä. Pyhän Katariinan kirkko on erityisessä suojeluksessa, sillä sekä marttyyrina 300-luvun alussa mestattu Katariina Aleksandrialainen että 1300-luvulla elänyt Pyhä Katariina Sienalainen löytyvät kirkosta: toinen veistoksena ja toinen piirroksena kirkon kuori-ikkunassa. Kirjan valokuvien käyttöä pohdittaessa mietittiin, kuinka paljon nykyinen aikakausi saa näkyä. Kuvituksessa tavoiteltiin ikiaikaisuutta. Yhtenäisen ja kauniin kuvituksen linjan on toteuttanut valokuvaaja Timo Jakonen. Kirjan on taittanut Heikki Hurri. Kirja oli tarkoitus saada valmiiksi vuodeksi 2009, kun seurakunta juhli 700-vuotista taivaltaan. Parin vuoden viivästys ei haitannut, sillä ilo kirjan valmistumisesta näkyi kirjan julkistamistilaisuudessa niin kirkkoherra Martti Hirvosen kuin luottamushenkilöiden Pertti Paasion, Pentti Sokajärven, Voitto Ranteen 20 50 euron hintaisia joululahjatoiveita, joita välitettiin vapaaehtoisille lahjoittajille marras-joulukuun vaihteessa. Lahjoittajille annettiin tieto lapsen iästä, sukupuolesta ja lahjatoiveesta. Kolmatta kertaa järjestettävää keräystä osattiin jo odottaa. Innokkaimmat lahjoittajat kyselivät keräyksestä heti alkusyksystä. Keräyksen käynnistyessä lahjatoiveita välitettiin niin puhelimen kuin sähköpostin kautta. ja Iina Paasikiven kasvoilla. Kirjan ensimmäiset kappaleet luovutettiin marraskuussa arkkipiispa Kari Mäkiselle, Turun arkkihiippakunnan piispalle Kaarlo Kallialalle ja arkkipiispa emeritus Jukka Paarmalle. Kimmo Ikonen, Pyhä Katariina, Seurakunnan seitsemän vuosisataa, Newprint Oy, 2011, ISBN 978-952-92-9415-2. Hinta 40 euroa. Myytävänä Kansallisessa Lahjoittajien lisäksi avainasemassa keräyksen onnistumisessa olivat ne noin sata vapaaehtoista, jotka välittivät lasten toiveita, pakkasivat lahjoja ja kuljettivat niitä seurakuntiin. Vaikka keräyksen järjestämisessä riittää valtavasti puuhaa, vapaaehtoisten ja lahjoittajien innostus lämmittää mieltä. Aattoiltana sydämessä läikähtää ihanasti, kun mieleen nousevat ne sadat lapset, jotka jännityksellä avaavat lahjapakettejaan. kirjakaupassa, Turun ja Kaarinan seurakuntien seurakuntatoimistossa, Eerikinkatu 3, tiedustelut puh. (02) 2617 350 (arkisin klo 9-15). Saatavana myös su 18.12. Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksien jälkeen Pyhän Katariinan kirkosta. Tilaisuudet alkavat klo 15 ja klo 17 ja kestävät tunnin. Seurakuntatoimistosta ja kirkosta kirjaa saa jouluhintaan 30 euroa. Silloin ymmärtää, miten meistä jokainen voi muuttaa jonkun elämää piirun verran parempaan suuntaan, sanoo vs. diakoniasihteeri Katja Suominen. MS-K

4 5 90 -åriga Y l v a V i k s t r ö m T imo Jakonen Tekemisen makua ÅSF firas med framtidstro I år är det 90 år sedan Åbo svenska församling grundades, och det firade man första söndagen i advent med en festligt högmässa och välbesökt kyrkkaffe. Svenskspråkig församlingsverksamhet i Åbo är dock mycket äldre än så. Tidsperspektiv både framåt, bakåt och i nuet ligger i fokus i Åbo svenska församling första söndagen i advent. Samtidigt som församlingen firar början på det nya kyrkoåret firar man nämligen att det gått precis 90 år sedan Åbo svenska församling grundades. Fast i själva verket är församlingen nog lika gammal som den finska domkyrkoförsamlingen, säger kyrkoherde Eero Sepponen i sitt tal under festligheterna i Aurelia efter högmässan i Domkyrkan. Så länge det har funnits svensktalande som firat gudstjänst i Åbo har Åbo svenska församling funnits. Högmässa med gudstjänstgrupp Firandet inleds med högmässa i en nästan fullsatt Domkyrka. Församlingens alla körer medverkar, under ledning av kantor Birgitta Forsman, och skänker extra kraft och glädje i Hosianna-sången. Dessutom medverkar en stråkensemble, som ytterligare förhöjer den festliga stämningen. Högmässan är speciell också av den anledningen att det är första gången en gudstjänstgrupp, bestående av lekmän i församlingen, har planerat mässan tillsammans med de anställda. Åbo svenska har nyligen grundat sex stycken gudstjänstgrupper, som varsin vecka (med undantag av julhelgen) planerar och medverkar i församlingens högmässor. Gudstjänstgrupperna är ett led i församlingens arbete för ökad delaktighet, och ökat fokus på högmässan som hjärtat i församlingens verksamhet. Under jubileumshögmässan medverkar gudstjänstgruppens medlemmar bl.a. som kyrkvärdar, textläsare och förebedjare. Blicken framåt Efter högmässan samlas ca 140 församlingsmedlemmar i Aurelia, för jubileumskyrkkaffe och tårta. Alla församlingsbor födda 1921, alltså samma år som församlingen grundades, har inbjudits som hedersgäster och uppvaktas med varsin ros. Kyrkoherde Eero Sepponen betonar i sitt festtal vikten av att få ta del av gudstjänstliv, själavård och undervisning på sitt modersmål. Församlingen har blivit bra mycket brokigare sedan den grundades, med det är viktigt att minnas att en församling finns överallt där det finns kristna människor. Åbo svenska församling finns där ni rör er. Sepponen poängterar också barnkörens medverkan i jubileumshögmässan. De påminner oss om att blicka framåt i stället för bakåt, trots att vi jubilerar. Barnen är kyrkans framtid. Efter det känns det fint att få stämma in i Jesus från Nasaret går här fram, än som i gången tid. Aktuella ord, nu och under nästa 90 år. Ylva Vikström Extra högtidlig procession vid evangelieläsningen, jubileet och kyrkonyåret till ära. Under kyrkkaffet bjuds det på högklassig musik under ledning av kantor Birgitta Forsman. Vaikka joulu on työn juhla keramiikkataiteilijalle, tuubansoittajalle, papille ja kurssisihteerille, se on kaukana arjen raatamisesta. Tekijäihmisten joulutunnelma koostuu työn lomasta löytyvistä onnenhetkistä. Sivut 6 7 Yhdessä kohti joulua Ei tehdä joulusta kuormaa. Joulua voi valmistella yhdessä toisten kanssa, muistuttaa Riitta Siivonen. Sivut 8 9 Unelma onnesta Bästa stunden på julen? Att finna julens barn KYRKOHERDEN Emily och Mia Ramström När vi får vara med våra föräldrar, och när man sjunger julsånger. Anders Järvinen För mig är det lite speciellt, eftersom jag jobbar inom sjöfart och handel och har tillbringat sex jular med hela familjen till sjöss. I år är första gången på länge vi får vara hemma i lugn och ro, utan några förväntningar, och det är det bästa. Maria Wikstedt Förr var det julafton, men nu tycker jag ännu bättre om väntan på julen, d.v.s. advent, när man får tända ljus och vänta på lugnet. Leila Storgård Det är nog julkyrkan, både på julaftonen och juldagen, fast kanske speciellt juldagen. Även i år kan vi i det centrala Åbo se många julkrubbor i affärernas skyltfönster. Julkrubborna skiljer sig ofta från varandra, både till utseende och till innehåll. Men det som alltid finns med i en julkrubba är den heliga familjen: Maria, Josef och Jesusbarnet i krubban. Vid krubban står ofta en oxe och en åsna. Herdar och vise män I en julkrubba finns också många andra figurer. Där finns några herdar med får och ibland också de vise männen. Bakom dehär gestalterna finns ett budskap: Herdarna var fattiga judar medan de vise männen var förmögna främlingar. Herdarna hörde till det folk som hade fått de heliga skrifterna med många profetior om Messias. De vise männen sökte efter sanningen på annat sätt, genom att betrakta stjärnorna. Herdarna fann snabbt det nyfödda barnet medan det för stjärntydarna tog en längre tid att hitta fram. Tre heliga kungar I vår nya svenska bibel kallas de vise männen för österländska stjärntydare, ett svenskt ord som står nära grundtextens mager. I kyrkokonsten avbildas magerna ibland som kungar som bär kronor eller orientaliska turbaner. Det står ingenstans i skriften att de var tre till antalet, men tretalet har kommit av att de hade med sig tre gåvor: Guld, rökelse och myrra. De tre stjärntydarna får också representera hela mänskligheten. Bibeln talar om Noas tre söner Sem, Ham och Jafet som mänsklighetens urfäder. Tretalet anspelar också till den gamla världens tre världsdelar: Asien, Afrika och Europa. De tre kungarna har också fått namnen Melchior, Kaspar och Balthasar. Den fjärde stjärntydarens exempel Det finns många olika traditioner om magernas antal. Enligt en tradition var de till en början fyra, kanske därför att fyra är jordens tal. Vi har fyra vädersträck och vi talar om fyra element: jord, vatten, eld och luft. Det finns legender om den fjärde stjärntydaren, som kallas Artaban och som blev efter på vägen därför att han hela tiden stannade och hjälpte fattiga och lidande människor. Till sist erbjöd sig Artaban att bli en slav i stället för en änkas överskuldsatta son. Efter trettio års slavarbete blev Artaban, som nu var urfattig, åter fri. Han fortsatte sitt sökande och i Jerusalem mötte han Jesus, som nu var korsfäst. Artaban beklagade att han inte kunde ge någon gåva åt Jesus. Men Jesus tröstade honom med att säga att han ingenting behövde. Däremot hade Artaban gett den allra bästa gåvan: Allt vad han hade gett åt sina lidande medmänniskor, det hade han gett åt Kristus själv. Legenden har ett viktigt budskap till oss: Krubban och korset hör ihop och vi möter Guds stora gåva Jesus Kristus i våra lidande medmänniskor. Med önskan om en god julhelg Eero Sepponen Osarajaus Carl Larssonin maalauksesta Lukunurkkaus, Esbjörn. 1912. Kuva Erik Cornelius / Nationalmuseum, Stockholm. Vaimo ja lapset olivat taiteilija Carl Larssonin elämän ja taiteen peruskallio. Hän on ikuistanut perheestä tekemiinsä maalauksiin suloisia tunnelmakuvia, jotka herättävät katsojissa kaipuun tuohon onnen maahan. Keskiaukeama

6 7 Joulun tekijät Joulu on kiireistä aikaa kaikille, mutta joillekin vielä kiireisempää, kun pitää tehdä sitä joulua myös muille. Pappi, muusikko, taiteilija ja kurssisihteeri kertovat, miten he luovat ympärilleen joulua. Enkelien ja tonttujen teko alkaa elokuussa ika moni turkulainen taitaa tuntea Minna Lindénin savesta tehdyt pienet tontut tai enkelit tai pelkät enkelin siivet. Näin joulun alla Lindénin käsissä syntyy paljon niitä hauskannäköisiä tonttuja. Koska taiteilija on luovasti ajatteleva ihminen, kesällä ne samat tontut ovat saunatonttuja ja jos sellaisen ostaa linnan kupeessa sijaitsevasta puodista muuhun aikaan kuin jouluna, ne ovat linnatonttuja. Joulu joka tapauksessa on taiteilijalle kiireisintä aikaa, joskaan syy kiireeseen ei ole pelkästään tuotteiden menekki, vaan myös se, että keramiikan valmistaminen on aikaa vievää. Vaikka Lindén nykyään valaakin tonttuhahmonsa, täytyy ne silti käsin viimeistellä ja muotoilla niin, että ovat kaikki erilaisia. Sitä paitsi minä olen kova rikkomaan omia töitäni. Markkinoilla ei yleensä mene kauan, kun Lindeeni on jo särkenyt ensimmäisen tonttunsa, hän nauraa. Suojelusenkeli liihotti moneen Keramiikkataiteilija Lindénistä tuli enemmän tai vähemmän vahingossa. Lähihoitajaksi valmistuneen Lindénin selkä ei kestänytkään niitä hommia, joten vuosikymmen sitten oli pakko hankkia uusi ammatti. Hän kävi savikurssin ja toisen ja alkoi innostua yhä enemmän, kunnes huomasi paitsi osaavansa sen homman, myös pitävänsä siitä. Teen käyttö- ja sisustuskeramiikkaa. Parhaiten minut taidetaan tuntea sydän- ja siipiaiheista. Se lähti oikeastaan siitä, kun tein joskus enkelimekon savesta. Seuraavaksi hahmo lensikin jo jääkaappimagneetiksi ja sieltä se liiteli vähän sinne ja tänne, koruihin esimerkiksi. Savinen enkelimekko? No kato kun suojelusenkelillä on kova työ, joten välillä täytyy levätä ja siksi aikaa laitetaan se mekko seinälle. Yhtä tonttuilua kesät ja talvet. Minna Lindénin käsissä valmistuvat niin joulutontut kuin Turun linnan tontutkin. No onkos tullut joulu, kesän keskelle? Keramiikkataiteilija pajassa joulu alkaa kesällä: Tai pitäisi alkaa, mutta kun aina tahtoo käydä niin, että aloitan liian myöhään. Nyt aloitin elokuussa, eikä sekään oikein näytä riittävän. Joulun tekeminen myös jatkuu ihan viime minuuteille saakka: Olen yleensä Helsingissä markkinoilla aatonaattoon asti. Aiempina vuosina se on mennyt niin, että olen päässyt kotiin vasta puolenyön aikoihin, niin että aatto on mennyt lähinnä levätessä. Tänä vuonna pääsen kotiin päivää aikaisemmin, mikä on hienoa. Joulu on minulle tärkeä juhla ja sattuu olemaan vielä niin onnellisesti, että äitini hoitaa jouluruuat, joten pääsen valmiiseen pöytään! Joulun aikaan onkin sitten ainakin viikko sellaista, etten edes käy työhuoneella. T imo Jakonen Tuubansoittaja ei pakkasta pelkää. Matti Laiho soittaa tänäkin vuonna joulurauhanjulistuksessa. iltä kuulostaisi joulu, jossa kaikki on tehty valmiiksi, eikä tarvitsisi kuin istua alas ja ryhtyä syömään? No jaa, sehän kuulostaa ihan tavalliselta äidin valmistamalta joululta. Jos nyt kuitenkaan ei satu enää olemaan äitiä tai on vaikka itse se äiti, niin ajatushan kuulostaa perin houkuttelevalta. Niin se kuulostaa Kristillisen opiston jouluvieraidenkin mielestä. Opistolla joulua on järjestetty jo yli vuosikymmenen ajan. Neljän yön joulupakettiin kuuluu paljon hyvää ruokaa, rauhoittumista, joululauluja, yhdessäoloa, joulukirkossa käymistä ja muuta perinteistä joulun viettoon liittyvää. Opiston kurssisihteeri Hilkka Ollikainen on ollut mukana alusta lähtien: Viime vuonna vieraita oli 43, tänä vuonna tähän mennessä (marraskuun puoliväli) ilmoittautuneita on vähän alle 40. Yli kuuttakymmentä ei mielellään oteta, kun sitten alkaa väkeä olla niin paljon, ettei enää millään pysty huomioimaan ihan kaikkia, Ollikainen kertoo. Joulun voi viettää myös täysihoidossa Jumppasali olohuoneeksi Käytännössä juhla sujuu niin, että vieraita alkaa saapua aatonaattona. Se ilta on sellaista toisiin tutustumista. Syödään tietenkin hyvin, lauletaan ja kuunnellaan musiikkia. Meillä on periaatteena, että kaikkeen saa osallistua, mihinkään ei tarvitse. Jotkut ovatkin ihan omissa oloissaan kirjoja lueskellen ja käyvät vain syömässä, Ollikainen sanoo. Aattoaamuna koristellaan kuusi ja mennään bussilla kuuntelemaan joulurauhan julistus. Sitten on ruoka (sitä sitten piisaakin vähän joka välissä). Iltapäivällä käydään Tuomiokirkon aattohartaudessa. Illalla tulee pukki ja on muuta ohjelmaa. Joulupäivänä mennään aamulla Maarian kirkkoon. Tapanina käydään tutustumassa johonkin alueen muuhun kirkkoon. Ei joulu kuitenkaan ihan pelkkää kirkossa käymistä ole: Opiston liikuntasali on muutettu suureksi olohuoneeksi. Lattialla on suuri, koko tilan peittävä Tästä majatalossa löytyy sija joulurauhaa kaipaaville. Hilkka Ollikainen valmistaa joulua Kristillisen opiston vieraille. matto ja sitten siellä täällä on sohvaryhmiä. Tilasta on saatu tosi viihtyisä kynttilöineen kaikkineen. Meillä on ihmiset huolehtimassa ohjelmasta ja joulunviettäjät voivat myös osallistua ohjelman tekemiseen. Ollikainen itse ei koe olevansa töissä, vaikka joulu hurahtaakin kodin seinien ulkopuolella. Hänen omat lapsensa ovat jo aikuisia ja haluavat viettää omaa jouluaan, ja vastaavasti oma mies on rekrytoitu auttelemaan opistolle: Tämähän juuri on sitä parasta joulun viettoa ja ihmisten kanssa olemista! Työtä on pikemminkin se kaikki, mitä järjestelyiden suhteen tehdään etukäteen. Lapsityön joulu alkaa marraskuussa asten joulunodotus on lelukatalogien lukemista ja lahjalistojen väsäämistä. mutta on se onneksi vähän muutakin, vaikkei vanhemmista aina siltä tuntuisikaan. Niin kuin nyt vaikka joulukuvaelmien ja muiden pikku esitysten valmistamista päiväkodeissa sekä jouluhartaudessa käymistä. Niissä tutustutaan siihen joulun vähän Xboxia vanhempaan sanomaan. Yhtenä tätä joulua valmistamassa häärii Katariinanseurakunnan kappalainen Outi Toljamo. Hänen joulutyönsä alkaa hyvissä ajoin ensimmäisenä adventtina (totta puhuen jo aikaisemminkin) ja huipentuu aattona, jolloin hän on liturgina perheiden jouluhartaudessa. Olen tehnyt sitä vuodesta 1997 saakka vain yksi vuosi on jäänyt välistä. En oikeastaan edes ajattele olevani silloin aattona töissä. Joka tapauksessahan minä joulukirkossa olisin. Tänä vuonna on vähän poikkeus sitten sikäli, että olen töissä myös joulupäivän aamuna, kello seitsemän jumalanpalveluksessa. Se sentään kai käy jo työstä? No ainakin se tarkoittaa, että kun yleensä olemme valvoneet aattona aika myöhään, niin tänä jouluna täytyy mennä vähän aikaisemmin nukkumaan, että jaksaa nousta kuudelta ylös. Lasten kielellä Toljamon joulunalustyö tapahtuu lähinnä päiväkodeissa, joissa hän käy pitämässä joko adventtihartauden tai pienen uskontokasvatustuokion. Sitten parina viikkona ennen joulua päiväkodit tulevat lasten joulukirkkoihin. Ne ovat maksimissaan puolen tunnin juttuja, joissa lauletaan lasten tuntemia lauluja (Tuiki tuiki tähtönen, Joulupuu on rakennettu ja Enkeli taivaan) ja usein on myös lasten tekemä joulukuvaelma. Joulun sanomaa yhä uudestaan ja uudestaan. Adventti ja joulu pitävät Outi Toljamon liikkeessä. Lapsille puhuminen on aina aika haastavaa. Että osaa puhua niin, että lapset ymmärtävät. Aikuisethan eivät reagoi ilmeelläkään, vaikka olisi kuinka tylsää, mutta lapsista kyllä näkee heti kiinnostaako heitä vai ei. Haastavaa on myös rutinoituminen, tai pikemmin sen estäminen: Kun vetää saman jutun monta kertaa ennen joulua, niin ensimmäisellä kerralla se on vähän haparoivaa, sitten tulee rutiini ja lopuksi on ponnisteltava, ettei rutiini näy. Joulurauha saapuu soittaen Aattona Toljamon työpäivä ei vaikuta juurikaan hänen omaan joulunviettoonsa: Aamulla syödään joulupuuroa, sitten katsotaan joulurauhan julistus. Se perhekirkko on puoli kolmelta. Kirkko on yleensä ihan täynnä ja tunnelma hyvä. Tänä vuonna joulunodotus on kuitenkin ollut hankalampaa kuin yleensä, kun on ollut niin kamalat kelit. Olen alun perin pohjoisesta ja kun aikoinaan muutin tänne, olin jo lokakuussa toppatakki päällä odottamassa, että koska se talvi tulee. Vaan kyllä siinä hiki tuli ennen kuin lumi. Vieläkään en ole tottunut tähän lumettomuuteen. uomen tunnetuin selkä lienee Laivaston soittokunnan kapellimestarilla. Hänen tahtipuikonheilutustaan nimittäin seuraa joka vuosi noin miljoona ihmistä Suurtorin joulurauhan julistuksessa. Yksi niistä, jotka seuraavat kapellimestarin puikkoa tavallistakin tiukemmin on Matti Laiho, tuuban soittaja kyseisessä orkesterissa tuuban varaäänenjohtaja, jos ollaan tittelistä ihan tarkkoja. Laiholla on nyt edessään viides joulurauhanjulistus soittajana. Kyseinen keikka on soittokunnan näkyvin ja siinä ovat mukana paitsi kaikki omat soittajat, myös muutama lainattu. Oman jännitysmomenttinsa tilaisuuteen tuo sää. Viime vuonna esimerkiksi oli pakkasta niin paljon, että Laihon soittimen venttiileistä osa jäätyi: Loppuvaiheessa pystyin soittamaan enää vain muutamia ääniä, joten soittelin sitten niitä. Itse sen tietenkin kuuli kovin selvästi, mutta televisiossa koko juttu on kokonaisuus niin ettei sitä tainnut kovin moni huomata. Meillä on kyllä kemialliset lämmittimet, joilla voi koettaa lämmittää paitsi sormia myös soitinta, mutta eivät nekään kovin hyviä ole. Hengitysilmahan sen soittimen sitten jäädyttää. Ongelmat alkavat, jos pakkasta on yli viisi astetta. Jos hakee hyviä puolia, niin tuubistilla on joka tapauksessa helpompaa kuin monilla pienempien pillien soittajilla, sillä tuubisti voi pitää hanskoja. Entä kuinka se on: käykö siellä pakkasessa koskaan niin, että huulet jäätyvät kiinni soittimen metalliin? Siis niin että keikan jälkeen kun televisiointi on ohi, tuuba roikkuu huulessa kuin entisen miehen tupakka? Onhan se kiinnijääminen periaatteessa mahdollista, mutta kyllä sitä suukappaletta yleensä sitten koetetaan lämmittää, ettei niin hullusti kävisi. Voi käyttää myös sellaista muovista lisäkappaletta, joka estää nämä ongelmat. Itse kyllä urhoollisesti soitan ihan ilman sitä muovireunusta, ääni on silloin vähän parempi. Treenataan mutta mitä? Soittokunnan aaton työpäivä alkaa puoli yhdeksän aikoihin, jolloin käydään läpi päivän ohjelma, jota on paljon enemmän kuin mitä televisiossa näkyy. Tilaisuudestahan on kulunut jo puolet siinä vaiheessa, kun televisiointi alkaa. Treenien jälkeen lähdetään Suurtorille. Raatihuoneella tarjotaan esiintyjille kahvit ja sitten kootaan nuottitelineet ja muut valmiiksi. Usein käytetään naamiointiverkkoa niin, että sen alle saa nuottitelineiden jalat, etteivät ne lähde tuulessa lentämään. Soundcheckiä tehdään siinä yhteislaulujen lomassa ennen teeveelähetystä, Laiho kertoo. Esitettävät kappaleet ovat vuodesta toiseen enemmän tai vähemmän samat, mutta toki niitä silti harjoitellaan: Kun soitetaan ulkona, soittimet eivät ole ne ihan parhaimmat, vaan niin sanotut myrskypillit soittimet kun eivät pidä ulkoilmasta, eivät etenkään pakkasesta. Näissä kakkossoittimissa on sitten hieman eri sointi kuin niissä, joilla normaalisti soitetaan. Näin ollen treeni on enemmänkin totuttelua soittimeen kuin varsinaista kappaleiden harjoittelua, Laiho kertoo. Ja kyllä kuulemma ammattilaistakin hiukan jännittää: Onhan tämä yksi meidän tärkeimmistä keikoistamme, näkyvin nyt kumminkin. Televisiointi tuo oman jännitysmomenttinsa. Ylipäänsä se on tilaisuus, jossa saa olla oikein erityisen ylpeä työpaikastaan. Siellä on kiva olla soittamassa. Keikan jälkeen kaupunki tarjoaa vielä glögit raatihuoneella, minkä jälkeen alkaa varsinainen joulunvietto. Tosin illalla saa halutessaan tulla perheensä kanssa syömään soittokuntaan armeijan jouluateria on kuulemma erinomaisen makoisa. Roope Lipasti

8 9 J u s s i V i e r i m a a Meidän täytyy kysyä, onko kaikille tilaa majatalossa, ja kuinka moni jää ulkopuolelle henkisesti ja fyysisesti. Joulun rakennusaineet ovat yksinkertaisia: lyhty ja havukoristeet tuovat juhlan tunnun. Riitta Siivonen kotikirkkonsa Pyhän Katariinan kirkon edustalla. Riitta Siivonen ammentaa voimaa saariston luonnosta, erityisesti Kustavista, josta hän on kotoisin. Annetaan joululle tilaa oulu tulee, juosta pitää, kuuluu sanonta. Joulunvieton ihanteemme on edelleen perua maaseutuyhteiskunnasta, jossa oli eri tavalla aikaa valmistautua jouluun kuin nykyisin. Voisimme ottaakin suuren juhlan vastaan rennosti. Riitta Siivonen vakuuttaa, että kannattaisi lopettaa joulun suorittaminen ja alkaa nauttia joulun odotuksesta. Isovanhempamme tai heidän vanhempansa aloittivat jouluvalmistelut jo aikaisin. Sika teurastettiin ja siitä valmistettiin kinkkua, sianpääsylttyä, makkaraa ja ties mitä veripalttua. Jouluhauki tarttui verkkoon, pullakranssit, pikkuleivät ja kuivakakut leivottiin ja reikäleivät ripustettiin kuivumaan tuvan kattoon. Huusholli kuurattiin ja ripsuttiin läpikotaisin, käsityöt ja puhdetyöt tehtiin lahjoiksi ja joulukalja pantiin käymään. Niinpä meihin on syöpynyt sukupolvien yli hiipinyt vaatimus siitä, että meidänkin pitäisi. Jos nyt ei ihan koko sikaa, niin ainakin kannikka. Ja jos ei juhlakranssia, niin vähintään sen seitsemät ässät ja kakut ja sillit ja rosollit vaikkei kukaan niitä söisikään. Jouluvalmistelut tuovat hien pintaan. Elämme kaupunkiyhteiskunnassa, jossa ruokaa on riittävästi eikä syöjiä niin paljon kuin maalaistalon pitkän pirtinpöydän ääressä, mutta joulun ihanteemme on kuurakuusien raamittama maalaisjoulu, jossa touhutaan höyrypäisinä viikkokaupalla niin, että jouluun on kyllästytty jo päiviä ennen itse juhlaa. Täydellisen joulun vaatimus tarjotaan meille naistenlehtien koreissa jutuissa ja perheidylliä puhkuvissa tv-mainoksissa. Tämä Kello löi jo viisi, lapset herätkää -agraariyhteiskunta on yhtä kadonnut kuin polle, reki ja aisakellot asfaltin keskeltä, mutta vuodesta toiseen kurkotamme kohti tuota utooppista onnelaa, jonka kuvasto on kuin suoraan Martta Wendelinin joulukorteista. Sija maalaistalossa Riitta Siivonen, 68, on kotoisin meren sylistä Kustavista. Meri ja luonto ovat saaneet sijansa Riitan sielussa niin, että kesäpaikka Kustavissa on erityisen tärkeä. Siellä hän katselee merta, ihailee pilvet ja pulahtaa kesällä mereen, sulautuu maisemaan ja antaa mielen levätä. Kaupungin lokeroelämä vaati minulta sopeutumista, sanoo Katariinanseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen. Pari kautta kirkkovaltuutettuna antoi lisätuntumaa kirkolliseen päätöksentekoon. Nyt Riitta on jäsenenä seurakuntayhtymän sielunhoitotyön johtokunnassa. Luottamushenkilönä joutuu miettimään, miten seurakunta pystyy taloudellisten resurssien puitteissa palvelemaan mahdollisimman hyvin seurakuntalaisia. Seurakuntalaisten ja työntekijöiden tyytyväisyys on hyvä tae seurakuntaneuvoston työn onnistumiseen. Yhteistyön onnistumiseen taas tarvitaan monenlaisia osaajia, hän pohtii. Pääskyvuoressa 35 vuotta asunut Riitta käy vesijumpassa ja Hurttivuoren seurakuntakodin Varttuneen väen piirissä. Jälkimmäisestä seurakunnan toiminnasta on muodostunut hänelle säännöllinen harrastus. Seurakuntakodille kokoonnutaan kaksi kertaa kuukaudessa aina parillisten viikkojen torstaina kello yhdeltä. Olen aina ollut sen kannalla, että vanhemmalle väelle tulee olla toimintaa omalla alueella ja omassa lähiössä, sillä pitemmän matkan kulkeminen on hankalaa. Lähellä oleva toiminta tuo välittämisen ja turvallisuuden tunnetta. Riitan sunnuntaiset kirkkomatkat suuntautuvat joko Pyhän Katariinan kirkkoon tai Varissuon kirkkoon ja jouluna Kakskerran kirkkoon, joka on lähellä tyttären kotia. Kirkosta tuli tuttu jo lapsena, jolloin kirkkomatkat Kustavin kirkkoon tehtiin yhdessä äidin tai Kallialan mummun ja pappan kanssa. Toisten huomioiminen ja yhteisiin asioihin osallistuminen tulivat tutuiksi jo lapsuudenkodissa. Maalaistalon seinien sisään mahtuivat vieraammatkin kävijät. Lapsuudenkodista järjestyi aina yösija kulkijoille ja pöydän ympärillä oli usein muutakin kuin omaa väkeä. Vikkeläjalkainen saariston tyttö edusti urheilussa Kustavin Ahtoa ja sitten Turun Urheiluliittoa. Suomen mestaruustasolla Riitta (o.s. Siusluoto) juoksi 13 18-vuotiaana pikamatkoja ja kävi kilpailumatkoilla eri puolilla Suomea. Oman talon töissä piti auttaa ja usein riensin pellolta suoraan linja-autoon ja kilpailemaan, vaikkeivät valmentajat siitä aina oikein pitäneetkään. He kun pelkäsivät, että raskaat maalaistalon työt ja juokseminen eivät sopineet yhteen. Työsuojeluvaltuutettu ja psykoterapeutti Työura alkoi vuorotyössä lastenhoitajana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ja sitten Turun ja Raision päiväkodeissa. Runsas vuosi avoimessa päiväkodissa Lausteella on jäänyt mieleen elämän yhtenä kohokohtana, sillä se oli työmuoto, jossa toteutui sosiaalinen ennaltaehkäisy. Riitta opiskeli lähikasvattajaksi ja ehti olla hetken aikaa lastenkodissa ohjaajana, kunnes hänet valittiin työsuojeluvaltuutetuksi Turun kaupungin sosiaalitoimeen vuonna 1990. Ennakoiva työsuojelu, työnohjaus, ryhmädynamiikka, ihmisten välinen yhteistyö ja se, miten ihmiset työpaikoilla kohtelevat toisiaan, tulivat Riitalle tutuiksi. Työn ohessa hän päätti opiskella erityistason psykoterapeutiksi, jotta kykenisi paremmin tarttumaan työssä eteen tuleviin työyhteisön kriiseihin. Opintoja varten hän matkusti aina pariksi päiväksi kuukaudessa Helsinkiin Suomen Mielenterveysseuran koulutukseen. Lisäksi tulivat tentit ja lopputyö. Kolmivuotinen koulutus oli rankka, mutta antoisa. Työssäni työsuojeluvaltuutettuna ratkoin henkilöristiriitoja työpaikoilla, käsittelin työpaineita ja päihde- ja mielenterveysongelmia yhteistyössä työterveyshuollon ja työterveyslääkärin kanssa. Pois toisen tontilta Mitkä työpaikoilla sitten ovat ristiriitaisia tilanteita, mikä sitä stressiä meille aiheuttaa? Yksinkertaisesti se, ettei tulla toimeen. Ristiriidoissa nousevat helposti syntipukkiasetelmat. Mutta kun johtaminen ja perustehtävät ovat selkeitä, silloin pystytään terveen työyhteisön rakenteeseen. Eikä pelkkä johtajan panos riitä. Työntekijänäkin pitäisi osata olla niin, ettei odota kuuta taivaalta. Homeongelmat olivat myös työssäni esillä. Niitä ei aluksi myönnetty ja niiden olemassaoloa vähäteltiin, varsinkin kun otin naispuolisena työsuojeluvaltuutettuna asioita esille. Riitta korostaa sitä, ettei työssä tai ihmissuhteissa saa mennä toisen tontille. Tulee osata tehdä yhteistyötä, luottaa toiseen ja kunnioittaa työkaveria. Kenelläkään ei ole oikeus mennä loukkaavasti toisen tontille eikä tarvitse sallia sitä, että joku tulee omalle tontille. Itseään suojaava ihminen jaksaa paremmin työelämän oravanpyörässä ja välttyy liialta kuormittumiselta. Vaikka työsuojeluvaltuutettu ja terveydenhuoltoalan etujärjestön Tehyn ammattiyhdistysaktiivi ei tuonut koskaan omia ongelmiaan esille, läheisten terveydelliset syyt aiheuttivat sen, että Riitta oli itse välillä todella väsynyt työelämän oravanpyörään. Aina olen kuitenkin töpsähtänyt jaloilleni, hän sanoo. Perhe, puoliso ja ystävät ovat auttaneet jaksamaan. Vasta eläkkeellä Riitta Siivonen oppi olemaan suorittamatta. Tästä elämänvaiheesta hän nauttii. Eläkkeelle jääntiä on turha pelätä. On aivan ihanaa, kun voi määrätä omasta aikataulustaan. Luen mielelläni runoja ja elämäkertoja, selviytymistarinoita. Teen syksyisin ja talvisin käsitöitä, kun seuraan urheilukisoja televisiosta. Päiväkirjaa olen myös aika ajoin pitänyt ja muistellut suvun tarinoita. Älä tee joulusta kuormaa Joulusta pitää osata nauttia, tehdä tai olla tekemättä mitään, mikä kullekin sopii. Ei ole yhtä tapaa viettää joulua. Joulusta ei pidä tehdä kuormaa itselleen, vaan voi miettiä, miten voisi jakaa tehtäviä jonkun toisen kanssa. Silloin on hyvä ja rauhallinen mieli. On hyvä antaa itselleen väljyyttä ja järkeistää joulupöydän tarjottavia. Riitta odottaa tulevaa joulua. Viime joulut on vietetty yhdessä tyttären perheen kanssa. Tyttärenpoika on tuonut jouluun entisestään iloa. Haluan nauttia joulun odotuksesta. Joulussa tärkeintä on sen sanoma. Meidän täytyy kysyä, onko kaikille tilaa majatalossa, ja kuinka moni jää ulkopuolelle henkisesti ja fyysisesti. Kun itsellä on asiat hyvin, pitäisi miettiä, voiko tehdä jotakin jonkun toisen hyväksi. Yksinäisyys on suuri ongelma. Minulle tulee mieleen H.C. Andersenin satu Pieni tulitikkutyttö. Tässä ajassa on monella ulkopuolisuuden tunne ja kohtalo. Andersenin surullisessa sadussa tulitikkutyttö yrittää kaupitella tulitikkuja, mutta kukaan ei osta. Tyttö lämmittelee raapaisemalla tikun kerrallaan, kuvittelemalla itsensä milloin joulupöytään, milloin joulukuusen ääreen, kunnes hän näkee kuolleen isoäitinsä. Isoäiti ottaa hänet luokseen taivaaseen. Köyhä tyttö paleltuu kuoliaaksi. 1800-luvun sadulla on yhteiskunnallinen viesti, joka toimii edelleen. Hiljaisuudesta voimaa Hiljaisuus ja hiljaisuuden retriitit ovat asia, joka on tuonut Riitan elämään uuden voimavaran. Hän toi Turun kaupungin työsuojeluosaston kanssa hiljaisuuden retriitit kaupungin työkykyä ylläpitävään toimintaan. Aloite tuli rovasti Sisko Raittiilta. Pari päivää kestävät retriitit ovat tulleet niin suosituiksi, että niihin on jonoa. Monet käyvät niissä yhä uudelleen. Retriitissä sitoudutaan puhumattomuuteen. Omassa huoneessaan saa levätä, miettiä omia asioitaan, nukkua, lukea ja osallistua yhteisiin hetkipalveluihin, jos haluaa. Pari päivää kaikessa rauhassa auttaa jaksamaan. Hiljaisuudesta saa voimaa. Paula Heino Katso poimintoja retriiteistä ja Katariinanseurakunnan varttuneen väen kerhoista sivulta 17.

10 11 Carl Larsson maalasi itsestään lukuisia omakuvia. E b b e C a r l s s o n / G ö t e b o r g s k o n s t m u s e u m Kohti valoa Carl Larsson antoi kasvot ruotsalaiselle ihanneperheelle Olipa kerran köyhän perheen poika, joka uneksi urasta taidemaalarina, taloudellisesta menestyksestä ja harmonisesta perhe-elämästä. Näin voisi alkaa todeksi käynyt satu Ruotsin kuuluisimpiin taiteilijoihin kuuluvasta Carl Larssonista, joka tallensi maalauksiinsa herkkiä tuokiokuvia perheensä elämästä. arl Larsson (1853 1919) eli lapsuutensa Tukholman slummikortteleissa. Ajurina toiminut isä hylkäsi välillä perheensä, joten äiti joutui tekemään pyykkärinä pitkiä päiviä pitääkseen leivässä kaksi poikaansa, joista nuorempi kuoli 9-vuotiaana. Köyhäinkoulua käyneen Carlin luontainen lahjakkuus puski kuitenkin esiin ankeista lähtökohdista huolimatta. Opettajansa avustuksella hän pääsi 13-vuotiaana opiskelemaan Taideakatemian valmistavalle osastolle, mikä antoi uuden suunnan Carl Larssonin elämälle. Kuninkaallinen mitali kruunasi mallikkaasti sujuneet kymmenen vuotta kestäneet opinnot, joiden loppupuolella kuvien retusoijana ja kuvittajana toiminut Larsson kantoi taloudellista vastuuta myös vanhemmistaan. Opiskeluvuosien jälkeen maailma avautui todenteolla, kun Larsson pääsi matkustamaan Pariisiin. Ranskasta muodostui ratkaiseva välietappi taiteilijalle. Larsson tutustui siellä sekä muihin pohjoismaalaisiin taiteilijoihin että ajan uusiin ranskalaisiin virtauksiin, ulkoilmamaalaukseen ja naturalismiin. Osin olosuhteidenkin pakosta Larsson löysi vesivärimaalauksen, minkä avulla hän löi itsensä läpi kansainvälisesti ja mistä myöhemmin muodostui hänen tavaramerkkinsä. Larssonin taiteessa tapahtui suuri murros, kun ateljee vaihtui ulkoilmamaalaukseen, öljyvärimaalaukset akvarelleiksi ja aiheet arkielämästä otetuiksi. Yhtä merkittäväksi asiaksi osoittautui tulevaan vaimoon Karin Bergööhön tutustuminen. Kaiken takana on Karin Carl Larsson tutustui tulevaan vaimoonsa Karin Bergööhön Grèz-sur-Loingin taiteilijayhdyskunnassa, minne taidemaalariksi opiskellut Karin oli tullut opintojensa päättymisen jälkeen. Pariskunta avioitui 1883. Karin ei ollut vain virallinen vaimo, hän oli Carlin elämän suuri rakka- Pieni viirapeli-ilta -maalauksessa on larssonilaista perheidylliä tiivistetyssä muodossa. Lasten ja äidin odottavat katseet katetun pöydän ääressä lupaavat mukavaa korttipeli-iltaa. us, joka vaikutti ratkaisevasti hänen loppuelämäänsä ja taiteelliseen tuotantoonsa. Karin hylkäsi oman kuvataiteilijan uransa avioliiton myötä, mutta löysi myöhemmin luovuudelleen muita ilmaisukanavia esimerkiksi sisustamisen ja käsitöiden saralta. Vaimon taiteilijakoulutus oli yksi syy siihen, että Erik Cor nelius / Nationalmuseum, Stockholm Larsson luotti hänen arvosteluunsa täydellisesti. Karinista tulikin Carl Larssonin tärkein makutuomari. Toisin kuin Carl Karin oli lapsuusvuotensa varttunut onnellisessa ja vakavaraisessa ilmapiirissä. Näistä muistoista kasvoi ihanne, jota perhe pyrki noudattamaan omassa elämässään. Larssonin taidetta tunteville Karin näyttäytyy äitiyden tiivistymänä. Maalauksissa hän puuhailee levollisena kauniissa kodissaan alati kasvavan lapsiparven ympäröimänä. Carl Larsson ei ujostellut tunteitaan Karinin suhteen. Lempipörriäinen ja muut hellittelynimet kertovat pariskunnan läheisistä suhteista. Karin ja lapset muodostivat taiteilijalle hänen olemassaolonsa ytimen, johon kaikki perustui. Kuva Karin Larssonista jää kuitenkin kovin kapeaksi, jos hänet typistää vain taiteilijan vaimoksi. Maalaustaiteen sijasta hän kanavoi luovuutensa heidän Taalainmaalla sijaitsevaan kotiinsa Lilla Hyttnäsiin, josta muodostui sisustuksineen kokonaistaideteos, jonka Carl Larsson teki tunnetuksi maalaustensa ja kirjojensa kautta. Kotoilua Taalainmaalla Karinin isä lahjoitti Larssoneille 1888 Taalainmaalla Sundbornin kylässä sijaitsevan Lilla Hyttnäsin talon. Aluksi perhe käytti taloa kesäasuntonaan, mutta vuosisadan vaihteen jälkeen he muuttivat sinne pysyvästi. Talon lähes jokainen nurkka on tullut dokumentoiduksi Larssonin maalauksissa. Teoksia tarkkaan tutkiessa voi havaita, miten taiteilija on hyödyntänyt samoja huoneita monissa töissään. Isolta ja herraskaiselta rakennukselta vaikuttava talo olisi nykyajan mittapuun mukaan kovin pieni yhdeksänhenkiselle perheelle. Kodin moderni sisustus oli tarkoituksenmukainen ja omana aikanaan suorastaan radikaali. Tummat kalustot ja tunkkaiset salongit ovat antaneet tilaa eriparisille huonekaluille, kirkkaille väreille ja auringonpaisteelle. Kodista muodostuikin Karin Larssonin elämäntyö. Hän suunnitteli sinne tekstiileitä ja huonekaluja, jotka olivat omaa aikaansa edellä. Siinä missä Carl Larsson uransa loppuvaiheissa haikaili taaksepäin, Karin suuntasi tiukasti tulevaisuuteen. Uudenlaiset sisustusratkaisut, abstraktit kuviot ja vahvat värit enteilivät uusia tuulia. Samalla tavoin oman tiensä kulkija Karin oli muodin suhteen. Osin käytännön syistäkin hän kieltäytyi ajan muodin mukaisesta korsetista ja ompeli itselleen reformiasuksi nimeämänsä leveähelmaisen mekon, joka jousti raskauksien myötä muuttuvan vartalon mukaisesti ja antoi mahdollisuuden puuhata niin keittiössä kuin puutarhassa. Carl Larsson loi perheensä elämäntavasta brändin, jota hän markkinoi muun muassa kirjojen Ett Hem ja Larssons kautta. Perheaiheisten akvarellien kuvittamat kirjat toivat perheen elämäntavan laajan yleisön tietoisuuteen. 1900-luvussa ilmestyneet kirjat saivat valtaisan suosion sekä Ruotsissa että ulkomailla. Pelkästään Saksassa kirjaa painettiin 200 000 kappaletta. Lilla Hyttnäsistä tulikin eräänlainen nähtävyys jo viime vuosisadan alussa, jolloin ensimmäiset turistit saapuivat sitä ihmettelemään. Lilla Hyttnäs oli Larssonien sovellutus ajalle tyypillisistä taiteilijakodeista, joita Suomessakin on lukuisia. Puhdas luonto ja kansanperinteestä ammentaminen innoittivat ajan taiteilijoita ympäri Eurooppaa. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei Lilla Hyttnäsissä, kuten ei muissakaan taiteilijakodeissa, ollut kyse vanhan elämäntavan kopioimisesta. Larssonin teoksia katsoessamme näemme hänen P e r M y r e h e d / H e l s i n g b o r g s m u s e e r Nyt on taas joulu. Tästä öljyvärimaalauksesta löytyy Larssonille tyypillisen aiheen lisäksi myös yllätys. Maalaus kuvaa perheen joulunviettoa yhdessä palvelijoiden ja maatilan väen kanssa. Heidän lisäkseen joulupöydän kuokkavieraaksi on saapunut Neitsyt Maria Jeesus-vauvan kanssa. luomansa unelman. Maalaukset kertovat yhden perheen elämästä, eivät hänen aikalaistensa elämäntavasta. Oman aikansa tenavatähtiä? Suzanne, Ulf, Pontus, Lisbeth, Brita, Mats, Kersti, Esbjörn. Perheeseen syntyi vuosina 1884-1900 kahdeksan lasta, joista Mats kuoli jo vauvaiässä. Lasten pitkä nimirimpsu on tuttu Larssonin taiteen ystäville, sillä taiteilija ikuisti vuosien varrella jälkeläisensä rakastetuimpiin akvarelleihinsa. Lapsiaiheiset teokset henkivät harmoniaa ja levollisuutta. Ne olivat kuin balsamia Larssonin omille vaikeuksien värittämille lapsuusvuosille. Carl ja Karin halusivat antaa lapsilleen turvallisen kasvuympäristön ja mitä ilmeisimmin he siinä myös onnistuivat. Larssoneilla lapset saivat ajan tavan vastaisesti myös kuulua. Perhe aterioi yhdessä, mikä oli heidän yhteiskuntaluokassaan harvinainen käytäntö. Yhteiset ruokapöytäkeskustelut ja leikkituokiot olivat arvossaan. Lapsuus ei ollut vain välivaihe kohti aikuisuutta. Larsson nimesi monet teoksensa niissä mallina toimineiden lastensa mukaan, joten maalauksista on mielenkiintoista seurata lasten kasvua ja kehittymistä. Myös lasten kuvat levisivät Larssonin kirjojen matkassa maailmalle, joten perheen pienokaiset olivat omana aikanaan varsin tunnettuja. Lapsiaiheisiin maalauksiin on tallennettu lapsuuden katoavia hetkiä, ne ovat kuin vesiväreillä tulostettuja valokuvia. Lapset puuhaavat tutussa ympäristössä omiaan tai ovat ajatuksiinsa vaipuneita. Taiteilijan oli helppo palauttaa mieleensä tuttuakin tutummat kasvonpiirteet ilman pitkällisiä luonnosteluita. Carl Larssonin lapsiaiheisten maalausten onnellinen pohjavire oli osa kuvataiteen perintöä. Vaikka Larssonin ikäluokan pohjoismaiset kirjailijat välillä raatelivat perheinstituutiota ankarastikin, kuvataiteessa tätä ei harrastettu. Lukuisat taiteilijat ovat maalanneet lapsimuotokuvia, mutta Larssonin maalauksissa oli se jokin, mikä teki niistä lähes ruotsalaisen lapsuuden ikoneita. Monet maalauksista tuntuvatkin jo hieman kuluneilta, koska niitä on käytetty loputtoman paljon erilaisina painokuvia. Vaikkei koskaan olisi nähnyt ainoatakaan maalausta museossa, kuva saattaa olla tuttu vaikkapa keksipakkauksesta tai ruokailualustasta. Juuri tuo tuttuus saakin näyttelykävijän hämmästymään teosten edessä ovatko ne oikeasti noin pienikokoisia! Lasten ja Karinin lisäksi Larsson hyödynsi malleina muitakin lähipiirinsä ihmisiä. Taiteilija on ikuistanut töihinsä myös vanhempansa ja lähitienoon asukkaita. Varjo seuraa valoa Vaikka Larssonin perhekuvissa tuntuu paistavan ikuinen aurinko, Lilla Hyttnäsissäkin oli omat varjopaikkansa. Mats-vauvan ja Ulfpojan kuolemat jättivät varjonsa perheen elämään. Myös näennäisen leppoisalta vaikuttaviin teoksiin sisältyi kipupisteitä. Esimerkiksi vuonna 1917 valmistuneen Esbjörn aamutakissa -maalauksen taakse taiteilija on kirjoittanut, että teos valmistui, kun Esbjörn-poika oli toipumassa hengenvaaralliseksi käyneestä keuhkokuumeesta. Carl Larsson on jäänyt taiteen historiaan nimenomaan idyllisistä perheaiheisista akvarelleistaan. Hän oli kuitenkin kiinnostunut myös muista tekniikoista ja aihepiireistä. Vesivärien lisäksi hän kokeili siipiään niin öljyvärien, freskotekniikan, grafiikan kuin kuvanveiston saralla. Tukholman kansallismuseon porrastasanteiden freskot olivat Larssonille taiteellinen haaste, jonka hän olisi halunnut toteuttaa loppuun saakka. Viimeisen freskon valmistuminen juuttui kuitenkin vastatuuleen, sillä Larssonin luonnos Sydäntalven uhrijuhlasta ei miellyttänyt museoväkeä eikä kriitikoita. Freskon sijasta Larsson maalasi aiheesta täysikokoisen öljyvärimaalauksen omalla riskillään. Suunnitellulle paikalleen kansallismuseoon teos pääsi kuitenkin vasta vuonna 1997. Keskeneräiseksi jäänyt freskoprojekti oli suuri takaisku Larssonille. Lisäksi se sattui samaan aikaan, kun taiteilijan parhaat vuodet perhekuvien parissa olivat jääneet taakse. Aika ja taidesuuntaukset olivat ajaneet taiteilijan ohi. Tyylien vaihteluista huolimatta Carl Larssonin akvarellit Lilla Hyttnäsin idyllistä lumoavat yhä uusia sukupolvia. Carl, Karin ja lapset houkuttavat katsojat unelmoimaan ikuisista kesäpäivistä, narskuvasta pakkaslumesta ja kotilieden lämmöstä. Mervi Sipilä-Koski Artikkeli perustuu Turun taidemuseon vanhemman amanuenssin Christian Hoffmannin haastatteluun ja näyttelykirjaan Carl Larsson. Jouluaaton jännitys on ohitse ja lapset pääsevät rauhassa tutkimaan lahjojaan. Larssonien lapset olivat mallina Joulupäivän aamuna -akvarellissa kuten niin monissa muissakin taiteilijan teoksista. Laajasti Larssonista Turun taidemuseon kulttuuripääkaupunkivuoden näyttely Carl Larsson Unelmia harmoniasta on avoinna 8.1.2012 saakka. Näyttelyssä on esillä mittava kokoelma Carl Larssonin tuotantoa, hieman yli sata teosta. Museon alakertaan rakennettu näyttely antaa kattavan kuvan taiteilijan maalaustuotannosta ja hänen kehityskaarestaan. Turusta näyttely jatkaa matkaansa Ateneumin taidemuseoon Helsinkiin. Museo on avoinna tiistaista perjantaihin klo 11-19 ja lauantaista sunnuntaihin klo 11-17. Museo on suljettu uudenvuodenpäivänä, loppiaisena 6.1. museo on poikkeuksellisesti avoinna klo 11-16. Näyttelyyn voi tutustua ilmaiseksi perjantaisin klo 16-19. Ateneumin taidemuseo ja Turun taidemuseo ovat julkaisseet näyttelyiden yhteydessä laajan julkaisun Carl Larssonista. Yli 200-sivuisessa kirjassa on viisi asiantuntija-artikkelia, joissa syvennytään Larssonin elämänvaiheisiin, taiteeseen ja perheeseen. Runsaasti kuvitetun teoksen parissa on mukava uppoutua Larssonin maailmaan. 35 euron hintaista kirjaa myydään Turun taidemuseolla. P e r M y r e h e d

12 13 Leikkaa talteen HAUTAHOITOPALVELU MUISTOKARI Hoitaa hautapaikat ammattitaidolla WWW.MUISTOKARI.FI 050 539 1438 / Kari Avaa joulu Lähi-Idässä www.avaajoulu.fi FI58 8000 1800 0557 83 Viestiin: 7430 joulu Joulurauhaa! Suomen Pipliaseura keräyslupa: 2020/2011/2231 Turun Seudun Osuuspankki lahjoittaa tänä jouluna hyvää mieltä Turun seudun vähävaraisille lapsiperheille tukemalla Turun ja Kaarinan seurakuntien diakoniatyötä. Lahjoitusvarat suunnataan lasten ja nuorten harrastus- ja opiskelumahdollisuuksien tukemiseen sekä Lahja lapselle -keräykseen, jonka avulla seurakunnat hankkivat lapsille ja nuorille heidän omien toiveidensa mukaisia joululahjoja. Joulun paras lahja Grace & Peace On the Sunday of first Advent in our family service we contemplated the symbolism connected with Advent wreaths. In case you have not come across an Advent wreath before, it consists of four Advent candles; three purple ones and then one pink one and of evergreens forming a circle. As we are drawing close to Christmas now I would like to remind us of the journey we take with each candle we light. The first purple candle symbolizes hope with the Prophet s Candle. It reminds of the prophets who foretold the birth of Christ. Their prophesies were the hope of an entire nation and the fulfillment of those prophesies is the hope of the world, Christ himself. The second candle symbolizes faith with the Bethlehem candle and it reminds of Mary and Joseph s journey to Bethlehem. Faithful to God s call they responded with a yes and became parents to the Son of God. On the third Sunday of Advent the pink, or rose-colored candle is Katselin netistä, mitä ihmiset sanoivat elämänsä parhaista joululahjoista. Oli Porchea ja ulkomaanmatkaa. Oli kihlasormusta ja toivottuja avioeropapereita. Monessa vastauksessa korostui lahjan saajan suhde antajaan. Vaatimattomampikin riipus sai päälleen parhaan lahjan loisteen, jos sen antaja oli oma kulta. Jonkun lapsi oli syntynyt jouluaattona. Jäin miettimään, millaisia lahjoja olen ihmisille antanut, ja sitä, millaisia lahjoja olen saanut. Ehkä hiukan yllättäen minun on vaikea muistaa antamiani lahjoja. Voi johtua siitä, että aikuisille olen antanut usein kirjoja. Toivonut heille oman makuni mukaista lukuelämystä. Kerran mieheni nauroi hänelle antamani paketin avattuaan, että kas, kas, mitäs täältä paljastuu: lahjan antajan oman lempikirjailijan uutuus! Totta. Ja sinänsä ihan kiva. Mutta onko hyvän lahjan tae se, että antaja itse pitää pakettiin käärimästään jutusta? Lapsille sentään olen yrittänyt antaa sitä, mitä he ovat toivoneet. Siis pelejä, leluja, legoja, robotteja ja sen sellaista. Kivaa tavaraa, joka on kuitenkin saattanut piankin jäädä kaapinpohjalle lojumaan. Saamistani joululahjoista monet ovat jääneet mieleen, mutta yksi joulu lahjoineen on silti aivan erityinen. Joulu jona sain lasketteluvälineet. Olin neljätoista, kun pukki toi sukset ja vielä laskettelupuvun husky-pipoineen. Miksi lahja oli niin erityinen? Koska sen vaikutus ulottui moneen nuoruusvuoteen. Sain lahjaksi kokonaisen harrastuksen. Kokemuksia, enkä vain yhtä vaan repullisen. Talvista tekemistä. Muistan itseni ja ystäväni rinteessä. Aurinkoa. Naurua. Ankkurihissin jumittumista jalkaan. Noloja pyllähdyksiä. Tätä kirjoittaessa mietin joululahjojen hankkimista. Olo on innostunut ja ristiriitainen. Mitä sitä antaisi, minun vai saajan maun mukaisia, pieniä vai isoja paketteja? Entä ne lapset, joiden vanhemmilla ovat rahat vähissä, mitä he saavat? Lehdessä oli koruton ja koskettava juttu vähävaraisten perheiden lapsista ja joululahjatalkoista. Muun muassa seurakuntien avulla on ihmisten ollut mahdollista toteuttaa myös jonkun vieraan lapsen toive. Sitä silmien välkettä, kun paketista kuoriutuu juuri se juttu, josta on unelmoinut. Ajattelen lapsuuteni lempilahjaa laskettelutarvikkeita. Kuinka kaukana sellaiset lahjat ovat monen, monen lapsen arjesta. Olo tuntuu tukalalta. Mutta hei, jotakin on tehtävissä. Voi osallistua! Kysyä vaikka omasta seurakunnasta, millä keinoin voi olla mukana auttamassa tiukoilla olevia. Sillä eivätkö juuri mukana lit. This pink candle is called the Shepherds Candle and it represents joy. The shepherds received the message of great joy that was brought to the world about Jesus birth. By the way, being the mother of a little girl I find it endearing that pink is the color of joy. The fourth and last purple candle, oftentimes called the Angels Candle, represents peace and is lit on the fourth Sunday of Advent. It reminds us of the Message of the Angels: Glory to God in the highest, and on earth peace, good will toward men. Then there is the fifth candle. It is placed inside the circle and it is the most important one. It is called the Christ candle. Most often it is a white one and it will be lit Christmas Eve in anticipation of Christmas night. It s symbolism? Christ the Light of the World. A light that shines in the darkness; a light in which all God s good works become visible; a light that fills every fibre of our being if we allow it to do so; a light that illuminates the entire World. The son of God, Messiah. KOLUMNI oleminen, välittäminen, lämpimät ajatukset ole joulun parhaita lahjoja? Lunttaan parhaillaan luvun alla olevasta satukirjasta nimeltä Joulun paras lahja, mitä siellä asiasta sanotaan. Samoilla linjoilla ovat: sadussa joulun paras lahja on pyyteettömin mielin ja vilpittömästä sydämestä annettu paketti, jonka sisällöllä ei ole niin väliä. Tätä kirjoittaessani tajuan, miten oma maku lahjojen suhteen on vuosien kuluessa muuttunut. Tavarat ovat nekin mukavia, erityisesti, jos ovat tarpeellisia, mutta toivelahjat ovat jotakin aivan muuta: Äiti, mä piirrän sulle oman joulukalenterin. Siihen tulee luukkuja ja niiden taakse jouluisia kuvia, suunnitteli kuopus tässä iltana muutamana. Voisiko parempaa lahjaa toivoa? Siihen päälle esikoisen iloiset silmät, mies sohvalle pötköttämään, ehkä yksi tunnelmallinen, joululauluja sisältävä kirkkokonsertti ja paras mahdollinen paketti on siinä. Niina Repo Turkulainen kirjailija FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION Hope, faith, joy, peace - and love Let Your goodness Lord appear to us, that we made in your image, conform ourselves to it. In our own strength we cannot imitate Your majesty, power, and wonder nor is it fitting for us to try. But Your mercy reaches from the heavens through the clouds to the earth below. You have come to us as a small child, but you have brought us the greatest of all gifts, the gift of eternal love. Caress us with Your tiny hands, embrace us with Your tiny arms and pierce our hearts with Your soft, sweet cries. Nativity Prayer of St. Bernard of Clairvaux (1090-1153) This is what Christmas is about: The gift of not only eternal life but eternal love and, in fact, first and foremost of eternal love. May you have a Christmas enriched with the love of the Father, the Son and the Holy Spirit. Merry Christmas! Mia Pusa University Chaplain and Pastor of the Turku Cathedral International Congregation Kaipauksen kynttilät syttyvät taas Gallup Märta Kaukopaasi Sylvian joululaulu T imo Jakonen Hautausmaat ovat kauniita jouluiltana ja -yönä, kun sadat ja tuhannet kynttilät loistavat pimeydessä. Haudalla käyminen on tärkeä osa monien joulunviettoa; poisnukkuneita läheisiä halutaan muistaa viemällä heidän haudoilleen kynttilöitä. Myös muualle haudattujen läheisten muistoksi voi viedä kynttilän Turun ja Kaarinan hautausmaille, joilla kaikilla on muistopaikka muualle haudatuille. Turun hautausmaalla tällainen muistelupaikka on Menneitten sukupolvien muistomerkki lähellä Ylösnousemuskappelia, pienellä aukiolla Vanhan hautausmaan keskellä. Katariinan hautausmaalla muistokivi ja Paattisilla maahan upotettu risti löytyvät sankarihautojen vierestä. Maarian hautausmaalla muistelupaikka on kappelin läheisyydessä ja Maarian kirkkomaalla pääportin oikealla puolella. Kärsämäen hautausmaalla muistopaikka sijaitsee muistolehdon ja kappelin välissä. Kakskerrassa muistopaikka on pääportin vasemmalla puolella, ja Kuusiston hautausmaalla muistopaikkana toimiva valurautaristi on pystytetty kirkon pääsisäänkäynnin eteen. Piikkiön hautausmaan muistelupaikka on kirkon länsipuolella. Paloturvallisuus on tärkeää ottaa huomioon myös hautausmailla. Kynttilät tulisi sijoittaa riittävän kauas toisistaan, jotta ne eivät kuumuudessa roihahda palamaan yhdessä. Hautausmailta toivotaan lisäksi, ettei kynttilöitä asetettaisi muistopaasien päälle. Turun hautausmailla voi kynttilän viedä myös viiteen muistolehtoon, joihin ei tilanpuutteen takia voi viedä lyhtyjä. Turun hautausmaan muistolehto, johon on portti Uudenmaantieltä, on puistomainen alue, jota ei välttämättä heti tunnista hautausmaaksi. Alueella ei ole aitaa juuri siksi, että se on yhteinen, anonyymi ja puistomainen hautapaikka. Muistolehtoon haudattujen omaiset kuitenkin toivovat, että myös muistolehtoa kunnioitetaan viimeisenä leposijana eikä hautaalueella kuljettaisi. Kukille ja kynttilöille varattu paikka on Tapio Junnon suunnitteleman muistomerkin äärellä. Joulun jälkeen hautausmailla jatkuu arkinen aherrus, ja työntekijöitä odottaa silloin noin sata kuutiota kynttiläjätettä. Asianmukainen lajittelu onkin tärkeää jokaiselle hautaa siivoavalle jätemäärän vähentämiseksi. Hautausmailla on selkeät lajitteluohjeet roskisten yhteydessä ja toivoisimme, että hautausmailla kävijät noudattaisivat ohjeita parhaan kykynsä mukaan. Muovikuoriset kynttilälyhdyt lajitellaan polttojätteeseen ja niiden mahdolliset metallihatut metallinkeräykseen. Maria Mellanen Walking in the air Lasiset kynttilälyhdyt eivät laatunsa takia kelpaa kierrätykseen, vaan ne ovat kaatopaikkajätettä. Kaikkein huonoin vaihtoehto ympäristön kannalta ovat led-kynttilät, joiden nappiparistot ovat ongelmajätettä, sanoo hautaustoimen päällikkö Markku Mannerkorpi. Mannerkorpi kehottaa harkitsemaan jätteen määrän vähentämistä jo hautausmaalle tullessa. Ekologisin vaihtoehto on haudalle talven ajaksi sijoitettu lyhty, johon aina tarvittaessa vaihdetaan uusi kynttilä. Hautakynttilöiden määrää on myös hyvä miettiä. Kenties voisi ajatella yhden kynttilän viestivän kaipauksesta yhtä paljon kuin näyttävästi loistavan usean kynttilän ryhmän? Mari Peltola Turun hautausmaan kartta löytyy osoitteesta www.turunseurakunnat.fi/hautausmaa Kaunein joululaulu? Mirja Kottelin Sydämeeni joulun teen Kai Salonen En etsi valtaa loistoa ILMAINEN NEUVO OY:n Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060 Puhelun hinta 2,95 e min + pvm/mpm www.ilmainenneuvo.fi TILITALO Olemme Sinua varten Vähäheikkiläntie 37 Turku TERVETULOA Marja-Leena 040-7793990 Pia 050-400 7713 info@tilitoimisto-ronn.net www.tilitoimisto-ronn.net 17-18.12. Viipuri sis. viisumin 162 31.12. Helsinki kaup.teatteri Katri-Helena 80 ruoka, lippu, matkat 20.1. Gambia 2 vko alk. 892 18-25.2. Lappi Ylläskaltio 590 4-12.4. Kukkaismatka Hollanti 897 17.3. Helsinki kaup. teatteri Ihmisen osa 75 02 430 9744 l 040 554 2694 www.ritvanmatkatjaretket.fi Sivut sujuvasti Sivut nettiin sujuvasti nettiin www.sujuu.fi www.sujuu.fi kumppanina kumppanina HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen Talvikonsertit Naantalissa 1O.-11.3.2O12 www.naantalinmusiikkijuhlat.fi Lauantai 10.3.2012 klo 19 Naantalin seurakuntakeskus Robert Schumann Antonin Dvořák Jaakko Kuusisto Liput: Ralf Gothóni Arto Noras Sunnuntai 11.3.2012 klo 19 Naantalin seurakuntakeskus Toivo Kuula Sergei Rahmaninov Antonin Dvořák Naantalin Matkailu puh. (02) 435 9800 info@naantalinmatkailu.fi Ars Musica Hämeenkatu 22 Marjukka Tepponen Elina Vähälä 5.-16.6.2O12 Joululahja musiikinystävälle! Naantalin kaupunki

Tervetuloa vuosi 2012! Vuoden vaihtuessa järjestetään jälleen Pallivahan kirkossa Uuden vuoden tapahtuma, jonka teema tänä vuonna on Avoin yhteys. Teemalla halutaan Kansanlähetyksen piirijohtaja Ari Malmin mukaan korostaa rukousyhteyttä ja sen merkitystä. Rukoustapahtuman ohjelma koostuu raamattuopetuksesta, aattojuhlasta ja uudenvuodenpäivän messusta. Tapahtuma alkaa lauantaina uudenvuodenaattona klo 17.15 rukoushetkellä Pallivahan Uusi vuosi otetaan vastaan Turun tuomiokirkossa komean musiikin tahdissa. Hartaushetki kirkossa alkaa uudenvuoden aattona 31.12. klo 23.00. Mieskuoro Laulun Ystävät ja Laivaston Soittokunnan soittoryhmä esittävät aluksi Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnin. Kuoroa johtaa Teemu Honkanen ja soittokuntaa kapteeniluutnantti Pekka Nyberg. Puheen pitää pastori Harri Ruskeepää. Mieskuoro esittää puheen jälkeen Taneli Kuusiston säveltämän Uuno Kailaan runon Suomalainen rukous. Hartaus päättyy virteen Maa on niin kaunis. Hartaustilaisuuden kanttori on Anu Åberg. Sisältä kirkosta siirrytään ulos, missä vuosi 2012 otetaan vastaan Tuomiokirkon portailla klo 23.30. Mieskuoro Laulun Ystävät ja Laivaston Soittokunnan soittoryhmä kajauttavat Leevi Madetojan Kaunehin maa ja Fredrik Paciuksen Suomen Laulun. Portailla puhuvat tuomiorovasti Heimo Rinne ja Turun kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen. Hiukan ennen Tuomiokirkon kellon puolenyön lyöntejä lauletaan yhdessä Maamme. Vuosi vaihtuu rakettien paukkuessa. PH Avoin yhteys uuteen vuoteen kirkossa. Aattoilta huipentuu aattojuhlaan ja ehtoolliseen. Maarian kirkossa uudenvuodenpäivän messun jälkeen on kirkkokahvit ja lähetystilaisuus pappilan tallissa, jonka jälkeen on luvassa vielä Viktor Klimenkon konsertti. Tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta www.maarianseurakunta.fi. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Maarian seurakunta ja Varsinais-Suomen Evankelis-luterilainen Kansanlähetys. 14 15 Messias-oratorio Mikaelissa Kotimaa-Yhtiöt Ilmoitusmarkkinointi toivottaa Jos kaipaat juhlavaa joulun aloitusta, suuntaa Mikaelinkirkkoon keskiviikkona 21.12. Helsingin barokkiorkesteri ja Turun linnan kuoro johtajanaan Heikki Seppänen esittävät kirkossa tuolloin Händelin Messias-oratorion. Händelin oratorio on siitä joustava klassisen musiikin teos, että sitä voidaan esittää missä tahansa vaiheessa kirkkovuotta. Teoksessa käydään läpi Jeesuksen koko elämä alkaen hänen syntymäänsä ennustavista Jesajan kirjan teksteistä ja päättyen ylösnousemukseen, Heikki Seppänen kertoo. Koska tällä kertaa kyse on joulukonsertista, esityksessä keskitytään teoksen alkuosaan tunnettua Halleluja-osiota unohtamatta. Alkuperäisestä kahden ja puolen tunnin pituisesta teoksesta esitetään puolentoista tunnin mittainen versio. Turun linnan kuorosta on mukana 16 laulajaa, neljä joka äänessä. Kuorolaiset ovat ammattilaisia, joten luvassa on korkeatasoinen konsertti, lupaa Seppänen, joka on palannut luotsaamaan kuoroa kymmenen vuoden tauon jälkeen. Kuorolaiset esittävät myös teoksen solistiosuudet. Helsingin Barokkiorkesteri on noussut 2000-luvulla Aapo Häkkisen johdolla vanhan musiikin yhtyeiden kansainväliseen kärkeen. Periodisoittimet ja vankka ammattitaito ovat orkesterin valttikortit. Mikaelinkirkossa esitettävä Messias-oratorio on kuoron ja orkesterin ensimmäinen yhteisesiintyminen. Seppänen suhtautuu konserttiin luottavaisesti, sillä hänelle tämä on 18. Messias-oratorio. Händelin Messias-oratorio Mikaelinkirkossa keskiviikkona 21.12. klo 19. Vapaa pääsy, tekstin sisältävä ohjelma 10 euroa. Vanhoja soittimia ja nuoria soittajia. Helsingin barokkiorkesteri on tullut tunnetuksi periodisoittimistaan. Joulun alla orkesteri esiintyy Mikaelinkirkossa Messiasoratoriossa. Hyvää joulua ja Jouluradio_logo_Turku_ei taustaa.pdf 1 18.10.2011 15.37 R A D I O. F I Turku 93,8 MHz Jouluksi ilmestyneellä Enkellaulu kajahtaa -levyllä soivat tutut, uudelleen sovitetut jouluiset sävelet lukuisten artistien esittäminä. Käsikelloyhtye Sonuksen, Pro Canto -kuoron, Astra Brass -yhtyeen, huilisti Rainer Risbergin, K A A P E L I S S A 9 0, 1 M H z Turku 93,8 MHz Seuraa joululahjavalvojaisiin Enkellaulu uusin äänin Rauhallista Uutta Vuotta 2012 Jouluisen musiikin parissa tunnelmoidaan tauotta tapaninpäivään 26. joulukuuta saakka Jouluradion kanavalla 93,8 MHz (kaapelissa 90,1). Jouluradio kuuluu internetissä osoitteessa jouluradio.fi, josta aukeaa myös kolme muuta nettiradiota: Kauneimmat joululaulut, ruotsinkielinen Julradion sekä Pikku jouluradio perheen pienimmille. Viime vuonna radiota kuunneltiin netistä 118 maassa. Joulunalustorstaina Jouluradiossa vietetään Joululahjavalvojaisia parin tunnin suorassa lähetyksessä, jossa lahjojen käärimisen ohella tavataan tuttuja vieraita. Mukaan on lupautunut ainakin Helsingin piispa Irja Askola. Joululahjavalvojaiset alkaa 22.12. klo 19. Joulutoiveita kuullaan vielä lauantaina 17.12. klo 14-16 sekä uusintana sunnuntaina klo 18. Toiveita soitetaan myös jouluaattona 24.12. klo 9-11. Joululaulutoiveita voi lähettää jouluradion nettisivuilla, sähköpostilla jouluradio@ evl.fi tai Jouluradion Facebook-sivuilla. Facebook-sivua seuraa jo reilusti toistakymmentätuhatta Jouluradion kuuntelijaa. Jouluradion tuottaa pääkaupunkiseudun seurakuntien mediatoimitus Toivontuottajat. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä tarjoaa kanavan myös Turun seudulla asuville. MV urkutaiteilija Kalevi Kiviniemen, harpisti Kirsi Kiviniemen ja kanttori Jukka Pietilän joululevyä on myynnissä Turun tuomiokirkon infossa, Ars Musicassa ja Kristillisessä kirjakaupassa 20 euron hintaan. Turku 93,8 MHz AALLON PITUUKSILLA Seurapuheessa olemisesta ja tekemisestä Seurapuheessa puhutaan elämästä, menneestä ja tulevasta, tekemisen motiiveista ja elämänkatsomuksista Turun Radiossa 94,3 (kaapelissa 97,3) torstaisin noin klo 13.15. Toivo2000 viettää joulupäivää piispallisesti Kirkkovuoden kulkua seuraillaan Radio Melodian 89,0 (95,7) sunnuntaisessa Toivo2000-ohjelmassa aamukymmeneltä. Ohjelmaisäntänä toimii Huppe-pappi Hannu Hurme. Kirkolliset uutiset kuullaan uusintana keskiviikkona ja Toivon vieras perjantaina noin klo 10.30. Joulun alla Toivo2000:ssa kootaan kokemuksia ekumeenisesta rauhanvetoomuksesta Turun tuomiokirkossa. Joulupäivänä kuunnellaan joulun raamatuntekstejä ja keskustellaan joulusta Turun piispa Kaarlo Kallialan kanssa. Tammikuussa puhutaan elinajasta, tähdistä, kirjoista ja tulevaisuudesta. Dei arvioi ensi-illat Pärskeitä ekoasiaa luomakunnasta -ohjelmassa perehdytään ympäristöaiheisiin Radio Deissä 107,3 (99,4) maanantaisin klo 14.40 ja perjantaisin klo 17.50. Perjantaisin Radio Deissä katsastetaan jälleen viikonlopun uutuusleffoja suositussa Kinoteekki-ohjelmassa klo 15.40 ja 17.40. Kinoteekin arviot löytyvät myös seurakuntien internet-sivuilta www.turunseurakunnat.fi > Radio ja TV. MV Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! Uusi vuosi alkaa ja on taas oiva aika tehdä päätös lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Suurella sydämellä -verkkosivustolla on tarjolla paljon niin kertakeikkoja kuin pidempiä hyvän mielen pestejä. Juuri nyt avoimina muun muassa: Neljä keittävää emäntää työikäisten kohtaamispaikka Vilkun tiistaisiin keittopäiviin. Tehtävä edellyttää rakkautta ruokaan, kotikeittiötaitoja sekä iloista mieltä ja tekemisen meininkiä. Kaksi sijaisisovanhempaa viettämään aikaa lasten kanssa yksinhuoltajaäidin tukena. Olisiko sinulla kristillinen elämänkatsomus ja aikaa annettavaksi? Jos yksinäinen aatto ahdistaa, kannattaa suunnata tunnelmalliselle Nummen seurakuntakodille, missä sinkut viettävät joulua yhdessä. Juhlapäivä alkaa klo 14 perinteisellä joulupuurolla ja kahveilla. Parin tunnin jutustelun jälkeen suunnataan klo 16 seurakuntakodin vieressä sijaitsevaan Pyhän Katariinan kirkkoon kuulemaan Armas Maasalon Jouluvesperiä. Ruokailu on tärkeä osa joulunviettoa. Sinkkujen joulujuhlassa tarjoilut hoidetaan nyyttikutsujen merkeissä. Tuo siis tullessasi jotain syötävää yhteiseen pöytään. Ruokailu alkaa klo 17.30. Auta. Juttukaveri kehitysvammaiselle. Palvelutalossa asuva lievästi kehitysvammainen mies kaipaa miespuolista juttukaveria pari kertaa kuussa. Tarkemmin näistä ja muista hyvän mielen vapaaehtoistöistä internetissä www.suurellasydamella.fi. MV Sinkut juhlistavat joulua yhdessä Aterian jälkeen on luvassa kotoista yhdessäoloa, levyraati tai vaikkapa ulkoilua. Ilta päättyy Tuomiokirkkoon, jossa on mahdollista osallistua klo 22 alkavaan jouluyön messuun. Voit tulla mukaan koko päiväksi tai poimia ohjelmasta mieleisesi herkkupalat. Mukaan kannattaa joka tapauksessa pakata villasukat tai lämpöiset sisätohvelit. Sinkkujen joulu 24.12. Nummen seurakuntakodilla, Papinkatu 2. Lisätietoja Kaija Jokiselta p. 040-3417 338. Palvelemme: Ma - Pe 9-18, La 10-15 Hämeentie 24, 20540 Turku (02) 276 4740 www.nummenmaenapteekki.com APU VIRTSANKARKAILUUN MediSet-tuotteet Varmuusalusasut Vuodesuojat Uimahousut Irtosuojat Ympäristöystävälliset Kestävät yli 200 pesukertaa Mukavat Huomaamattomat VERKKOKAUPPA AVATTU! www.divisa.fi Tilaa ilmainen esite 0400 223 446 TÄYDEN PALVELUN HAUTAUSTOIMISTO Kun elämä päättyy, läheisille jää paljon järjestettävää. Huolehdimme kaikesta tarvittavasta ja neuvomme käytännön asioissa. Eerikinkatu 25 Puh. 278 0760 Kiinamyllynkatu 5 Puh. 278 0777 www.pietet.fi HEDELMÄ- PUUT ANNA TÄNÄ JOULUNA LAHJA, JOKA AUTTAA KEHITYSMAISSA ASTI! Tee lahjatilauksesi verkossa www.toisenlainenlahja.fi tai puhelimitse 020 787 1201 Kyllä kiitos! Jokainen ihminen on Luojan luoma ihme. Kotimaa kertoo, mitä siitä seuraa. Kotimaa maksaa postimaksun Tilaan Kotimaa-lehden 4 kk vain 24,90 (norm. 48 ). (Rastita haluamasi vaihtoehto) LEIKKAA IRTI JA POSTITA JO TÄNÄÄN! 020 754 2333 (lankaverkosta 8,21snt/ puhelu + 6,9snt/min, matkapuhelimesta 8,21snt/puhelu + 14,9snt/min) Lähetä tilauskortissa mainitut tiedot sähköpostilla osoitteeseen tilauspalvelut@kotimaa.fi Voit tehdä tilauksen myös Lahjaksi Itselle Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Voit jatkaa tilausta kätevästi puhelimitse tai sähköpostilla. Tilaaja/Maksaja Saaja (jos eri kuin maksaja) Nimi Nimi Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 VASTAUSLÄHETYS Osoite Osoite Postinumero ja -toimipaikka Postinumero ja -toimipaikka Kotimaa 4 kk vain 24 90 norm. 48,- Kotimaa päivittää kerran viikossa Suomen suurimman yhteisön, kirkon, kuulumiset. Lehti kertoo myös kiinnostavia tarinoita ihmisistä sekä pyhästä arjessa. Nauti lukemisesta, jossa on sisältöä. Tilaa Kotimaa-lehti. Puhelin Puhelin Sähköposti Sähköposti Allekirjoitus (alle 18-vuotiaalta huoltajan allekirjoitus) Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Tarjous on voimassa 31.12.2011 saakka, ja se koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tarjoustunnus KM Tku 11/11.

16 17 Henrikinkirkossa Ma 19.12. klo 20 NMKY:n Seniorikuoron joulukonsertti, joht. Heikki Rainio, Heikki Suokivi, urut Su 8.1. klo 16 Heprealaisten laulujen konsertti, Kol Simcha (Ilon ääni)-kuoro joht. Heli Hagmark. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 Kaarinan kirkossa To 15.12. klo 18 Kaarinan musiikkiluokkien joulukonsertti Pe 16.12. klo 18 Aventure-kuoron ja Valkeavuoren koulun 4B-luokan konsertti, ohjelma 10 Su 18.12. klo 19 Viihdekuoro Ramonan joulukonsertti, ohjelma 10 Pe 6.1. klo 16 Korsuorkesterin konsertti, ohjelma 10 Kuusiston kirkossa Ti 20.12. klo 18 Lauluyhtye The Blond Aleksandran konsertti Maarian kirkossa Pe 16.12. klo 18 NMKY:n Seniorikuoron joulukonsertti, joht. Heikki Rainio, urut Heikki Suokivi La 17.12. klo 18 Konsertti: Kamarikuoro Kampin Laulu Ti 20.12. klo 20 Pyhä yö -konsertti, Turun NMKY:n kamarikuoro Adastra, joht. Heikki Rainio, piano Pasi Helin Martinkirkossa Ma 19.12. klo 19 Turun NMKY:n Tähdet kertovat -tyttökuoron konsertti, puhe pastori Antti Koponen Mikaelinkirkossa La 17.12. klo 18 Joulukonsertti, Silvia Koski, sopraano, lauluyhtye Pavane, lauluryhmä SopuSointu, Marko Hakanpää, urut. Vapaa pääsy Ti 20.12. klo 18 Joel Hallikaisen perinteinen joulukonsertti. Yhteistyössä Mikaelinseurakunnan kanssa. Liput 10. OLLAAN YHDESSÄ Vanhojen lehtien lukutuokio Domcaféssa torstaisin 24.11 22.12. klo 15 17. Mahdollisuus lukea 1950-luvun lehtiä, mm. Suomen kuvalehti, Kotiliesi, Seura ja Apu-lehti. Tarjolla kahvia ja teetä pienen purtavan kanssa. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyön hyväksi. Ke 21.12. klo 19 Messiasoratorio, Turun Linnan Kamarikuoro, Helsingin barokkiorkesteri, joht. Heikki Seppänen. Vapaa pääsy, ohjelma 10. Su 8.1. klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely, Marko Hakanpää Mikaelin srk-koti, Puistokatu 13 La 7.1. klo 14 Kohtaus-bändi 5 v.- musiikkitilaisuus Pallivahan kirkossa La 17.12. klo 16 Hengellisen romanimusiikin joulukonsertti. Leonard "Leukku" Stenroos. Taivaasta tuulee -yhtye Su 1.1. klo 15 Viktor Klimenkon konsertti. Vapaa pääsy Paattisten kirkossa Pe 16.12. klo 18 "Joulun tuntu", pieni jouluinen konsertti, Olli Leppänen, laulu ja kitara ja Kyösti Mäkimattila, laulu ja piano Pyhän Katariinan kirkossa Su 15.1. klo 15 Cantio sacra, Aarioita G.F.Händelin oratorioista; Elina Kerokoski, altto, Markku Lautjärvi, tenori, Kristiina Huurre, viulu, Sakari Kivinen, sello, Aino Laukola, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Tuomiokirkossa Ke 21.12. klo 19 Joulukonsertti Turun tuomiokirkon kamarikuoro NOVA, joht. Jukka Pietilä La 21.1. klo 17.30 Urkumusiikkia ennen iltaehtoollista, Markku Hietaharju Ylösnousemuskappelissa, Hautausmaantie 21 Su 18.12. klo 18 Turun NMKY ry:n Aino-kuoron perinteinen joulukonsertti: "Tervetuloa Joulu" Vapaa pääsy. Jouluinen retki 28.12. Lähtö Tuomiokirkolta klo 10. Paluu n. klo 16. Tutustumme Littoisten kirkkoon, Nautelan kartanoon ja Kärsämäen kappeliin. Jouluiset laulut ja jouluinen ateria Maarian pappilassa. Mukana retkellä Anneli Rantalaiho ja Hanna Niemi. Hinta 40 euroa. Ilm. Pia Taposelle viim. 21.12. puh. (02) 261 7351 Loppiaisjuhla juhlasalissa 6.1. klo 11.30. Ohjelmassa lähetti Helena Leinon joulumuistoja Etiopiasta 20 vuoden ajalta Anneli Rantalaihon haastattelemana. Ohjelmassa myös lähetyspappi Harri Ruskeepään sanoja ja säveliä. Tarjolla joulupuuroa sekä Harrin nimipäiväkahvit, lähetystyön hyväksi 10 euroa Lähetys kutsuu kaffetuokioon (Aninkaistenkatu 1, 2. kerros) joka toinen ti klo 12 (parilliset viikot) 24.1. alkaen. Uusi vuosi aloitetaan Paula Virtasen kanssa soitoin ja sävelin. Alkuhartauden pitää Anneli Rantalaiho. Vetäjänä Soile Ahlqvist. Nojatuolimatkat ympäri maailman jatkuvat 2012 Tuomiokirkkoseurakunnan juhlasalissa Eerikinkatu 3 klo 18 19:30 diaesityksin ja keskusteluin. Su 22.1. Kiina ja Japani idän kulttuureihin kurkistamassa, kertojina Aino ja Rauno Vesti. Su 19.2. Matka viidakkoon matkakokemuksia Indonesiasta, kertojana Taisto Valta. Su 18.3. Viikko Floridassa 2008 ensimatkani USA:han, kertojina Mikko Salminen. Su 22.4. Egyptin arkkitehtuuri historian kuvakirjana, kertojana Saara Rihu. Tilaisuuksissa kahvitarjoilu. Järj. Tuomiokirkkoseurakunnan matkaryhmä YHTEISLAULUA Hengellisiä lauluja Tuomiokirkossa su 8.1. klo 16. Mukana Anneli Rantalaiho sekä Pöytyän puhaltajat johtajanaan Helge Rautiainen DIAKONIAA Pe 16.12. klo 13 14 Lohisoppa ja joulukahvit Lausteen seurakuntatalolla, Maistraatinpolku 1. Hinta 1. Ruokakassien jakoa Jesarissa (Järkärlän Puistokatu 20) perjantaisin 16.12., 23.12., 30.12., 13.1., 20.1. klo 12 14 Vilkussa kohtaamispaikka työttömille ja irtisanotuille, tarjolla kahvia ja leipää/pullaa torstaisin klo 14 15 Puutarhakatu 22. Torstai on toivoa täynnä. Järj. Turun ja Kaarinan srk-yhtymä/ yhteiskunnallinen työ Jouluinen retki työttömille, irtisanotuille ja lomautetuille ke 21.12. Kakskerrassa leirikeskus Sinapissa Lähtö omin kyydein tai kimppakyydeillä: klo 10 Maarian kirkolta, Maunu Tavastin katu 2, 10.15 Troolista, Läntinen Rantakatu 53, 10.45 Sinapissa Sinapintie 74 Klo 11 Yhteinen aloitus ja tutustumista, 11.30 lounas, 12.15 Kuulumisia, ajatuksia ja jouluisia lauluja, 13.30 kahvi, 14. 15.30 ulkoilua, sauna ja uinti (omat pyyhkeet!), klo 16 päivällinen ja kotiinlähtö. Ilm. viim. pe 16.12. ja kyselyt: Erja Viherkoski 040 341 7185 tai Petri Laitinen 040 341 7208 Voit ilmoittautua myös viestillä. Kirjoita viestiin nimesi, osoitteesi ja erikoisruokavaliosi sekä lähtöpaikka. etunimi.sukunimi@evl.fi RETRIITIT Rymättylän Tammilehdossa 20. 22.1. Koko ruumiini rukoilee. Retriitti, jossa mukana meditatiivista tanssia, Hannele Tenhu, Merja Harju, Antero Paatere. Hinta: 66, (tyött., opisk., eläk. 53 ) 26.-29.1. Uniretriitti että ymmärtäisit, mitä mielessäsi liikkuu, Ailo Uhinki, Leena Rantakokko, Hilkka Kemppainen. Hinta: 115, (tyött., opisk., eläk. 92 ) 3. 5.2. Kynttilöiden kirkkautta, Kyllikki Krapinoja, Mari Heinonen 6. 9.2. Vuodenajan värien viisaat viestit työttömien retriitti. Pirjo Lehtonen, Kaija Grundell Tied. ja ilm. puh. (02) 2617 207 tai auli.hynonen-rinne@evl.fi www.turunseurakunnat.fi SURURYHMÄT Martinseurakunnassa alkaa sururyhmä ke 1.2. Martinkirkon tornikappelissa, Huovinkatu, diakoni Jan Hirvilahti Sururyhmä läheisensä menettäneille miehille alkaa tammikuussa. Aina eivät sanat riitä ilmaisemaan surua ja joskus yhdessä tekeminen auttaa eteenpäin. Miehen suruun tutustuttavat pastorit Johan Mullo ja Petri Laitinen. Ilm. ja tied. molempiin Auli Hynönen-Rinne p. (02) 2617 207 Lapsensa menettäneiden sururyhmä alkaa ma 23.1. Ryhmä kokoontuu Sielunhoidon toimitila Eerikissä, Multavierunkatu 2 B yhteensä 7 kertaa. Ohjaajina pastori Ilona Hägglund ja sairaalapappi Hilkka Kakko-Helle. Ilm. viim. to 5.1 Auli Hynönen- Rinne p. (02) 2617 207. Ryhmän toimivuuden kannalta on hyvä, että lapsen kuolemasta on kulunut vähintään 6 kk. Ryhmään ilmoittautuneille on haastattelu ennen ryhmään tuloa. Lämpimästi tervetuloa! RUKOUSTA Turku rukoilee Kristittyjen yhteinen uudenvuodenjuhla su 1.1.2012 klo 18 Mikaelinkirkossa Rukouksen vuosi 2012. Musiikissa Hanna-Maria Helenius Trio, Rory Kaye (USA-Ruotsi) Arki-illan musiikkihetki ja ehtoollinen keskiviikkoisin Martinkirkossa klo 17.30 Tervetuloa hiljentymään kirkkoon! Vietämme musiikkihetkeä ja arki-illan ehtoollista Martinkirkossa keskiviikkoisin 4.1. alkaen. Kirkko avoinna hiljentymistä varten klo 16 alkaen; musiikkihetki klo 17.30; ehtoollinen klo 18. Ehtoollisen jälkeen iltatee Tornikappelissa. Silta-ilta Kaarinan kirkossa pe 27.1. klo 18. Rukousta, ylistystä, Jumalan pyhyyttä, vapautta, Pyhän Hengen odotusta ja rakkautta. Jos haluat palvella laulajana, tanssijana tai soittajana, ilmoittaudu Mika Ostelalle p. 040-3417187. Into ja ilo Jeesuksessa riittävät. Tervetuloa osallistumaan muutenkin! KIRKOT JA KAPPELIT Taidekappeli, Seiskarinkatu 35 su 18.12. klo 12 Kappeli soi toivevirsiä laulamaan yhdessä klo 14 Kauneimmat joululaulut, Leena ja Heikki Suominen, kolehti Ke 21.12. klo 12 Musiikkivartti To 22.12. klo 18 Hartaus, Martinseurakunta Kappeli avoinna 15 22.12.11 ma pe klo 11 15, to klo 11 18.30, la su 12 15 Kappeli on suljettu 23. 25.12. ja 27.12.1 9.1.2012 Tapaninpäivänä 26.12. kappeli avoinna klo 12 15 Taidekappeli, p. (02) 265 7777 www.taidekappeli.fi ELÄKELÄISET Nuorekkaat eläkeläiset: Nuorekkaiden eläkeläisten toiminta on pääosin vapaaehtoisvoimin toteutettavaa toimintaa. Tapahtumien vetäjinä toimivat vapaaehtoiset. Ti 3.1. Tiistaitreffit klo 13. Juhlasalissa. Emeritusarkkipiispa John Vikström Ajatuksia terveydestä ja elämän tarkoituksesta. Lopuksi juttukahvit 2. Ti 17.1. Lounastreffit klo 12.30 Ravintola Gardeniassa, Hansakortteli ST.Erik 4.kerros Ti 7.2. Tiistaitreffit klo 13 Juhlasalissa, Eerikink. 3, 2. krs. Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen katsaus koettuun sekä vuoden 2011 perintöön. Ohjelmajohtaja Suvi Innilä Ti 21.2. Lounastreffit klo 12.30 Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18 Ke 29.2. Retki Hämeenlinnan teatteriin Niskavuori näytelmään. Lähtö Tuomiokirkolta klo 11.30. Matkan hinta 50 /hlö. Ilm. Sirpa Salmiselle p. 050 492 7145 Järj. Tuomiokirkkoseurakunta LIIKUNTAA Jouluinen yleisöluistelu HK Areenalla Su 18.12. klo 13 14.30. Jouluista tarjoilua, joulupukki ja muori. Järj. Mikaelinseurakunta. VAMMAISTYÖ Kehitysvammaistyö Kouluikäisten erityislasten perheiden vertaisilta to 19.1. klo 18 19.30 Maarian pappilan tallilla, Sorolaisenkatu 4. Lastenhoidon vuoksi ilm. viikkoa ennen Tarulle. Tunteiden tupa. Aikuisten kehitysvammaisten vanhempien vertaistukiryhmä. Kevät alkaa 3.1. tutustumalla Carl Larssonin näyttelyyn Turun taidemuseossa. Kokoontuminen klo 12.30 museolla. Muut kokoontumiset kahden viikon välein Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22, ti 17.1. klo 12 13.30. Musiikkikerho Henrikinkirkon Ruususalissa, Peltolantie 2, kevään aloitus ma 16.1. 17.30 18.30. Kerho jatkuu joka toinen maanantai. Seurakuntailta Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22, klo 17.30 19. HUOM! paikka! Kevät alkaa ke 18.1. ja kerho kokoontuu kerran kuussa. Vammaistyö Seurakuntapiiri joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 14.30 16. Kahvit juodaan Vilkussa ennen piiriä klo 14 14.30. Ke 4.1.2012, ke 1.2., ke 7.3. ja ke 4.4. Helvi Lähteenmäki vammaistyön diakonissa, puh. 040-3417244, helvi.lahteenmaki@evl.fi RETKET Kulttuurimatka Itä-Viroon Tuomiokirkkoseurakunnan matkaryhmä järjestää 4. 7.5.2012 kohteina Tartto Peipsijärvi Narva Rakvere Lahesmaa, joissa tutustumme kirkkoihin, museoihin, luostareihin ja luonnonpuistoon. Hinta n. 400 (sis. 3 yöpymistä 2hh, täysihoidon, opastukset ja bussi- ja laivamatkan). Lähtö Tuomiokirkolta pe 4.5. aamulla ja paluu samaan paikkaan ma 7.5. illalla. Ilm. viim. la 3.3. Sirpa Salmiselle puh. 050 492 7145. Tervetuloa mukaan kaikista seurakunnista. TAPAHTUMIA Profeetallisen Sanan Päivä su 15.1. Raunistulan seurakuntatalolla, Murtomaantie 12 "Memento mortis" klo 14 Aloitus 14.15 "Ulkoistettu kuolema", Outi Cappel 15.30 Tauko klo 16 "Laske päiväsi oikein", Outi Cappel 17.15 Kahvi 17.45 "Valmistaudu ikuisuuteen", Outi Cappel VERTAISTUKEA Päihdeongelmaisten läheisryhmä ma 9.1. klo 18 Poikluoman seurakuntatalolla Poikluomantie 9 Kaarinassa. Tiedustelut Anu Aarnivala, p. 040 3417 197, anu.aarnivala@evl.fi Selvästi kohti kevättä Tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyö ja diakoniakeskuksen vanhustyö järjestävät Selvä suunta -hankkeeseen liittyvän ryhmän eläkkeelle jääneille. Ryhmässä käsitellään monipuolisesti hyvinvointiin ja elämänhallintaan liittyviä kysymyksiä painottuen päihteiden käytön vaikutuksiin. Ryhmä kokoontuu maanantaisin 27.2. 23.4. klo 13 14.30 Kabinetissa, Eerikinkatu 3, 2. krs. Lisätietoja ja ilm. ryhmänvetäjille tammikuun loppuun mennessä Riitta Räsänen, vanhustyön toiminnanohjaaja p. 040 341 7551 riitta.rasanen@evl.fi tai Maria Orjala, diakoniatyöntekijä p. 040 341 7583 maria.orjala@evl.fi KERHOT Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Veteraanikerho kokoontuu 18.1. alkaen, parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 10-13 osoitteessa Eerikinkatu 3, 2. kerros. Tervetuloa. Varttuneen väen kerhot Katariinanseurakunnassa Parittomilla viikoilla: Joka toinen ma klo 14 Sirpan kerho, Sokkelo, Jaanin seurakuntakodin vieressä, Jaanintie 36 Parillisilla viikoilla: Joka toinen ti klo 13 Varissuon kirkko, Kousankatu 6, ja Nummen seurakuntakoti, Papinkatu 2 Joka toinen ke klo 11 Annan tupa, Hannunniitun seurakuntatalo, Virmuntie 2 Joka toinen to klo 13 Hurttivuoren seurakuntakoti, Punatulkunkatu 1 YHTEISVASTUU Ylivelkaantumisen ehkäisy Yhteisvastuukeräyksen teemailta ke 25.1.2012 klo 18.30 20 Tuomiokirkkoseurakunnan kokoussalissa, Eerikinkatu 3, II krs. Yhteisvastuukeräys 2012 tukee Suomessa ja Ugandassa ylivelkaantumisen ehkäisyä pienluottotoiminnan avulla. Teemaillassa Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilö Katri Elonheimo kertoo keräysteemasta Ugandassa. Keskustelua keräysteemasta ja keräyksen toteuttamisesta. Tervetuloa! Kahvia ja teetä tarjolla klo 18 18.30. Järj. diakoniakeskus PALVELEVA PUHELIN puh. 01019 0071 evl.fi/palvelevanetti YKSINELÄVÄT S1nkkutoimintaa työikäisille yksin asuville tai yksin lasten kanssa asuville Pe 16.12. klo 15 16 Kauneimmat joululaulut Tuomiokirkossa. Kokoontuminen klo 14.50 eteisaulassa. Mahdollisuus jälkitunnelmointiin kahvien merkeissä. Kahviraha. Mukana Tuula T. Su 18.12. klo 18 Turun NMKY:n Aino-kuoron joulukonsertti "Tervetuloa joulu". Ylösnousemuskappelissa, Hautausmaantie 21. Vapaa pääsy. Treffit ovella klo 17.45, mukana Taina. La 24.12. klo 14 Jouluaaton viettoa Nummella, Nummen srk-koti, Papinkatu 2. Klo 14 Puuro- ja kahvitarjoilu, musiikkia ym. Klo 16 Armas Maasalon jouluvesper Pyhän Katariinan kirkossa, Kirkkotie 46. Klo 17.30 alk. Joulunyyttärit (tuo tullessasi jotain syötävää yhteiseen joulupöytään). Jouluinen levyraati ym. ohjelmaa. Kotoista yhdessäoloa, ulkoilua... Klo 22 Jouluyön messu Tuomiokirkossa. Voit osallistua aaton viettoon niin kuin itsellesi parhaiten sopii. Mukaan villasukat tai sisätohvelit! Lisätietoja Kaija Jokiselta p.040-3417 338. Juhlatunnelmassa mukana Unelma, Taina, Annika ja Kaija. Ma 26.12. Kinkun sulatusta Tapaninpäivänä. Aurajokikävely. Treffit Tuomiokirkon portailla klo 13.30. Poiketaan kahville. Kahviraha. Kesto n. 2h. Mukana Heidi ja Taina. To 29.12. klo 17 18.30 Luisteluilta/kävelylenkki Purokadun kentällä. Treffit klo 17 Vuorityömiehenkadun ja Purokadun kulmassa. Mukana Annika. La 31.12. klo 20 Uudenvuoden vastaanotto Ravintola Torressa, Linnankatu 18. Ilmoitt. viim. ke 28.12. p.040-3417 340/diakoniakeskus. Ensimmäiset 20 mahtuu mukaan. Katso menu www.torre.fi Jatkot: Tuomiokirkon Uudenvuodenyön hartaus klo 23 ja ilotulitus teatterisillalla 24! Mukana Tuula P. ja Marja-Riitta. Su 15.1. klo 18 21 Elokuvailta Mikonmökissä, Puutarhak. 24, sisäpiha. Draama. Kesto 2 h 22 min. Pientä purtavaa (1 e). Mukana Arto, Pirkko ja Saara. Ma 16.1. klo 18.30 Sinkkuilta, Eerikink.3, Juhlasali. "Silkkaa surkeutta vai pelkkää biletystä? Sinkut ennakkoluulojen kohteena", yhteiskuntatieteiden tohtori, kirjailija Arja Mäkinen. Kahvitarjoilu klo 18.30 (2e), klo 19 20 illan aihe, n. klo 20 iltahartaus ja pahvikahvit La 21.1. klo 14 Tilanne päällään Turun Kaupunginteatterin päänäyttämöllä. Suosituimpia farsseja. Lipun lunastus teatterilta (Itäinen Rantak. 14, avoinna ti la klo 12 19) viim. 3.1. varausnumerolla 433 8809. Lipun hinta 29 e. Mukana Heidi. Sinkkutyön diakoni Kaija Jokinen työssä 5.1.2012 asti (Kaija vuorotteluvapaalla vuoden 2012). Diakoni Saara Kerola vastaa sinkkutyöstä 11.1.2012 alkaen. TERVETULOA MUKAAN! Sinkkutyön diakoni p.040-3417 338 Sinkkutiedote Tuomiokirkon eteisaulasta klo 9 19. Netti-info www.turunseurakunnat. fi>toimintaa>sinkkutoiminta Perinteistä joulutunnelmaa Turun kirkoissa Turkulaisilla on mahdollisuus sukeltaa kristikunnan suurimman juhlan aikaan vuosikymmenten takaiseen tunnelmaan, kun osa Turun kirkoista valaistaan sähkövalojen sijaan elävien kynttilöiden liekein. Maarian kirkossa vahtimestari Timo Vesala sytyttää jouluna jälleen kaikki keskiaikaisen kirkon 150 elävää kynttilää. Ympäri kirkkoa hehkuvat kynttilät luovat perinteisen joulukirkon tuntua niin jouluyön messuun kuin jouluaamun jumalanpalvelukseenkin. Vesalan mukaan Maarian kirkon kruunukynttilöiden paloaika on juuri näiden kahden tilaisuuden pituus. Itse sytyttäminen on useamman tunnin projekti, sillä se tehdään tikkailta käsin kynttilä kerrallaan. Osittain paloturvallisuussyistä elävien kynttilöiden siivittämään tunnelmaan päästään vain kerran vuodessa, jouluna. Maarian lisäksi elävien kynttilöiden luomaa lämmintä joulutunnelmaa voi ihastella jouluaattona, joulupäivänä ja tapaninpäivänä Pyhän Katariinan kirkossa. Suntio Kari Hakalan mukaan tuolloin sytytetään kolmen kristallikruunun ja yhden vaskikruunun kynttilät, joita on yhteensä noin 50. Myös seinäkynttilät saavat elävän tulen. Hannunniitun srk-talo, Virmuntie 2 to 17.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut, Johanna Viirros, Markku Lautjärvi Henrikinkirkko, Peltolantie 2 su 18.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Olli-Pekka Laakkonen ja Henrik s singers. Härkämäen srk-koti, Säkäkuja 1 ma 26.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Pekka Ahlamo Kaarinan kirkko, Voudinkatu 2 ti 20.12. klo 19 Kauneimmat joululaulut, Turun VPKn puhallinorkesteri ja Kaarinaseura Kuusiston kirkko, Linnanrauniontie 157 su 18.12. klo 17 ja 19 Kauneimmat joululaulut ja runot, Riikka Lautjärvi, Pirjo Vahtola, Cantilenakuoro, lausujat Irja Tiikkainen ja Tuula Walden Paattisilla on puolestaan jo pitkät perinteet kynttilänpoltosta. Kirkon kolme messinkikruunua ja kolme kristallikruunua ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Jokainen kuitenkin kaunistaa kirkkoa kynttilöidensä valosäteillä, kun jouluaamuna julistetaan vuosisataista ilosanomaa. Kattokruunujen kynttilät sytytetään jouluaamun jumalanpalveluksessa ja jouluaamun evankeliumi ja saarna kuunnellaan kynttilöiden valossa, tietää kertoa kirkon suntio Tapani Aalto. Kaarinassa Kuusiston kirkon kattokruunujen kynttilät sytytetään jouluaamuksi, joskus myös pääsiäisaamuksi. Seurakuntalaiset ovat toivoneet, että elävät kynttilät sytytettäisiin useammin. Kirkon suntio Ismo Suomisen mukaan kynttilöiden sytyttäminen on kuitenkin haasteellinen projekti. Alkuvalmistelut, koesytytys ja kynttilöiden veistäminen kruunuun sopiviksi ovat tarkkaa ja aikaa vievää puuhaa. Jouluaamuna neljän kattokruunun 38 kynttilän sytyttämiseen on varattava aikaa vähintään puoli tuntia, hän sanoo. Tarkemmat jumalanpalvelusaikataulut löytyvät tämän lehden takasivulta. Maarian kirkko, Maunu Tavastin katu 2 su 18.12. klo 19 Kauneimmat joululaulut ja Verbum Sonans Mikaelinkirkko, Puistokatu 16 la 17.12. klo 22 Yön kauneimmat joululaulut, esilaulaja Mikko Laiho, Marko Hakanpää, Kampus Sinfonietta, Jouni Lehikoinen. su 18.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut - tuomasmessu Paattisten kirkko, Paattistentie 847 su 18.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut, Iina Kivimäki, juonto Paula Jussila Paakarlan srk-koti, Laivateollisuudenkatu 28 su 18.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut ja joulujuhla, Pasi Jaakkola, Eeva Paajanen Pyhän Katariinan kirkko, Kirkkotie 46 su 18.12. klo 15 Kauneimmat joululaulut Johanna Viirros, Markku Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro su 18.12. klo 17 Kauneimmat joululaulut Martti Hirvonen, Laulavat Kipparit, joht. Lautjärvi Kristallikruunuissa palavat kynttilät tuovat jouluna vanhan ajan tunnelmaa Ylioppilaskylän vieressä sijaitsevaan keskiaikaiseen Pyhän Katariinan kirkkoon. Tuomiokirkko, Tuomiokirkontori pe 16.12. klo 15 Kauneimmat joululaulut, viittomakielinen tulkkaus su 18.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Domkyrkan lö. 17.12. kl. 19 De vackraste julsångerna S:t Marie prästgård fre. 6.1. De vackraste julsångerna i samband med kyrkkaffet Lasten kauneimmat joululaulut Henrikinkirkko, Peltolantie 2 6.1. klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut, lapsikuoro Hirvensalon kirkko, Honkaistentie 85 su 18.12. klo 12 Lasten kauneimmat joululaulut, Kirsi Huoponen, Pekka Elo, Hirvensalon omakotiyhdistys tarjoaa mehun ja piparit Härkämäen srk-koti, Säkäkuja 1 ma 26.12. klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut, Sinikka Tuori Kaarinan kirkko, Voudinkatu 2 su 18.12. klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut, Terhi Laakkonen Kakskerran kirkko, Kakskerran kirkkotie 110 su 18.12. klo 17 ja klo 18 Lasten kauneimmat joululaulut, Tuomo Norvasuo, Atte Tenkanen Piikkiön kirkko, Hadvalantie 5 su 18.12. klo 15 Perheiden kauneimmat joululaulut Tuomiokirkko su 18.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut lapsiperheille Uittamon srk-koti, Rusthollinrinne 1 pe 6.1. klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut Varissuon kirkko, Kousankatu 6 la 24.12. klo 14 Lasten kauneimmat joululaulut, Johanna Viirros, Elina Kerokoski T imo Jakonen

18 19 HENRIKINKIRKKO, Peltolantie 2 (toiminta alkaa viikolla 2) Maanantai 18 Miesten raamattupiiri Maanantai 19 Henkari Henrikin raamattupiiri (http:/henkari.fi) Tiistai 12 Kolmen vartin kuoro Tiistai 13 Päivähartaus Tiistai 13 Lähetyspiiri Tiistai 13 Merimieskirkkopiiri Tiistai 16 Perhekahvila Keskiviikko 14 Henrikin lukupiiri (parittomat viikot) Keskiviikko 16.30 Lapsikuoro Keskiviikko 18 Kirkkokuoro Torstai 13 Päivärukous ja torstaipiiri Su 18.12. klo 10 Messu, Kirsi Perämaa, Hanna Pelkonen, pyhäkoulu, kirkkokahvi. Ke 28.12. klo 18 Enkelikirkko, Eija Kalliala, Pelkonen, lapsikuoro. Su 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän messu, Anna-Kaisa Kallio, Olli-Pekka Laakkonen, kirkkokahvi. Pe 6.1. klo 12 Loppiaisen sanajumalanpalvelus, Kalliala, Lotta Paaso, kirkkokahvi. Su 8.1. klo 10 Messu, Anne- Marie Odell, Pelkonen, pyhäkoulu, kirkkokahvi. Su 15.1. klo 10 Messu, Kirsi Perämaa, Paaso, pyhäkoulu, kirkkokahvi. Su 15. ja 22.1. klo 16 Talviiltapäiväin tarinoita Anne- Marie Odellin johdolla. Ke 18.1. klo 19 Kristittyjen ykseyden rukouspäivän iltarukous, Kallio, Paaso. To 19.1. klo 19 Pyhän Henrikin muistopäivän iltarukous, Perämaa, Pelkonen. Su 22.1. klo 10 Messu, Anssi Miettinen, Laakkonen, pyhäkoulu, kirkkokahvi - klo 16 Laulun ja sanan-hetki, Miettinen, Matti Jarvansalo, Paaso. LAUSTEEN SRK-KOTI, Maistraatinkatu 1 (toiminta alkaa viikolla 2) Ke 13 Keskiviikkokerho (parittomat viikot) To 10 Perhekerho KOIVULAN SRK-KOTI, Sävelkuja 3 (toiminta alkaa viikolla 2) Ma 13 Seniorikahvila Ma 17 Raamattupiiri Saviruukut Ti 9.30 Vauvakahvila Pe 9.30 Perhekerho LEHMUSVALKAMA, Karviaiskatu 7 Ke 21.12. klo 13 Hartaus, Toni Pätsi, Olli-Pekka Laakkonen. Ke 18.1. klo 13 Hartaus, Kirsi Perämaa, Hanna Pelkonen. ISPOISTEN SRK-KOTI, Kaarlentie 2 (toiminta alkaa viikolla 2) To 13 Eläkeläiskerho. KAARINAN KIRKKO to 15.12. klo 18 Miesten piiri su 18.12. klo 10 Messu, Ostela, piparikahvit la 31.12. klo 17 Uudenvuodenaaton iltamessu, Kuoppala su 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän messu, Pesonen pe 6.1. klo 10 Loppiaisen messu, Vahtola - klo 16 Korsuorkesterin konsertti, ohjelma 10 su 8.1. klo 10 Messu, Ostela ke 11.1. klo 17 Kaarinan kirkkokuoron harjoitukset, Kaarina Peltonen pe 13.1. klo 13 Raamattupiiri, Anja Kervilä klo 18 Rukouksen silta ilta, Ostela su 15.1. klo 10 Messu, kevätkauden avaus, Laakkonen, Heino, kirkkokahvit tiistaisin 17.1. alkaen klo 9 Äiti Teresan peittopiiri to 19.1. klo 9.30 Perhekerho -klo 13 Hovirinnan lähetyspiiri -klo 17 Cantilena-kuoro, Lautjärvi - klo 18 Miesten piiri, Heino su 22.1. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Pesonen -klo 17 Tilkkutäkki-Kaarinamessu, Kesti, Auer, leikkinurkka, kirkkokahvit ma 23.1. klo 13 Diakoniapiiri ke 25.1. klo 13 Eläkeläisten opintopiiri, kevään aiheena Raamatun miehiä 26.1. klo 13 Voivalan lähetyspiiri, uusi kokoontumispaikka! KUUSISTON KIRKKO su 18.12. klo 12 Messu, Ostela, Lautjärvi to 22.12. klo 21 Partiolaisten joulukirkko POIKLUOMAN SRK-TALO to 22.12. ja 12.1. klo 18 Raamattupiiri, Heino ma 9.1. klo 18 Päihdeongelmaisten läheisryhmä, Aarnivala ke 11.1 klo 17 Heprean jatkoryhmä, tied. Marjut Vihersaari p. 040-3417175 to 12.1. klo 17 Heprean alkeisryhmä ti 17.1. ja 24.1. klo 9.30 Perhekerho torstaisin 19.1. alkaen klo 9 Äiti Teresan peittopiiri ti 24.1. klo 18 Naisten piiri, Auer LITTOISTEN SRK-TALO to 19.1. klo 9.30 Perhekerho HARTAUDET JA PIIRIT ti 20.12. klo 12.30 Hartaus, Onnikka ti 10.1. klo 13.30 Hartaus, Hovirinnan palvelukeskus to 12.1. klo 13 Hartaus, Värttinä - klo 13.30 Kuusiston lähetyspiiri Kostamolla, Alhonmäentie 1 pe 20.1. klo 13 Onnikan lähetyspiiri, senioritalo, Kuskinkatu 1 ti 24.1. klo 12.30 Hartaus, Onnikka ti 2.2. klo 13 Littoisten lähetyspiiri, Värttinä, Luhakatu 1 PYHÄN KATARIINAN KIRKKO to 15.12. klo 18 Taizemessu; Paatere, Kerokoski, messun jälkeen iltatee su 18.12. klo 10 messu; Laaksonen, Paatere, Lautjärvi, glögija piparitarjoilu su 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän messu; Viirros, Markkula, Lautjärvi pe 6.1. klo 10 Loppiaisen sanajumalanpalvelus; Laukkanen, Laaksonen, Lautjärvi su 8.1. klo 10 messu; Forsström- Roivanen, Viirros, Lautjärvi su 15.1. klo 10 messu; Paatere, Forsström-Roivanen, Lautjärvi su 22.1. klo 10 messu; Viirros, Hirvonen, Kerokoski VARISSUON KIRKKO maanantaisin klo 8.30 rukouspiiri: 9.1. / 16.1. / 23.1. torstaisin klo 15 Koraalikuoron harjoitukset: 12.1. / 19.1. perjantaisin klo 9.30 perhekerho: 16.12. / joululoma / 13.1. / 20.1. to 15.12. klo 12 varttuneen väen yhteinen joulujuhla; Paatere, Kerokoski su 18.12. klo 12 sanajumalanpalvelus; Paatere, Lautjärvi, glögi- ja piparitarjoilu su 18.12. klo 17 Yhteyden messu; Laaksonen, Markkula su 1.1. klo 12 Uudenvuodenpäivän messu; Viirros, Markkula, Kerokoski pe 6.1. klo 12 Loppiaisen sanajumalanpalvelus; Laukkanen, Laaksonen, Kerokoski su 8.1. klo 12 messu; Forsström- Roivanen, Viirros, Kerokoski su 15.1. klo 12 sanajumalanpalvelus; Forsström-Roivanen, Kerokoski su 15.1. klo 17 Yhteyden messu su 22.1. klo 12 messu; Viirros, Hirvonen, Kerokoski HANNUNNIITUN SRK-TALO torstaisin klo 9.30 perhekerho: 15.12. / joululoma / 19.1. la 17.12. klo 16 kauneimmat joululaulut; Viirros, Lautjärvi ma 2.1. klo 12 omaishoitajat ke 11.1. klo 11 Annan tupa su 15.1. klo 12 ehtoollisjumalanpalvelus; Toljamo, Leena Suominen ke 25.1. klo 11 Annan tupa NUMMEN SRK-KOTI tiistaisin klo 10 perhekerho (Pun.tupa): 17.1. / 24.1 joka toinen tiistai klo 12.30 lähetyspiiri: 17.1. KATARIINAN PAPPILA to 15.12. klo 17.30 kristillinen meditaatio; Kerokoski MAARIAN KIRKKO, Maunu Tavastin katu 2 su 18.12. klo 10 Messu, Palmunen, Ruskeepää, Haikka su 18.12. klo 19 Kauneimmat joululaulut, mukana Verbum Sonans ma 26.12. klo 10 Messu, Rinne, Loukiala, Niemi su 1.1. klo 10 messu, Matti Paavonperä, Jukka Repo, Vuola pe 6.1. klo 10 messu, Sirén, Myllymäki, Niemi su 8.1. klo 10 messu, Rajamäki, Kokkola su 15.1. klo 10 messu su 22.1. klo 10 messu PALLIVAHAN KIRKKO, Paltankatu 2 Kirkko suljetaan remontin takia 9.1.2012. Jumalanpalvelukset pidetään muissa seurakunnan toimitiloissa. to klo 9-11 perhekerho su 18.12. klo 11 Viikkomessu, Aaltonen, Rajamäki, Rainio la 31.12. klo 17 Uudenvuoden tapahtuma: klo 17.15 Rukoushetki, klo 18 Rukouksesi kuullaan! rov. Matti Vuolanne, tarjoilua, klo 19.30 Aattojuhla: Anja Paavonperä, Jukka Repo, Viktor Klimenko, Matti Vuolanne, klo 21 Aattoehtoollinen: Matti Paavonperä ja Jukka Repo su 1.1. klo 11 Jumalanpalvelus su 1.1. klo 15 (huom. aika) Uudenvuodentapahtuma jatkuu, konsertti: Viktor Klimenko, puhe Jukka Repo pe 6.1. klo 11 Lähetyspyhän jumalanpalvelus, Kokkola, Vuola pe 6.1. klo 18 Nuorten messu, Palmunen, Niemi su 8.1. klo 11 messu MAARIAN PAPPILA, Sorolaisenkatu 4 ti klo 10 12 juttutupa entisille leafilaisille ti klo 9-11.30 perhekerho pappilan tallissa su 1.1. klo 11.30 Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, Jukka Repo, Matti Paavonperä HALISTEN SRK-KOTI, Gregorius IX:n tie 8 pe klo 9.30-11 perhekerho ke 4.1. alkaen klo 18 avoin raamattu- ja rukousryhmä (paritt.vkot) HEPOKULLAN SRK-TALO, Varkkavuorenkatu 23 to 15.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut KOTIMÄEN SRK-TALO, Arkeologinkatu 1 la 17.12. klo 12 soppapäivä ma 9.1., 16.1., 23.1. klo 14 naistenpiiri ti 10.1., 17.1., 24.1. klo 14 tuolijumppa ke 11.1., 25.1. klo 13 muistijumppa pe 13.1. klo 9.30 perhekerho la14.1. klo 12 soppapäivä ti 17.1. klo 14 tasapainoilua ke 18.1. klo 13 päiväpiiri RAUNISTULAN SRK-TALO, Murtomaantie 12 la 7.1. klo 11 Lähetysseminaari, mukana virolaisia vieraita su 8.1. klo 10 lähetysjumalanpalvelus, tarjoilua ym. ti 10.1. klo 17 Hanna-ryhmä su 15.1. klo 14 Profeetallisen sanan päivä "Memento mortis", Outi Cappel: klo 14 aloitus, klo 14.15 Ulkoistettu kuolema, klo 15.30 tauko, klo 16 Laske päiväsi oikein, klo 17.15 kahvi, klo 17.45 Valmistaudu ikuisuuteen la 21.1. klo 15 Raamattuluento: Ihminen Jumalan kutsun vastaanottajana, Ruskeepää su 22.1. klo 11 messu RUNOSMÄEN SRK-KOTI, Munterinkatu 15 ma 16.1. ja 23.1. klo 13 Ystävän tupa avoinna ke 19.1. klo 10 Ystävän tupa avoinna su 15.1. klo 11 jumalanpalvelus TASKULAN SRK-KOTI, Mullintie 16 to 15.12. klo 13 päiväpiiri Haliskahvila avoinna to 15.12. klo 12-14 Ruokakassien jakoa Jesarissa (Järkärlän Puistokatu 20) pe 16.12., 23.12., 30.12., 13.1., 20.1. klo 12-14 Eläinten joulurauhan julistus la 17.12. klo 17 Halisissa Virnamäellä, lähellä Markkulan perheen kotitilaa (Valkkimyllynkuja) MARTINKIRKKO, Huovinkatu su 18.12. klo 10 Messu, Mustonen, Norvasuo, Elo, Tenkanen su 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän messu, Huoponen, Riihimäki ke 4.1. klo 17.30 Arki-illan ehtoollinen, Riihimäki. Kirkko avoinna hiljentymistä varten klo 16 alkaen. Teetä ehtoollisen jälkeen Tornikappelissa. pe 6.1. klo 10 Loppiaisen messu, Hildén, Mustonen su 8.1. klo 10 Messu, Kuusela, Norvasuo ke 11.1. klo 17.30 Arki-illan ehtoollinen, Lehtinen. Kirkko avoinna hiljentymistä varten klo 16 alkaen. Teetä ehtoollisen jälkeen Tornikappelissa. su 15.1. klo 10 Messu, Mustonen, Lehtinen ke 18.1. klo 17.30 Arki-illan ehtoollinen, Norvasuo. Kirkko avoinna hiljentymistä varten klo 16 alkaen. Teetä ehtoollisen jälkeen Tornikappelissa. su 22.1. klo 10 Messu, Riihimäki, Hägglund ke 25.1. klo 17.30 Arki-illan ehtoollinen, Hildén. Kirkko avoinna hiljentymistä varten klo 16 alkaen. Teetä ehtoollisen jälkeen Tornikappelissa. Kakskerran kirkko, Kakskerran kirkkotie 110 pe 6.1. klo 15 Runohartaus, Turun Lausuntakerho HIRVENSALON KIRKKO, Honkaistentie 85 to 15.12. klo 17:30 Alfakurssi, Pyhäkoulu alfakurssin yhteydessä klo 18-20 pe 16.12. klo 8 Rukouspysäkki su 8.1. klo 17 Missiomessu: Shalom Israel! Sari-Johanna Kuittilo, Tarjolla sanaa ja säveliä, rukouspalvelua ja ehtoollinen, lastenhoito ja iltapala. Kuusela to 19.1. klo 17:30 Alfakurssi MARTIN SEURAKUNTATALO, Temppelinkatu 1 la 17.12. klo 18 Israel-ilta Esa ja Pirkko Keuru pe 13. ja 20.1. klo 18 Rukousta liikkuen - Jumalan kohtaamista koko keholla. Vetäjänä Hannele Tenhu. ma 16.1. klo 18 Kylväjäpiiri, tutkitaan raamattua ja rukoillaan lähetystyön puolesta, sekä kuullaan terveisiä eri työkentiltä. Mukana pastori Jarmo Mäki-Mikola. UITTAMON SRK-KOTI, Rusthollinrinne 1 su 1.1. klo 15 Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus, Hägglund YRJÄNÄN SRK-KOTI, Itäinen Pitkäkatu 49 ke 11. ja 25.1. klo 14 Keniapiiri pe 20.1. klo 18 Lähetyksen puuhapiiri TAIDEKAPPELI, Seiskarinkatu 35 Torstaisin klo 18 hartaus 15.12. Hildén, Elo 22.12.Lehtinen, Tenkanen 29.12. Hildén, Tenkanen 5.1. Riihimäki, Tenkanen 12.1. Norvasuo, Elo 19.1. Mustonen, Elo PERHETYÖ Perhekerhot klo 9.30: ma vauvakahvila Merimiehenkatu 7, ti Hennala, to Hirvensalo, pe Uittamo. MUSKARIT ma Hirvensalon srk-talolla klo 9.15, 9.45 ja 10.15. PYHÄKOULU Martin kirkon tornikappelissa sunnuntaisin klo 10 jumalanpalveluksen aikana Hirvensalossa klo 18-20 Alfakurssin yhteydessä ALAKOULUIKÄISET Tiedot kevään leireistä, kerhoista, tapahtumista www. seitsemastaivas.fi->martinsrk- >alakouluikäiset MIKAELINKIRKKO, Puistokatu 16 Su 18.12. klo 10 Neljännen adventtisunnuntain messu, Sankamo, Tuori, Hakanpää. Kirkkokahvit Alsiken työn hyväksi - klo 15 Eläinten joulurauhanjulistus Mikaelinkirkon pihalla, glögitarjoilu Pe 23.12. klo 18 Lasten joulukirkko (tuomasmessu) Ke 28.12. klo 18 Iltamessu, Ahlamo, Hakanpää Su 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän messu, Hanttu, Paakkanen - klo 18 Turku rukoilee 2012 uudenvuoden juhla, Hanna-Maria Helenius trio ja Rory Kaye. Ke 4.1. klo 18 Iltamessu, Vanhala Pe 6.1. klo 10 Loppiaisen messu, Jaakkola, Vanhala. Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi. Maksuton kimppabussi: klo 9 Kans.palv.talo-Vakka-Suomentie-Kustavintie-Talinkorventie-Suikkilantie- n. klo 9.20 - Artukaistentie-Hyrköistentie- Pernontie n. klo 9.35-Messu- kentäntie-vienola-suikkilantie- Pansiontie-Kanslerintie n. klo 9.40-Iso-Heikkilän ymp.- Nuutinkatu-Mikaelinkirkko klo 9.45. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä - klo 18 Loppiaisilta Mikaelissa, Vapaa pääsy. Su 8.1. klo 10 Messu (esikoislestadiolaiset), Ahlamo, Marko Oksanen, Hakanpää Su 15.1. klo 10 Messu ja lähettien matkaan siunaaminen, Vanhala, Lehikoinen. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi. Ke 18.1. klo 18 Iltamessu, Seivästö Su 22.1. klo 10 Sanajumalanpalvelus (rippikoulusunnuntai), Paakkanen, Seivästö. Pyhäkoulu Ke 25.1. klo 18 Iltamessu, Sankamo MIKAELIN SRK-KOTI, Puistokatu 13 Su 18.12. klo 17 Kohtaamispaikan joulujuhla La 7.1. klo 14 Kohtaus-bändi 5 v.- musiikkitilaisuus Ti 10.1. ja 24.1. klo 12-14 Keskellä elämää ruokailutapahtuma työttömille ja vähävaraisille. Vapaaeht. 1 maksu Ti 10.1. ja 24.1. klo 18 Mikaelin Raamattukoulu Su 15.1. klo 17 Kohtaamispaikka Su 22.1. klo 17 Rukouskoulu Ma 23.1. klo 17 Naisten ilta (KRS) Pyhäkoulu su klo 12 (alk. 15.1.) Wanhan ajan ompelupiiri (klubi) ma kello 12-14 Vauvakerho (srk-sali) ma klo 14-15.30 (alk.9.1.), tied. p. 040 3417 385 Lähetyspiiri (klubi) ti klo 13-14.30 (alk. 10.1.) Aamurukous (srk-sali) ke klo 8 Eläkeläiskerho (srk-sali) ke klo 12-13.30 (2, sis. kahvit ja tuolijumppa, alk. 11.1.) Omaishoitajien ryhmä (klubi) ke 25.1. klo 12-13.30 Pienpiiri (klubi) ke klo 19 Merimieskirkkopiiri (klubi) to klo 14.30-16 (alk. 12.1.), tied. p. 040 3417 391 Netsup - tukea netin käyttöön (klubi) to 19.1. klo 18-20 Hepreapiiri (klubi) pe klo 9-10.30 Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (13 B 2. krs) ma ja to klo 10-11.30 p. 040 341 7097 MIKONMÖKKI, Puutarhakatu 24: Aikuisille: Syvällisemmin Raamattuun ti klo 17-18.30, Pelkonen, p. 0400 681 302 Nuorille: GG alakoululaisille ti klo 15-17, alk. 17.1. Leffailta ti klo 18 (alk. 17.1.) Isko 1, parittomat viikot ke klo 17-18 (alk. 18.1.) Isko 2, parilliset viikot ke klo 17-18 (alk. 25.1.) Perhekerho joka toinen to klo 9.30-11 (alk. 26.1.) Mikonmökin lähetyspiiri to klo 18 (alk. 19.1.) GG-ilta pe klo 18-22 ( alk. 13.1.) - Nuorten joulujuhla pe 16.12. klo 18 Lauantai GG la klo 18-22, alk. 14.1. Nuorille muualla: Pansion moottorihallissa: Ma klo 18-20 mopot ja ke klo 18-20 autot, alk. vko 2 Lisätietoja: www.mikaelinnuoret.fi, Facebook-ryhmä Turun GG SUIKKILAN SRK-KOTI, Konstanzankatu 1 Pyhäkoulu su klo 14 (alk.15.1.) Pienpiirit: Ma klo 19 Erkki Aihela ja to klo 19 Eija Pursimaa Perhekerho (avoin kerho) joka ti klo 9.30-11 (alk. 10.1.) Eläkeläiskerho: To klo 12-13.30 (2, sis. kahvit ja tuolijumppa) PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenk. 28 To 15.12. klo 18 Toivon torstai kauneimmat joululaulut ja ruokakasseja Su 15.1. klo 14 Lähiökirkko, Jaakkola Pyhäkoulu su klo 16 (alk. 15.1.) Lähetyspiiri ke klo 13-14.30 Pyhäkoulu ke klo 17 Paavolankatu 3A kerhohuone (alk. 18.1.) Eläkeläiskerho to klo 13-14.30 (2, sis. kahvit ja tuolijumppa) Naisten piiri joka kk:n toinen ke klo 19 (alk. 11.1.) Perhekerho joka toinen pe klo 9.30-11 (monikulttuurinen kerho, alk. 20.1.) HÄRKÄMÄEN SRK-KOTI, Säkäkuja 1 To 15.12. klo 18 Joulujuhla, Ahlamo, Hakanpää, ym. Su 8.1. klo 18 Kevätkauden aloitus, Ahlamo Raamattupiiri to klo 19 (12.1. alk.) Perhekerho joka toinen pe klo 9.30-11 (alk. 27.1.) JYRKKÄLÄ (Asukastupa, Jyrkkälänkatu 4) Pyhäkoulu to klo 17 (alk.19.1.) VIENOLAN SRK-KOTI Kotinurkan askartelukerho ma klo 16.30-19 Jumppaa ke klo 14 Perhekerho joka toinen to klo 9.30-11 (alk.19.1.) PALVELUTALO ISO-HEIKKI Hartaus ma klo 13.30 (27.12., 9.1., 23.1. ) Eläkeläiskerho joka toinen pe klo 13.30-14.30 Yleisöluistelu HK Areenalla La 7.1., su 5.1. ja la 21.1. klo 14-15 Su 27.1. klo 13.30-14.30 Pääovesta sisään, ei mailoja, maksuton. Miesten saunailta Turun Pyrkivän saunalla (Tuureporintie 2) ma 9.1. klo 18. Keskustelua, pieni iltapala. Äijäkävely Ke 4.1. klo 18-19.30. Startti Mikaelinkirkolta. Kävelyn jälkeen iltakahvit. Mikael-teatteri Kevätkausi alkaa Mikaelinkirkolla ti 24.1. klo 18.30 jatkuen ti ja to. Uudet näyttelijät myös tervetulleita. Tied. Ismo Seivästö, p. 040-3417 408 Mikaelinkirkon kuoro Kuoron aloitusajankohdasta tiedotetaan myöhemmin nettisivuilla Vuoden 2012 toiminta starttaa viikolla 2 PAATTISTEN KIRKKO Su 18.12. klo 10 messu ja kirkkokahvit, Järvensivu. Messussa ja kirkkokahvilla mukana Tenhot, seurakunnan uusi nimikkolähettiperhe. Saarna Antti Tenho. Su 1.1. klo 11 uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus, Järvensivu Pe 6.1. klo 18 loppiaisen iltakirkko Ullaisten Heikkilässä, Heikkinen, Paattistentie 790. Ei jumalanpalvelusta kirkossa. Su 8.1. klo 10 messu, Heikkinen. Su 15.1. klo 10 sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu Su 22.1. klo 10 sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu VIIKKO-OHJELMA SRK-TALOLLA (toiminta alkaa viikolla 2) Ma klo 9 avoin kerho - klo 19 kirkkokuoro Ma-pe klo 11-17 iltapäiväkerho Ti ja to klo 8.30-12.30. päiväkerho Ke klo 16 perhemuskari 0-2-vuotiaille - klo 17 perhemuskari 2-4-vuotaille - klo 18 naisten jumppa Ti 24.1. klo 18 perhekahvila Airo VIIKKO-OHJELMA PAPPILASSA Ma klo 18 lasten bändikerho Ti klo 13.30-15.30 kolmevuotiaiden kerho (alk viikolla 2) Ke klo 10-12 diakonin vastaanotto Ke 11.1. klo 13 seniorien teemailtapäivä To 12.1. klo 17 isoiskoulutus ja klo 18 nuortenilta Ti 17.1. klo 17 ripari kokoontuu 3.-5.2. nuorten leiri, ilm. Mennille puh. 040 341 7637 viim. 25.1. PIIKKIÖN KIRKKO, Hadvalantie 5 su 18.12. klo 10 Messu, Hermonen, Riuttanen, Ilonen, tekstinlukijana Harri Lukander la 31.12. klo 18 Uudenvuoden aattohartaus, Nieminen, Ilonen su 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän Messu, Nieminen, Ilonen pe 6.1. klo 10 Loppiaisen sanajumalanpalvelus, Leppäkari- Lindberg, Riuttanen, Ilonen su 8.1. klo 10 Messu, Leppäkari-Lindberg, Riuttanen, Ilonen. Tasauskeräys, kirkkokahvit srktalolla su 15.1. klo 10 Messu, Hermonen, Ilonen ke 18.1. klo 18 Rukous ja musiikkilta, Nieminen, Ilonen su 22.1. klo 10 Tangokirkko, Hermonen, Ilonen PIIKKIÖN SEURAKUNTAKES- KUS, Hepojoentie 4 pe 16.12., 13. ja 20.1. klo 9.30 Perhekerho su 8.1. klo 11 Kirkkokahvit ke 11. ja 25.1. klo 18 Miestenpiiri ke 18.1. klo 13 Eläkeläisten rukousiltapäivä VANHA SEURAKUNTATALO, Hepojoentie 4 ti 10.1 klo 9 Kaiken kansan kahvila to 5.1. klo 10 Oivaltajat PAPPILA, Pappilantie 4 24.1. klo 18 Äitien ilta, Naisen elämää Ugandassa, Katri Elonheimo. Taru Miettinen, Heli Kulmala. Katso nettisivut: katrielon.wordpress.com Toistuvaa toimintaa: Aikuisille Naistenpiiri joka toinen maanantai (parill. viikot) klo 17.30 srk-talolla. Miestenpiiri joka toinen keskiviikko (parill. viikot) klo 18 srktalolla. Kaiken kansan kahvila tiistaisin klo 9 vanhalla srk-talolla. Sanan ja rukouksen ilta joka kuun viimeinen tiistai klo 18 srk-talolla. Eläkeläisten iltapäivä joka toinen keskiviikko (paritt. viikot) klo 13 srk-talolla. Raamattu- ja keskusteluilta joka toinen keskiviikko (paritt. viikot) klo 18 srk-talolla. Raamattupiiri, Eero Kaumin johdolla, joka toinen torstai (paritt. viikot) klo 18 pappilassa. Oivaltajat torstaisin klo 10-12 vanhalla srk-talolla. Vertaistukiryhmä kaikille mm. päihde- tai mielenterveysongelmista tai yksinäisyydestä kärsiville. Tulet kuulluksi etkä ole yksin kohtaamassa elämän haasteita. Kahvitarjoilu. Järjestää Piikkiön srk yhteistyössä Salon A-klinikan ja Kaarinan kaupungin kanssa. Kirkkokuoro Korintin harjoitukset torstaisin klo 18 srk-talolla. Nuorille Toiminta alkaa jälleen viikolla 3, seuraa paikallislehteä sekä nettisivuja Tarkemmat nuorten tapahtumatiedot www.seitsemastaivas.fi Alakoululaisten puuhailu iltapäivä maanantaisin klo 14-16. Ohjelmassa mm. askartelua ja pelailua. Mukaan voi tulla myöhemminkin koulupäivän jälkeen. Mehu ja keksitarjoilu. Maksuton. Lapsille Lasten hoitopalvelu tiistaisin klo 13-15 srk-talolla. Lastenkuoro Pikantin harjoitukset torstaisin klo 17 srk-talolla. Perhekerho perjantaisin klo 9.30-11.30 srk-talolla. TUOMIOKIRKKO Vesper joka arki-ilta klo 18 (ei 9.12.-8.1.). Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Kirkkokahvit lähetykselle Domcaféssa Tuomiokirkon porrastasanteella su jumalanpalveluksen jälkeen. Ryhmätilaukset p. 040 3417 310. Jumalanpalvelukset klo 10 Su 18.12. Messu: Ruskeepää, Kairavuo, Pietilä, Åberg, Resonus-kuoro, joht. K. Jantunen. Su 1.1. Uudenvuodenpäivän messu: Mäkitalo, Rantalaiho, Hietaharju. Pe 6.1. Loppiaisen messu: Lehti, Ahola, Åberg, Hietaharju. Su 8.1. Messu: Ahola, Mäkitalo, Åberg, Hietaharju, DOLCE-käsikelloyhtye, joht. S. Kirkinen. Su 15.1. Messu: Ruskeepää, Rantalaiho, Pietilä, Hietaharju. Su 22.1.: Rantalaiho, Lehti, Pietilä, Hietaharju. Viikkomessut Aamuehtoollinen ke klo 8. Ehtoollinen to klo 12. Ehtoollinen la klo 18 (ei 24.12.). Muita tapahtumia To 15.12. klo 18 Ekumeeninen joulu. La 31.12. klo 23 Uudenvuodenaattoyön hartaus: Ruskeepää. Su 25.12. ja 1.1.klo 18 Lauletaan virsiä vapaaehtoisvoimin. Pe 13.1. klo 17.30 Kirkon ulkokuusen valot sammutetaan. To 19.1. klo 18 Pyhän Henrikin kirkkoilta. Su 22.1. klo 18 Ekumeeninen jumalanpalvelus: Rinne, H. Vuorinen Vapaakirkosta. Ti 24.1. klo 14 Lottien ehtoolliskirkko. TOIMITALO Herännäisseurat su 4.12. klo16. Kahvit alk. klo 15.30. LAPSILLE JA PERHEILLE Perhekerho to klo 9.30-11 Kupittaan seurakuntakodilla alk. 12.1. ELÄKELÄISILLE Keskiviikkokerho juhlasalissa (Eerikink. 3) ja Vuorikodissa (Vuorikatu 8) 11.1. ja 25.1. klo 13. Tuolijumppa juhlasalissa (parittomat ke) alk. jo ke 4.1. klo 13. RAAMATTU- JA KESKUSTELURYHMÄT Ilosanomapiiri ke klo 18.30 Kupittaan srk-kodissa, Ansaharjut ja H. Neuvonen (alk. 11.1.). Naisten aamu parilliset to klo 10 Kabinetissa, alk. 12.1.. Lehti. Timon Raamis parittomat to klo 18.30 Salongissa, T. Rantanen. KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMPPANUUTTA Lukulamppu to 19.1. klo 18.30. Kupittaan srk-koti. Puikkopiiri joka to klo 13 Salongissa. (alk. 12.1.) Oma työ mukaan! Kirjallisuuspiiri parittomat ke klo 17 Salongissa, Harri Raitis ja Kirsti Saksa. Elixiiri luovan sanataiteen opintopiiri ti. Uudet jäsenet ilm. Hilkka Pulli puh. 040 966 7622 LÄHETYSTYÖ Lähetysryhmä Hannat parilliset to klo 18.30 Kupittaan srk-koti (alk. 12.1.). Lähetyspysäkki parittomat to klo 13 Kupittaan srk-koti (alk. 19.1.). Runopiiri parilliset to klo 13 Kupittaan srk-kodissa (alk. 12.1.). Betel-piiri alk. 16.1. parittomat ma klo 13, Yläsali, Meskanen. Måndagar: kl. 18 Gospelkörens övning i Aurelia (1 vån.) jämna veckor, start 9.1. Tisdagar kl.18-19 Lovsångskören övar i Aurelia (1 vån.), start 17.1.2012 Onsdagar kl.10-12 Familjecafé i Papinholma församlingshem (Käräjäkalliontie 4, Kustö). Ordnas i samarbete med folkhälsan. 21.12.2011, start efter julpausen 11.1.2012 kl. 11-12.30 Förbönsgruppen samlas i Aurelia (3 vån.), start 18.1.2012 kl. 13-15 Café Orchidé i Aurelia (1 vån.) start 11.1 Torsdagar kl. 9.30-11 Öppen dagklubb för 2-5 åringar. Varannan torsdag (udda veckor) i Aurelia (2 vån.). Vi tar emot max 10 barn/gång, du bör anmäla ditt barn senast dagen innan till 040-341 76 28. Ta med eget mellanmål och egna inneskor! Verksamheten är gratis. start 19.1 kl. 9.30-11 Familjecafé i Aurelia (2 vån.). Jämna veckor, start 26.1 kl.19 Veckomässan firas i Skarpskyttekapellet (inte 15.12 & 22.12) Fredagar kl.18-23 Café aderton i Aurelia (2 vån.) start 13.1 Lördagar kl.11.30-13.00 Kyrkans barntimme (4år -) i Aurelia (2vån.) start 21.1 fre. 16.12 kl. 18 Minneskonsert för John-Einar Smeds i Aurelia (1 vån.) lö. 17.12 kl. 16 Luciaandakt med Åbos Lucia och julfest i S:t Karins kyrka. S:t Karins skolas kör medverkar. kl. 19 De vackraste julsångerna i Domkyrkan. ÅSFs barnkör medverkar samt "Julkör för alla", Frank Berger, Birgitta Forsman. Kom med och sjung i "Julkör för alla"! Övning före i Aurelias musiksal kl. 17 18.30 sö. 18.12 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan. Kyrkkaffe efter högmässan. sö. 1.1 kl. 12 Predikogudstjänst i Mikaelskyrkan. fre. 6.1 kl. 12 Högmässa i S:t Marie kyrka. Kyrkbuss. Pastor Fredriks Portins avskedskaffe med de vackraste julsångerna i prästgården efter högmässan. sö. 8.1 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan. Pastor Malena Björkgrens välkomstkaffe efter högmässan. sö. 15.1 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan. Kyrkkaffe efter högmässan. kl. 16 Mässa i S:t Karins kyrka. Kyrkkaffe efter mässan. sö. 22.1 kl. 10.30 Gudstjänst i Aurelia. Kyrkkaffe efter gudstjänsten. kl. 12 Högmässa i Henrikskyrkan. Kyrkkaffe efter högmässan. Kyrktaxi kan beställas senast fre. 20.1 kl. 12 per tel. 040-341 74 58. Anglican service in the Tarkk'ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. Dec 18 and Jan 15. All-age service called Family service in the Tarkk ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. Dec 25 (Christmas Day) and Jan 29. Lutheran Holy Communion services other Sundays in the Tarkk'ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. ie. Jan 1, 8 and 22.

20 J u s s i V i e r i m a a jouluaatto HENRIKINKIRKKO klo 16 Aattokirkko, Anne- Marie Odell, Olli-Pekka Laakkonen, Henrik s singers. HIRVENSALON KIRKKO klo 22 Jouluyön messu, Sasa Lehtinen, Lasse Mustonen KAARINAN KIRKKO klo 14.30 Perheiden aattohartaus, Terhi Laakkonen, Olli-Heikki Husso klo 16 Aattohartaus, Mika Ostela, Husso KAKSKERRAN KIRKKO klo 14 ja 15 Jouluaaton hartaus, Lasse Mustonen, Pekka Elo KUUSISTON KIRKKO klo 17 Aattohartaus, Tatu Kuoppala, Olli-Heikki Husso klo 22 Jouluyön hartaus, Pirjo Vahtola, kanttorina Lasse Vahtola MAARIAN KIRKKO klo 16 Jouluaaton hartaus, Katri Rinne, Kimmo Loukiala, Tero Niemi klo 23 Jouluyön messu, Antero Aaltonen, Lassi Rajamäki, Marja Haikka MARTINKIRKKO klo 14 Perheiden aattohartaus, Kirsi Huoponen, Atte Tenkanen klo 16 Jouluaaton hartaus, Huoponen, Tenkanen MIKAELINKIRKKO klo 16 Jouluaaton hartaus, Kaisa Vanhala, Pasi Jaakkola, Heikki Seppänen, Marko Hakanpää, Mieskuoro Laulun Ystävät klo 22 Kauneimpien joululaulujen kirkko, Jouni Lehikoinen, Seppänen, Hakanpää PAATTISTEN KIRKKO klo 16 Jouluaaton perhekirkko, Merianni Heikkinen PALLIVAHAN KIRKKO klo 14 Perheiden joulukirkko, Saara Palmunen, Ulla Vuola, Maarian lapsi- ja nuorisokuoro PIIKKIÖN KIRKKO klo 16 Aattohartaus, Mikko Nieminen, Tiina Ilonen PYHÄN KATARIINAN KIRKKO klo 14.30 Lasten aattokirkko, Outi Toljamo, Markku Lautjärvi klo 16 Armas Maasalon Jouluvesper, Riku Laukkanen, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro TUOMIOKIRKKO klo 16 Jouluaaton hartaus, arkkipiispa Kari Mäkinen, Heimo Rinne, Jukka Pietilä, Markku Hietaharju, NOVA ja soitinyhtye klo 22 Jouluyön messu, Jani Kairavuo, Milla Mäkitalo, Pietilä, Hietaharju VARISSUON KIRKKO klo 14 Lasten kauneimmat joululaulut, Johanna Viirros, Elina Kerokoski KÄRSÄMÄEN KAPPELI klo 15 Jouluaaton hartaus, Meeri Kokkola, Ulla Vuola YLÖSNOUSEMUSKAPPELI klo 15 Jouluaaton hartaus, Anssi Miettinen, Olli-Pekka Laakkonen, Henrik s singers. klo 16 Jouluaaton hartaus DOMKYRKAN kl. 12.15 Familjens julbön. Gosskören CCI medverkar. kl. 17.30 Julbön. Kyrkokören medverkar. UPPSTÅNDELSEKAPELLET kl.14 Julandakt joulupäivä HENRIKINKIRKKO klo 8 Joulukirkko, Heikki Mäntylä, Toni Pätsi, Olli-Pekka Laakkonen, Henrik s singers. klo 16 Hartaita joululauluja, Eija Kalliala, Lotta Paaso. KAARINAN KIRKKO klo 9 Jumalanpalvelus, Jorma Pesonen, Henri Kesti, Riikka Lautjärvi, Cantilena-kuoro KAKSKERRAN KIRKKO klo 8 Sanajumalanpalvelus, Seppo Riihimäki, Pekka Elo KUUSISTON KIRKKO klo 7 Jumalanpalvelus, Jorma Pesonen, Henri Kesti, Riikka Lautjärvi, Cantilena-kuoro MAARIAN KIRKKO klo 7 Jumalanpalvelus, Milla Ruskeepää, Eetu Myllymäki, Ulla Vuola, Tero Niemi MARTINKIRKKO klo 8 Sanajumalanpalvelus, Tuomo Norvasuo, Liisa Kuusela, Mikko Salakari, Martinkirkon kuoro MIKAELINKIRKKO klo 8 Jumalanpalvelus, Sinikka Tuori, Juho Sankamo, Jouni Kuorikoski, Marko Hakanpää PAATTISTEN KIRKKO klo 8 Sanajumalanpalvelus, Jukka Järvensivu, kirkkokuoro PALLIVAHAN KIRKKO klo 8 Jumalanpalvelus, Saara Palmunen, Marja Haikka PIIKKIÖN KIRKKO klo 8 Sanajumalanpalvelus, Merja Hermonen, Tiina Ilonen PYHÄN KATARIINAN KIRKKO klo 7 Sanajumalanpalvelus, Outi Toljamo, Jari Laaksonen, Markku Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro SUIKKILAN SRK-KOTI klo 12 Jumalanpalvelus, Jaakko Paakkanen, Marko Hakanpää UITTAMON SRK-KOTI klo 10 Sanajumalanpalvelus, Jukka Hildén, Mikko Salakari TUOMIOKIRKKO klo 7 Jumalanpalvelus, Harri Ruskeepää, Antti Pajunen, Anu Åberg, Markku Hietaharju, Nuorisokuoro ja Käsikelloyhtye HUPS! klo 10 Perhemessu, Pajunen, Ruskeepää, Åberg, Hietaharju, Nuorisokuoro ja Käsikelloyhtye HUPS! klo 21 Jouluyön musiikki. TURUN LINNAN KIRKKO klo 10 Jumalanpalvelus, Sinikka Tuori, Juho Sankamo, Jouni Kuorikoski, Marko Hakanpää VARISSUON KIRKKO klo 9 Sanajumalanpalvelus, Outi Toljamo, Jari Laaksonen, Elina Kerokoski DOMKYRKAN kl. 8.30 Julotta. Kyrkokören medverkar. kl. 23 Julmusik. Kammar-kören Tolvan, Birgitta Forsman, Frank Berger och Nina Kivinen medverkar. KUSTÖ KYRKA kl. 8.30 Julotta DER DOM Sonntag, 25.12., 14.30 Uhr, Familiengottesdienst zum Weihnachtsfest in der Scharfschützenkapelle. Anschl. Kirchkaffee in der Gemeinde, Kaskenkatu 1 THE TARKK AMPUJA CHAPEL OF THE CATHEDRAL All-age service called Family service at 4 p.m. Dec 25 Christmas Day Tapaninpäivä HENRIKINKIRKKO klo 16 Messu, Toni Pätsi, Hanna Pelkonen, kirkkokahvi KAARINAN KIRKKO klo 17 Iltamessu, Eero Heino, Olli-Heikki Husso MAARIAN KIRKKO klo 10 Messu, Katri Rinne, Kimmo Loukiala, Tero Niemi MARTINKIRKKO klo 18 Messu, Sasa Lehtinen, Ilona Hägglund, Atte Tenkanen MIKAELINKIRKKO klo 10 Messu, Ismo Seivästö, Jouni Lehikoinen, Jouni Kuorikoski, Heikki Seppänen PAATTISTEN KIRKKO klo 10 Sanajumalanpalvelus, teol.yo Nils Spoof PALLIVAHAN KIRKKO klo 17 Johannesmessu, Katri Rinne, Kimmo Loukiala, Nils Spoof ja Vuokko Oksa PIIKKIÖN KIRKKO klo 18 Musiikillinen joulukirkko, Merja Hermonen, Juha Viljanen PYHÄN KATARIINAN KIRKKO klo 10 Messu, Antero Paatere, Annika Forsström-Roivanen, Markku Lautjärvi TUOMIOKIRKKO klo 10 Messu, Heimo Rinne, Anneli Rantalaiho, Jukka Pietilä, Anu Åberg VARISSUON KIRKKO klo 12 Messu, Antero Paatere, Annika Forsström-Roivanen, Elina Kerokoski klo 14 Turun seudun Inkeriseuran joulujuhla S:TA KATARINA KYRKA kl. 12 Högmässa